1, 2. a) ¿Jasa wa xya gustoʼaxukotik ja yaʼtijumik Dyos ja bʼa jtyempotiki? b) ¿Jasa oj skʼuluke ja nantatalik soka ansyanoʼik bʼa jachuk ja untiki akʼot snaʼe jastal oj ajyuk ja sakʼanile yajni xyiʼaje jaʼi?

JA Christopher kechanto yiʼoj 12 jabʼil, sok wanxa skʼana oj yi jaʼ. Jun ansyano yala yabʼ: «Wa xnaʼa bʼaj man achʼinil. Sok jel xyaki gusto ja waxa kʼana oja kʼuluki, pe wa xkʼan jobʼawi: ¿Jas yuj waxa kʼana oja wiʼ jaʼ?». Ja ansyano ayni yiʼoj lekil rason yuja yayi ja sjobʼjel jaw. Jel wa xyakitik gusto yuja spetsanil ja jabʼiliki jitsan untik wa xyiʼaje jaʼ (Eclesiastés 12:1). Pe ja nantataliki soka ansyanoʼik bʼa kongregasyoni tʼilani oj yil-e ta ja untiki wa skʼana oj yiʼe jaʼ yuj ti wa x-el bʼa skʼujole sok ta wa snaʼawe jas wa stojolan.

² Ja Biblia wa xyala yajni june wa xyaʼayi ja sakʼanil ja Jyoba sok wa xyiʼaj jaʼ, wa xkʼe stulyi jun yajkʼachil sakʼanil  jastal yaʼtijum Dyos. Ja it wa stojolan oj ajukyi jitsan slekilal yuja Jyoba, pe chomajkil oj ajukyi jitsan prebaʼik yuja Satanasi (Proverbios 10:22; 1 Pedro 5:8). Ja yuj, ja nantatalik Taʼumantiʼiki tʼilani oj spil-e tyempo bʼa a-skoltaye ja yuntikile bʼa ayabʼye stojolil jas wa stojolan ja ochel snebʼuman ja Kristo. ¿Pe jaxa ta jun kerem mi Taʼumantiʼuk ja snantati? Anto, ja ansyanoʼik bʼa kongregasyoni yeʼnani oj skoltaye bʼa akʼot snaʼe jas wa stojolan ja yajelyi jawa sakʼanil ja Dyosi soka yijel jaʼi (kʼuman ja Lucas 14:28-30). Yajni ay maʼ wa skʼana oj ya kʼe jun naʼits, tʼilani oj xchap sbʼaj lek. Jastalni ja it, ja maʼ wa skʼana oj yiʼ jaʼi, tʼilani oj cha xchap sbʼaj leka. Jachuk oj bʼobʼ ajyuk toj soka Jyoba «man xcʼot ticʼan ja tiempo» (Mateo 24:13). ¿Jasa oj koltajuke ja kerem akʼixuki bʼa oj yaʼteltaye ja Jyoba tolabida? La kiltik.

3. a) ¿Jasa yala ja Jesús soka Pedro sbʼaja yijel jaʼi? (Mateo 28:19, 20; 1 Pedro 3:21). b) ¿Jastik sjobʼjelik oj jnebʼtik ja bʼa artikulo it? c) ¿Jas yuj jel tʼilan oja waʼabʼaj ja sjobʼjelik jaw?

³ ¿Junto maʼ untika sok wan maʼ xa kʼana oja wiʼ jaʼ? ¡Jelni leka! Ja yijel jaʼi sok ochel jun taʼumantiʼ bʼa Jyoba jun cholal jel chaʼanyabʼalil. Ja Jesús sjeʼakan ja yaʼtijumik Dyosi tʼilan oj yiʼe jaʼ. Jaxa jekabʼanum Pedro yala ja yijel jaʼi jun jasunuk jel tʼilan bʼa oj jtaʼ jkoltajeltik ja bʼa niwan wokoli (Mateo 28:19, 20; 1 Pedro 3:21). Ja bʼa artikulo it oj kiltik oxe sjobʼjel bʼa oj skoltaya bʼa oja wil ta chapanxa aya bʼa oja wiʼ jaʼ: «¿Takʼanon xa maʼ ja keʼn? ¿Jas yuj wa xkʼana oj kiʼ jaʼ? ¿Wan maʼ xnaʼa jas wa stojolan ja yajelyi ja jsakʼanil ja Jyoba?». Jelni tʼilan oja waʼa bʼaj ja sjobʼjelik it. ¿Jas yujil? Pes ja yajni xa wiʼaj jaʼi oja jeʼ akʼapatayi ja Jyoba oja waʼteltay bʼa tolabida. Soka sjobʼjelik jaw oj skoltaya bʼa oja kʼuluk ja jasa kʼapa.

4, 5. a) ¿Jas yuj mi tʼilanuk oj kʼota taʼ jun jabʼil bʼa oja wiʼ jaʼ? b) ¿Jas wa stojolan ja kʼotel jun ixuk winik bʼa takʼanxa?

⁴ Ja Biblia mi wa xyala ay jun jabʼil bʼa oj kʼota taʼ ja tixa oj bʼobʼa wiʼ jaʼi. Proverbios 20:11 wa xyala: «Sok ja keremi jani wa xnaji sbʼaj yuja jasa wa skʼulani, ta ja smodoʼi sak sok toj». Ti wa x-ilxi, man ja bʼa masto chʼini wa xbʼobʼ snaʼ ja jastik jun bʼa leki soka bʼa mi lekuki, sok yabʼjel stojolil jas wa stojolan ja yajelyi ja sakʼanil ja Jyoba. Ja yuj, ta jun kerem akʼixuk wa sjeʼa takʼanxa sok yatayi ja sakʼanil ja Jyoba, jel tʼilan sok stojolilni ayi jaʼ (Proverbios 20:7).

⁵ ¿Jas wa stojolan ja kʼotel jun ixuk winik bʼa takʼanxa? Mi jaʼukta wa xkʼan yal jaʼa matik ayxa skʼujoli ma ayxa  yiʼoj jitsan jabʼil. Jastalni wa xyala ja Biblia, wa stojolan «ja spensari chapan ay» bʼa snajel ja stukil yiʼoj ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki (Hebreos 5:14, TNM) (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Wa stojolan snajel ja bʼa leki sok skʼanjel skʼulajel sok spetsanil jkʼujoltik. Ja maʼ takʼanxa wani skʼujolan bʼa mi oj koʼ luʼum yuja prebaʼiki sok mini xmakuniyuj bʼa tikʼanxta aʼaljuk yabʼ a-skʼuluk ja bʼa leki. Ta ja weʼn awiʼaj jaʼ, wani xmajlaxi oja kʼuluk ja bʼa leki, chomajkil ja yajni mi xyilawa jawa nantati ma pilan ixuk winik (kʼela ja Filipenses 2:12).

6, 7. a) ¿Jas prebaʼik jak sbʼaja Daniel ja bʼa Babilonia? b) ¿Jastal sjeʼa ja yeʼn jun kerem bʼa takʼanxa?

⁶ ¿Oj maʼ bʼobʼyuj jun untik bʼa oj sjeʼ takʼanxa? Pensaran ja sjejel bʼa jun yaʼtijum Dyos sbʼiʼil Daniel. Bʼobʼta junto kerem ja yajni iji och bʼa Babilonia sok mi smojuk ja snantati. Ja tiw jak sbʼaj jitsan prebaʼik. Pes ajyi sok ixuk winik bʼa mi skʼuʼane ja Dyosi. Chomajkil, jel chaʼanyabʼalil kʼe iljuk. Sok yeʼnani june ja bʼa tʼusan keremtik tsaji bʼa oj yaʼteltay ja mandaranumi (Daniel 1:3-5, 13). Lajansok ja Daniel oj bʼobʼ yi jun sakʼanil bʼa mas lek ja bʼa Babilonia yuja bʼa Israel.

⁷ Pe ja Daniel sjeʼa sbʼaj jun kerem bʼa takʼanxa sok kuchyuj ja prebaʼiki. ¿Jastal bʼobʼ skʼuluk? Mini yaʼakan ja ixuk winik bʼa Babilonia atukbʼesjukyi ja spensari ma skʼokjel ja yabʼal ja Jyoba. Ja Biblia wa xyala ja Daniel skʼujolan sok spetsanil skʼujol bʼa oj ajyuk  sak, bʼa mini oj xchʼik sbʼaj soka jastik junuk ti chʼikan ja bʼa relijyon mi meranuki (Daniel 1:8). Jachuk sjeʼa ja yeʼn takʼanxa.

8. ¿Jas wa xbʼobʼa nebʼ ja jasa skʼulan ja Daniel?

⁸ ¿Jasa oj bʼobʼa nebʼ sbʼaja Daniel? Ta jun kerema bʼa takʼanaxa, ojni akʼuʼukyi ja Jyoba man ja bʼa ekʼeleʼik jel wokoliki. Mokni kʼotan jastal jun tikʼe chan sbʼiʼil camaleón, ja chan jawi wa stukbʼes ja yelawi bʼa oj kʼajyuk soka jastik junuk joybʼanubʼal yuji. Mini oj bʼobʼa jeʼ jun yamigoʼa ja Dyos ja yajni teya ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjeli sok oja jeʼ jun yamigoʼa ja luʼumkʼinali ja yajni teya ja bʼa eskwela. Tʼilani oj ajyan toj soka Dyosi, chomajkil ja yajni xjakabʼaj prebaʼiki (kʼuman ja Efesios 4:14, 15).

9, 10. a) ¿Jas yuj jel tʼilan oja pensaran jasa kʼulan ja tsaʼanxta ekʼele jakabʼaj jun preba? b) ¿Jasunkiluk ja yijel jaʼi?

⁹ Anima keremotik ma ayxa jkʼujoltik, jpetsaniltik ayni wa xkʼulantik jas mi lekuk (Eclesiastés 7:20). Pe ta waxa kʼana oja wiʼ jaʼ, tʼilani oja jobʼabʼaj ta apensaraʼunej oja kʼuluk tolabida ja jasa wa skʼana ja Jyoba. ¿Ayxa maʼ tyempo kʼuʼabʼal aya soka Jyoba? Pensaran jasa kʼulan ja tsaʼanxta ekʼele jakabʼaj jun preba. ¿Bʼobʼ maʼ apensaraʼuk skʼulajel ja bʼa leki? Ma bʼobʼta jach wala tax jastal ja Daniel. Bʼobʼta ay maʼ yalunej awabʼ oja wa makunuk ja jastik jun waxa naʼa bʼa oja wiʼ juna lekil sakʼanil ja bʼa luʼumkʼinal it. Yajni xjakabʼaj prebaʼik jastal ja jaw, ¿oj maʼ awabʼ stojolil jasa wa skʼana ja Jyoba oja kʼuluk? (Efesios 5:17).

¹⁰ Jel stʼilanil oja waʼabʼaj ja sjobʼjelik jaw, pes ojni skoltaya bʼa oja wil ja yijel jaʼi mi tajneluk. Sok jani ja modoʼal bʼa sjejelyi ja tuki akʼapunejxa yi ja Jyoba oja yajtay sok oja waʼteltay sok spetsanil akʼujol bʼa tolabida (Marcos 12:30). Spetsanil ja matik wa xyiʼaj jaʼi tʼilani oj waj skʼujol bʼa oj ya kʼotuk ja jasa skʼapunejyi ja Jyoba (kʼuman ja Eclesiastés 5:4, 5).

11, 12. a) Ta wana spensarajel oja wiʼ jaʼ, ¿jasunkiluk ja tʼilan oja naʼ leki? b) ¿Jasa oj skoltaya bʼa oja wil ja yijel jaʼi jastalni wa xyila ja Jyoba?

¹¹ Ja Biblia wa xyala spetsanil ja yaʼtijumik ja Jyoba oj yaʼteltaye «kongana», chomajkil ja kerem akʼixuki (Salmo 110:3). Ja yuj ta wana spensarajel oja wiʼ jaʼ, tʼilan oja naʼ lek weʼna ni waxa kʼana oja kʼuluk. Ja it jelni ay stʼilanil, mas ta tikʼa kʼiʼela bʼa jun pamilya Taʼumantiʼi.

¹² Yajni wana kʼiʼeli, waxa wila ja tuki wane yijel jaʼ. Bʼobʼta jujuntik ja wamigoʼiki ma jawa moj-alijeliki yiʼajeta jaʼ. ¡Pe talnabʼaj! Moka pensaraʼuk oja wiʼ jaʼ ja weʼn kechanta yuj ayxa awiʼoj jawa jabʼili ma yuja tuki yiʼajeta jaʼ. ¿Jasa oj skoltaya bʼa oja wil ja yijel jaʼi jastalni wa xyila ja Jyoba? Pila  styempoʼil bʼa oja pensaraʼuk jas yujil ja yijel jaʼi jel ay stʼilanil. Ja bʼa artikulo it soka bʼa jakumi oja ta lekil rasonik.

13. ¿Jastal oj bʼobʼa naʼ lek ta waxa kʼana oja wiʼ jaʼ sok spetsanil akʼujol?

¹³ Jun modo bʼa oja naʼ lek ta waxa kʼana oja wiʼ jaʼ sok spetsanil akʼujol, jani yiljel jastal waxa wayi jawa worasyoni. ¿Wan maʼ xa wayi orasyon tikʼan ja Jyoba? ¿Wan maʼ xa wayi orasyon jaman lek sbʼa jun jasunuk? Ja it oj skoltaya bʼa oja wil ta kʼubʼan lek aya soka Jyoba (Salmo 25:4). Jitsan ekʼele, ja Jyoba wa sjakʼa ja korasyontiki yajel makunuk ja Biblia. Ja yuj, bʼa oja cha naʼ lek ta waxa kʼana oja wiʼ jaʼ sok spetsanil akʼujol, jani yiljel jastal wajuma soka spaklajel ja Biblia (Josué 1:8). Jobʼo abʼaj: «¿Wa maʼ xpaklay ja Biblia spetsanil ja semanaʼiki? ¿Wan maʼ xkʼulan gusto oj kaʼ jkomentario ja bʼa tsomjelal bʼa pamilya?». Ja sjobʼjelik it oj skoltaya bʼa oja wil ta waxa kʼana oja wiʼ jaʼ sok spetsanil akʼujol.

14. ¿Jasunkiluk ja stukil ja yajelyi jawa sakʼanil ja Jyoba soka yijel jaʼi?

¹⁴ Jujuntik kerem akʼixuk mi snaʼawe ja stukil yiʼoj ja yajelyi jawa sakʼanil ja Jyoba soka yijel jaʼi. Ja yuj jujuntik wa xyalawe yawetayi ja sakʼanile ja Jyoba pe mito chapanuke bʼa oj yiʼe jaʼ. Pe ja jaw mini oj bʼobʼuka. Ja yajelyi jawa sakʼanili wa stojolan yajelyi jun orasyon bʼa yaljel yabʼ ja Jyoba oja waʼteltay bʼa tolabida. Tsaʼan waxa wiʼaj jaʼ bʼa oj snaʼe ja tuki awatayi jawa sakʼanil ja Jyoba. Ja yuj, bʼajtanto yuj oja wiʼ jaʼ tʼilani oja naʼ jas wa stojolan ja yajelyi jawa sakʼanil ja Jyoba.

15. ¿Jasunkiluk ja yajelyi jawa sakʼanil ja Dyosi?

¹⁵ Yajni waxa wayi jawa sakʼanil ja Jyoba, waxa wala yabʼ man tyempo jaw yeʼnxani sbʼaj jawa sakʼanili. Sok waxa kʼapayi, ja jasa mas waxa wila stʼilanili, jani oja waʼteltay ja yeʼn (Mateo 16:24). Ja yuj ja yajelyi jawa sakʼanili mi tajneluk (Mateo 5:33). ¿Jastal oj bʼobʼa jeʼ waxa naʼa jawa sakʼanili yeʼnxa sbʼaj ja Dyosi? (Romanos 14:8).

16, 17. a) Cholo sok jun sjejel jastal oj bʼobʼa jeʼ jawa sakʼanili mixa abʼajuk. b) Yajni jun ixuk winik wa xyaʼayi ja sakʼanil ja Dyosi, ¿jasa wan yaljel yabʼi?

¹⁶ La kiltik jun sjejel. Pensaran lekbʼi jawa tati skʼebʼa awi xen luʼum, sok xyala awabʼ: «Ja luʼum it weʼnxa abʼaj». Pe jawa tati cha yala awabʼ: «Keʼn oj kikan ja sjuʼunili sok kechanta keʼn oj kaʼteltay ja luʼumi». ¿Oj maʼ awal merani skʼebʼa awi ja luʼum jaw jawa tati? ¿Ma oja wal yeʼnani sbʼaj ja luʼumi?

¹⁷ Yajni jun ixuk winik wa xyayi ja sakʼanil ja Dyosi, wan yaljel yabʼ: «Wa xkawi ja jsakʼanili. Ja wego weʼnxa abʼaj». Soka Jyoba ayni yiʼoj derecho bʼa smajlajel aya kʼotuk ja jasa skʼapa ja ixuk winik jaw. ¿Pe jasa oj ekʼuk ta skʼoko ja yabʼal ja Jyoba sok xkʼe elsok nakʼul jun akʼix ma jun kerem mi Taʼumantiʼuk? ¿Ma syama jun yaʼtel bʼa jelxa tʼusan xkanyuj tyempo bʼa oj wajuk ja bʼa tsomjeli ma ja bʼa xcholjeli? Ja ixuk winik jaw mini wanuk yajel kʼotuk ja jasa skʼapayi ja Dyosi. Jaʼ oj slaj ja tatal  ja it yeʼn yiʼajkan ja sjuʼunil ja luʼumi. Ja yuj, ta awala yabʼ ja Jyoba yeʼnxa sbʼaj jawa sakʼanili, tolabida tʼilan oja kʼuluk ja jasa wa skʼana, anima ay ekʼele mi jaʼuk ja jasa waxa kʼana ja weʼn. Jachni oj jkʼuluktik ja jasa skʼulan ja Jesús. Ja yeʼn yala: «Jayuj ti ni coelon jan ja ba satqʼuinal tac, ba oj cʼuluc ja jas huas scʼana ja maʼ seconejoni. Mi jaquelucon quechan oj cʼuluc ja jas huax cʼana ja quen mismo» (Juan 6:38).

18, 19. a) ¿Jasa wa xyala ja Rose soka Christopher sbʼaja yijel jaʼi? b) ¿Jas waxa pensaran ja weʼn sbʼaja yijel jaʼi?

¹⁸ Meran lek, ja yijel jaʼi mi tajneluk. Juni cholal jel chaʼanyabʼalil ja yajelyi jawa sakʼanil ja Jyoba soka yijel jaʼi. Ta waxa yajtay ja Jyoba sok waxa naʼa jas wa stojolan ja yajelyi jawa sakʼanili, mini oja kʼul dudar bʼa oja wiʼ jaʼ. Sok mini oja naʼ malaya ta akʼulan ja jaw. Jun akʼix sbʼiʼil Rose wa xyala: «Jel wa xkʼana ja Jyoba, sok mini ay jun jasunuk bʼa mas wa xya gustoʼaxukon yuj yaʼteltajel ja yeʼn. Yajni jpensaran oj kiʼ jaʼi, jkʼuʼunejni lek jani ja jasa mas lek oj bʼobʼ jkʼuluki».

¹⁹ Ja bʼa bʼajtan parrapo jtaʼatik tiʼal sbʼaja Christopher. Ja yeʼn yiʼaj jaʼ yajni ayiʼoj 12 jabʼili. ¿Jastal wa xyabʼ yuja spensaran skʼulajel ja jaw? Ja yeʼn wa xyala jel gusto ay. Yajni ayiʼoj 17 jabʼili och precursor regular, sok yajni ayiʼoj 18 och skoltuman ansyano. Jaxa wego tey bʼa Betel. Ja yeʼn wa xyala: «Jpensaran skʼulajel ja bʼa mas leki ja yajni kiʼaj jaʼi. Soka jsakʼanili jelni gustoʼay yuja wa xkaʼteltay ja Jyoba soka xchonabʼi». ¿Jaxa weʼn? ¿Wana maʼ spensarajel oja wiʼ jaʼ? Ta jachuki, ¿jastal oj bʼobʼa chapabʼaj? Ti oj kiltik bʼa artikulo jakum.