1, 2. a) ¿Jas letreroʼiluk jel koltubʼale jitsan ixuk winik? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jasa tojelal wan ajelyile ja yaʼtijumik Dyosi?

«KʼOTAN TEKʼAN, KʼELA, MAKLAY». Masxa ja 100 jabʼili, ja yaljelik it ti tsʼijbʼunubʼal bʼa letreroʼik ja bʼa karreteraʼik wa x-ekʼ skʼuts sbʼaj soka sbʼej treni. ¿Jas yujil? Yawe ochuk bʼa jachuk yajni ja karroʼiki x-ekʼ skʼuts-e ja bʼa wa x-ekʼ ja treni mi oj ekʼ kuchjuke. Skisjel ja letreroʼik jaw jelni koltubʼal ja sakʼanil jitsan ixuk winik.

² Bʼa oj skoltayotik soka jastik xiwela sbʼaji, ja Jyoba skʼulunej jun jasunuk mas lek yuja letreroʼiki. Wa xyala kabʼtik jasa oj jkʼuluktiki sok wa stojowotik ja bʼa bʼej wa xbʼobʼ yiʼotik och bʼa jsakʼaniltik bʼa tolabida. Ja Yeʼn jach jastal jun talna chej bʼa yajxta wa xyila ja chejiki sok wa stojo bʼa jun bʼej bʼa mi xiwelaʼuk sbʼaj (kʼuman ja Isaías 30: 20, 21).

3. ¿Jas yuj ja wala chamtiki?

³ Ja Jyoba stojunej ja yaʼtijumiki man skʼulan ja bʼajtan ixuk  winiki. Jun sjejel, ja bʼa kʼachinubʼ bʼa Edén yala jastik junuk jaman lek bʼa jachuk ja ixuk winiki aʼajyuke sakʼan gusto sok bʼa mi oj chamuke (Génesis 2:15-17). Pe ja Adán soka Eva mi skʼuʼane ja jasa aljiyabʼyeʼi. Ja Eva jani skʼuʼanyi ja bʼitsʼbʼichani, soka Adán ja skʼuʼanyi ja Eva. Yuja jasa skʼulaneʼi, xchawanile yiʼaje wokol, chamye sok mixani jas smajlajel yiʼoje. Yuja wajye kʼoka abʼali, jpetsaniltik wala chamtik.

4. a) ¿Jas yuj kʼanxi yajkʼachil mandarik ja yajni ekʼ ja Bʼutʼ Jaʼi? b) ¿Jas wa skoltayotik bʼa oj kabʼtik stojolil ja mandarik it?

⁴ Jitsan jabʼilik tsaʼan, ja Jyoba yayi mandarik ja Noé bʼa skoltay jitsan sakʼanil. Tsaʼan ja ekʼ ja Bʼutʼ Jaʼi, ja Dyosi yala yabʼ ja ixuk winiki mok yabʼye chikʼ. ¿Jas yuj? Yujni ja Dyosi yaʼakan ojxa bʼobʼ skʼux-e bʼakʼet. Yuja tukbʼita ja jastal wa xtaxyeʼi, wani xkʼanxi yajkʼachil mandarik. Ja yuj aljiyabʼye: «Kechan ja sbʼakʼtel soka sakʼanili, ja xchikʼeli, mini oja wabʼyex» (Génesis 9:1-4). Ja mandarik it wa sjeʼakitik jastal wa xyila ja sakʼanil ja Jyoba. Yuja yeʼn skʼulanotiki, yeʼnani sbʼaj ja jsakʼaniltiki. Ja yuj ayni yiʼoj derecho oj yalkabʼtik jasa oj jkʼuluktik soka jsakʼaniltiki. Jun sjejel, ja yeʼn yala mini lekuk ja milwaneli. Ja Dyosi jelni chaʼanyabʼalil xyila ja sakʼanili soka chikʼi, sok ojni yayi kastigo ja maʼ mi skisa (Génesis 9:5, 6).

5. ¿Jasa oj jpaklaytik ja wego, sok jas yuj?

⁵ Tsaʼan ja bʼa styempo ja Noé, ja Dyosi mini yaʼakan sjejelyi ja bʼej ja xchonabʼi. Ja bʼa artikulo it oj jpaklaytik jastal skʼulan. Ja spaklajel it oj skoltayotik bʼa mi oj katikan skʼuʼajel ja smandarik ja Jyoba sok yijel ja bʼej wa x-ikʼwani och bʼa yajkʼachil Luʼumi.

6. a) ¿Jas yuj ja israʼelenyo tʼilani oj skʼuʼuke ja ley yaʼa ja Jyoba ya ekʼyi ja Moisesi? b) ¿Jasa tʼilan oj skʼuluke bʼa jachuk oj ajuk koʼ slekilale yuja Jyoba?

⁶ Ja bʼa styempo ja Moisés, ja Jyoba yala yabʼ jaman lek ja yaʼtijumiki jastal oj sjeʼ ja smodoʼeʼi sok jastal oj yaweyi stoyjel. ¿Jas yuj? Yujni cha tukbʼi pilan ekʼele ja jastal wa xtaxyeʼi. Ja israʼelenyo ajyiye moso ja bʼa Egipto mas ja 200 jabʼil. Ja swinkil Egipto wa xyaweyi stoyjel jitsan jastik junuk, jastal ja chamwiniki sok ajyel yujile kʼulubʼal dyosik. Soka it jumasaʼ wani xyijnay ja Dyosi. Yajni ja israʼelenyo elye ja bʼa Egipto, wani skʼanawe yajkʼachil mandar. Ja wego jaxani ja chonabʼ bʼa kechan oj skʼuʼuk ja sley ja Moisés. Jastalni wa xyalawe jujuntik bʼa jel chapan, ja bʼa kʼumal hebreo ja «ley» wa stojolan «stojel», «sjejel bʼej» ma «yaljel jastik jun oj kʼulaxuk». Ja ley bʼa Moisés ojni stalnay ja israʼelenyo bʼa mi oj koʼuke mulal sok ixuk ma winik soka bʼa jastik wa skʼulane ja relijyonik ja bʼa chonabʼik mojan yiʼojeʼi. Ta ja israʼelenyo wa skʼanawe oj ajuk koʼ slekilale yuja Jyoba, tʼilani oj snoch-e ja bʼej wa xjejiyileʼi. Ta mi skʼuʼaneʼi, jelni oj yiʼe wokol (kʼuman ja Deuteronomio 28:1, 2, 15).

7. a) Cholo jas yuj ja Jyoba yayi mandarik ja xchonabʼi. b) ¿Jastal waj ja ley jun talnanum sbʼaja israel?

⁷ Ja israʼelenyo cha wani skʼanawe yajkʼachil mandarik yuj pilan rason. Ja ley bʼa Moisés chapjiye ja bʼa sjulelal ja Mesías, ja Jesukristo. Ja it jelni tʼilan soka bʼa jas wa skʼana oj skʼuluk ja Jyoba. Ja leyi aji julskʼujole mulanumeniʼa. Sok koltajiye bʼa oj yabʼye stojol wani skʼanawe ja koltajeli, jun sakʼanil bʼa mey yiʼoj mini jun  mulal bʼa oj skus juntiro ja smuleʼi (Gálatas 3:19; Hebreos 10:1-10). Chomajkil, ja leyi stalnay ja pamilya bʼa oj eljan ja Mesiasi, soka israʼelenyo koltajiye yuja leyi bʼa oj snaʼe sbʼaj ja yajni juli. Jaʼi, ja leyi waj jastal jun «talnanum» bʼa bʼisubʼalta tyempo ma jun jeʼa bʼej bʼa ikʼwaniʼ och man bʼa Kristo (Gálatas 3:23, 24, TNM).

8. ¿Jas yuj jel tʼilan oj katikan a-stojotik ja rasonik yiʼojan ja leyik bʼa Moisés?

⁸ Ja keʼntiki oj bʼobʼ katik el slekilal ja ley bʼa moisés. ¿Jastal? Jastal ni jnebʼatik ja sjejel bʼa bʼajtan parrapo, tʼilan oj tekʼanukotik sok oj jkʼeltik ja rasonik ti eleljan ja bʼa leyi. Mini tʼenubʼalukotik bʼa oj jkʼuʼuktik, pe wani xjipa jkʼujoltik jitsan ja bʼa leyi wa stojo ja jsakʼaniltiki sok ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Ja yeʼn yaʼakan ja ley bʼa Moisés akan tsʼijbʼunubʼal bʼa Biblia bʼa jachuk oj jnebʼtik sok oj jnochtik ja rasonik yiʼojani. Wani xkatik tsʼakatal yuja Jesús sjeʼakitik jun jasunuk bʼa mas lek yuja ley bʼa Moisés. Jun sjejel, tʼilan oj jmaklaytik ja rason it yaʼa ja Jesús: «Ja huabunejex ja jas alji ja najatei: —Moc lomuc alee otro acheum. Moc lomuc alee otro atatam. Jach ni alubal ahuabyexa. Pero ja quen huax cala huabyex, ta ay cʼa jun huinic quechan huax yila jun ixuc, jex cʼancʼoni yuj, quechan soc ja jahui, slea ta ni smula, anima mi jas huas scʼulan». Ja ley bʼa Moisés yala mok koʼuke mulal sok pilan ixuk ma winik bʼa mi jaʼuk ja statami ma xcheʼumi. Pe ja Jesús yala tʼilani oj katik elkan ja jastik mi lek xkʼankʼuni kujtiki soka pensarik bʼa mi lekuki (Mateo 5:27, 28).

9. ¿Jas yuja Jyoba tʼilani yaʼa mas mandarik?

⁹ Tsaʼan yajni ja Jesús kʼot jastal Mesías, ja Jyoba yaʼa yajkʼachil mandarik sok ya chiknajuk mas jastik junuk bʼa ti chʼikan soka jasa wa skʼana. ¿Jas yuj jel tʼilan ja it? Yujni ja jastal wa xtax ja xchonabʼ ja Dyosi cha tukbʼi yajkʼachil ekʼele. Ja bʼa jabʼil 33, mixa lek yila ja chonabʼ Israel sok stsaʼa jastal xchonabʼ ja kongregasyonik bʼa snochumanik ja Jesús.

10. ¿Jas yuj wa skʼanawe yajkʼachil leyik ja kongregasyonik bʼa snochumanik ja Jesusi, sok jasa stukil yiʼoj yuja leyik ajiyile ja israʼelenyo?

¹⁰ Jastalni kilatik, ja Jyoba yayi ja ley bʼa Moisés ja israʼelenyo bʼa oj snaʼe jastal oj ajyuke sakʼan sok jastal oj yaweyi stoyjel. Tsaʼan yajni ja Jesús jak ja bʼa Luʼumi, ja Jyoba yaʼa mas mandarik sok yajkʼachil leyik. ¿Jas yuj? Yujni man tyempo jaw ja yaʼtijumiki mixa kechanukta oj jakuk bʼa jun ita chonabʼ, pes ojni jakuke bʼa tuktukil chonabʼ sok kostumbreʼik. Ja wego ja xchonabʼi jaxani ja yisrael ja Dyosi. Yeʼnleni ja kongregasyonik bʼa snochumanik ja Jesús sok ojni ajyuke bʼa jun yajkʼachil trato. Jachuk ja Dyosi sjeʼa «mi ni jun maʼ menos huax yilaa. Chican jastic razailotica, ja maʼ huax xiu yuj ja Diosi, ja maʼ huas scʼulan yi lec ja smoji, lec ni huax yila ja Diosa» (Hechos 10:34, 35). Ja yeʼnleʼi skʼuʼane ja «sley ja kristo‘i», sok tini eleljan bʼa rasonik sok ti tsʼijbʼunubʼal bʼa skʼujole, mi tiʼuk bʼa ton. Ja ley it ojni tojuke sok oj koltajuke ja yaʼtijumik Dyosi chikan bʼa wa xtaxye (Gálatas 6:2, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]).

11. ¿Jas chabʼ mandar ti chʼikan ja bʼa «sley ja kristo‘i»?

¹¹ Ja yisrael ja Dyosi jel yawe el slekilal ja «sley ja kristo‘i». Yajni ojxta kʼulaxuk ja yajkʼachil trato, ja Jesús yaʼa chabʼ mandarik bʼa jel tʼilan. June jani sbʼaja aʼtel bʼa xcholjeli. Jaxa juni jani sbʼaja jastal oj  yil sbʼaje ja snochumanik ja Jesusi. Yuja mandarik it sbʼajni spetsanil ja snochumanik ja Jesusi, ja yuj spetsanil ja keʼntiki tʼilani oj jkʼuʼuktik, anima ti oj wajkotik bʼa satkʼinal ma ti oj kankotik bʼa Luʼum.

12. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ja xcholjeli jun jasunuk bʼa yajkʼachil?

¹² Ja bʼa najate, ta june mi israʼelenyoʼuk sok wa skʼana oj yaʼteltay ja Jyoba, tʼilani oj wajuk sok oj sleʼ ja chonabʼ Israel (1 Reyes 8:41-43). Pe ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki ja wego yeʼnxani oj wajuke sok oj sleʼe ja ixuk winiki (kʼuman ja Mateo 28:19, 20). Ja bʼa kʼin bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33, ja Jyoba yaʼakan jaman lek wani skʼana ja yaʼtijumiki a-xchol-e bʼa spetsanil ja luʼumi. Ja bʼa kʼakʼu jaw, junuk 120 ja bʼa yajkʼachil kongregasyonik bʼa snochumanik ja Jesús, koʼ sbʼaje ja yip ja Dyosi. Anto kʼe xchol-e yabʼ ja judíoʼiki bʼa tuktukil kʼumal, chomajkil ja matik sbʼaje bʼa tuk chonabʼik bʼa paxyeta judíoʼili (Hechos 2:4-11). Tsaʼan kʼe xchol-e yabʼ ja swinkil Samaria. Sok ja bʼa jabʼil 36 kʼe cholxuk yabʼye ja matik mi judíoʼuki. Chikani lek ja snochumanik ja Jesusi tʼilani oj xchol-e bʼa yibʼanal ja luʼumi.

13, 14. a) ¿Jasa ti chʼikan ja bʼa «mandar yajcʼachil» yaʼakan ja Jesusi? b) ¿Jasa wa xnebʼatik soka jasa skʼulan ja Jesusi?

¹³ Ja Jesús cha yaʼa «jun mandar yajcʼachil» sbʼaja jastal oj kil jbʼajtik ja snochumanotik bʼa Kristo (kʼuman ja Juan 13:34, 35). Janiʼa, tʼilani oj jyajtaytik ja jmoj-aljeltiki spetsanil ja kʼakʼujiki. Pe chomajkil yajel ja jsakʼaniltik yuja yeʼnleʼi. Ja mandar it mini teyuk ja bʼa ley bʼa Moisesi (Mateo 22:39; 1 Juan 3:16).

¹⁴ Ja Jesús yeʼnani yaʼakan ja lekil sjejeli, pes masni syajtay ja tuki yuja yeʼnta oj syajtay sbʼaji. Ja yeʼn jelni syajtay ja snebʼumaniki sok pwestoni ajyi bʼa yajel ja sakʼanil yuja yeʼnleʼi. Ja yeʼn wa smajlay ja keʼntiki cha pwesto oj ajyukotik bʼa yijel wokol ma oj chamkotik yuja jmoj-aljeltiki (1 Tesalonicenses 2:8).

15, 16. ¿Jastal wala taxtik ja bʼa jtyempotiki, sok jastal wa stojowotik ja Dyosi?

¹⁵ Ja bʼa jtyempotiki, ja Jesús stʼojunej «ja moso mas jel toj ayi ja it ma‘ wa stalna sbʼaj leki» bʼa oj spil-eyi ja swaʼel ja snebʼumanik jumasaʼ ja bʼa tyempo wa xmakuni yujileʼi (Mateo 24:45-47, YD). Ja waʼelal it ti chʼikan ja jasa wa xyala yabʼ oj skʼuluk ja xchonabʼ ja Dyos ja yajni wa xtukbʼi ja jastal wa xtaxyeʼi. ¿Jastik junuk ja wa xtukbʼi ja bʼa jastal wa xtax ja xchonabʼi?

¹⁶ Ja wego ayotik sakʼan ja bʼa «stza‘anil kʼakʼu jumasa‘». Sok xmojojixtajan oj kiltik ja niwan wokol bʼa mitoni ekʼeluki (2 Timoteo 3:1, YD; Marcos 13:19). Sok ja Satanás soka spukujiki nutsjiyeta el ja bʼa satkʼinali sok wane yixtalajel ja Luʼumi (Apocalipsis 12:9, 12). Sok jaxa keʼntiki wantik skʼuʼajel ja mandar yaʼakan ja Jesús bʼa xcholjel bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali. Ja wego masxa ni wantik xcholjel yabʼ jitsan ixuk winik sok bʼa mas kʼumalik.

17, 18. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik yajni wa x-ajikitik rasoniki?

¹⁷ Ja xchonabʼ ja Dyosi wa xyakitik jitsan yamkʼabʼal bʼa oj skoltayotik ja bʼa xcholjeli. ¿Wan maʼ xkatik makunuk? Ja bʼa tsomjeliki wa x-ajikitik rasonik bʼa jastal oj katik makunuk mas lek ja yamkʼabʼalik jaw. ¿Wa maʼ xa wila ja rasonik jaw tini jakel bʼa Dyosi?

¹⁸ Ja Jyoba wa xya makunuk ja kongregasyoni bʼa oj yakitik rasonik, sok ta wa  xkʼanatik aya koʼ jlekilaltik, tʼilani oj jmaklaytik lek ja rasonik jaw. Ta ja wego kʼuʼabʼal ayotik, cha ojni ajyukotik kʼuʼabʼal ja bʼa ‹niwan wokoli›, yajni x-aji chʼaysnajel ja sluʼumkʼinal ja Satanás (Mateo 24:21). X-ekʼ ja jaw, yajkʼachil ekʼele wa xkʼanatik yajkʼachil mandarik bʼa oj ajyukotik sakʼan ja bʼa yajkʼachil Luʼumi bʼa mixani ti oj ajyuk ja yip ja Satanás.

19, 20. ¿Jas royoʼik oj jamxuk, sok jasa oj ekʼuk ja yajni xjamxi?

¹⁹ Ja bʼa tyempo najate, ja Jyoba yayi ja israʼelenyo ja ley bʼa Moisés. Mas tsaʼan, yayi ja kongregasyon bʼa snochumanik ja Jesús ja «sley ja kristo‘i». Jaxa bʼa yajkʼachil luʼumkʼinali, ja Jyoba oj yakitik «libro jumasa» ma royoʼik bʼa ayiʼojan yajkʼachil mandarik (kʼuman ja Apocalipsis 20:12). Bʼobʼta ja royoʼik jaw tini oj yijan ja jasa wa skʼana ja Jyoba a-skʼuluk ja ixuk winik ja bʼa tyempo jaw. ¿Jasa oj ekʼuk ja yajni xjamxi ja royoʼiki? Yajni ja keʼntiki soka matik oj sakʼwuki xkʼe jpaklaytik, tini oj jnatik jasa wa skʼana ja Dyos oj jkʼuluktiki. Jpetsaniltik maxani oj kabʼtik stojolil ja jastal wa spensaran ja Jyoba. Yuja masxa oj kabʼtik stojolil ja Biblia ja bʼa Kʼachinubʼi, ojxani jyajtay jbʼajtik sok oj jkis jbʼajtik (Isaías 26:9). ¡Pensaran janekʼto oj jnebʼtik sok oj jetik ja bʼa Kʼachinubʼi yajni tixa ayotik bʼa yibʼ skʼabʼ ja jmandaranumtiki, ja Jesukristo!

²⁰ Ta jnochotik ja mandarik tsʼijbʼunubʼal ja bʼa «libro jumasa» ma royoʼiki sok la ajyitik toj soka Jyoba man x-ekʼ ja tsaʼanxta preba, ja yeʼn oj stsʼijbʼuk ja jbʼiʼiltiki ja bʼa royoʼik bʼa sakʼanili. Ja yuj, ja jsakʼaniltik bʼa tolabida tini ay bʼa jkʼabʼtik. Bʼa oj jtatik, tʼilani oj JKʼOTKOTIK TEKʼAN bʼa oj jkʼumuktik ja jasa wa xyala ja Biblia, OJ JKʼELTIK lek bʼa oj kabʼtik ja jasa wa stojolani sok SMAKLAJEL ja tojelal wa xyaʼa ja Jyoba yajni wa xkʼuʼantiki. Ta wa xkʼulantik spetsanil ja it, ojni bʼobʼ kankotik sakʼan ja bʼa niwan wokoli sok yabʼjel stsamalil bʼa tolabida snebʼjel sbʼaja jtatik Dyos jel xyajtani (Eclesiastés 3:11; Romanos 11:33).