1, 2. ¿Machun waj ja Sadoc? (1 Crónicas 12:​22, 26-28).

 LA JPENSARAʼUKTIK ja jas wan ekʼeli. Mas ja 340,000 winike stsomota sbʼaje bʼa yajel och rey ja David bʼa yibʼanal ja Israel. Oxexa kʼakʼu wajum, ja bʼa witsaltik mojan yiʼoj ja Hebrón wa x-abʼxi ja loʼilik jel stsatsankʼujolani, ja tsʼebʼojik bʼa wane stsʼebʼantajel ja Dyosi sok ja tseʼejik yuja gustoʼili (1 Crón. 12:39). Ja tiw tey jun kerem sbʼiʼil Sadoc, bʼa bʼobʼta me xkʼot iljuk yuja tuki. Pe ja Jyoba waj skʼujol bʼa yeʼna sok skʼana ke oj natik sbʼaj ja kerem it bʼa ti ajyi ja bʼa ekʼele jawi (kʼuman ja 1 Crónicas 12:​22, 26-28). Pe ¿machun waj ja Sadoc?

² Ja Sadoc waj jun sacerdote bʼa aʼtiji lajan soka olomal sacerdote Abiatar. Cha ajiniyi jitsan biboʼil yuja Jyoba sok koltaji bʼa oj yabʼ stojol ja jas wa skʼana (2 Sam. 15:27). Ja kristyanoʼik tini wa xwaj sleʼe skoltajel bʼa yeʼna bʼa oj ajukyile tsamalik rasonik. Chomajkil, wajni jun winik mi xiwi. Ja bʼa artikulo it jani oj staʼ tiʼal ja bʼa jastal mi xiwi.

3. a) ¿Jas yuj wa skʼana mok xiwkotik? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼujik it, ja Satanás tikʼanxta wan yixtalajel mas ja xchonabʼ ja Dyosi (1 Ped. 5:8). Malan wantik smajlajel ke ja Jyoba oj xchʼaysnajel ja Satanás sok ja sluʼumkʼinal jel malo, wani skʼana mok xiwkotik (Sal. 31:24). La kiltik oxe modo bʼa oj bʼobʼ jnochtik ja jastal mi xiw ja Sadoc.

LA JKOLTAYTIK JA SGOBYERNO JA DYOSI

4. ¿Jas yuj wa skʼana mok xiwkotik bʼa oj koltaytik ja sGobyerno ja Dyosi? (Cha kʼela ja poto).

⁴ Ja yaʼtijumotik ja Jyoba wani xkoltaytik sok spetsanil  jkʼujoltik ja sGobyerno ja Dyosi, pe tikʼanxtani wa skʼana mi oj xiwkotik (Mat. 6:33). Jun sjejel, ja bʼa luʼumkʼinal it jel malo wani skʼana mok xiwkotik bʼa oj kʼuʼuktikyi ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba sok bʼa xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyernoʼi (1 Tes. 2:2). Chomajkil, ja luʼumkʼinali it wanxtani spiljel sbʼaj yuja politika. Ja yuj, wani skʼana mi oj xiwkotik bʼa mi oj chʼik jbʼajtik (Juan 18:36). Sok jitsan testigoʼik bʼa Jyoba wane skʼulajel luchar yuja wokolik bʼa meyuk ja takʼin, wa xmakʼjiye ma asta wa xchʼikjiye preso yuja mi xchʼika sbʼaje bʼa politika ma mi x-ochye soldado.

5. ¿Jas yuj tʼilan mi xiw ja Sadoc bʼa skoltajel ja David?

⁵ Ja Sadoc mini kechanta waj bʼa Hebrón bʼa ti oj ajyuk ja bʼa kʼin ajyi yajni och rey ja David. Ja yeʼn chapani ay ja bʼa guerra (1 Crón. 12:38). Puesto ajyi bʼa oj snoch ja David bʼa chikan jas tiroʼanel sok bʼa skoltajel ja Israel ja bʼa skontraʼiki. Bʼobʼta mito jel yiʼoj experiencia jastal soldado, pe mini tʼun xiwi.

6. ¿Jastal yayi ja David ja Sadoc jun lekil sjejel bʼa mi oj xiwuk? (Salmo 138:3).

⁶ ¿Jastal lajxiyuj ja Sadoc bʼa mi oj xiwuk? Seguro jani jel koltaji ja lekil sjejel yaʼawe ja yijil winike sok bʼa mi xiwye bʼa ajyisoki. June bʼa yeʼnle jani waj ja David. Yuja mini tʼun xiw «ja yajni wa stojo ja Israel ja bʼa guerra», spetsanil ja Israel ochye akuerdo bʼa oj yawe ochuk rey (1 Crón. 11:​1, 2). Ja David sjipa lek skʼujol bʼa Jyoba sok tini sleʼa skoltajel bʼa yeʼna yajni wa x-iji spatik yuja skontraʼiki (Sal. 28:7; kʼuman ja Salmo 138:3). Ja Sadoc cha koltajini soka lekil sjejel yaʼawe ja tuk winike bʼa mi xiwye ja bʼa styempoʼi, jastal ja Jehoiadá sok ja yunin Benaya bʼa tini wa xcha ajyi ja bʼa guerra, sok ja 22 olomal bʼa kʼoleʼik bʼa ajyiye bʼa sparte ja David (1 Crón. 11:​22-25; 12:​26-28). Spetsanil ja yeʼnleʼi puesto ajyiye bʼa skoltajel ja David jastal rey.

7. a) Ja bʼa jtyempotiki, ¿matik wa xyaʼakitik jun lekil sjejel bʼa mi oj xiwkotik? b) ¿Jasa wa sjeʼakitik ja bideo sbʼaja hermano Nsilu?

 ⁷ Yajni wa xpaklaytik ja sjejel ja bʼa yaʼtijumik ja Jyoba bʼa skoltunej ja sGobyerno, wani xyaʼa kiptik sok wa skoltayotik bʼa mi oj xiwkotik. Ja Jesukristo, ja jReytiki, mini tʼun skʼana oj xchʼik sbʼaj bʼa politika ja bʼa sluʼumkʼinal ja Satanás (Mat. 4:​8-11; Juan 6:​14, 15). Tolabida sjipa skʼujol bʼa Jyoba bʼa ojni ajukyi yip. Chomajkil, ja bʼa jtyempotiki tey kiʼojtik ja sjejel bʼa keremtik bʼa mini skʼanuneje ochel soldado ma xchʼikjel sbʼaj bʼa politika. ¿Jas yuj mixa leʼa jujuntik ja bʼa experienciaʼik jaw ja bʼa jw.org? a

LA JKOLTAYTIK JA HERMANOʼIKI

8. ¿Jas ekʼele tʼilan mok xiwuke ja ansyanoʼik bʼa skoltajel ja hermanoʼik?

⁸ Ja yaʼtijumik ja Jyoba jelni skʼana oj skoltay sbʼaje (2 Cor. 8:4). Pe ay ekʼele wa skʼana mi oj xiwkotik bʼa skʼulajel ja jaw. Jun sjejel, yajni wa x-ajyi jun guerra, ja ansyanoʼik wa snaʼawe ke ja hermanoʼik wani skʼanawe oj tsatsankʼujolajuke, oj koltajuke ma oj ajukyile ja waʼelal bʼa Dyos ma tuk jastik wa xmakuniyujile. Yuja wa syajtaye ja yal chejiki, ja ansyanoʼik puesto wa x-ajyiye bʼa yajelyi ja jas wa skʼanawe ja hermanoʼiki, ama jel xiwela sbʼaj skʼulajel ja jawi (Juan 15:​12, 13). Jachuk wa sjeʼawe ke mi xiwye jastal ja Sadoc.

9. Jastalni wa xyala ja 2 Samuel 15:​27-29, ¿jasa aljiyabʼ oj skʼuluk ja Sadoc yuja David? (Cha kʼela ja dibujo).

⁹ Ja David xiwela sbʼaj ay ja sakʼanili. Ja skerem Absalón wani skʼana oj yikan ja smandaraneli (2 Sam. 15:​12, 13). Ja yuj, ja David tʼilani oj el wego ja bʼa Jerusalén. Yala yabʼ ja yaʼtijumiki: «¡Wajtikik, la elkotik ja ili mikʼa mini june bʼa keʼntik oj el kotik libre yuja Absalón!» (2 Sam. 15:14). Yajni elyetaʼi, ja David yaʼa sbʼaj kuenta ke  tʼilan ay maʼ oj kanuk ja bʼa Jerusalén bʼa oj yabʼ ja jas wan xchapjel ja Absalón sok bʼa oj choljukyabʼi. Sjeka ja Sadoc sok ja tuk sacerdoteʼik bʼa oj kumxuke ja bʼa chonabʼ jastal tsʼelsatinumik (kʼuman ja 2 Samuel 15:​27-29). Tʼilani oj ya skuidadoʼe lek pes yujni ja cholal ajiyile yuja David jelni xiwela sbʼaj; asta xiwela sbʼaj ay ja sakʼanileʼi. Ja Absalón juni winik bʼa kechanta yeʼn wa sleʼa slekilal, wa spekʼa chikʼ sok wa xchʼay kʼujolani. ¿Jas maʼ oj ekʼ lek snaʼukxta ke ja winike it kʼotele tsʼelsatinumik bʼa skoltajel ja David?

10. ¿Jastal koltaji ja David yuja Sadoc sok ja tuki?

¹⁰ Ja David xchapa jun jasunuk bʼa ti ajyi chʼikan ja Sadoc sok ja Husái, jun pilan yamigo toj ja David (2 Sam. 15:​32-37). Jastalni xchapa ja David, ja Husái jachni skʼulan. Ja Husái sjeʼa sbʼaj ke wan skoltajel ja Absalón sok yayi jun rason soka bʼa jastal oj chʼaysnajel ja David. Tsaʼan, ja Husái yala yabʼ ja Sadoc sok ja Abiatar ja jas chapubʼali (2 Sam. 17:​8-16). Anto ja chabʼ winike it sjekaweyi jun rason ja David (2 Sam. 17:17). Soka skoltanel ja Jyoba, ja Sadoc sok ja tuk sacerdoteʼik koltaniye bʼa oj kan sakʼan ja David (2 Sam. 17:​21, 22).

11. ¿Jastal oj nochtik ja jastal mi xiw ja Sadoc ta kʼanjikitik ke oj koltaytik ja hermanoʼiki?

¹¹ ¿Jastal oj jetik mi oj xiwkotik jastal ja Sadoc ta kʼanjikitik ke oj koltaytik ja hermanoʼik ja bʼa ekʼeleʼik jel xiwela sbʼaj? 1) La jnochtik ja tojelaliki. Ja bʼa ekʼeleʼik it jelni tʼilan ke la ajyukotik kʼuʼabʼal bʼa jachuk oj ajyukotik tsoman. Ja yuj, la jkʼuluktik ja jas oj yalkabʼtik ja Naʼits Betel (Heb. 13:17). Ja ansyanoʼiki tʼilan tikʼanxta oj yaweyi jun repaso ja tojelalik sbʼaja jastal oj chap jbʼajtik bʼa jun desgrasya sok jasa oj kʼulaxuk ta ekʼi (1 Cor. 14:​33, 40). 2) Mok xiwkotik bʼa skʼulajel, pe la jetik biboʼil (Prov. 22:3). La jpensaraʼuktik bʼajtanto oj kʼuluktik sok la ajyukotik seguro. 3) La jipjkʼujoltik bʼa Jyoba. Ja yeʼn wa  xcham skʼujol bʼa jpetsaniltik sok wa skʼana ke oj taʼ jkoltajeltik. Ojni bʼobʼ skoltayotik bʼa oj bʼobʼ katikyi ja jas wa xmakuniyujile ja hermanoʼik bʼa jun modo seguro.

12, 13. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa Víktor sok ja Vitali? (Cha kʼela ja poto).

¹² La kiltik ja sjejel bʼa Víktor sok Vitali, chabʼ ansyanoʼik bʼa yiʼaj och yile waʼelal sok jaʼ ja hermanoʼik bʼa Ucrania. Ja Víktor wa xyala: «Wajtikon ekʼ chikan bʼaʼa bʼa slejel waʼelal». «Tikʼanxta kabʼtikon ay maʼ wan tujkʼanel ja bʼa mojan bʼaytikoni. Jun hermano yaʼa ja waʼelalik bʼa nolanyuji, sok stsʼakatal yuja jaw jitsan cholumanik ajyiyujile ja jas wa xmakuniyujile bʼa jun tyempo. Wa xjul jkʼujol ke yajni wantikon yijel och bʼa karro ja waʼelaliki, jun bomba ti koʼ bʼa junuk 20 metro ja bʼaytikoni, pe mi bʼojti. Snajtil kʼakʼu jpatayi skʼujol ja Jyoba ke a-skoltayon bʼa mi oj xiwkon bʼa oj kayi ja jas wa xmakuniyujile ja hermanoʼiki».

¹³ Ja Vitali wa xyala: «Tʼilani mi xiwyon». «Ja bʼajtan biaje kayi yiʼajkuj 12 ora. Snajtil ja bʼa karretera kayi orasyon ja Jyoba». Ja Vitali mini xiwi pe cha bibo waji: «Mini kakan skʼanjelyi biboʼil ja Jyoba sok bʼa yajel jbʼaj chʼin. Kechantani wala ekʼyon ja bʼa lugarik yaʼunej permiso ja gobyerno. Sok ja skʼuʼajel kiʼoji tsatsbʼi yajni kila ja hermanoʼik lajan wane aʼtel. Wa sjamawe ja bʼa karretera, wa stsomowe sok wa xyawe kʼeʼuk bʼa karro ja waʼelali, sok cha wa xyawekitikon waʼelal sok hospedaje ja keʼn sok ja Víktor».

TOJ LA AJYUKOTIK SOKA JYOBA

14. ¿Jastal wa xkabʼtik yajni june maʼ jel xkʼanatik wa xyaʼakan ja Jyoba?

¹⁴ Jun jasunuk jel yaj juntiro jaʼa yajni jun jpamilyatik ma jun kamigotik wa xyaʼakan ja Jyoba (Sal. 78:40; Prov. 24:10). ¿Jaxa ta ja kristyano jaw kʼotel jun mero kamigotik? Pes mastoni jel yaj. Ta ayxa bʼa ekʼelabʼaj jachuk, ja jastal toj ajyi ja Sadoc jelni oj skoltaya.

15. ¿Jas yuj tʼilan mi xiw ja Sadoc bʼa oj ajyuk toj soka Jyoba? (1 Reyes 1:​5-8).

¹⁵ Ja bʼa xchʼakulabʼil ja smandaranel ja David, yajni awelxa leki sok ojxta chamuk, ja skerem Adonías sleʼa modo bʼa oj sjapyi ja smandaraneli, ama ja Jyoba wa skʼana ke yeʼn ja Salomón oj ochkan rey (1 Crón. 22:​9, 10). Ja Sadoc toj ajyi soka Jyoba, pe ja yamigo Abiatar jani skoltay ja Adonías (kʼuman ja 1 Reyes 1:​5-8). Jachuk ja Abiatar mini toj ajyi soka David, cha mini soka Jyoba. Sen jelnima tristeʼaxi ja Sadoc (2 Sam. 8:17). Lajani stalnaye «ja Arka bʼa Dyos smeranili» (2 Sam. 15:29). Skoltuneje ja David sok ekʼelni sbʼaje jitsan jastik ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba (2 Sam. 19:​11-14).

16. ¿Jasa koltaji yuja Sadoc bʼa oj ajyuk toj soka Jyoba?

¹⁶ Ja Sadoc toj ajyi soka Jyoba ama yuja jas stsaʼa skʼulajel ja Abiatar, sok ja David sjipa lek skʼujol ja jastal toj ajyiʼi. Yajni aljiyabʼ ja David ja jas xchapunej ja Adonías, tini waj sleʼ skoltajel bʼa Sadoc, bʼa Natán sok bʼa Benaya bʼa yajel och jastal rey ja Salomón (1 Rey. 1:​32-34). Ja Sadoc seguro cha jelni tsatsankʼujolaji ja sjejel ja bʼa tuk yaʼtijumik ja Jyoba, jastal ja bʼa Natán, bʼa toj wajye soka Dyosi sok skoltaye ja rey David (1 Rey. 1:​38, 39). Yajni ja Salomón aji och jastal rey, yayi ja sacerdote Sadoc ja «cholal yiʼoj ajyi ja Abiatar» (1 Rey. 2:35).

17. ¿Jastal oj bʼobʼa noch ja Sadoc ta june maʼ jelxa kʼana xyaʼakan ja Jyoba?

¹⁷ ¿Jastal oj bʼobʼa noch ja sjejel bʼa Sadoc? Ta june maʼ jelxa kʼana xyaʼakan ja Jyoba, jeʼa jaman lek machun waxa kʼana oj ajyansok toj (Jos. 24:15). Ja Jyoba ojni  yawi jawa wip wa xmakuniwuji sok oj skoltaya bʼa mi oj xiwan. Leʼa akoltajel bʼa yeʼna bʼa orasyon sok ajyan mojan soka tojik yaʼtijumiki. Ja Jyoba jelni chaʼanyabʼal xyila ja jastal toj aya sok ojni yawi atsʼakol (2 Sam. 22:26).

18. ¿Jasa wa sjeʼawi ja sjejel bʼa Marco sok ja Sidse?

¹⁸ La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Marco sok ja xcheʼum Sidse. Xchabʼil ja yakʼixeʼi yaʼawekan ja smeranili yajni niwakexaʼi. Ja Marco wa xcholo: «Ja kʼakʼu wa xpojkiye jawa wuntikili, jelni xkʼota kʼane. Ojni akʼuluk chikan jasa bʼa stalnajele. Ja yuj, yajni wa xyaʼawekan ja Jyoba, jelni syajbʼesakani». Cha wa xyala: «Pe ja Jyoba tolabida ti ajyel jmoktikon. Ja yeʼn yaʼunejkan bʼa keʼnta oj tsatsankʼujoluk jbʼajtikon. Yajni ja keʼn wa xkabʼ triste ayon ma mey kip, ja Sidse wani xyaki kʼulan jkʼujol sok wa stsatsankʼujolanon, sok yajni ja yeʼn wa xyabʼ mey yip, cha junxta wa xkʼulanyi». Ja Sidse wa xyala: «Kechantani kuchelkujtikon stsʼakatal yuja yip yaʼunejkitikon ja Jyoba. Jel tuk kabʼ ajyiyon yujni wa xpensaraʼan ke jmul keʼna yuja yawekan ja smeranil xchabʼil ja kakʼixi. Ja yuj, kala yabʼ ja Jyoba. Tʼusan tsaʼan, jun hermana bʼa jitsanxa jabʼil mi xkila mojxi jmok, syamaki ja jtejlubʼi, skʼelawon sok yalakabʼi: ‹Sidse, ajuluka kʼujol, ke mi weʼnuka mul›. Soka skoltanel ja Jyoba lajxelkuj yaʼteltajel gusto lek».

19. ¿Jasa puesto aya skʼulajel?

¹⁹ Ja Jyoba wa skʼana ke spetsanil ja yaʼtijumotik mok xiwkotik jastal ja Sadoc (2 Tim. 1:7). Pe mini skʼana jaʼita oj jipjkʼujoltik ja bʼa kip keʼntiki, wani skʼana ke la jipjkʼujoltik bʼa yeʼna. Ja yuj, yajni xa tʼaspun jun jasunuk bʼa wa skʼana tʼilan mi oj xiwan, leʼa akoltajel bʼa Jyoba. Wani xbʼobʼa kʼuʼuk lek ke ja yeʼn oj skoltaya bʼa mi oj xiwan jastal ja Sadoc (1 Ped. 5:10).