1, 2. ¿Jasa wa xcholo ja Biblia bʼa jujuntik reyik bʼa Israel?

 JA BIBLIA wa staʼa tiʼal mas ja 40 winike bʼa wajye reyik ja bʼa Israel sok wa xchiktes jaman lek ja jastik ekʼ ja bʼa sakʼanile jujuntik bʼa yeʼnle. a Jun sjejel, wa xcholo ke asta ja lekil reyiki skʼulane jastik mi lekuk. La jtatik tiʼal bʼa David. Wani xnaʼatik ke waj jun lekil rey, pes ja Jyoba yala: «Snochowon sok spetsanil skʼujol bʼa skʼulajel ja jas lek xkila» (1 Rey. 14:8). Pe waynisok jun ixuk bʼa nupanelxa sok xchapa bʼa oj smil ja statami bʼa jun guerra (2 Sam. 11:​4, 14, 15).

² Cha ajyi reyik bʼa malo wajye bʼa skʼulane jastik lek. La kiltik sbʼaja Rehoboam. Wani xnaʼatik ke ja Jyoba yila jastal jun rey bʼa mi tojuk, pes yala ke «skʼulan ja bʼa mi lekuki» (2 Crón. 12:14). Pe yajni ja Jyoba yala yabʼ ke mok tiroʼanuk soka lajune kʼole bʼa Israel sok bʼa ayakan ke yeʼn oj stsaʼe ja sreyeʼi, ja yeʼn skʼuʼan. Chomajkil, xchapa jitsan chonabʼik bʼa stalnajel sbʼaje yuja skontraʼiki (1 Rey. 12:​21-24; 2 Crón. 11:​5-12).

3. ¿Jasa oj bʼobʼ jobʼ jbʼajtik, sok jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Anto ta spetsanil ja reyik wa skʼulane jastik lek sok wa skʼulane jastik mi lekuk, ¿jas yuj ja Jyoba yala ke jujuntik toj wajye sok jaxa tuk miyuk? ¿Jasa stukili? Snajel ja sjakʼjel ja  bʼa sjobʼjel it oj skoltayotik bʼa oj kabʼtik stojol ja jas oj kʼuluktik bʼa oj katik gustoʼaxuk ja Jyoba. Ja bʼa artikulo it oj kiltik bʼa oxe jasunuk yaʼa tʼabʼan skʼujol ja Jyoba yajni skʼulan jusgar ja reyik bʼa Israel: ja ta wa syajtaye sok spetsanil skʼujole, ja ta wa sutxi skʼujole soka bʼa smuleʼi sok ta wa skʼulane ja jas wa sjeʼa ja relijyon smeranili.

SYAJTAYE JA JYOBA SOK SPETSANIL SKʼUJOLE

4. ¿Jasa stukil ajyiyujile ja reyik bʼa toj sok ja bʼa miyuki?

⁴ Ja reyik bʼa toj yila ja Jyoba wani syajtaye sok spetsanil skʼujole. b Jun sjejel, ja lekil rey Jehosafat «sleʼa ja Jyoba sok spetsanil skʼujol» (2 Crón. 22:9). Sbʼaja Josías, ja Biblia wa xyala: «Bʼajtanto yuja yeʼn mi ajyi jun rey jastal ja yeʼni, bʼa kumxi soka Jyoba sok spetsanil skʼujol» (2 Rey. 23:25). Jaxa Salomón, ja bʼa xchʼakulabʼil ja smandaraneli skʼulan ja jas mi lekuki sok «mi yaʼteltay ja Jyoba ja sDyos sok jun skʼujol tsʼikan lek» (1 Rey. 11:4). Sok jaxa Abiyam, jun pilan rey bʼa mi tojuk, junxtani wa xyala ja Biblia bʼa yeʼna: «Mini yaʼteltay ja Jyoba ja sDyos sok jun skʼujol tsʼikan lek» (1 Rey. 15:3).

5. ¿Jas wa stojolan yaʼteltajel ja Jyoba sok jun jkʼujoltik tsʼikan lek?

⁵ ¿Jas wa stojolan yaʼteltajel ja Jyoba sok jun jkʼujoltik tsʼikan lek? Wa stojolan ke oj katikyi stoyjel yuja wa xyajtaytik sok wa xkisatik ma yuj wa xkilatik ke jani stojol, sok mini yuj obligadoʼuk. Cha tini chʼikan yajel ajyuk ja yajtanel jaw snajtil ja bʼa jsakʼaniltik.

6. ¿Jastal oj bʼobʼ yajtaytik ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik? (Proverbios 4:23; Mateo 5:​29, 30).

⁶ ¿Jastal oj bʼobʼ kʼotkotik jastal ja tojik reyik sok oj yajtaytik ja Jyoba sok spetsanil ja jkʼujoltik? Jani tʼilan oj talnay jbʼajtik bʼa chikan jas oj bʼobʼ spil ja jkʼujoltik sok oj ya yopijuk ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba, jastal ja yajel ekʼ gustoʼil bʼa jastik mi lekuk, ja slejel jastik junuk sok ja smojtajel ja matik mi lek smojtajeli. Ta kilatik ayxa jas wan yajel yopijuk ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba wegoxta la jtukbʼes jbʼajtik (kʼuman ja Proverbios 4:23; Mateo 5:​29, 30).

7. ¿Jas yuj tʼilan oj talnay jbʼajtik soka jastik wa sjomowotik?

⁷ Mokni katikan ke ja jkʼujoltiki oj spil sbʼaj. Ta mi xtalnay jbʼajtik, ojni bʼobʼ jloʼlay jbʼajtik spensarajel ke yuja wantik skʼulajel jastik bʼa Dyos, mini jas oj bʼobʼ sjom ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Bʼa oj kabʼtik lek stojol, pensaraʼan bʼa jun kʼakʼu bʼa jel kʼixin ay ja kʼaʼuji. Bʼa oj chebʼan, wani xa kʼana oja wuʼ mas jaʼ. Pe ¿jasa oj ekʼuk ta ti kanya snajtil kʼakʼu ja bʼa yijlabʼ ja kʼaʼuj sok mixa leʼa jun axubʼ bʼa oj ajyan? Ja kʼaʼuji cha wegoxtani oj ya takuka tiʼ. Ja it wa sjeʼakitik ke bʼa oj ajyukotik mojan soka Jyoba, mini malanta oj kʼuluktik jastik bʼa yeʼna. Jastalni mi xkʼanatik oj albʼukotik lek ja bʼa yijlabʼ ja kʼaʼuj bʼa jel kʼixin ayi, wani xkʼanatik ke oj talnay jbʼajtik bʼa spetsanil ja jastik oj bʼobʼ ya yopijuk ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba (Efes. 2:2).

SUTXI SKʼUJOLE SOKA SMULEʼI

8, 9. ¿Jastal sjeʼa ja smodo ja Rey David sok ja Ezequías yajni tojiyeʼi? (Kʼela ja dibujo).

⁸ Jastalni kilatik ja bʼajtanto, ja rey David koʼ bʼa jun chaʼan mulal. Pe yajni ja Natán waj skʼumuk soka bʼa jas skʼuluneji, ja David yaʼa sbʼaj chʼin sok sutxi skʼujol (2 Sam. 12:13). Ja yaljelik stsʼijbʼan ja  bʼa Salmo 51 wa xchiktes ke meran sutxel skʼujol. Mi kechanta sjeʼa bʼa oj kan lek soka Natán ma bʼa mi oj kʼulajuk kastigar (Sal. 51:​3, 4, 17, encabezamiento).

⁹ Ja rey Ezequías cha koʼ mulal soka Jyoba. Ja Biblia wa xyala ke «ja skʼujoli yaʼa sbʼaj niwan, bʼa yaʼakan ke ja Dyos oj tajkuk soka yeʼni, ja Judá sok ja Jerusalén» (2 Crón. 32:25). ¿Jas yuj yaʼa sbʼaj niwan? Bʼobʼta jani yuja Jyoba yaʼunej kʼe rikoʼil, yuja skoltunej bʼa skʼulajel ganar ja asirioʼik ma yuja yaʼunej tojbʼuk bʼa jun chamel. Bʼobʼta yuja yaʼa sbʼaj niwan jani jaw ja jas nikjiyuj bʼa stoyjel sbʼaj bʼa stiʼ sat ja Babilonioʼik soka bʼa jastik sbʼaji. Yuja jaw ja aluman Isaías stojo (2 Rey. 20:​12-18). Junxta jastal ja David, ja Ezequías chʼin yaʼa sbʼaj sok sutxi skʼujol (2 Crón. 32:26). Sok yajni ja Jyoba spaklay ja sakʼanili yilani jun tojil rey. Ja Biblia wa xyala: «Skʼulan ja jas lek bʼa stiʼ sat ja Jyoba» (2 Rey. 18:3).

10. ¿Jasa skʼulan ja rey Amasías ja yajni toji?

¹⁰ Ja stukil ja bʼa rey Amasías bʼa Judá, skʼulani ja jas leki «pe mini ajyi tsʼikan ja skʼujoli» (2 Crón. 25:2). ¿Jasa mi lek skʼulan? Tsaʼan yajni ja Jyoba skoltay bʼa skʼulajel ganar ja edomitaʼik, ja Amasías kʼe stoy ja dyosik ja bʼa chonabʼ jaw. c Tsaʼan, yajni jun yaluman ja Jyoba wa stoje, pax kaprechudoʼil sok mini skʼana oj smaklay (2 Crón. 25:​14-16).

11. Jastalni wa xyala ja 2 Corintios 7:​9, 11, ¿jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa oj yaʼotik perdon ja Jyoba? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹¹ ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejelik it? Ke tʼilan oj sutxuk jkʼujoltik soka bʼa jmultiki sok skʼulajel ja janekʼ oj bʼobʼkujtik bʼa mixa oj cha jkʼuluktik. ¿Jaxa ta ja ansyanoʼik stojowotik, ama lajansok mi jel tʼilan bʼa keʼntik? Mokni jpensaraʼuktik ke mixa lek xyilawotik ja Jyoba ma mi lek xyilawotik ja ansyanoʼiki. Pes asta ja lekil reyik bʼa Israel makuniyujile bʼa oj ajukyile rason sok bʼa oj tojuke (Heb. 12:6). Ja yuj, ta tojitik, ¿jasa oj kʼuluktik? 1) La kaʼ jbʼajtik chʼin, 2) la jkʼujoluktik bʼa stukbʼesel jbʼajtik sok 3) la jnochtik yaʼteltajel ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik. Ta wa sutxi jkʼujoltik soka bʼa jmultiki, ja Jyoba ojni yaʼotik perdon (kʼuman ja 2 Corintios 7:​9, 11).

SKʼULANE JA JAS WA SJEʼA JA RELIJYON SMERANILI

12. ¿Jasa mero stukil ajyiyujile ja tojik reyiki sok ja bʼa miyuki?

¹² Ja reyik bʼa toj yila ja Jyoba skʼulane ja jas wa sjeʼa ja relijyon smeranili sok stsatsankʼujolane ja tuk bʼa junxta oj skʼuluke. Jastalni kilatikta, ayni ekʼele skʼulane jastik mi lekuk. Pe jaʼitani yaweyi stoyjel ja Jyoba sok jelni skʼujolane bʼa xchʼayjel snajel ja stoyjel ja kʼulubʼal dyosik ja bʼa chonabʼi. d

13. ¿Jas yuj ja Jyoba mi tojuk yila ja rey Acab?

¹³ ¿Jasa wa xbʼobʼ kaltik ja bʼa reyik bʼa mi tojuk yila ja Jyoba? Pes mini spetsaniluk ja jas skʼulaneʼi malo waji. Asta ja Rey Acab bʼa jel malo waji yaʼani sbʼaj tʼun chʼin sok jelni tuk yabʼ yajni snaʼa ke miljita ja Nabot yuj smul yeʼna (1 Rey. 21:​27-29). Chomajkil, ya kʼeʼuk chonabʼik sok jitsan ekʼele skʼulan ganar tiroʼik bʼa skoltajel ja Israel (1 Rey. 20:​21, 29; 22:39). Pe ja Acab skʼulani jun jasunuk jel malo bʼa mini sutxi skʼujol: bʼa jani iji och skʼulajel ja jas yala ja  xcheʼumi, spuku ja jas wa sjeʼa ja relijyon mi meranuki (1 Rey. 21:​25, 26).

14. a) ¿Jas yuj ja Jyoba yila ja Rehoboam jun rey bʼa mi tojuk waji? b) ¿Jasa skʼulane tʼusan mi spetsaniluk ja reyik bʼa mi tojuk wajye?

¹⁴ La jtatik tiʼal bʼa pilan rey bʼa mi tojuk waji: ja Rehoboam. Jastalni kilatik ja bʼajtanto, skʼulani jitsan jastik lek. Pe yajni kujlaji ja smandaraneli, yaʼakan ja sLey ja Jyoba sok kʼe skʼuluk ja jas wa sjeʼa ja relijyon mi meranuki (2 Crón. 12:1). Man ja bʼa tyempo jaw, ay ekʼele jani wa stoyo ja Jyoba sok ay ekʼele ja wa stoyo ja kʼulubʼal dyosiki (1 Rey. 14:​21-24). Ja Rehoboam sok ja Acab mini kechanta yeʼn wajye ja reyik bʼa jitsye soka relijyon smeranili. Pes asta tʼusan mi spetsaniluk ja reyik bʼa mi tojuk wajye skoltayeni bʼa jujuntik modoʼik ja relijyon mi meranuki. Chikani lek ke jun jasunuk bʼa ja wa xyila ja Jyoba ta kʼotele lekil rey ma miyuk, jani ta wa skʼulane ja jas wa sjeʼa ja relijyon smeranili.

15. ¿Jas yuj jel xyayi stʼilanil ja Jyoba ja relijyon smeranili?

¹⁵ ¿Jas yuj jel xyayi stʼilanil ja Jyoba ja relijyon smeranili? Jun rason, yujni ja reyiki yeʼnani xchole bʼa skoltajel ja chonabʼi bʼa stoyjel ja Dyos bʼa jun modo stojol. Pilan rason, yajni wa skʼulane ja jas wa sjeʼa ja relijyon mi meranuki wani x-ijiye och bʼa skʼulajel jastik mi tojuk sok bʼa tuk chaʼanik mulal (Os. 4:​1, 2). Chomajkil, ja reyiki sok ja israʼelenyoʼik wajyeʼni yaʼtijumik ja Jyoba bʼa yaʼunejexayi ja sakʼanile. Ja yuj, yajni wa stoyowe ja dyosik mi meranuk, ja Biblia wa xyala ke lajansok waneni xchʼaykʼujolajel ja nupaneli (Jer. 3:​8, 9). June maʼ wa xchʼaykʼujolan ja nupaneli jani mero wan  koʼel sok mulal ja xcheʼumi ma ja statami. Junxtani, june maʼ yaʼunejxayi ja sakʼanil ja Jyoba pe wa xcha skʼulan ja jas wa sjeʼa ja relijyon mi meranuki jani mero wan koʼel mulal soka Jyoba (Deut. 4:​23, 24). e

16. Bʼa Jyoba, ¿jasa mero stukil yiʼoj june maʼ toj sok june maʼ malo?

¹⁶ ¿Jas wa xnebʼatik? Ke mokni jas jkʼuluktik bʼa ti chʼikan soka jas wa sjeʼa ja relijyon mi meranuki. Sok mini kechanuk ja jaw, tʼilani oj kʼuluktik ja jas wa sjeʼa ja relijyon smeranili sok ajyel latsan. Ja aluman Malaquías yala jaman lek ja stukil wa xyila ja Jyoba bʼa june maʼ lek sok june maʼ malo: «Yajkʼachil ekʼele oja wilex ja stukil june maʼ toj sok june maʼ jel malo, sbʼaja maʼ wa xyaʼteltay ja Dyosi sok ja maʼ mi xyaʼteltayi» (Mal. 3:18). Ja yuj, mok jas katikan, mini ja jpaltatik sok ja jastik mi lek wa xkʼulantik oj skʼulukotik desanimar bʼa oj katikan yaʼteltajel ja Dyosi. Pes yajelkan ja Jyoba juni chaʼan mulal.

17. ¿Jas yuj tʼilan oj talnay jbʼajtik ja yajni oj tsatik maʼ oj nupanukotiksok?

¹⁷ ¿Jaxa ta solteroʼato sok wanaxa pensar oj nupanan? Ja yaljelik bʼa Malaquías jelni oj skoltaya bʼa oja tsaʼ lek. Pensaraʼan ja it: june ojni bʼobʼ ajyukyuj lekil modoʼalik; pe ta mi xyaʼteltay ja Jyoba, ¿oj maʼ bʼobʼa kʼuʼuk ke ja bʼa ekʼeleʼik jaw wa xyila ja Jyoba jastal june maʼ toj? (2 Cor. 6:14). Ta nupaniyasok, ¿oj maʼ skoltaya ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi? Ajuluka kʼujol, ama bʼa tuktukil país ja xcheʼumik ja rey Salomón bʼobʼta ajyiyujile lekil modoʼalik, pe mini xyaʼteltaye ja Jyoba. Sok takal takal aji jitsuk ja skʼujoli bʼa yaʼteltajel tuk dyosik (1 Rey. 11:​1, 4).

18. ¿Jasa tʼilan oj sjeyi ja nantatalik ja yuntikileʼi?

¹⁸ Nantatalik, ojni bʼobʼa wawex makunuk  ja sjejel yaʼawe ja reyiki bʼa oja koltayex jawa wuntikilex bʼa oj kʼankʼunukyujile yaʼteltajel ja Jyoba. Jelni tʼilan oj yabʼye stojol ke ja Jyoba kʼot yil ta kʼotel jun lekil rey ma malo ta wa skoltay ja jas wa sjeʼa ja relijyon smeranili ma miyuk. Jeʼawikyi soka jas oja walexi sok ja sjejel oja waʼex bʼa skʼulajel jastik bʼa Dyos, jastal skʼumajel ja Biblia, wajel ja bʼa reunionik sok elel xcholjel, jani mas tʼilan ja bʼa wa sakʼanilex (Mat. 6:33). Ta mixa kʼulanex, ojni kʼot yile jawa wuntikilex ke ja kʼotel testigo bʼa Jyoba jani yuja jachuke ja snantateʼi. Sok yajni x-ekʼ ja tyempo, bʼobʼta mixani oj yile stʼilanil yaʼteltajel ja Jyoba ma asta oj yaʼekan ja smeranili.

19. ¿Tini maʼ chʼayta juntiro june maʼ yaʼunejxakan yaʼteltajel ja Jyoba? (Cha kʼela ja recuadro « Ojni bʼobʼ kumxan soka Jyoba»).

¹⁹ ¿Tini maʼ chʼayta juntiro june maʼ yaʼunejxakan yaʼteltajel ja Jyoba? Pes ojtoni bʼobʼ sutxuk skʼujol sok oj cha kumxuk bʼa oj yamigoʼuk ja Dyosi. Meran, bʼobʼta tʼilani oj yakan ja jastal niwan wa xyaʼa sbʼaji sok oj skʼul aseptar ja koltanel oj ajukyi yuja ansyanoʼiki (Sant. 5:14). Bʼa lek oj cha iljuk yuja Jyoba mini lomuk ja oj xchʼak sbʼaji.

20. Ta wa xnochotik ja sjejel ja bʼa tojik reyiki, ¿jastal oj yilotik ja Jyoba?

²⁰ Anto, ¿jasa jnebʼunejtik sbʼaja reyik bʼa Israel? Ke ojni bʼobʼ kʼotkotik jastal ja tojik reyik ta wa xyajtaytik ja Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik. Lani jnebʼtik ja bʼa jastik mi lek wa xkʼulantik, la sutxuk jkʼujoltik sok la jkʼujoluktik bʼa stukbʼesel jbʼajtik. Chomajkil, la ka juljkʼujoltik ke jelni tʼilan kechanta oj katikyi stoyjel ja Dyos smeranili. Ta toj wala ajyi soka Jyoba, ja yeʼn cha ojni yal ke ja weʼn kʼotela june maʼ toj.