Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

ARTIKULO BʼA SPAKLAJEL 8

TSʼEBʼOJ 123 La jkʼuʼuktik ja jas xchapunej ja Dyos

Tolabida nocho ja tojelal bʼa Jyoba

Tolabida nocho ja tojelal bʼa Jyoba

«Keʼnon ja Jyoba [ ...] ja maʼ wa stojowa» (IS. 48:17).

JA JAS OJ NEBʼXUK

Yuja Jyoba yeʼn wa stojo ja xchonabʼ ja bʼa jtyempotiki ja yuj ja jas mas lek oj kʼuluktiki jani snochjel ja stojelal.

1. Cholo sok jun sjejel jas yuj tʼilan oj nochtik ja stojelal ja Jyoba.

 PENSARAʼAN ke ti chʼayela bʼa yaxkʼul. Sjoybʼuneja jastik xiwela sbʼaj: kʼakʼal chanteʼik, teʼaltik ma kʼulik bʼa ayiʼoj veneno, sok yal chanik bʼa tuktukil tikʼe. Cha xiwelani sbʼaj ke oja loka wok jun ton sok oj mokʼan. ¿Anke ojni awayi tsʼakatal june bʼa ayiʼoj experiencia bʼa oj stoja sok oj skoltaya bʼa mi jas oj ekʼukabʼaj? Pes ja luʼumkʼinal it jachni kʼotel jastal ja yaxkʼul jaw. Bʼutʼel jastik xiwela sbʼaj, pe mastoni ja bʼa jastal wa xkila jbʼajtik soka Dyos. Pe ayni kiʼojtik ja mas lekil tojelal: ja Jyoba. Ja yeʼn wa xyala kabʼtik ja bʼa jas bʼej tʼilan oj nochtikyi bʼa mi oj ekʼ jbʼajtik jastik xiwela sbʼaj sok kʼotel ja bʼa yajkʼachil luʼumi, bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa tolabida.

2. ¿Jastal wa stojowotik ja Jyoba?

2 ¿Jastal wa stojowotik ja Jyoba? Jani mero wa xya makunuk, ja Yabʼali. Pe cha wani xya makunuk kristyano bʼa stsaʼunej. Jun sjejel «ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki» wa xyaʼakitik waʼelal bʼa wa skoltayotik stsajel bʼa jastik bʼa lek (Mat. 24:45). Pe mini kechanta yeʼnluke ja wa xya makunuk bʼa oj stojotik. Ja biajanteʼik sok ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon wa stsatsankʼujolanotik sok wa xyawekitik rasonik bʼa oj kuchkujtik ja wokoliki. Jelni xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba ja wa xyakitik ja lekil tojelalik jaw ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu jel wokoli. Jachuk mini oj katikan yamigoʼajel sok snochjel ja bʼejyel ja bʼa bʼej wa x-ikʼwani bʼa sakʼanili.

3. ¿Jasa oj paklaytik ja bʼa artikulo it?

3 Ama jachuk, bʼobʼta ayni ekʼele wokol oj kabʼtik snochjel ja tojelal wa xyakitik ja Jyoba, pe mastoni yajni ti wa xjak bʼa winike bʼa mulanume. ¿Jas yuj? Bʼobʼta ja jas oj yale kabʼtiki mini jaʼuk ja jas wa xkʼana oj kabʼtik. Ma bʼobʼta ja srasone mi jel oj makunuk ma mi tojuk, sok ja yuj bʼobʼta mini ti jakeluk bʼa Jyoba. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw jani tʼilan mas oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba ke wan stojel ja xchonabʼi sok ja jasa mas lek skʼulajeli jani snochjel. Bʼa yajel tsatsbʼuk ja sjipjel jkʼujoltik jaw, ja bʼa artikulo it oj paklaytik ja bʼa oxe jas ti nochani: 1) ja jastal ja Jyoba stojo ja xchonabʼ ja bʼa najate, 2) ja jastal wa stojowotik ja bʼa jtyempotik sok 3) ja jastik slekilal ja tolabida snochjel ja stojelali.

Ja bʼa tyempo ekʼeljani, ja Jyoba yaʼunej makunuk kristyanoʼik bʼa stojel ja xchonabʼi. (Kʼela ja parrapo 3).


JA JASTAL STOJO JA JYOBA JA CHONABʼ ISRAEL

4, 5. ¿Jastal sjeʼa ja Jyoba ke jani wan yajel makunuk ja Moisés bʼa stojel ja israʼelenyoʼik? (Cha kʼela ja dibujo).

4 Ja Jyoba stsaʼa ja Moisés bʼa oj ya eluk ja israʼelenyoʼik ja bʼa Egipto sok ajiyile prebaʼik bʼa wani yajel makunuk ja winik jaw bʼa oj tojuke. June ja bʼa prebaʼik jaw jani ja tsome ason ke wa xyilawe ja bʼa yoj kʼakʼuʼi sok ja tsome kʼakʼ ke wa xyilawe ja bʼa yoj akwali (Éx. 13:21). Ja Moisés snocho ja jaw, sok ja slekilali, ja yeʼn soka israʼelenyoʼiki kʼotye ja bʼa mar Rojo. Yajni ja israʼelenyo spensarane ke tixa kanyeta joybʼanubʼale yuja mari sok ja soldadoʼik egipcio, ochni xiwuke. Spensarane ke mini lekuk ja bʼa ijiyeyuj ja Moisés. Pe mini jachukuk. Yeʼnani ja Jyoba ja maʼ yaʼakan ke ja Moisés oj ijuke ja bʼa lugar tiw (Éx. 14:2). Sok tsaʼan koltajiyeyuj jun milagro bʼa jel chamyabʼjel (Éx. 14:​26-28).

Ja Moisés snocho ja tsome ason bʼa stojel ja xchonabʼ ja Dyos ja bʼa desierto. (Kʼela ja parrapo 4 sok 5).


5 Bʼa 40 jabʼil, ja Moisés snocho ja tsome asoni bʼa stojel ja xchonabʼ ja Dyos ja bʼa desierto. a Ayni ekʼele ja Jyoba wa xyaʼakan ke ja tsome asoni ti oj ajyuk ja bʼa wa x-jijli ja Moisés, bʼa ojni bʼobʼ yile spetsanile (Éx. 33:​7, 9, 10). Man ja bʼa tsome asoni, ja Jyoba wa skʼuman ja Moisés, sok tsaʼan ja yeʼn wa xya ekʼyi ja tojelalik jaw ja chonabʼi (Sal. 99:7). Ja yuj ja israʼelenyoʼiki ayni yiʼoje prebaʼik ke ja Jyoba wan yajel makunuk ja Moisés bʼa oj tojuke.

Ja Moisés sok ja maʼ oj slokʼolukan, ja Josué. (Kʼela ja parrapo 5 sok 7).


6. ¿Jasa skʼulane ja israʼelenyoʼik soka tojelal ajiyile yuja Jyoba? (Números 14:​2, 10, 11).

6 Pe ja mas triste, tʼusan mi yibʼanaluk ja israʼelenyoʼiki mini skisawe ja prebaʼik ke ja Jyoba jani stsaʼunej ja Moisés bʼa oj tojukeyuj (kʼuman ja Números 14:​2, 10, 11). Yuja tikʼanxta mi skisawe ja cholal yiʼoj ja Moisés, ja Jyoba mini yaʼakan oj ochuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali (Núm. 14:30).

7. ¿Matik junuk snochowe ja tojelal bʼa Jyoba? (Números 14:24; cha kʼela ja dibujo).

7 Pe ajyini jujuntik israʼelenyo snochowe ja tojelal bʼa Jyoba. Jun sjejel, ja Jyoba yala: «[Ja] Caleb [ ...] snochowon snochjel sok spetsanil skʼujol» (kʼuman ja Números 14:24). Aji koʼyi slekilal yuja Dyos sok ajikan ke yeʼn oj stsaʼ bʼa lugar oj ajyuk ja bʼa Canaán (Jos. 14:​12-14). Jastalni ja Caleb, ja pilan lame israʼelenyo jani snochowe ja tojelal bʼa Jyoba. Pes ‹skisawe lek ja Josué kada kʼakʼu ja bʼa sakʼanile›, ja winik maʼ stsaʼa ja Jyoba bʼa yeʼn oj slokʼoluk ja Moisés jastal olomal ja bʼa chonabʼi (Jos. 4:14). Ja yuj, aji koʼ slekilale yuja Jyoba sok ajikan oj ochuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali (Jos. 21:​43, 44).

8. ¿Jastal stojo ja xchonabʼ ja Jyoba ja bʼa styempoʼe ja reyik? (Cha kʼela ja dibujo).

8 Jabʼilik tsaʼan, ja Jyoba stsaʼa juesik bʼa oj stoje ja xchonabʼi. Mas tsaʼan, ja bʼa styempo ja reyiki stsaʼa alumanik ja bʼa aʼtel it. Ja reyik ke toj ajiye soka Dyos, smaklaye ja srasonik ja alumanik. Jun sjejel, ja rey David skisa ja tojelal ajiyi yuja aluman Natán (2 Sam. 12:​7, 13; 1 Crón. 17:​3, 4). Ja rey Jehosafat skʼuʼan ja jas yala ja aluman Jahaziel sok stsatsankʼujolan ja swinkil ja Judá bʼa oj ajyukyujile skʼuʼajel ja alumanik bʼa Dyosi (2 Crón. 20: 14, 15, 20). Sok ja bʼa tyempoʼik wokoli, ja rey Ezequías skʼanayi skoltajel ja aluman Isaías (Is. 37:​1-6). Yajni ja reyik wa snochowe ja tojelal bʼa Jyoba wa x-aji koʼ slekilale sok wa xtalnajiye ja chonabʼi (2 Crón. 20:​29, 30; 32:22). Chikani lek ke ja Jyoba jani wa xya makunuk ja alumanik bʼa stojel ja xchonabʼi. Pe tʼusan mi spetsaniluk ja reyiki sok ja israʼelenyoʼik mini skisawe (Jer. 35:​12-15).

Ja rey Ezequías sok ja aluman Isaías. (Kʼela ja parrapo 8).


JA JASTAL STOJO JA JYOBA JA BʼAJTAN SNOCHUMANIK KRISTO

9. ¿Jastal stojo ja Jyoba ja bʼajtan snochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan siglo? (Cha kʼela ja dibujo).

9 Ja bʼa bʼajtan siglo, ja Jyoba ya kujlajuk ja kongregasyon bʼa snochumane Kristo. ¿Jastal stojo ja xchonabʼ ja bʼa tyempo jaw? Stsaʼa ja Jesús jastal olomal ja bʼa kongregasyon (Efes. 5:23). Pe meran, ja Jesús mini wa xloʼilani sok kada snochuman bʼa yaljel yabʼ jasa oj skʼuluk, jani ya makunuk ja jekabʼanumik sok ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén bʼa stojel ja aʼteli (Hech. 15:​1, 2). Chomajkil, bʼa kada kongregasyon tsaji ansyanoʼik bʼa stojel ja hermanoʼiki (1 Tes. 5:12; Tito 1:5).

Ja jekabʼanumik sok ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén. (Kʼela ja parrapo 9).


10. a) ¿Jasa skʼulane ja bʼajtan snochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan siglo soka tojelal ajiyile? (Hechos 15:​30, 31). b) ¿Jas yuj jujuntik mi skisawe ja matik stsaʼa ja Jyoba ja bʼa najate? (Kʼela ja recuadro « Yujni jujuntik mi skʼulane aseptar ja jas chikan leki»).

10 ¿Sok jasa skʼulane ja bʼajtan snochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan siglo soka tojelalik ajiyile? Tʼusan mi spetsaniluke gustoxtani snochowe. Pes «jel gustoʼaxiye yuja tsatsankʼujolajiyeʼi» (kʼuman ja Hechos 15:​30, 31). Pe ¿jastal wan stojel ja Jyoba ja xchonabʼ ja bʼa jtyempotiki?

JA JASTAL WA STOJOWOTIK JA JYOBA JA BʼA JTYEMPOTIKI

11. Ala jun sjejel bʼa wa xchiktes ke wani stojel ja matik stsaʼunej ja Jyoba ja bʼa jtyempotiki.

11 Ja bʼa jtyempotiki, ja Jyoba jatoni wan stojel ja xchonabʼi yajel makunuk ja Yabʼali sok ja Yunini, ja olomal ja bʼa kongregasyon. ¿Ay maʼ kiʼojtik preba bʼa wantoni xya makunuk kristyanoʼik bʼa oj stojotik? Ayniʼa. La jpensaraʼuktik bʼa jun sjejel, jani ja jas ekʼ bʼa xchʼakulabʼil ja bʼa siglo diecinueve. Ja Charles Russell sok ja matik koltajiyuji yabʼye stojol ke ja bʼa 1914 juni jabʼil jel chaʼanyabʼal sbʼaja sGobyerno ja Dyos (Dan. 4:​25, 26). ¿Jastal kʼot snaʼe? Jani skʼulajel estudiar ja jastik alubʼalkan ja bʼa Biblia. Mini ay duda, ja Jyoba stojoni ja spaklajel skʼulaneʼi. Ja jas ekʼ ja bʼa 1914 xchiktes ke ja sGobyerno ja Dyos kʼe ya mandar: kʼe ja bʼajtan guerra ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi sok ajyi chamelik wa spuku sbʼaj, terremoto sok waʼin (Luc. 21:​10, 11). Chiknajini lek ke ja Jyoba wani yajel makunuk ja winike jaw bʼa ayni yiʼoje jun lekil kʼujolal bʼa skoltajel ja xchonabʼi.

12, 13. ¿Jasa kʼulaxi ja bʼa xchabʼil guerra ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi bʼa xcholjel sok bʼa sjejel?

12 La cha jpensaraʼuktik bʼa jun jasunuk ke ekʼ ja bʼa xchabʼil guerra ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi. Ja hermanoʼik bʼa yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltiki skʼulane estudiar ja jas wa xyala ja Apocalipsis 17:8 sok yabʼye stojol ke tsaʼan ja bʼa xchabʼil guerra mitoni oj jakuk ja Armagedón, ojni ajyuk jun styempoʼil bʼa lamanil ke oj bʼobʼ cholxuk yabʼ mas kristyano. Ja yujil, ja xchonabʼ ja Jyoba stsaʼa jun jasunuk ke lajansok mini ay stojol: kʼe ja Colegio Superior Bíblico de la Watchtower de Galaad, b ja xcholi jani xchapjel misioneroʼik bʼa oj waj xchole sok bʼa sjejel bʼa tuk lugarik ja bʼa sutanal ja Luʼumi. Ja bʼa yoj guerra jekxi hermanoʼik bʼa tuktukil país. Chomajkil, ja moso jel toji xchapa ja Curso bʼa Ministerio Teocrático, c bʼa skoltajel ja cholumaniki bʼa oj kʼotuke lekil jeʼumanik. Spetsanil ja jawi xchapa ja yaʼtijumik ja Jyoba ja bʼa aʼtel ke yiʼojeʼi.

13 Wani xbʼobʼ kiltik jaman lek ke ja Jyoba stojo ja xchonabʼ ja bʼa tyempo jaw jel wokoli. Man ja bʼa xChabʼil Guerra ekʼ bʼa spetsanil ja Luʼumi, ja yaʼtijumik ja Jyoba bʼobʼni xchole jaman lek bʼa jitsan lugar. Pes jitsan kristyano kʼotel snaʼe sbʼaj ja Jyoba, sok ja bʼa jtyempotiki wani cholxel bʼa sutanal ja Luʼumi.

14. ¿Jas yuj wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja tojelal wa xyaʼa ja xchonabʼ ja Jyoba sok ja ansyanoʼiki? (Apocalipsis 2:1; cha kʼela ja dibujo).

14 Ja bʼa jtyempotiki, ja Tsome Tojwanum wantoni sleʼawe ja stojelal ja Kristo. Wani skʼulane ja janekʼ wa xlajxiyujile bʼa jachuk ja tojelal wa xyaʼawe, wani syaka sbʼaj soka jas wa spensaraʼan ja Jyoba sok ja Jesús. Bʼa jani wa xyawe makunuk ja biajanteʼik sok ja ansyanoʼik. Ja tojelalik jaw wani xkʼot sbʼaje ja kongregasyonik. d Ja ansyanoʼik bʼa tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal sok chomajkil spetsanil ja ansyanoʼiki tini aye ‹bʼa stojol skʼabʼ› ja Kristo (kʼuman ja Apocalipsis 2:1). Yuja mulanume, ayni wa skʼulane bʼa jas mi lekuk, jastalni ekʼ sbʼaj ja Moisés, ja Josué sok ja jekabʼanumiki (Núm. 20:12; Jos. 9:​14, 15; Rom. 3:23). Pe wani xnaʼatik ke ja Jesús wani stojel ja moso jel toji sok ja ansyanoʼiki, sok mini oj yakan skʼulajel «masan bʼa xchʼakulabʼil ja jastal wa xtax ja tyempo» (Mat. 28:20). Ja yujil, ayni kiʼojtik rasonik bʼa sjipjel jkʼujoltik ja tojelal wa xyakitik ja hermanoʼik jaw.

Ja Tsome Tojwanum ja bʼa jtyempotiki. (Kʼela ja parrapo 14).


JA JASTIK SLEKILAL JA TOLABIDA SNOCHJEL JA STOJELAL JA JYOBA

15, 16. ¿Jasa waxa nebʼa ja bʼa matik yaʼunejekan oj tojuke yuja Jyoba?

15 Snochjel ja tojelal wa xyaʼa ja Jyoba wani xkatik el slekilal ja wego. Jun sjejel, ja Andy sok ja xcheʼumi, ja Robyn, yawe makunuk ja rason bʼa yijel jun sakʼanile bʼa mi chaʼanyabʼalil (Mateo 6:22). Ja jaw koltajiye bʼa oj koltanuke ja aʼtelik bʼa yajel kʼeʼuk naʼits ja bʼa xchonabʼil ja Jyoba. Ja Robyn wa xcholo: «Ajyelotikon bʼa yal chʼin lugarik, sok jitsan ekʼele mini ay lugar bʼa oj jkʼuluktikon ja jwaʼeltikoni. Chomajkil, jelni xkʼulan gusto ja yajel el poto, pe tʼusan mi spetsaniluk jchono ja jcamaraʼiki sok ja tuk jastik. Anima mi xkʼana oj chone, jtsaʼa oj kʼuluk jastal ja Sara, ja xcheʼum ja Abrahán, sok mini oj kʼel jpatik, jani oj kʼel ja bʼa jtiʼ sati» (Heb. 11:15). ¿Gusto maʼ aye soka jas stsaʼaweʼi? Ja yeʼn wanto snocho yaljel: «Jelni gusto ayotikon yujni wa xnaʼatikon ke wantikon yajelyi ja Jyoba spetsanil ja jas kiʼojtikoni. Kada ekʼele ke wala koltanitikon ja bʼa aʼtel bʼa Jyoba lajansok wani xkʼulantikon probar tʼusila jastal ja sakʼanil oj kʼotuk ja bʼa yajkʼachil luʼumi». ¿Sok jasa wa spensaraʼan ja Andy? Ja yeʼn wa xyala: «Mini ay pilan gustoʼil wa xyiʼajan ja xchʼakjel jbʼajtik ja bʼa sGobyerno ja Dyos».

16 ¿Jas pilan slekilal ja tolabida snochjel ja stojelal ja Jyoba? La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun hermana sbʼiʼil Marcia. Yajni chʼak skʼul estudiar, stsaʼa oj snoch ja rason bʼa ochel precursora (Mat. 6:33; Rom. 12:11). Ja yeʼn wa xcholo: «Jun universidad skʼapa oj yaki jun beca bʼa chane jabʼil. Pe ja keʼn jani wa xkʼana oj waj kʼujol ja jkʼel sat ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos, ja yuj jtsaʼa oj ochkon bʼa jun eskuela técnica bʼa snebʼjel jun aʼtel bʼa oj makʼlay jbʼaj sok ochel precursora. Jani june ja bʼa jas mas lek jtsaʼa ja bʼa jsakʼanili. Ja wego precursora regularon, soka yorarioʼik ja bʼa kaʼteli wani xyaʼakan ke oj bʼobʼ koltanukon ja bʼa Betel sok yabʼjel stsamalil tuk cholalik».

17. ¿Bʼa jastik tuk wa xkatik el slekil ja tolabida snochjel ja stojelal ja Jyoba? (Isaías 48:​17, 18).

17 Ayni ekʼele ja xchonabʼ ja Jyoba wa xyakitik rason bʼa stalnajel jbʼajtik bʼa slejel jitsan jastik junuk sok tuk jastik bʼa oj bʼobʼ yiʼotik bʼa skʼokjel ja jastik yaʼunejkan kulan ja Dyosi. Ja bʼa jastik jaw, snochjel ja stojelal ja Jyoba cha wani xkatik el slekilal, pes wa x-ajyi jun sakal jconcienciatik sok wani la eltik libre ja bʼa wokol oj yijankitiki (1 Tim. 6:​9, 10). Jachuk wani xbʼobʼ waj kʼujoltik tsʼikan lek ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Mini ay jas pilan gustoʼil oj yakitik sok yajelkitik lamanil (kʼuman ja Isaías 48:​17, 18).

18. ¿Jas yuj waxa kʼana ja weʼn tolabida oja noch ja tojelal bʼa Jyoba?

18 Ja Jyoba mini oj yakan yajel makunuk ja kristyanoʼik bʼa oj stoj ja xchonabʼ ja bʼa yoj niwan wokoli sok ja bʼa yoj mandaranel bʼa Mil Jabʼili (Sal. 45:16). Ja bʼa tyempo jaw, ¿oj maʼ jnochtik ja tojelal ama tʼilani oj katikan ja jas wa xkʼanatik ja keʼntiki? Ta ja wego kʼuʼabʼalotik masni pasil oj cha kabʼtik kʼuʼabʼal ajyel ja bʼa tyempo jakumi. Ja yujil, tolabida la jnochtik ja stojelal ja Jyoba, sok bʼa ti chʼikan ja bʼa matik stsaʼunej oj stalnayotiki (Is. 32:​1, 2; Heb. 13:17). Ayni kiʼojtik rasonik bʼa oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba, ja maʼ wa stojowotik. Bʼa wani skoltayotik bʼa mi oj kitik ja swokolil ja yajelkan ja Dyos sok kʼotel ja bʼa yajkʼachil luʼumi, bʼa ojni ajyukotik sakʼan bʼa tolabida.

¿JAS OJA WALE?

  • ¿Jastal stojo ja Jyoba ja chonabʼ Israel?

  • ¿Jastal stojo ja Jyoba ja bʼajtan snochumanik Kristo?

  • ¿Jastik wa xkatik el slekilal ja snochjel ja stojelal ja Jyoba?

TSʼEBʼOJ 48 La ajyukotik soka Jyoba

a Ja Jyoba cha yayi ja aʼtel jun anjel ‹bʼa yeʼn bʼajtan oj wajuk› sok stojel ja israʼelenyoʼik man ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali. Lajansok ke ja anjeli jani ja Miguel, ja sbʼiʼil ke wa x-ajiyi ja Jesús ja bʼa xchol jastal olomal ja bʼa anjelik (Éx. 14:19; 32:34).

b Mas tsaʼan aji sbʼiʼiluk Eskuela bʼa Biblia bʼa Galaad bʼa Watchtower.

c Mas tsaʼan aji sbʼiʼiluk Eskuela bʼa matik wa Xcholo. Ja bʼa jtyempotik ja chapjelal it wani x-ajikitik parte ja bʼa reunión ja bʼa yoj semana.

d Kʼela ja recuadro «Ja cholal yiʼunej ja Tsome Tojwanumi», ja bʼa Ja Juʼun Cholumani bʼa 2021, slam 18.