Ja Isaías 60:1 wa xyala: «Tulubʼaj, kala ixuk, kʼeʼan ijlabʼanan, yujni jawa wijlabʼi julta. Ja sniwanil ja Jyoba wa x-ijlabʼani sbʼaja weʼna». Ja bʼa il wa sjeʼa ke ja «ixuk» jani ja Sion, wa xkʼan alxuk, ja Jerusalén, ja kapital bʼa Judá ja bʼa tyempo jaw (Is. 60:14; 62:​1, 2). a Ja Jerusalén jani wa senyaʼan spetsanil ja chonabʼik bʼa Israel. Pe ¿jas tyempo sok jastal stulu sbʼaj ja Jerusalén sok jas tyempo kʼe ijlabʼanuk? Ja yaljelik it bʼa Isaías, ¿masto maʼ wan kʼotel smeranil ja bʼa jtyempotiki? La kitik ja sjakʼjel ja bʼa chabʼ sjobʼjel it.

¿Jas tyempo sok jastal stulu sbʼaj ja Jerusalén sok jas tyempo kʼe ijlabʼanuk? Ja judíoʼiki ajyiye 70 jabʼil jastal moso ja bʼa Babilonia. Ja bʼa tyempo jaw, ja Jerusalén sok ja stemplo jomelni ajyi. Pe yajni ja medoʼik sok ja persaʼik sbʼajinekan ja Babilonia, spetsanil ja israʼelenyoʼik ke teye ja bʼa smandaranel ja Babilonia aljiyabʼye ke oj bʼobʼ kumxuke ja bʼa slujmale sok yajel kujlajuk ja meran stoyjel ja Dyosi (Esd. 1:​1-4). Man bʼa 537 bʼajtanto bʼa jtyempotik, jun tsome Judío bʼa toj ajyiye ja bʼa 12 kʼole kumxiye (Is. 60:4). Kʼe yaʼeyi majtanal ja Jyoba, kʼe skʼuluke ja kʼiniki sok stojbʼesel ja templo (Esd. 3:​1-4, 7-11; 6:​16-22). Ja yuj, yajkʼachil ekʼele, ja sniwanil ja Dyosi cha kʼe ijlabʼanuk sbʼaja Jerusalén, wa xkʼan alxuk, sbʼaja xchonabʼ ja Dyos, bʼa tojbʼesjitani. Ja yeʼnle kʼotyeni jun ijlabʼ sbʼaja chonabʼiki, yujni kʼikʼinal aye ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi.

Pe ja jas yalakan ja Isaías bʼa oj cha tojbʼuk yajkʼachil ekʼele ja jastiki, kechantani kʼot smeranil bʼa jun tyempo ja bʼa poko Jerusalén. Tʼusan mi spetsaniluk ja israʼelenyoʼik mini kʼuʼabʼal ajyiye soka Jyoba (Neh. 13:27; Mal. 1:​6-8; 2:​13, 14; Mat. 15:​7-9). Cha mini skisawe ja Mesíasi, ja Jesukristo (Mat. 27:​1, 2). Ja bʼa jabʼil 70, ja Jerusalén sok ja templo chʼayji snajel bʼa xchabʼil ekʼele.

Ja Jyoba yalaxanikan ja jas jel triste oj ekʼuki (Dan. 9:​24-27). Chikani lek, ja jas wa skʼana ja Jyoba jani ke ja Jerusalén tey bʼa luʼum mini yeʼnuk oj chʼak ya kʼot smeranil ja jas alubʼalkan bʼa stojbʼesel yajkʼachil ekʼele ja bʼa kapitulo 60 bʼa Isaías.

Ja yaljelik it bʼa Isaías, ¿masto maʼ wan kʼotel smeranil ja bʼa jtyempotiki? Mastoniʼa, pe sbʼaja it ja «ixuk» pilan ja jas wa senyaʼan: «ja Jerusalén bʼa nalanchaʼani». ¿Jasunkiluk ja Jerusalén bʼa nalanchaʼani? Jani ja yorganisasyon bʼa Dyos ja bʼa satkʼinali, bʼa yeʼnleni ja matik ikʼ asone bʼa toj aye. Stajel tiʼal sbʼaja jaw, ja jekabʼanum Pablo yala: «Yeʼnani ja jnantiki» (Gál. 4:26). Ja yuntikili yeʼnani ja Jesús sok ja 144,000 bʼa tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal, bʼa tini ay ja Pablo, bʼa ayiʼoje ja smajlajel oj ajyuke bʼa satkʼinal. Ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal kʼoteleni ‹jun chonabʼ sak›, «ja Israel bʼa Dyosi» (1 Ped. 2:9; Gál. 6:16).

¿Bʼa jastal stulu sbʼaj ja Jerusalén bʼa nalanchaʼani sok kʼe ijlabʼanuk? Jani ya makunuk ja yuntikil ke tsaʼubʼal oj wajuke ja bʼa satkʼinal. La katik slaj sbʼaj ja jas ekʼ sbʼaje soka jas alubʼalkan ja bʼa Isaías kapitulo 60.

Ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal tʼilani stulu sbʼaje yujni ti ajyiye bʼa kʼikʼinal soka jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi man ja bʼa xchabʼil siglo, yajni ja apostataʼik kʼe jitsanbʼuke tsaʼan yajni chamye ja jekabʼanumiki (Mat. 13:​37-43). Tini lutan ajyiye ja bʼa Niwan Babilonia, ja yechalil ja relijyon mi meranuki. Tini ajyiye bʼa skʼabʼ masan  ja «bʼa xchʼakulabʼil ja jastal wa xtax ja tyempo», jun tyempo ke kʼe bʼa 1914 (Mat. 13:​39, 40). Mi ekʼ mas tyempo, ja bʼa 1919, elye libre sok wego kʼe ijlabʼanuke. ¿Jastal? Jani yuja tsʼikan yaʼa sbʼaje soka aʼtel bʼa xcholjeli. b Man tyempo jaw, kristyanoʼik bʼa spetsanil ja chonabʼik jakele ja bʼa ijlabʼ jaw, bʼa tini ay ja janekʼxta wa xkan ja bʼa Israel bʼa Dyosi, bʼa cha yeʼnleni ja «reyik» wa staʼa tiʼal ja bʼa Isaías 60:3 (Apoc. 5:​9, 10).

Ja bʼa tyempo jakumi, ja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal ojni ijlabʼanuke ja bʼa yijlabʼ ja Jyoba bʼa jun modo masto ekʼxel. Yajni xchʼak ja sakʼanile ja bʼa Luʼumi, ojni kʼotuke parte ja bʼa «Yajkʼachil Jerusalén», wa xkʼan alxuk, ja snobya ja Kristo, bʼa jani kʼotele ja 144,000 reyik sok sacerdoteʼik (Apoc. 14:1; 21:​1, 2, 24; 22:​3-5).

Ja Yajkʼachil Jerusalén ojni ajyukyuj jun xchol jel tʼilan bʼa oj kʼot smeranil ja bʼa Isaías 60:1 (kʼela ja Isaías 60:​1, 3, 5, 11, 19, 20 soka Apocalipsis 21:​2, 9-11, 22-26). Jastalni ja chonabʼ Jerusalén bʼa jani waj ja yechalil ja Gobyerno bʼa poko Israel, ja Yajkʼachil Jerusalén sok ja Kristo yeʼnani oj kʼotuke ja yajkʼachil Gobyerno. ¿Jas wa xkʼan yal ja Apocalipsis ja yajni wa xcholo ke ja Yajkʼachil Jerusalén «ti koʼumkon bʼa satkʼinal, masan bʼay ja Dyosi»? Wani xkʼan yal ke ojni ya mandar ja bʼa Luʼumi. Stajel tiʼal ja bʼa chonabʼ jaw, ja Biblia wa xyala ke kristyanoʼik bʼa toj aye bʼa spetsanil ja chonabʼi «oj bʼejyuke» stsʼakatal yuja yijlabʼi, oj eluke libre ja bʼa mulal sok ja bʼa chamelal (Apoc. 21:​3, 4, 24). Ja jas oj yijani jani stojbʼesel «yibʼanal ja jastiki» ke staʼawe tiʼal ja Isaías sok ja tuk alumaniki (Hech. 3:21). Ja niwan stojbʼesel alubʼalkani kʼeʼi yajni ja Kristo och Rey, sok oj chʼakuk ja bʼa xchʼakulabʼil ja Mil jabʼil bʼa smandaraneli.