1. ¿Jastal waxa wila ja smeranili?

 JA YAʼTIJUMOTIK ja Jyoba wa xyajtaytik ja smeranil wa xyala ja Yabʼal ja Dyosi. Ayni kiʼojtik skʼuʼajel yuja jastik jnebʼunejtik ja tiwi (Rom. 10:17). Jkʼuʼunejtik lek ke ja Jyoba ya kujlajuk ja kongregasyon bʼa snochumanik Kristo jastal jun «yojyal sok yipalil ja smeranili» (1 Tim. 3:15). Sok gustoxta wala ajyitik ibʼ kʼabʼal soka matik wa stojowotiki, pes yujni wa xcholowe kabʼtik smeranilik bʼa Biblia sok wa xyawekitik tojelalik bʼa wa skoltayotik bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi (Heb. 13:17).

2. Jastalni wa xyala ja Santiago 5:​19, ¿jasa xiwela sbʼaj wa xbʼobʼ ekʼ jbʼajtik ja yaʼtijumotik ja Jyoba?

² Anima tixa ayotik bʼa smeranil sok wa xnaʼatik tʼilani oj nochtik ja tojelalik wa xyaʼa ja xchonabʼil ja Dyosi, pe xiwelani sbʼaj oj pil jbʼajtik ja bʼa smeranili (kʼuman ja Santiago 5:19). Ja Satanás jelni oj gustoʼaxuk ta mixa xjipa jkʼujoltik ja bʼa Biblia ma ja bʼa tojelalik wa xyaʼa ja xchonabʼil ja Jyoba (Efes. 4:14).

3. ¿Jas yuj tʼilan mi oj katikan ja smeranili? (Efesios 6:​13, 14).

³ (Kʼuman ja Efesios 6:​13, 14). Ja Dyablo ojxtani yal abʼalik bʼa jachuk jitsan chonabʼik oj skontraʼuke ja Jyoba (Apoc. 16:​13, 14). Cha wani xnaʼatik ke ja Satanás oj skʼujoluk mas bʼa oj sloʼlay ja yaʼtijumik ja Jyoba (Apoc. 12:9). Ja yuj, jelni tʼilan oj natik bʼay ja smeranil sok ja bʼa abʼalik sok skʼuʼajel ja smeranili (Rom. 6:17; 1 Ped. 1:22).  Ja jaw juni jasunuk jel tʼilan bʼa oj kankotik sakʼan ja bʼa niwan wokoli.

4. ¿Jasa oj paklaytik ja bʼa artikulo it?

⁴ Ja bʼa artikulo it, oj tatik tiʼal bʼa chabʼ modoʼalik wa xmakunikujtik bʼa oj bʼobʼ jnatik bʼay ja smeranil wa xtax bʼa Biblia sok skisjel ja tojelal wa xyaʼa ja xchonabʼ ja Jyoba. Cha oj kiltik oxe jasunuk tʼilan oj kʼuluktik bʼa mi oj katikan ja smeranili.

MODOʼALIK WA XMAKUNIKUJTIK BʼA OJ NATIK BʼAY JA SMERANILI

5. ¿Jastal wa syaka sbʼaj ja xiwel yuja Jyoba sok ja snajel bʼay ja smeranili?

⁵ Xiwel yuja Jyoba. Ja xiwel yuja Jyoba wa stojolan ke jelni xyajtaytik sok mini oj kʼuluktik jun jasunuk bʼa mi lek xyila. Wani xkʼanatik oj nebʼtik snajel bʼay ja bʼa lek sok ja bʼa miyuki sok bʼay ja smeranil sok ja bʼa abʼalik bʼa jachuk lek oj yilotik ja Jyoba (Prov. 2:​3-6; Heb. 5:14). Nunka mok katikan ke ja xiwel yuja winiki masni niwan oj ajyuk ke yuja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba, pes bʼa jitsan ekʼele ja jas lek xyila ja winiki mini lek xyila ja Jyoba.

6. Yuja lajune tsʼelsatinumik xiwye yuja winike, ¿jasa ekʼi?

⁶ Ta mas wala xiwtik yuja winik ke yuja Dyosi, ojni bʼobʼ kʼe jkʼuʼuktik jastik junuk bʼa kontra ay soka smeranil ti wa xjak bʼa Jyoba. La jpensaraʼuktik ja bʼa 12 tsʼelsatinumik waj skʼele ja luʼum kʼapubʼal yile ja israʼelenyoʼik yuja Jyoba. Lajune ja bʼa yeʼnle, masni niwan ja xiwel yiʼoje soka cananeoʼik ke yuja yajtanel yiʼoje bʼa Jyoba, sok ja yuj yalawe: «Mi xbʼobʼ kʼekotik ja bʼaye ja kristyanoʼik jaw, yujni mas ay yipe yuja keʼntiki» (Núm. 13:​27-31). Bʼa jun kristyano, ja cananeoʼik masni ay yipe yuja israʼelenyoʼik, sok ja jaw ayni stojol. Pe yajni yalawe ke mi oj bʼobʼ skʼuluke ganar ja skontraʼe, jani wane xchʼayjelkan skʼujole ja Jyoba. Tʼilani jaʼ oj waj  skʼujole ja bʼa jas wa skʼana ja Jyoba oj skʼuluk ja israʼelenyoʼik. Cha tʼilani oj julskʼujole ja jas skʼulunej ja Jyoba bʼa yeʼnle tʼusan bʼajtanto. Jachuk ojni yile ke ja cananeoʼik mini oj bʼobʼ skʼuluke ganar ja Maʼ kechan jel ja yipi. Pe ja Josué sok ja Caleb tukeni: ja yeʼnle ayiʼoje skʼuʼajel sok wani skʼanawe lek aʼiljuke yuja Dyosi. Ja yuj, yalawe yabʼ ja chonabʼi: «Ta ja Jyoba gusto ay jmojtik, ja yeʼn ojni yiʼotik och ja bʼa luʼum jaw sok oj yakitik» (Núm. 14:​6-9).

7. ¿Jasa oj bʼobʼ skoltayotik bʼa yajel tsatsbʼuk ja xiwel yuja Jyoba? (Cha kʼela ja dibujo).

⁷ Jun jasunuk oj skoltayotik bʼa yajel tsatsbʼuk ja xiwel yuja Jyoba jani tolabida yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja jas lek xyila bʼajtanto ay jas oj tsatik (Sal. 16:8). Yajni xa kʼuman jun loʼil bʼa Biblia, jobʼo abʼaj: «Lek ti ajyiyon tiw, ¿jasa oj tsaʼ skʼulajel?». Jun sjejel, pensaraʼan ti wana smaklajel ja jas mi lekuk wane yaljel ja lajune tsʼelsatinumik. ¿Oj maʼ akʼuʼuk ja jas wane yaljeli sok oj xiwan yuja winiki? ¿Ma masni niwan ja yajtanela wiʼoj bʼa Jyoba sok ja kʼankʼunel bʼa yajel gustoʼaxuk? Jun lame ja bʼa israʼelenyoʼik mini bʼobʼ snaʼe ke ja Josué sok ja Caleb jani wane yaljel ja smeranil. ¿Jasa ekʼi? Mini ochye ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali (Núm. 14:​10, 22, 23).

8. ¿Jas modoʼal tʼilan oj kʼujoluktik yajel ajyuk, sok jas yuj?

⁸ Yajel jbʼajtik chʼin. Ja Jyoba wa xchiktesyi ja smeranil ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaji (Mat. 11:25). Yajni jnebʼatik ja smeranil, chʼin kaʼa jbʼajtik sok jkisatik ja skoltanel ja tuki (Hech. 8:​30, 31). Ama jachuk, tʼilani oj talnay jbʼajtik bʼa mi oj ka jbʼajtik niwan. Ja yajel jbʼajtik niwan ojni bʼobʼ yakan ke oj pensaraʼuktik ke ja jas wa xpensarantik jelni chaʼanyabʼal jastalni ja rasonik bʼa Biblia sok ja tojelalik wa xyaʼa ja xchonabʼil ja Jyoba.

9. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj katikan yajel jbʼajtik chʼin?

⁹ ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj katikan yajel jbʼajtik chʼin? La ka juljkʼujoltik ke ja Jyoba masni niwan yuja keʼntiki (Sal. 8:​3, 4). Cha ojni bʼobʼ katikyi orasyon bʼa chʼin oj ka jbʼajtik sok yajelkan oj sjekitik ja Dyosi. Ja Jyoba oj skoltayotik bʼa oj katik bʼajtan bʼej ja spensarik sok mi jaʼuk ja jbʼajtiki, bʼa jani wa xya makunuk ja Yabʼali sok ja xchonabʼi bʼa oj sjekitik. Yajni xa kʼuman ja Biblia, leʼa prebaʼik bʼa wa sjeʼa ke ja Jyoba jel lek xyila ja maʼ chʼin wa xyaʼa sbʼaji, pe wani xyilkʼujolan ja maʼ niwan wa xyaʼa sbʼaji. Sok ta ajiwi jun cholal bʼa «jel chaʼan», talnabʼaj bʼa mi oj chʼayukawuj ja jastal chʼin waxa waʼa bʼaji.

¿JASA OJ KʼULUKTIK BʼA MI OJ KATIKAN AJYEL JA BʼA SMERANILI?

10. ¿Matik yaʼunej makunuk ja Jyoba bʼa oj yayi tojelal ja yaʼtijumiki?

¹⁰ Tolabida la jipjkʼujoltik ja bʼa tojelal wa xyaʼa ja xchonabʼil ja Jyoba. Ja bʼa poko Israel, ja Jyoba ya makunuk ja Moisés sok tsaʼan ja Josué bʼa yajel ekʼyile tojelalik ja xchonabʼi (Jos. 1:​16, 17). Ja israʼelenyoʼik lekni wajyujile yajni yilawe ja winike jaw jastal maʼ jekubʼale yuja Jyoba. Sigloʼik tsaʼan, yajni kujlaji ja kongregasyon bʼa snochumanik Kristo jani tojiye yuja 12 jekabʼanumiki (Hech. 8:​14, 15). Mas tsaʼan, cha aji ochuke ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén. Yuja hermanoʼik snochowe ja tojelal ajiyile yuja tojil winike jaw, «ja kongregasyoniki mastoni och yijbʼuke ja bʼa skʼuʼajeli sok wanexta jitsanbʼel kʼakʼu kʼakʼu» (Hech. 16:​4, 5). Ja  bʼa jtyempotik, ja Jyoba cha wani xya koʼ jlekilaltik yajni wa xnochotik ja tojelalik wa xyakitik ja xchonabʼi. Pe ¿jastal maʼ oj yabʼ ta mi xkʼuʼantikyi ja hermanoʼik maʼ stsaʼunej bʼa oj stoje ja aʼteli? Bʼa oj natik, la kiltik ja jas ekʼ yajni ja israʼelenyoʼik wane skʼulajel biajar bʼa oj kʼotuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali.

11. ¿Jasa ekʼ sbʼaje ja matik skʼenaye ja maʼ stsaʼunej ja Jyoba bʼa oj stoj ja xchonabʼi? (Cha kʼela ja dibujo).

¹¹ Yajni ja israʼelenyoʼik wane skʼulajel biajar bʼa oj kʼotuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali, jujuntik winike bʼa tʼilane, skʼulane dudar sbʼaja Moisés sok ja cholal akʼubʼalyi yuja Jyoba. Yalawe: «Spetsanil ja chonabʼi [mi kechanuk ja Moisés] kʼotele sak, spetsanil ja yeʼnle, sok ja Jyoba tini ay bʼa snalane» (Núm. 16:​1-3). Meran bʼa Jyoba «spetsanil ja chonabʼi» kʼotel sak, pe ja yeʼn jani stsaʼunej ja Moisés bʼa oj stoj ja xchonabʼi (Núm. 16:28). Ja yuj, yajni ja kʼoka abʼalik skʼenaye ja Moisés, jani skʼenaye ja Jyoba. Mini ja waj skʼujole ja bʼa jas wa skʼana ja Dyosi, jani ja bʼa jas wa skʼanawe ja yeʼnle, oj ajyukyujile mas ipal sok toyjelal. Ja Jyoba xchʼaya snajel ja olomalik ja bʼa kʼoka abʼal jaw sok jitsan israʼelenyoʼik bʼa ajyiye bʼa sparteʼe (Núm. 16:​30-35, 41, 49). Wani xbʼobʼ ajyukotik seguro ke ja wego ja Jyoba mini lek xyila ja matik mi skisawe ja tojelal wa xyaʼa ja xchonabʼi.

12. ¿Jastik rason kiʼojtik bʼa tolabida oj jipjkʼujoltik ja bʼa xchonabʼ ja Jyoba?

¹² Ayni kiʼojtik lek rasonik bʼa tolabida oj jipjkʼujoltik ja xchonabʼ ja Jyoba. Yajni ja matik wa stojowe ja xchonabʼil ja Dyos wa xyilawe ke tʼilan ay jas oj tukbʼesxuk ja bʼa jastal wa x-abʼxi stojol jun smeranil bʼa Biblia ma ja jastal wa xchapxi ja kaʼteltiki, wani skʼulane (Prov. 4:18). Wa skʼulane yujni wa skʼana oj yawe gustoʼaxuk ja Jyoba. Chomajkil, wani skʼujolane ja  janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa ti oj yawe eluk bʼa Yabʼal ja Dyos ja jastik wa stsaʼawe, jun jasunuk bʼa tʼilan jach oj skʼuluk spetsanil ja yaʼtijumik ja Jyoba.

13. ¿Jasunkiluk ja «smuestraʼil sbʼaja lekil yaljelik», sok jasa tʼilan oj kʼuluktik soka jaw?

¹³ «Moka wakan yijel ja smuestraʼil sbʼaja lekil yaljelik» (2 Tim. 1:13). ¿Jasunkiluk ja «smuestraʼil sbʼaja lekil yaljelik»? Jani ja sjejelik wa xtax ja bʼa Biblia (Juan 17:17). Ja sjejelik jaw jani ja skujlayubʼil bʼa spetsanil ja jastik wa xkʼuʼantiki. Ja xchonabʼ ja Jyoba sjeʼunejkitik bʼa mi oj katikan ja jastik jaw. Ta tolabida wa xkʼulantik, lekni oj wajkujtik.

14. ¿Jastal yaʼawekan yijel jujuntik snochumanik Kristo ja «smuestraʼil sbʼaja lekil yaljelik»?

¹⁴ ¿Jasa oj bʼobʼ ekʼuk ta kaʼatikan yijel ja «smuestraʼil sbʼaja lekil yaljelik»? La kiltik ja jas ekʼ ja bʼa bʼajtan siglo. Jujuntik snochumanik Kristo spukuwe ekʼ jun abʼal ke ja skʼakʼujil ja Jyoba elta jule. Bʼobʼta ajyini jun karta bʼa wa xyala sbʼaja jaw, bʼa lajansok yeʼnani stsʼijbʼan ja jekabʼanum Pablo. Bʼa mini sleʼawe modo bʼa yiljel ta meran jujuntik snochumanik Kristo ja bʼa Tesalónica skʼuʼane ja jaw sok och yale ekʼe. Mini oj loʼlajuke ajyi lek julxta skʼujole ja jastik jeʼubʼalyile yuja Pablo ja yajni tito ajyisokeʼi (2 Tes. 2:​1-5). Ja jekabʼanum Pablo yayile rason ke mok skʼuʼuke spetsanil ja jastik wa xyabʼyeʼi. Sok bʼa mixa oj cha ekʼ sbʼaje, xchʼakakan ja xchabʼil karta bʼa stsʼijbʼanyile ja yaljelik it: «Keʼnani ja Pablo ja maʼ wa stsʼijbʼanawilex ja koltanel it, bʼa kʼotelni jun senya bʼa yibʼanal ja jkartaʼiki. Jachni wala tsʼijbʼaniyon» (2 Tes. 3:17).

15. ¿Jastal oj bʼobʼ jtalnay jbʼajtik ja bʼa abʼalik bʼa lajansok meran kʼotel? Aʼa jun sjejel. (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁵ ¿Jasa wa sjeʼakitik ja jas stsʼijbʼanyile ja Pablo ja bʼa Tesalónica? Yajni ay jas wa xkabʼtik bʼa mi syaka sbʼaj soka jas wa sjeʼa ja Biblia, la katik ajyuk biboʼil. Ja bʼa poko Unión Soviética, ja matik wa x-ilwaniye kontra yawe pukxuk ekʼ jun karta bʼa yalawe ke ti jakel ja bʼa mero yechalil  wa xkʼelxi ja kaʼteltiki, bʼa wa xyala ke ja hermanoʼik oj yawe ajyuk jun pilan organisasyon. Ama lajansok meran ja jas wa xyala ja karta, pe ja hermanoʼik bʼa toj ayeʼi mini loʼlajiye. Yaʼa sbʼaje kuenta ke ja jas wa xyala ja karta mi syaka sbʼaj soka jas snebʼunejeʼi. Ja bʼa jtyempotik, ja matik kontra wa xyilawe ja smeranil ayni ekʼele wa xyawe makunuk ja tecnología bʼa oj sjomotik sok bʼa oj spilotik. Ta wa xkʼulan jbʼajtik asegurar ke ja jas wa xkabʼtiki ma wa xkʼumantiki akuerdo ay soka smeranilik wanxa xnaʼatiki, ojni bʼobʼ jtalnay jbʼajtik bʼa mi ‹pasilxta oj chʼaytik ja jastal tsʼikan wa xpensarantik› (2 Tes. 2:2; 1 Juan 4:1).

16. Jastalni wa xyala ja Romanos 16:​17, 18, ¿jasa oj kʼuluktik soka matik wa xyawekan ja smeranili?

¹⁶ Mok katikan smojtajel ja matik toj aye soka Jyoba. Ja Dyosi wa skʼana ke oj toytik tsoman soka hermanoʼiki, sok kechantani oj lajxukujtik ja jaw ta mi xkaʼatikan ja smeranili. Ja matik wa spila sbʼaje ja bʼa smeranili wa spilawe ja kongregasyoni. Ja yuj, ja Dyosi wa xyalakabʼtik ke mok mojtaytike, bʼa mi oj ya jitskotik ja bʼa smeranili (kʼuman ja Romanos 16:​17, 18).

17. ¿Jas oj ekʼuk ta wa xnaʼatik bʼay ja smeranil sok mi xkaʼatikani?

¹⁷ Ta wa xnaʼatik bʼay ja smeranili sok mi xkaʼatikani, lekni oj taxkotik soka Dyosi (Efes. 4:​15, 16). Mini oj katikan oj sloʼlayotik ja abʼalik sok ja sjejelik mi meranuk bʼa Satanás sok ojni stalnayotik ja Jyoba ja bʼa niwan wokoli. Kʼujolan bʼa mi oja wakan ja smeranili sok ja «Dyos bʼa lamanil» ti oj ajyuka mok (Filip. 4:​8, 9).