Ja Biblia wa xchiktes lek ke ja Jyoba wani xbʼobʼ yal ja jas oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakum (Is. 45:21). Meran, mini wa xcholo jaman lek jastal wa skʼulan, jas ora wa skʼulan sok cha mini janekʼ wa skʼana oj snaʼ. Ja yuj, mini xkabʼtik lek stojol spetsanil ja snajelil yiʼoj ja Jyoba bʼa oj bʼobʼ yal jasa oj bʼobʼ ekʼuk ja bʼa tyempo jakum. Pe ayni jujuntik jasunuk bʼa wani xnaʼatik.

Ja Jyoba mini ayiʼoj stikʼanil, pe ayni ekʼele wa stsaʼa mi oj skʼuluk jujuntik jasunuk. Yuja sbiboʼil mini ay stikʼanil, ojni bʼobʼ yal ja jas oj bʼobʼ ekʼ bʼa chikan jasunuk wa skʼana (Rom. 11:33). Pe yuja jastal wa skomo sbʼaji jelni toj, cha wani xbʼobʼ stsaʼ mi oj snaʼ ja jas oj ekʼuki (cha kʼela ja Isaías 42:14).

Ja Jyoba wani skʼulan bʼa oj ya kʼotuk ja jas wa skʼana. ¿Jastal wa syaka sbʼaj soka jaw ja snajel yiʼoj bʼa oj yal ja jas oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakum? Ja Isaías 46:10 wa xcholo: «Man skʼeʼulabʼil, keʼn wa xkala ja xchʼakulabʼil, sok jitsan tyempo bʼajtanto lek, ja jastik junuk bʼa mito kʼulaxeluk. Keʼn wa xkala: ‹Ja jas jtsaʼuneji mini oj tukbʼuk, sok ojni jkʼuluk chikan jas wa xkʼana›».

Ja yuj jun rason yuja Jyoba wa xbʼobʼ yal ja jas oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakum jani yuja ayiʼoj ja ipal bʼa yajelkan aʼekʼuk ja jastik junuk. Ja Jyoba mini xmakuniyuj oj snaʼ ja jas oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakum jastalni ja keʼntik wa xkʼelatik ja xchʼakulabʼil jun pelikula ma wa xkʼumantik ja xchʼakulabʼil jun libro bʼa oj natik jastal elkʼote. Jaʼuktoma, ja Jyoba ojni bʼobʼ stsaʼ oj ekʼ jun jasunuk yajni x-eljul jun yajtabʼil; sok yajni x-eljule, skʼulajel bʼa oj ekʼuk ja jaw (Éx. 9:​5, 6; Mat. 24:36; Hech. 17:31).

Yuja jaw, ja Jyoba wa xya makunuk yaljelik jastal «jchapa», «jtojbʼes» sok «kalunej oj jkʼuluk» bʼa xcholjel ja jas skʼulansok jujuntik jasunuk ke oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakum (2 Rey. 19:25; nota; Is. 46:11). Ja bʼa hebreo, ja bersikuloʼik it wa xyawe makunuk jun yaljel bʼa wa syaka sbʼajsok ja yaljel «kʼula oxom» (Jer. 18:4). Jastalni jun kʼula oxom wa xbʼobʼ stojbʼes ja barro bʼa jun tsamal oxom, ja Jyoba wani xbʼobʼ stojbʼes ja jastik junuk bʼa oj ya kʼotuk ja jas wa skʼana oj skʼuluki (Efes. 1:11).

Ja Jyoba wani xyaʼakan bʼa keʼn oj tsatik ja jas oj kʼuluktik. Ja yeʼn mini stsʼijbʼunejukxa ja jas oj ekʼuk ja bʼa sakʼanil kada kristyano, sok cha mini stʼena ja kristyanoʼik bʼa leke bʼa ay jas oj skʼuluke bʼa oj ijuke och bʼa xchʼayelale. Jaʼuktoma, wa sjeʼakitik jastal mas lek oj kitik ja jsakʼaniltik sok tsaʼan yeʼnxani wa xya jtsatik jastal oj kitik.

La kiltik chabʼ sjejel. Ja bʼajtani jani sbʼaja swinkil ja Nínive. Ja bʼa chonabʼ jaw jelni ja maloʼil ke ja Jyoba yala ke oj chʼaykuj snajel. Pe yuja snaʼawe malaya, ja Dyosi «stukbʼes ja jas spensaraʼunej oj skʼulukyile ajyi, sok mi ya jakuk» (Jon. 3:​1-10). Ja Jyoba stukbʼes ja jas yalunejxa oj skʼuluk. ¿Jas yuj? Yujni ja swinkil ja Nínive smaklaye ja jas aljiyabʼye yuja Jyoba sok stsaʼawe oj snaʼe malaya.

Ja xchabʼil sjejeli jani ja jas aljikan sbʼaja Ciro, june maʼ wa sbʼajinkan chonabʼik ke yeʼn oj ya el libre ja judíoʼik sok ojni ya mandar bʼa oj tojbʼexuk ja stemplo ja Jyoba (Is. 44:​26–45:4). Ja jas alubʼalxakan it yeʼnani ya kʼot smeranil ja rey Ciro bʼa Persia (Esd. 1:​1-4). Pe ja Ciro mini wa xyaʼteltay ja Dyos smeranil. Meran, ja Jyoba ya makunuk bʼa oj ya kʼotuk ja jas alubʼalxakani, pe mini stʼena bʼa oj aʼteltajukyuj (Prov. 21:1).

Ayni tuk jastik junuk ti chʼikan sbʼaja it. Pe ja smeranili, jun kristyano mini xbʼobʼ yabʼ lek stojol ja jastal wa spensaran sok ja jas wa skʼulan ja Jyoba, cha mini ja snajel yiʼoj bʼa yaljel ja jas oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumi (Is. 55:​8, 9). Ama jachuk, ja jas wa xnaʼatik bʼa Jyoba wa xya jkʼuʼuktik ke ja yeʼn tolabida wa skʼulan ja bʼa toji, asta ja yajni oj yal jas oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumi.