1, 2. a) Cholo jas yuj mini tajneluk ja yijel jaʼi. b) ¿Jasa tʼilan oja kʼuʼuk lek bʼajtanto yuj oja wiʼ jaʼ?

¿JUNTO maʼ untika sok wan maʼ xa kʼana oja wiʼ jaʼ? Ja yijel jaʼi jani ja cholal mas chaʼanyabʼalili. Jastalni kilatik ja bʼa bʼajtan artikulo, ja it mini tajneluka. Yajni xa wiʼaj jaʼi, waxa jeʼayi ja tuki awatayi jawa sakʼanil ja Jyoba. Wa xbʼobʼ kaltik, waxa jeʼa akʼapatayi ja Dyos oja waʼteltay bʼa tolabida sok jani mas tʼilan oja wil ja bʼa wa sakʼanili. Yuja it jun jasunuk waxa kʼapayi ja Dyosi sok mi tajneluk, ja yuj bʼajtanto oja wiʼ jaʼ tʼilani oja wil ta takʼanaxa, sok waxa kʼana oja kʼuluk sok spetsanil akʼujol sok waxa wabʼ lek stojolil ja jas wa stojolan ja yajelyi jawa sakʼanil ja Dyosi.

² ¿Chapanxa maʼ aya xa wabʼ bʼa oja wiʼ jaʼ? Bʼobʼta mito chapanuk, ma bʼobʼta chapanxa aya xa wabʼi. Pe jawa nantati wa xyala wabʼ tʼilan oj kʼiʼan tʼusan mas sok aʼajyukawuj mas snajel ja bʼa wa sakʼanili. Pe mok eluka gana. Kʼujolan bʼa oja chapa bʼaj bʼa jachuk oj bʼobʼa wiʼ jaʼ. Ja artikulo it oj skoltaya bʼa oj  ajyuka kʼelsat bʼa oxe modo: 1) ja jastik waxa kʼuʼani, 2) ja jastik waxa kʼulani, sok 3) ja tsʼakatal waxa wayi ja Dyosi.

3, 4. ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼ-e ja untiki sbʼaja jas skʼulan ja Timoteo?

³ Aʼabʼaj ja sjobʼjelik it: «¿Jas yuj wa xkʼuʼan ja Dyosi meran sakʼan ay? ¿Jas yuj wa xkʼuʼan lek ja Biblia tini jakel bʼa Dyos? ¿Jas yuj wa xkʼuʼan ja smandarik ja Dyosi sok mi ja wa xnocho ja jastik wa skʼulan ja luʼumkʼinali?». Ja sjobʼjelik it oj skoltaya bʼa oja noch ja rason yaʼa ja jekabʼanum Pablo: «[Naʼawik] ja jas wa skʼana ja dyosi. cha jachʼni oj ana‘ex sbʼaj ja jas leki ja jas tzamali ja jas tzʼikani» (Romanos 12:2, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Ja yaljelik it wa xkʼan yal tʼilani oja wil weʼna ja jasa mas leki jani skʼulajel ja jasa wa skʼana ja Dyosi. ¿Jas yujil?

⁴ Pensaran ja sjejel sbʼaja Timoteo. Ja yeʼn wa snaʼa lek ja jastik wa sjeʼa ja Biblia yujni ja jejiyi yuja snani soka smexepi. Pe ja Pablo yala yabʼ: «Tzatz la ajyi soc ja jas anebuneji porque huaxa naa que smeranil nia» (2 Timoteo 3:14, 15). Ja Timoteo skʼuʼunejni lek staʼunej ja smeranili. Ja yeʼn skʼuʼan, pe mi jaʼuk yuja jaʼ aljiyabʼ yuja snani ma ja smexepi, yujni yeʼnani yila jani ja smeranili sok skʼuʼan lek (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:21).

5, 6. ¿Jas yuj jel tʼilan oja wil weʼna ja jasa akʼuʼuneji «smeranil niʼa»?

⁵ Bʼobʼta ja weʼn ayxa yiʼoj tyempo ja anebʼa ja jasa wa sjeʼa ja Biblia. Ta jachuki, kʼulan jastal ja Timoteo sok pensaran jas yuj waxa kʼuʼan ja jasa waxa kʼuʼani. Ja it oj skoltaya bʼa oj tsatsbʼuk mas ja skʼuʼajel awiʼoji. Chomajkil, mini oj koʼan luʼum yuja jasa wa stʼenawa skʼulajel jawa mojiki, ja luʼumkʼinali sok mini ja jastal aya xa wabʼi.

⁶ Jel ay stʼilanil oja wil weʼna ja jasa akʼuʼuneji «smeranil nia». ¿Jas yuj? Pes jachuk oj bʼobʼa wayi sjakʼjel ja sjobʼjelik oj yawi jawa mojiki, jastal: «¿Jas yuj waxa kʼuʼan lek ja Dyosi meran sakʼan ay? Ta ja Dyosi wa xyajtani, ¿jas yuj wa xyaʼakan aʼekʼuk jastik mi lekuk? Ta ja Dyosi yeʼn skʼulan spetsanil, ¿maʼ kʼulaji yuja Dyosi?». Yajni ja weʼn waxa naʼa ja jasa akʼuʼuneji jani ja smeranili, mini oja kʼul dudar sbʼaja sjobʼjelik it. Pes oj skoltaya bʼa oja paklay mas ja Biblia.

7-9. Cholo jastal oj skoltaya ja libro ¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia? bʼa oj tsatsbʼuk ja skʼuʼajel awiʼoji.

⁷ Ta waxa paklay jaʼankʼujol ja Biblia, oja wa sjakʼjelik ja bʼa sjobʼjeliki, oj elan soka wa dudaʼiki sok oja kʼuʼuk lek ja jasa waxa kʼuʼani (Hechos 17:11). Ay kiʼojtik jitsan juʼunik bʼa oj skoltaya skʼulajel. Jitsan yaʼuneje el slekil spaklajel ja juʼunik wa xkatik eluk bʼa wa xcholo sbʼaja maʼ skʼulanotiki soka jastik skʼuluneji. Chomajkil ja juʼun ¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia?, oj skoltaya bʼa oj tsatsbʼuk ja skʼuʼajel awiʼoj sbʼa jun loʼil bʼa Biblia.

 ⁸ Yuja wanxa xa paklay ja Biblia, anto bʼobʼta wanxa xa naʼa ja sjakʼjelik yiʼojan ja libro jaw. Pe ¿akʼuʼunej maʼ lek sbʼaja sjakʼjelik jaw? Oj bʼobʼa paklay yajkʼachil ekʼele ja yolomajeliki soka sjobʼjelik yiʼojan ja skʼeʼulabʼil ja bʼa kapituloʼiki, pensaraʼan lek ja tekstoʼik oja wa makunuk ja bʼa sjakʼjelik oja waʼi sok ja rasonik awiʼoj yuja jach waxa kʼuʼani. Oj bʼobʼa tsʼijbʼuk ja sjakʼjelik oja waʼi. Ja it oj skoltaya bʼa oja naʼ jastal oja cholyabʼ ja tuki ja skʼuʼajel awiʼoji. Skʼulajel ja jaw ja bʼa wa programa bʼa spaklajel atuchʼil ja Biblia oj tsatsbʼuk mas ja skʼuʼajel awiʼoji.

⁹ Jelni tʼilan weʼn atuchʼil oja wil ja jasa nebʼunej ja bʼa Biblia jani ja smeranili. Ja jaw oj skoltaya bʼa oja chapabʼaj bʼa oja wiʼ jaʼ. Jun jmoj-aljeltik akʼix yala: «Bʼajtanto yuj jpensaran oj kiʼ jaʼ, jpaklay lek ja Biblia man jkʼuʼan lek jani kiʼoj ja relijyon smeranili». Ja yeʼn wa xyala kʼakʼu kʼakʼu wa x-ekʼi mastoni wa skʼuʼan.

10. ¿Jas yuj wa xmajlaxi jun Taʼumantiʼ bʼa yiʼunejxa jaʼ a-sjeʼ soka jas wa skʼulani ayiʼoj skʼuʼajel?

¹⁰ Ja Biblia wa xyala kabʼtik ta ay kiʼojtik skʼuʼajel pe «mi jas wa xkʼulantik. ja jas wa xkabʼtiki chamtani‘a» (Santiago 2:17, YD). Ja yuj, ta aya wiʼoj skʼuʼajel soka kʼuʼunej lek ja jas waxa kʼuʼani, ojni ajeʼ soka jastik waxa kʼulani. Oja kʼuʼuk ja jasa wa xyala ja Biblia bʼa «sbej ni oj ajyucotic toj. Sbej oj leetic ja Dios tola vida» (kʼuman ja 2 Pedro 3:11).

11. ¿Jas wa stojolan ja «sbej ni oj ajyucotic toj»?

¹¹ ¿Jas wa stojolan ja «sbej ni oj ajyucotic toj»? Jani yijel jun jsakʼaniltik bʼa sak. Pensaran ja jasa kʼulunej ja tsaʼanxta wake ixaw ekʼel jani. Yajni jakabʼaj jun preba, ¿bʼobʼ maʼ awil ja stukil ja bʼa leki soka bʼa mi lekuki? (Hebreos 5:14). ¿Wan maʼ xjula kʼujol ja mi koya luʼum yuj jun preba ma ja jasa stʼenawa skʼulajel ja tuk untiki? Ja bʼa eskwela, ¿wan  maʼ xa jeʼa lek jawa modo bʼa oj cha bʼobʼ snoch-e ja tuki? ¿Wan maʼ xa kʼulan ja jasa wa xyala wabʼ ja Jyoba ma jaʼ waxa kʼulan ja jasa wa xyala jawa mojiki bʼa mi oj kʼenajanan? (1 Pedro 4:3, 4). Meran, mini june maʼ toj. Chomajkil, ja matik jitsanxa jabʼil wane yaʼteltajel ja Jyoba wani xcha bʼobʼ kʼixwuke sok wokol xyabʼye xcholjel yabʼ ja tuki. Pe ja maʼ yaʼunejxa yi ja sakʼanil ja Dyosi gustoni ayabʼ yuja taʼumantiʼ bʼa Jyoba sok sjejel yijel jun sakʼanil bʼa sak.

12. ¿Jas jujuntik ti chʼikan ja «oj leetic ja Dios tola vida», sok jastal oj kiltik ja jastik junuk jaw?

¹² ¿Jasa ti chʼikan ja «oj leetic ja Dios tola vida»? Jani ja jastik waxa kʼulan ja bʼa wa kongregasyoni, jastal wajel ja bʼa tsomjeli soka elel xcholjeli. Pe chomajkil jaʼa jastik junuk waxa kʼulan atuchʼili, jastal yajelyi orasyon ja Jyoba sok spaklajel ja Biblia. Ja matik wa xyayi ja sakʼanil ja Jyoba wa xyabʼ stsamalil skʼulajel ja jastik junuk it sok mi wa xyila jastal ijkatsal. Jachni wa xyabʼ jastal ja mandaranum David yajni yala: «Ja skʼulajel ja jasa waxa kʼana, ah kala Dyos, jel wa xkʼankʼunikuj, sok jawa leyi tey bʼa kojol» (Salmo 40:8).

13, 14. a) ¿Jastik jun oj skoltaya bʼa ‹oja leʼ ja Dios tola vida›? b) ¿Jastal koltubʼale jujuntik kerem akʼixuk ja libro jaw?

¹³ Bʼa oj skoltaya oja wa juna kʼelsat, oj bʼobʼa wa makunuk ja libro Los jóvenes preguntan, volumen 2, slam 308 sok 309. Ja tiw oj bʼobʼa tsʼijbʼuk ja sjakʼjelik ja bʼa sjobʼjelik jastal: «¿Wan maʼ xa wayi orasyon jaman lek sbʼa jun jasunuk? ¿Wan maʼ xchiknaji ja jas waxa wala waxa yajtay ja Jyoba?», «¿Jas juʼun waxa wa makunuk ja bʼa wa programa bʼa spaklajel atuchʼili?» sok «¿Wan maʼ la el ja bʼa xcholjeli anima mi x-elye jawa nantati?». Ja bʼa slamik jaw oj cha bʼobʼa tsʼijbʼuk ja jas waxa kʼana oja kʼuluk bʼa oj tojbʼuk ja jastal waxa wayi jawa worasyoni, ja spaklajel ja Biblia soka jastal waxa cholo.

¹⁴ Jitsan kerem akʼixuk ja matik wa skʼana oj yiʼe jaʼi wa xyalawe jel koltubʼale yuja libro jaw. Jun akʼix sbʼiʼil Tilda wa xyala: «Kaʼunej makunuk ja slamik jaw bʼa oj ka jkʼelsat. Jujuntik chʼak jkʼuluk ja jkʼelsat kaʼa sok bʼa jun jabʼil chapanxa ayon bʼa oj kiʼ jaʼ». Jun kerem sbʼiʼil Patrick wa xcholo junxtatik jastal jaw: «Ja keʼn ayxa jujuntik jkʼelsat, pe ja yajni jtsʼijbʼani skoltayon bʼa oj jkʼujoluk stajel ja jkʼelsati».

15. ¿Jas yuj wa xkalatik ja yajelyi jawa sakʼanil ja Jyoba atuchʼilta oja kʼuluk?

¹⁵ Pilan ja bʼa sjobʼjelik oja taʼ ja bʼa libro jaʼa it: «Ta jawa nantati ma ja wamigoʼiki xyawekan ja smeranili, ¿mi maʼ oja wakan yaʼteltajel ja Jyoba ja weʼn?». Yajni waxa wayi jawa sakʼanil ja Jyoba sok waxa wiʼaj jaʼi weʼnani atuchʼil wa xkʼota wamigoʼuk ja Jyoba. Ja yuj ja jas waxa kʼulan bʼa yaʼteltajel ja Dyosi mini jaʼ oja majlay ja jas wa skʼulan jawa nantati  ma ja tuki, pes weʼnani oja wayi kwenta ja Dyosi. Ta ja wego waxa kʼulan ja bʼa toji sok waxa leʼa ja Dyosi, jachuk oja jeʼ akʼuʼunej lek ja it jani ja smeranili sok waxa kʼana oja kise ja jas yaʼunej kulan ja Dyosi. Anto, mini oj ekʼ tyempo bʼa ojxa ajyan chapan bʼa oja wiʼ jaʼ.

16, 17. a) ¿Jasunkiluk ja rason yiʼoj june maʼ wa skʼana oj yiʼ jaʼ sok oj kʼot nebʼuman? b) ¿Jasa oj skoltaya bʼa oja wil mas chaʼanyabʼalil ja koltaneli? Cholo jun sjejel.

¹⁶ Jun kʼakʼu, jun winik jel wa snaʼa ja ley bʼa Moisés sjobʼoyi ja Jesús jas mandariluk ja mas tʼilani. Ja Jesús yala yabʼ jaʼa it: «Yaj oja huab ja Huajual Diosi soc spetzanil ja hua cʼujoli, soc spetzanil ja hua hualtzili, soc spetzanil ja hua pensari» (Mateo 22:35-37). Jastalni wa xkilatik, yajni june wa skʼana oj yi jaʼ sok oj och nebʼuman, a-skʼuluk pe ja yuja wa syajtay ja Jyoba. ¿Jastal oj bʼobʼa wa tsatsbʼuk mas ja yajtanel awiʼoj sbʼaja Jyoba? Jun modo jani spensarajel ja sakʼanil yaʼa ja Jesús bʼa jak skoltayotiki (kʼuman ja 2 Corintios 5:14, 15 sok 1 Juan 4:9, 19). Ta apila tyempo bʼa spensarajel sbʼaja chaʼan majtanal it  yaʼunejawi ja Dyosi, ojni awil mas chaʼanyabʼalil sok oj snik-a bʼa oja wayi tsʼakatal.

¹⁷ Pensaran lekbʼi ja weʼn wana sjikʼjel jaʼ, pe eljul june maʼ jak skoltaya. ¿Jas oja kʼuluk? ¿Wego maʼ oj wajan bʼa wa naj bʼa oja jeltesa bʼaj sok mi oja wakanyi tsʼakatal ja maʼ skoltaya? ¡Miyuk! Ja smeranili jelni oja wayi tsʼakatal. Jastalni ja jaw, jpetsaniltik lajansok wantik sjikʼjel jaʼ yuja mulali soka chamelchʼakeli. Pe ja Jyoba soka Jesús skoltayotik yujni jel wa skʼanawotik. ¡Skoltay ja jsakʼaniltiki! Stsʼakatal ja yeʼnleʼi wa xbʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida bʼa jun kʼachinubʼ ja bʼa Luʼumi. ¿Anke jelni tʼilan oj katik yile tsʼakatal?

18, 19. a) ¿Jas yuj tʼilani mok xiwan ja oja wayi jawa sakʼanil ja Jyoba? b) ¿Jas yuj oj tojbʼuk jawa sakʼanili ta apensaran yaʼteltajel ja Jyoba?

¹⁸ ¿Wan maʼ xa waʼa tsʼakatal yuja jas skʼulunej ja Jyoba bʼa weʼna? Anto, ja jasa mas lek oj bʼobʼa kʼuluki jani yajelyi jawa sakʼanil ja Jyoba sok yijel jaʼ. Jastalni waxa naʼa, yajelyi jawa sakʼanil ja Dyosi wa stojolan waxa kʼapayi oja kʼuluk tolabida ja jasa wa skʼana. Pe mokni xiwan ja oja kʼapyi ja jaw. ¿Jas yuj? Yujni ja Jyoba jani wa skʼana ja jasa mas lek bʼa weʼna, sok ja yeʼn skʼapunej oj yayi stsʼakol spetsanil ja matik kʼuʼabʼal aye soki (Hebreos 11:6). Yajni xa wayi jawa sakʼanil ja Jyoba sok xa wiʼaj jaʼi, mi oj jomuk el jawa sakʼanili, ¡masxa ni lek oj ajyuk! Jun Taʼumantiʼ bʼa ayxa yiʼoj 24 jabʼil sok yiʼaj jaʼ ja yajni chʼinto wa xyala: «Lek jmajlukto mas jabʼili, bʼobʼta masni oj kabʼ stojolil ja jasa jkʼulan jani. Pe ja kiʼaj jaʼi skoltunejon bʼa mi oj koʼkon ja bʼa trampaʼik yiʼoj ja luʼumkʼinal it».

¹⁹ Jastalni kalatikta, ja Jyoba wa skʼana awajukawuj lek. Pe ja Satanás mini tʼun xchamskʼujol bʼa weʼna, kechanta wa skʼana slekilal bʼa yeʼna. Ta akʼulan ja jasa wa skʼana, mini jas lek oj yawi. ¿Jastalni oj bʼobʼ yawi yajni ja yeʼn mini jas lek yiʼoj bʼa oj skʼapawi? Ja yeʼn mey yiʼoj lekil rasonik sok mini wa xbʼobʼ yayi jun smajlajel ja ixuk winiki. Mini oj cha bʼobʼ skʼapawi jun jasunuk ja bʼa tyempo jakumto, pes ja yeʼn mini oj ajyuk bʼa tolabida (Apocalipsis 20:10).

20. ¿Jasa oj skoltaya bʼa oj ajyan chapan bʼa oja wayi jawa sakʼanil ja Dyosi sok yijel jaʼ? (Cha kʼela ja rekwagro «Koltajel bʼa oj kʼiʼan yaʼteltajel ja Dyosi»).

²⁰ Yajelyi jawa sakʼanil ja Jyoba jani ja jasa mas lek wa xbʼobʼa kʼuluki. ¿Chapanxa maʼ aya bʼa oja kʼuluk? Ta jachuki, mokni xiwan ja oja kʼuluk. Pe ta waxa wabʼ lajansok mito chapanuka, nocho ja rasonik axita ja bʼa artikulo it bʼa oj tojbʼan mas. Ja Pablo yala yabʼ ja smoj-aljelik ja bʼa kongregasyon bʼa Filipos bʼa mok yaʼekan kʼiʼel ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi (Filipenses 3:16). Ta anocho ja rason it, mini oj ekʼ mas tyempo bʼa oj ajyan chapan bʼa oja wayi jawa sakʼanil ja Dyosi sok bʼa yijel jaʼ.