Pojkiyon bʼa 22 bʼa diciembre bʼa 1929 ja bʼa Noville, jun chʼin lugar bʼa ay bʼalune rancho mojan wa xkan ja bʼa chonabʼ Bastoña (Bélgica), bʼa naʼubʼal sbʼaj jastal Ardenas. Wa xjul jkʼujol ja yajni chʼinonto wala ajyitikon bʼa rancho soka jnantati. Ja keʼn sok ja kijtsʼin, Raymond, wa xtalnaytikon kada kʼakʼu ja wakaxi sok cha wala koltanitikon bʼa alaj. Ja bʼa chʼin lugar jaw «jpetsaniltikon wala aʼtijitikon».

Ja jnantat Emile sok Alice katolikoʼe sok kada domingo wa xwajye bʼa misa. Pe ja bʼa 1939 ayni jas tukbʼi, yajni jujuntik precursorik bʼa Inglaterra kʼotye ja bʼa yal chʼin lugari skʼapaweyi ja jtat ja rebista Consolación (ja wego ja ¡Despertad!). Ja jtati wego yaʼa sbʼaj kuenta ke staʼata ja smeranili sok kʼe skʼul estudiar ja Biblia. Ja bʼa tyempo jaw, jelni yamigo sbʼaje soka besinoʼik, pe yajni yaʼakan wajel ja bʼa misa kʼe tajkuke. Sleʼawe modo yajel kʼokxuk bʼa oj cha kumxuke ja bʼa iglesya, sok ja yuj jel kʼeyesok kʼumal.

Jelni yaj kabʼ yajni kila kʼe yixtalaʼuke. Jani jaw ja jas yiʼajon bʼa jkʼanayi bʼa orasyon ja Dyos sok spetsanil jkʼujol jastalni jtaʼa tiʼal ja bʼajtanto. ¡Jelni likikikabʼ yajni kila kʼe ajyuke laman ja besinoʼik! Kʼot jkʼuʼuk lek ke ja Jyoba yeʼn ja Dyos maʼ wa smaklay ja orasyonik.

Ja 10 bʼa mayo bʼa 1940, ja soldadoʼik bʼa Alemania skʼana oj sbʼajukekan ja Bélgica sok jitsan swinkil ja bʼa país jaw spakawe ajnel. Ja jpamilya wajye bʼa sur bʼa Francia. Sok ja bʼa bʼeji kilatikon ja soldadoʼik bʼa Alemania sok ja bʼa Francia wane tiro.

Yajni kumxitikon ja bʼa rancho, tʼusan mi yibʼanaluk chʼakta yiʼe ja jastik jbʼajtikoni. Kechanxta jtaʼatikon ja jtsʼitikon Bobbie, yajni kila ja jastik wan ekʼeli jobʼo jbʼaj: «¿Jas yuj jel ja guerraʼik sok ja desgrasyaʼik?».

 Ja bʼa tyempo jaw, jelni skoltayotikon ja yulatanel ja Emile Schrantz, a bʼa kʼotel jun hermano toj lek wan aʼtel jastal precursor sok ansyano. Xcholokabʼtikon lek soka Biblia jas yuj ay ja wokoli sok yayi sjakʼjel ja sjobʼjelik kiʼoj sbʼaja sakʼanili. Yuja it, tsatsbʼi ja jastal wa xkila jbʼaj soka Jyoba, sok kʼot jkʼuʼuk lek ke ja Dyosi jel xyajtani.

Asta bʼajtanto oj chʼakuk ja guerra bʼobʼni kiltikon sok bʼobʼ jtatikon mas kʼumajel ja hermanoʼik. Ja agosto bʼa 1943, ja hermano José-Nicolas Minet yulatay ja rancho bʼa yajel ekʼ jun sloʼil. Yajni chʼaki, sjobʼo: ¿«Machʼa wa skʼana ojxa yi jaʼi»? Ja keʼn sok ja jtat ka kʼeʼuk ja jkʼabʼtikon sok kiʼajtikon jaʼ bʼa jun chʼin yok jaʼ mojan yiʼoj ja rancho.

Ja diciembre bʼa 1944, ja soldado bʼa Alemania cha kʼe skʼuluk ja tsaʼanxta stiroʼanel ja bʼa xchabʼil guerra ekʼ bʼa spetsanil ja luʼumi ja bʼa Europa occidental: bʼa naʼubʼal sbʼaj la batalla de las Ardenas. Yuja mojan aytikoni, ja yuj ti ajyitikon jun ixaw bʼa jun kuarto bʼa yibʼ luʼum. Jun kʼakʼu, yajni elyonkʼen bʼa yajelyi swaʼel ja chanteʼiki, kojan jun bomba ja bʼa snajtsil ja chanteʼiki sok sjuʼu el ja yolom ja naʼitsi. Mojan ja tiw, tey jun soldado americano sok yala: «¡Koʼan pakan!». Ajnelxta waj jtaʼe sok yaki ja scasco bʼa kolom bʼa oj skoltayon.

Tsaʼan ja bʼa guerra, maxani tikʼan jtaʼatikon kʼumajel ja kongregasyon Lieja, jun chonabʼ wa xkan 90 kilometro ja bʼa norte. Ekʼ ja tyempo, ajyi jun chʼin grupo ja bʼa Bastoña. Kʼe aʼtijukon bʼa negosyoʼik sok bʼa junxta tyempo kʼe jkʼuluk estudiar bʼa derechoʼik. Mas tsaʼan aʼtijiyon jastal secretario. Ja bʼa 1951, jkʼulantikon organizar jun chʼin asamblea bʼa circuito ja bʼa Bastoña, staʼa sbʼaj junuk 100 kristyanoʼik. Tey ja Elly (Reuter, jun precursora jel skʼujolan bʼa skʼulan biajar junuk 50 kilometro bʼa bicicleta). Tsaʼan jkʼana jbʼajtikon sok kalatikon ke oj nupanitikon. Ja yeʼn akʼubʼalyi jun lokjelal ja bʼa Eskuela bʼa Biblia bʼa Galaad ja bʼa Estados Unidos. Pe stsʼijbʼanyi ja maʼ wa skʼela ja yechalil ja kaʼteltik bʼa xcholjel yabʼ jas yuj ja  mi oj skʼul aseptar ja lokjelali. Ja hermano Knorr, bʼa yeʼn wa skʼela ja yaʼtele ja testigoʼik bʼa Jyoba ja bʼa tyempo jaw tsamalxta sjakʼayi ke bʼobʼta jun kʼakʼu ojxa wajsok lajan ja statam ja bʼa Eskuela bʼa Biblia bʼa Galaad. Nupanitikon bʼa febrero bʼa 1953.

Ja bʼa junxta jabʼil jaw, wajtikon bʼa jun asamblea ja bʼa «Sociedad del Nuevo Mundo» ja bʼa Estadio de los Yankees bʼa Nueva York. Ja tiw jnaʼa sbʼaj jun hermano bʼa skʼapaki jun lekil kaʼtel sok slokowon oj wajkotikon bʼa Estados Unidos. Kayi orasyon ja Jyoba sok kala yabʼ mi oj wajkon. Kumxitikon bʼa Bélgica skoltajel ja chʼin grupo bʼa lajune cholumanik ja bʼa Bastoña. Jaxa jabʼil nochani manxi ja jkeremtikon Serge. Tristeni yabʼjel, pe juke ixaw tsaʼan chami. Ja bʼa korasyontikon kaltikonyabʼ ja Jyoba janekʼto syajal wa xkabʼtikon sok stsatsankʼujolanotikon bʼa oj ajyukotikon seguro sbʼaja smajlajel ja bʼa sakʼwelali.

Ja bʼa octubre bʼa 1961, jtaʼa jun kaʼtel bʼa wa xyaki tyempo ajyel precursor. Ja bʼa junxta kʼakʼu jaw, skʼumanon ja opisina bʼa Naʼits Betel bʼa Bélgica. Sok sjobʼoki ta mi oj bʼobʼ koltanukon jastal siervo bʼa circuito (ja wego ja biajante bʼa circuito). Sok ja keʼn, jakʼayi: ¿«Mi oj bʼobʼ ajyukotikon jastal precursor bʼajtanto oj kʼultikon aseptar ja lokjelali»? Sok yalawekabʼ ke ojo, sok tsaʼan yajni ajyitikonta waxake ixaw jastal precursor, kʼetikon ja aʼtel bʼa biajante bʼa septiembre bʼa 1962.

Chabʼ jabʼil tsaʼan, lokjitikon aʼtel ja bʼa Betel bʼa Bruselas, ja bʼa octubre bʼa 1964. Ja bʼa ajkʼach cholal jaw jelni yiʼajan jlekilaltikon. Ja hermano Knorr yulatay ja Betel bʼa Bélgica bʼa 1965, sok chamtoni kabʼtikon ja kʼulajiyon nombrar bʼa keʼn oj kʼel ja aʼtelik bʼa beteli. Mas tsaʼan, lokjitikon ja bʼa Eskuela bʼa Biblia bʼa Galaad número 41. Ja yaljelik yala ja hermano Knorr 13 jabʼil bʼajtanto, kʼotni smeranil. Tsaʼan ja bʼa graduación kumxitikon ja bʼa Betel bʼa Bélgica.

Ja jabʼilik ekʼeljani ajyelkuj ja cholal bʼa yajel makunuk ja chapjelal kiʼoj jastal abogado bʼa skoltajel ja libreʼil kiʼojtik sbʼaja skʼuʼajel kiʼojtik ja bʼa Europa sok bʼa tuk lugarik (Filip. 1:7). Ja bʼa aʼtel it, jani wa xtaʼawe loʼil ja matik ay xchol bʼa mas ja 55 país timubʼal ja kaʼteltik. Yajni wa xtaʼawe loʼil, mini ja wa xka makunuk ja chapjelal kiʼoji, wani xjeʼa jbʼaj jastal «jun yaʼtijum Dyos». Mini xkakan skʼanjelyi jkoltajel ja Jyoba. Pes yujni wa xnaʼa ke «ja skʼujol jun rey [maʼ jun jues] jach jastal yok jaʼik ja bʼa skʼabʼ ja Jyoba. Ja Yeʼn wa stojo chikan bʼa wa skʼana» (Prov. 21:1).

Wa xjul jkʼujol ja yajni jtaʼa loʼil june ja maʼ mero wa skʼela ja leyik ja bʼa Europa. Bʼa oj bʼobʼ loʼilanukonsok tʼilani jkʼulan solicitar jitsan ekʼele.  Sok yajni bʼobʼ jtaʼ loʼili yalakabʼi: «Kechan ayaʼ wiʼoj joʼe minuto». Koyon tinan sok kayi orasyon. Jaxa yeʼn wanxta xiwel sjobʼoki jas wanona. Jacha ja kolomi sok kalyabʼ: «Wanon yajelyi tsʼakatal ja Dyos yujni ja weʼn kʼotela june ja maʼ ay xcholi». Jaxa yeʼn sjobʼoki, «¿jastalbʼi?». Jeʼayi ja Romanos 13:4 sok yuja yeʼn kʼotel jun mero katoliko, payjiyuj ja jas wa xyala ja teksto. Ja slekilali, yaki nalan ora sok ajyikujtikon jun reunión bʼa jel katikon el slekilal. Asta yala janekʼto wa skisa ja kaʼteltiki.

Ja bʼa jabʼilik ekʼeljani, ja xchonabʼ ja Jyoba jkʼulunejtik luchar jitsan ekʼele sbʼaja leyik ja bʼa Europa sbʼaja jastal mi xchʼika jbʼajtik bʼa politika, maʼ oj stalnay ja untik sok ja kontribusyonik. Ajyelkuj ja cholal bʼa koltanel jitsan ekʼele ja bʼa it, sok yiljel ja jas ekʼel sbʼaje jastal ja Jyoba koltanel bʼa kʼulaxel ganar. Ja testigoʼik bʼa Jyoba jkʼulunejtik ganar mas 140 kʼumal ja bʼa niwan opisina bʼa Europa bʼa wa skʼela ja sderecho ja ixuk winiki.

Ja bʼa jabʼiljan 1990, ja Philip Brumley, bʼa ti wa x-aʼtiji bʼa mero yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltiki, ja Valter Farneti bʼa Italia, sok ja keʼn aʼtijitikon lajan bʼa oj tatikon mas libreʼil ja bʼa skʼuʼajel kiʼojtik sbʼaja kermanotik bʼa Cuba bʼa timubʼal ja kaʼteltiki. Ja bʼa Bélgica jtsʼijbʼan jun karta bʼa oj jektikon bʼa Cuba sok tsaʼan jtsomo jbʼaj soka matik ay xcholi bʼa yiljel ja jasa wa xkʼanatikoni. Wa xkʼanatikon xchiktesel ja jasa mi yabʼunejuke stojol sbʼaja jastal timubʼal ja kaʼteltiki. Pe ja sbʼajtanil ekʼele jtsomo jbʼajtikoni mini jelxta lek waji.

Yuja it katikonyi orasyon ja Jyoba, sok jkʼanatikon permiso bʼa sjekjel 5,000 Biblia ja bʼa Cuba. Yuja lek kʼot ja Biblia sok chʼak kʼot sbʼaje ja hermanoʼik, kilatikon ke ja Jyoba wani yajel koʼ slekilal ja janekʼ wantikon skʼujolajeli. Ja yuj cha jkʼanatikon permiso bʼa oj jektikon mas ja 27,500 Bibliaʼik. ¡Jelni gusto ayon xkabʼ yuja bʼobʼel koltanukon sbʼaja hermanoʼik bʼa Cuba bʼa oj ajyukyujile ja sBibliaʼe!

Jitsan ekʼele kulatanunej ja Cuba bʼa yajel tojbʼuk mas ja ley sbʼaja kaʼteltiki. Stsʼakatal yuja it, bʼobʼel kiljbʼajtikon lek soka matik ayiʼoj mas cholal sbʼaja gobyerno.

Ja bʼa 1994, ajyi tiroʼanel ja bʼa Ruanda sok miljiye mas ja 1,000,000 ja bʼa matik kʼotele Tutsi. Tristeni yabʼjel,  pe jujuntik ja kermanotik chamye. Ja testigoʼik bʼa Jyoba wegoxta skʼulane organizar jun grupo bʼa koltanel.

Ja jgrupotikon kʼot ja bʼa kapital bʼa Kigali, sok kilatikon ja pared ja bʼa Opisina bʼa Sutjel sok ja bʼa wa x-ajyi juʼunik chikanxta ja bʼa ochel sbʼaj ja bala. Cha xcholowe kabʼtikon ja jastal jel xiwela sbʼaj ekʼ sbʼaje ja hermanoʼik bʼa miljiyesok machit. Pe cha xcholowe kabʼtikon ja yajtanel sjeʼuneje ja hermanoʼiki. Jun sjejel, jnaʼatikon sbʼaj jun hermano tutsi bʼa snakʼa sbʼaj bʼa jun kʼeʼen bʼa 28 kʼakʼu bʼa talnanubʼalyuj jun pamilya bʼa Testigo hutus. Ja bʼa Kigali cha jkʼulantikon jun reunión bʼa stsatsankʼujolajele mas ja 900 hermanoʼik.

Jkʼutsutikon ja frontera sok ochtikon ja bʼa Zaire (ja wego jaʼa República Democrática del Congo) bʼa slejel ja hermanoʼik ruandes bʼa spakuneje ajnel sok ti wajele jastal refugiadoʼik mojan ja bʼa chonabʼ Goma. Yuja mi xtaʼatikone, katikonyi orasyon ja Jyoba bʼa a-stojotikon ja bʼayeʼi. Anto kilatikon ay maʼ jakum ja bʼa wajumotikoni sok jobʼotikonyi ta wa snaʼa sbʼaj jun testigo bʼa Jyoba. Sok yala, «Testigoʼon, oj kiʼex och ja bʼaye ja Tsome Olomalik bʼa Koltanel». Ajyikujtikon jun reunión bʼa jel tsatsankʼujolani soka Tsome Olomalik, sok tsaʼan jtsomo jbʼajtikon junuk 1,600 hermanoʼik refugiadoʼaye sok jtsatsankʼujolantikone. Cha jkʼumantikon ja skarta ja Tsome Tojwanumi. Ja hermanoʼik jelni tsatsankʼujolajiye yajni yabʼye ja yaljelik it: «Tolabida teyex ja bʼa korasyontikoni. Wa xnaʼatikon ke ja Jyoba mi oj sjipexkan». ¡Sok jelni meran kʼot ja yaljelik bʼa Tsome Tojwanum! Ja wego ay mas ja 30,000 Testigoʼik gusto wane yaʼteltajel ja Jyoba.

Ja bʼa 2011, tʼusan mi ayxa 58 jabʼil nupanelotikon, cham ja jcheʼum Elly. Pe ja bʼa korasyonik jamunejyi ja jkʼujol ja Jyoba, sok ja yeʼn skoltunejon. Cha skoltunejon bʼa oj loʼilanukonsok ja lekil rason sbʼaja sGobyerno.

Ama ayxa kiʼoj mas ja 90 jabʼili, wantoni xbʼobʼ koltanukon kada semana ja bʼa xcholjeli. Cha wantoni xbʼobʼ koltanukon ja bʼa Departamento bʼa jastik ti chʼikan soka Leyi ja bʼa betel bʼa Bélgica, cha wa xcholoyabʼye ja kexperienciaʼik ja tuk hermanoʼik sok yulatajele ja betelitaʼik bʼa mas keremeto.

Ekʼelxa junuk 84 jabʼil yajni kayi ja bʼajtan korasyon ja Jyoba. Wajni jun tsamal skʼeʼulabʼil ja jastal wa xkila jbʼaj soka Jyoba sok ja wego wa xkabʼ masni mojan ayonsok. ¡Jelni xkayi tsʼakatal ja Jyoba yujni tolabida smaklunej ja korasyoni! (Sal. 66:19). b