Sjobʼjelik yiʼoje ja matik wa skʼumani
Ja Salmo 12:7 wa xyala: «Weʼn oja talnaye». ¿Maʼ wan kʼotel sbʼaj ja yaljelik it? ¿Ja maʼ kʼotel «ja kristyanoʼik bʼa wane yijel wokoli» (bersikulo 5) ma ja kʼotel «ja yaljelik bʼa Jyoba» (bersikulo 6)?
Ja contexto wa xchiktes ke ja yaljelik ja bʼa bersikulo it jani wan kʼotel sbʼaj ja kristyanoʼiki.
Ja Salmo 12:1-4 wa staʼa tiʼal ke «ja matik tojeʼi mixa ayuke ja bʼa yoj winikeʼi». Ja wego la jpaklaytik ja Salmo 12:5-7 bʼa ayiʼojan bersikuloʼik bʼa ti chʼikan soka sjobʼjel it.
«‹Yuja tʼenwanel yiʼoje ja kristyanoʼik bʼa wane yijel wokoli,
yuja wa sjikʼa skʼujole ja kristyanoʼik pobreʼe,
oj tuljbʼaj sok ay jas oj kʼuluk›, jach wa xyala ja Jyoba.
‹Oj koltaye ja bʼa matik wa x-ijnajiyeyuji›.
Ja yaljelik bʼa Jyoba jel sak;
jachni jastal plata bʼa tojbʼesnubʼal lek bʼa jun orno bʼa barro, akʼubʼal sakbʼuk juke ekʼele.
Weʼn oja talnaye, kala Jyoba;
weʼn oja talnaye kada jujune ja yeʼnleʼi man ja bʼa lame kristyano it sok bʼa tolabida».
Ja bersikulo 5 wa xyala ke ja Dyosi oj skoltay «ja kristyanoʼik bʼa wane yijel wokoli».
Jaxa bersikulo 6 cha wa xyala: «Ja yaljelik bʼa Jyoba jel sak; jachni jastal ja plata bʼa tojbʼesnubʼal lek». Sok ja tojik yaʼtijumotik Dyos akuerdoni aytik lek soka yaljel jaw (Sal. 18:30; 119:140).
Ja wego, la kiltik ja bersikulo wa snochoyi, ja Salmo 12:7, bʼa wa xyala: «Weʼn oja talnaye, kala Jyoba; weʼn oja koltaye kada jujune ja yeʼnleʼi man ja bʼa lame kristyano it sok bʼa tolabida». ¿Maʼ kʼotel ja yaljel oj talnaye sok ja yaljel ja yeʼnleʼi?
Yuja bʼa bersikulo wa snochoyi jun komentario sbʼaja «yaljelik bʼa Jyoba», jujuntik bʼobʼta oj spensaraʼuke ke ja yaljel oj talnajuke sok ja yaljel ja yeʼnleʼi jani kʼotel ja yaljelik bʼa Jyoba. Pes yujni wa xnaʼatik ke ja Dyosi stalnunej sok skoltunej ja Biblia bʼa jitsan skontraʼik bʼa sleʼuneje modo stimjel sok xchʼayjel snajel (Is. 40:8; 1 Ped. 1:25).
Pe ja jas wa xyala ja bersikulo 5 cha jelni meran. Ja Jyoba stalnunej sok skoltunej «ja kristyanoʼik bʼa wane yijel wokoli» yuja tʼenwanel sok mini oj yakan skʼulajel (Job 36:15; Sal. 6:4; 31:1, 2; 54:7; 145:20).
Anto, ¿maʼ kʼotel ja yaljel oj talnajuke sok ja yeʼnleʼi ja bʼa bersikulo 7?
Ja contexto ja bʼa bersikulo it wa xya kabʼtik stojol ke jani kʼotele ja kristyanoʼiki.
Ja Salmo 12:1, 2 wa xyala ke ay jitsan kristyano bʼa wa xyalawe sbʼaj abʼalik sbʼaja matik tojeʼi. Tsaʼan wa xchiktes ke ja Jyoba oj stul sbʼaj bʼa ay jas oj skʼulyi sbʼaja matik mi lekukeʼi. Ja Salmo wa xya jkʼuʼuktik ke ja Dyosi ay jas oj skʼuluk bʼa skoltajel ja xchonabʼi, yujni ja jas wa xyala sakni kʼotel.
Ja yuj, yajni ja bersikulo 7 wa xyala «weʼn oja talnaye» sok «weʼn oja talnaye kada jujune ja yeʼnleʼi», jani wan yaljel sbʼaja kristyanoʼik tʼenan aye yuja matik malo.
Ja jastal aji makunuk ja yaljel oj talnajuke sok ja yaljel yeʼnleʼi wani xchiktes lek ja bʼa teksto masorético bʼa hebreo. Bʼa pilan, ja bʼa Septuaginta bʼa griego wani xya makunuk chabʼ ekʼele ja yaljel keʼntikon ja bʼa bersikulo 7 bʼa jani kʼotele ja matik toje bʼa wane yijel wokol yuja tʼenwanel. Chomajkil, ja bʼa bersikulo 7 sok 8 wa xyala ke «kada jujune» ja matik tojeʼi ojni koltajuke yuja Jyoba ja bʼa winike bʼa wa «xnikwaniye skʼulajel bʼa mi lekuki» (Sal. 12:7, 8). Sok jun tárgum arameo wa sutu jastal it ja bʼa bersikulo 7: «Ja weʼn, kala Kajwal, oja talnaye ja matik tojeʼi, weʼn oja nole ja bʼa lame kristyano it jel malo bʼa tolabida. Ja matik malo chikanxta bʼaye ekʼa, jastal jun sanguijuela bʼa wa xyuʼaj ja xchikʼel ja yuntikil ja winikeʼi». Spetsanil ja jastik it wani skoltay lek ja jas wa xyala ja Salmo 12:7 bʼa mini jaʼuk wan kʼotel sbʼaj ja yaljelik bʼa Jyoba.
Ja yuj ja bersikulo it, wani xyayi ja smajlajel «ja matik toj» bʼa ojni koltajuke yuja Dyosi.
