1. ¿Jas ora tixa oj ajyuke bʼa satkʼinal yibʼanal ja matik tsaʼubʼale?

 AYXA jujuntik jabʼil, ja yaʼtijumotik Jyoba wani xjobʼo jbʼajtik: «¿Jas ora oj ijuke kʼe bʼa satkʼinal ja tsaʼanxta bʼa matik tsaʼubʼali?». Ajyi jun tyempo bʼa wani xpensarantik ke bʼobʼta jujuntik ja bʼa matik tsaʼubʼali ojni kanuke sakʼan ja yajni xjak ja Armagedón sok titoni oj ajyuke jun tyempo lek ja bʼa Tsamal Lugari. Pe ja bʼa La Atalaya bʼa 15 bʼa julio bʼa 2013 jnebʼatik ke yibʼanal ja matik tsaʼubʼale bʼa tito oj ajyuke ja bʼa Luʼumi ojni ijuke kʼe bʼa satkʼinal bʼajtanto oj kʼeʼuk ja Armagedón (Mat. 24:31).

2. ¿Jas sjobʼjel bʼobʼta oj kaʼ jbʼajtik? ¿Sok jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

² Pe bʼobʼta ojni jobʼ jbʼajtik: ¿Jasa oj ekʼ sbʼaje ja bʼa «niwan wokol» ja «pilan chejik» bʼa Kristo bʼa wane yaʼteltajel ja Jyoba ja bʼa Luʼum? (Mat. 24:21; Juan 10:16). Bʼobʼta jujuntik chʼayelni oj yabʼ sbʼaje ma jel stuchʼile yajni ja kermanotik matik tsaʼubʼale mixa ti oj ajyuke bʼa Luʼum. La kiltik chabʼ loʼilik bʼa Biblia bʼa bʼobʼta ojni bʼobʼ ya jpensaraʼuktik ja jaw. Cha ojni kiltik ke ayni kiʼojtik lek rasonik bʼa mi oj cham jkʼujoltik.

JA JAS MI OJ EKʼUKI

3, 4. ¿Jasa bʼobʼta wa sjobʼo sbʼaje jujuntik, sok jas yuj?

³ Jujuntik bʼobʼta wani sjobʼo sbʼaje ta ja tuk chejiki oj yaʼekan ja smeranil yajni ja Tsome Tojwanum mixa ti oj ajyuke bʼa Luʼum bʼa oj stojotike. ¿Jas yuj? La kiltik chabʼ sjejel bʼa bʼobʼta ja yuj jach wa xkʼot spensaraʼuke. Ja bʼajtani jani ti chʼikan ja olomal sacerdote Jehoiadá bʼa wajni jun lekil yaʼtijum Dyos. Ja yeʼn sok ja xcheʼumi, ja Jehosabeat, stalnaye jun yal kerem sbʼiʼil Jehoás sok skoltaye bʼa oj kʼot jun lekil sok tojil rey. Yajni sakʼanto ay ja Jehoiadá, ja rey  it mini yaʼakan ja Jyoba. Pe yajni cham ja Jehoiadá, ja Jehoás kʼe skʼuluk jastik mi lekuk. Jani skʼuʼanyi ja srasonik ja olomalik bʼa jel maloʼe sok yaʼakan ja Jyoba (2 Crón. 24:​2, 15-19).

⁴ Ja xchabʼil sjejel oj kiltiki jani sbʼaja snochumanik Kristo ja bʼa xchabʼil siglo. Ja Juan, ja tsaʼanxta jekabʼanum chami, kʼotni jun lekil sjejel bʼa jitsan snochumanik Kristo. Skoltay bʼa oj ajyuke toj soka Jyoba (3 Juan 4). Jastalni ja tuk sjekabʼanumik toj ja Jesús, ja Juan kongana skʼulan luchar soka apóstataʼik (1 Juan 2:18). Pe yajni cham ja Juani, ja apóstataʼik wegoxta kʼe spuk sbʼaje jastal jun virus, sok jujuntik jabʼil tsaʼan ja snochumanik Kristo kʼe yiʼe ja modoʼalik yiʼoje.

5. ¿Jasa mini stojoluk oj jpensaraʼuktik ja bʼa chabʼ loʼil it?

⁵ ¿Jach maʼ oj cha ekʼ sbʼaje ja tuk xchejik ja Kristo yajni ja matik tsaʼubʼale x-ijiyekʼe bʼa satkʼinal? ¿Jach maʼ oj skʼuluke jastal Jehoás sok oj yaʼekan ja Jyoba? ¿Jach maʼ oj ekʼ sbʼaje jastal jitsan snochumanik Kristo ja bʼa xchabʼil siglo sok oj kʼe paxuke apóstata? ¡Miniʼa! Wani xkʼuʼantik lek, ama mixa oj ajyuk ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal ja bʼa Luʼumi, ja tuk chejiki mini oj yaʼekan yaʼteltajel toj lek ja Jyoba sok talnubalni lek oj ajyuke. ¿Jastal wa xnaʼatik?

JA SAKAL STOYJEL JA DYOSI MINI OJ JOMUK

6. ¿Jas oxe tyempo oj paklaytik?

⁶ ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik lek ke ja sakal stoyjel ja Dyos mini oj jomuk ama xtʼaspuntik tsatsal wokolik? Yujni ja Biblia wa sjeʼa ke ja bʼa tyempo wala taxtiki mastoni tuk yuja bʼa tyempo ajyi ja israʼelenyoʼik sok sbʼaja snochumanik Kristo bʼa xchabʼil siglo. Ja yuj, la jpaklaytik lek ja oxe tyempoʼik it: 1) ja bʼa styempo ja israʼelenyoʼik, 2) ja tyempo snochoyi ja yajni chamye ja jekabʼanumik sok 3) «ja tyempoʼik bʼa oj cha tojbʼuk yibʼanal ja jastiki», wa xkʼan alxuk, ja bʼa jtyempotik (Hech. 3:21).

7. ¿Jas yuj tʼilani mok skʼul sbʼaje desanimar ja israʼelenyoʼik bʼa toj aye yajni ja chonabʼ Israel sok ja sreyeʼi skʼulane jastik malo?

⁷ Ja bʼa styempo ja israʼelenyoʼik. Tʼusan bʼajtanto oj chamuk ja Moisés, yala yabʼ ja israʼelenyoʼik: «Wa xnaʼa lek ke, yajni la chamyon, ojni akʼulukex jastik mi lekuk sok oja pilabʼajex ja bʼa bʼej kalunej awabʼyex oj wajaniki» (Deut. 31:29). Cha ya jul skʼujole, ta skʼokʼowe abʼal, ojni ijuke mosoʼil (Deut. 28:​35, 36). ¿Kʼot maʼ smeranil ja jas yala ja Moisés? Kʼotniʼa. Bʼa jitsan jabʼil jitsan reyik mi skʼuʼaneyi ja smandar ja Jyoba sok cha jachni skʼulane ja chonabʼi. Ja yujil, ja Jyoba skʼulan kastigar ja kʼoka abʼaliki sok mini yaʼakan bʼa oj ajyukyujile mas reyik israʼelenyo (Ezeq. 21:​25-27). Pe ja israʼelenyoʼik bʼa toj wajyeʼi sok yilawe jastal kʼot smeranil ja jastik it jelni tsatsankʼujolajiyeyuj (Is. 55:​10, 11).

8. ¿Jas yuj ja mi chamuk xkabʼtik yuja jom ja kongregasyon ja bʼa xchabʼil siglo?

⁸ Ja tyempo snochoyi ja yajni chamye ja jekabʼanumik. Mini chamuk xkabʼtik yuja kʼot jomuk ja kongregasyon bʼa snochumanik Kristo ja bʼa xchabʼil siglo. ¿Jas yuj? Yujni ja Jesús yalunejxakan ke ojni ajyuk jitsan apóstataʼik (Mat. 7:​21-23; 13:​24-30, 36-43). Ja bʼa bʼajtan siglo, ja jekabʼanum Pablo, Pedro sok Juan yalawe ke kʼetani ajyuk ja matik wa skontraʼane ja Dyosi bʼa yalunejxanikan ja Jesús (2 Tes. 2:​3, 7; 2 Ped. 2:1; 1 Juan 2:18). Tʼusan tsaʼan yajni cham ja tsaʼanxta jekabʼanumi, ja apóstataʼik kʼotyeni parte ja bʼa Niwan Babilonia, ja relijyon mi meranuk  bʼa sutanal ja Luʼumi. Yajkʼachil ekʼele cha kʼotni smeranil ja jas alubʼalxakani.

9. ¿Jasa stukil kʼotel ja jtyempotik sok ja bʼa chabʼ tyempo kilatik ja bʼa bʼajtan parrapoʼiki?

⁹ «Ja tyempoʼik bʼa oj cha tojbʼuk yibʼanal ja jastiki». Ja bʼa jtyempotik tukni lek sok ja bʼa styempo ja israʼelenyo sok ja bʼa xchabʼil siglo, yajni kʼe ajyuk ja apóstataʼik ja bʼa kongregasyon bʼa snochumanik Kristo. ¿Jas wa sbʼiʼilan ja bʼa tyempo wala taxtik? Kʼajyelni wa xkatik sbʼiʼiluk ja «tsaʼanikxta kʼakʼu» ja bʼa luʼumkʼinal it jel malo (2 Tim. 3:1). Pe ja Biblia wani sjeʼa ke ja bʼa junxta tyempo jaw cha kʼeni pilan tyempo masto najat sok mas tʼilan. Wa sbʼiʼilan «ja tyempoʼik bʼa oj cha tojbʼuk yibʼanal ja jastiki» (Hech. 3:21). Kʼe stulyi bʼa 1914 sok ojni chʼakuk yajni ja kristyanoʼik tojexa sok ja Luʼumi oj pax jun tsamal lugar bʼa yeʼnxa oj ya mandar ja maʼ stsaʼunej ja Dyosi. Sok ¿jastik ya kujlajuk ja Jyoba ja bʼa 1914? Ja Jesús kʼe ya mandar ja bʼa satkʼinal sok ja yujil, ja Jyoba cha ajyini yuj jun mandaranum bʼa yeʼn stsaʼunej, jun yintil ja tojil rey David. Pe mini kechanuk ja jaw. Tʼusan tsaʼan, ja meran sakal stoyjel ja Dyosi cha kujlajini (Is. 2:​2-4; Ezeq. 11:​17-20). Pe ¿ojto maʼ cha jomuk?

10. a) ¿Jasa yalunejxa ja Biblia sbʼaja sakal stoyjel ja Dyos ja bʼa jtyempotik? (Isaías 54:17). b) ¿Jas yuj wa stsatsankʼujolanotik ja jas yalunejxakan ja Isaías?

¹⁰ (Kʼuman ja Isaías 54:17). Pensaraʼan ja jas alubʼalkan it: «Chikan jas arma kʼulubʼal bʼa wa skontraʼana mini oj bʼobʼyuj». Ja bersikulo it wani kʼotel smeranil ja bʼa jtyempotik. Cha wani kʼotel smeranil ja yaljelik it: «Spetsanil jawa wuntikili jani oj jejukyile yuja Jyoba, sok ja slamanil jawa wuntikili jitsani oj kʼot ajyuk. Kulanxa lek oj ajyan ja bʼa stojolili. [ ...] Mini jas oj ya xiwan sok mini oj ajyukawuj rason bʼa oj xiwan, yujni mi oj mojxuka mok» (Is. 54:​13, 14). Mini ja «sdyosil ja bʼa jastal wa xtax ja tyempo it», ja Satanás, ayiʼoj ja ipal bʼa oj stim ja aʼtel bʼa chapwanel bʼa Biblia bʼa wan skʼulajel ja xchonabʼ ja Jyoba (2 Cor. 4:4). Ja sakal stoyjel ja Dyosi kujlajelxa. ¡Nunkato oj jomuk! Mini jas oj bʼobʼ skʼulkitik chikan jas arma skʼulane.

JA JAS OJ EKʼUKI

11. ¿Jas yuj wani xkʼuʼantik lek ke ja niwan nole kristyano mini oj jipjukekan yajni spetsanil ja matik tsaʼubʼale tixa aye bʼa satkʼinal?

¹¹ ¿Jasa oj ekʼuk yajni ja matik tsaʼubʼale x-ijiyekʼe bʼa satkʼinal? La ka juljkʼujoltik ke ja Jesús yeʼnani ja jTalnanumtik  sok yeʼnani ja olomal ja bʼa kongregasyon. Chomajkil, yeʼnani mismo yala: «Kechan june jawa Tojwanumexi, jani ja Kristo» (Mat. 23:10). Ja jReytiki mini nunka oj sjipkan ja xchol bʼa oj stalnayotik. Ja yujil, yuja yeʼnani oj stojotiki, ja snochumanik ti oj ajyukotik bʼa Luʼumi mini jas oj ya xiwkotik. Meraniʼa, mini xnaʼatik ja jas mero oj skʼuluk ja Kristo bʼa skoltajel ja xchonabʼ ja Jyoba ja bʼa tyempo jaw. Pe ayni jujuntik sjejelik bʼa Biblia bʼa wani xbʼobʼ ya kulan jkʼujoltik. La kiltik.

12. a) ¿Jastal stalnay ja Jyoba ja xchonabʼi ja yajni cham ja Moisés? b) ¿Jastal stalnay ja xchonabʼ yajni ja Elías waj koltanuk bʼa pilan lugar? (Cha kʼela ja dibujo).

¹² Ja Moisés chami bʼajtanto oj ochuke ja israʼelenyoʼik ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali. ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja xchonabʼil ja Dyosi? Yuja mixa tojiyeyuj ja tojil winik jaw, ¿stuchʼil maʼ kanye sok mixa maʼ koltajiyeyuj? Miyuk, yujni ja Jyoba tini ajyisoke ja yajni toj ajyiyeʼi. Jun sjejel, bʼajtantoyuj oj chamuk ja Moisés, ja Jyoba yalaxa ke ja pilan tojwanum ja bʼa chonabʼi jani oj kʼotuk ja Josúe, jun winik bʼa jitsanxani jabʼil chapjita yuja Moisés (Éx. 33:11; Deut. 34:9). Chomajkil, cha ayni jitsan tuk winik bʼa chapane bʼa wa stojowe ja chonabʼi: ja olomalik bʼa 1,000, bʼa 100, bʼa 50 sok asta bʼa 10 (Deut. 1:15). Ja xchonabʼ ja Dyosi talnubʼalni lek. Cha ti kiʼojtik ja sjejel bʼa Elías. Bʼa jitsan lek jabʼil, skoltay ja israʼelenyoʼik bʼa oj stoye ja Jyoba. Pe kʼotni ja styempoʼil bʼa jekjiyuj bʼa pilan lugar ja Jyoba, ja bʼa sur bʼa Judá (2 Rey. 2:1; 2 Crón. 21:12). ¿Kanye maʼ stuchʼile ja yaʼtijumik ja Jyoba ja bʼa lajune kʼole bʼa mandaranel bʼa Israel? Miniʼa. Ja Eliasi ayxani jitsan jabʼil wan xchapeljan ja Eliseo. Chomajkil, cha wani koltajelyuj ja «yuntikil ja alumanik», bʼa lajansok tsomani aye bʼa jun tikʼe eskuela (2 Rey. 2:7). Jastalni wa xkilatik, tolanibida ajyi jitsan winike toje bʼa koltaniye stojel ja xchonabʼ ja Dyosi. Ja yuj ja Jyoba mini yaʼakan skʼulajel ja jas wa skʼana sok stalnajel ja tojil yaʼtijumiki.

13. ¿Jasa wa xya jkʼuʼuktik lek ja Hebreos 13:5b? (Cha kʼela ja dibujoʼiki).

¹³ Spensarajel ja bʼa sjejelik it bʼa Biblia, ¿jas waxa kʼuʼan ke oj ekʼ sbʼaje ja yaʼtijumik bʼa tito oj kanuke ja bʼa Luʼum yajni ja matik tsaʼubʼale x-ijiyekʼe bʼa satkʼinal? Mini yajnaluk jel oj pensaraʼuktik. Ja Biblia wani xyala kabʼtik ke ja Jyoba nunka oj jipwanukan (kʼuman ja Hebreos 13:5b). Jastalni skʼulane ja Moisés sok ja Elías, ja  chʼin kʼole bʼa matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal bʼa wane stojel ja xchonabʼ ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki wani snaʼawe ke jelni tʼilan xchapjel ja tuk. Bʼa jitsanxa jabʼil, ja Tsome Tojwanum wane xchapjel winike bʼa kʼotele ja bʼa pilan chejik bʼa oj stoje ja aʼteli. Jun sjejel, yaʼuneje kujlajuk eskuelaʼik bʼa oj xchape ja ansyanoʼik, ja biajanteʼik, ja Tsome Olomalik bʼa Naʼits Betel, ja superintendenteʼik bʼa Betel, sok tuk. Chomajkil, ja Tsome Tojwanum yeʼnleni mismo wane xchapjel hermanoʼik bʼa oj koltanuke ja bʼa tsome olomalik yiʼojeʼi. Pes ja koltanumik it wanexani skʼulajel lek ja jitsan cholalik yiʼoje. Wani xkʼuʼantik lek ke chapanxani lek aye bʼa yeʼn oj stalnaye ja xchejik ja Kristo.

14. ¿Jasa mas tʼilan kʼotel jnatik ja bʼa artikulo it?

¹⁴ Jani it ja jas mas tʼilan kʼotel jnatik ja bʼa artikulo it: yajni ja matik tsaʼubʼale x-ijiyekʼe bʼa satkʼinal ja bʼa xchʼakulabʼil och ja niwan wokoli ja xchonabʼ ja Dyos mini oj yaʼekan stoyjel toj lek ja Jyoba ja il ja bʼa Luʼum. Yuja tey jmoktik ja Jesukristo jastal Tojwanum, ja yaʼtijumik ja Dyos mini oj yaʼekan yaʼteltajel ja Jyoba. Meran, ja bʼa tyempo jaw ojni och iljuke kontra yuj jun tsome chonabʼ jel maloʼe, bʼa wa x-aji sbʼiʼiluke ja bʼa Biblia Gog bʼa Magog (Ezeq. 38:​18-20). Pe mini oj albʼuk mas sok mini oj skʼuluke ganar. Mini oj lajxukyujile bʼa oj ajukan stoyjel ja Dyos yuja xchonabʼi. Wani xkʼuʼantik lek, ojni koltajuke yuja Jyoba. Bʼa jun nakʼsatal, ja jekabʼanum Juan yila ja «niwan nole kristyano» ja bʼa pilan xchejik ja Kristo sok chomajkil aljiyabʼ ke ja «niwan nole kristyano» tini elumjan «ja bʼa niwan wokoli». Ja yuj chikani lek ke ojni talnajuke (Apoc. 7:​9, 14).

15, 16. Jastalni wa xyala ja Apocalipsis 17:​14, ¿jas oj skʼuluke ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal ja bʼa guerra bʼa Armagedón, sok jas yuj wa stsatsankʼujolanotik snajel ja jaw?

¹⁵ Pe bʼobʼta ojtoni sjobʼ sbʼaje: ¿Jaxa matik tsaʼubʼaleʼi? ¿Jas oj skʼuluke yajni tixa aye bʼa satkʼinal? Pes ja Biblia wa xcholo jaman lek ke ja gobyernoʼiki «oj tiroʼanuke soka Cheji». Pe «ojni kʼuljuke ganar  yuja Cheji». ¿Sok machtik oj koltajukyuj bʼa oj skʼul ganar? Ja bersikulo wa xyala: «Ja matik payubʼale, tsaʼubʼale sok toje», wa xkʼan alxuk, ja matik tsaʼubʼale bʼa sakʼwiyeta (kʼuman ja Apocalipsis 17:14). Ja it wa stojolan, ke yajni yibʼanale ja matik tsaʼubʼale tixa aye bʼa satkʼinal, june ja bʼajtan cholalik oj ajyukyujileʼi jani oj tiroʼanuke. ¡Juni cholal jel chaʼanyabʼalil! Jujuntik matik tsaʼubʼale wani skʼulane gusto tiroʼanel ajyi bʼajtanto oj ochuke Testigo. Asta jujuntik ochye soldadoʼil. Pe yajni ochye snochumane Kristo yaʼawekan ja spekʼjel chikʼi sok snebʼawe jastal ajyel laman (Gál. 5:22; 2 Tes. 3:16). Pe yajni tixa aye bʼa satkʼinal, ojni skoltaye ja Kristo sok ja anjeliki ja bʼa tsaʼanxta guerra soka skontraʼik ja Dyosi.

¹⁶ La jpensaraʼuktik ja it: jujuntik ja bʼa matik tsaʼubʼale tito aye ja bʼa Luʼumi jelxani skʼujole sok mixa ay lek yipe. Pe yajni tixa aye bʼa satkʼinal ojni paxuke ikʼ asonik bʼa mixa oj chamuke sok bʼa jel yipe bʼa oj skʼuluke luchar lajan soka Rey tiroʼanum Jesukristo. Yajni x-ekʼ ja guerra bʼa Armagedón, oj skoltaye ja kristyano bʼa oj kʼotuke toj. Wani xkʼuʼantik lek, ke yajni tixa aye ja bʼa satkʼinal maxani oj cha skoltaye ja yermanoʼe ke yuja tito oj ajyuke bʼa Luʼum jastal kristyano mulanume.

17. ¿Jastal wa xnaʼatik ke yibʼanal ja yaʼtijumik ja Dyos oj talnajuke ja bʼa guerra bʼa Armagedón?

¹⁷ ¿Ti maʼ aya ja weʼn ja bʼa pilan chejiki? Ta jachuk, ¿jasa tʼilan oja kʼuluk ja bʼa guerra bʼa Armagedón, ja bʼa ekʼele jaw jel chaʼanyabʼalil? Kechani ja it: sjipjela kʼujol bʼa Jyoba sok snochjel ja stojelali. Ja bʼa jaw tini chʼikan skʼuʼajel ja jas wa xyala ja Isaías 26:20: «Ochan ja bʼa yoja kuartoʼik sok lutu ja puertaʼik. Nakʼabʼaj jutsʼin man yajni x-ekʼ ja tajkelali». Jelni xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ke yibʼanal ja yaʼtijumotik Dyos sea bʼa satkʼinal sok bʼa Luʼum, ojni talnajukotik ja bʼa tyempo jaw. Jastalni ja jekabʼanum Pablo, wani xkʼuʼantik lek ke mini ja «gobyernoʼik, mini ja jastik bʼa wego sok mini ja jastik jakumi» oj bʼobʼ «spilotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyos» (Rom. 8:​38, 39). Nunka mok chʼayuka kʼujol: ja Jyoba wa syajtaya sok nunka oj sjipakani.