1. ¿Jasun skʼulunej tolabida ja yaʼtijumik ja Jyoba man kʼe kujlajuk ja jastik junuki?

JA Jyoba sok ja Jesús aʼtele ni lajan man skʼeʼulabʼil ja skʼulbʼeni. Ja bʼajtan skʼulbʼen ja Jyoba jaʼa Jesús. Tsaʼan ja Jesús atijisok lajan ja Jyoba «ja bʼa stsʼeʼeli jastal jun aʼtijum jel chapan» (Proverbios 8:30). Jastalni ja it, ja yaʼtijum ja Dyosi tolabida aʼtele lajan bʼa skʼulajel ja tarega akʼubʼal yileʼi. Jun sjejel, ja Noé sok ja spamilya aʼtijiye lajan bʼa oj skʼuluke ja arka. Jitsan jabʼil tsaʼan, ja israʼelenyo aʼtijiye lajan bʼa oj stojbʼese ja tabernáculo, bʼa pasil stikjel sok yijel ekʼ bʼa pilan lugar yajni wane bʼejyel ja bʼa takin kʼinali. Yajni kʼeta ja templo, ja israʼelenyo tsʼebʼaniye sok yawe okʼuk tsamalik kʼin bʼa stsʼebʼantajel ja Jyoba. Ja yaʼtijumik ja Jyoba bʼobʼel ni yujile ja jaw yujni tolabida tsoman aye sok aʼtele lajan (Génesis 6:14-16, 22; Números 4:4-32; 1 Crónicas 25:1-8).

2. a) ¿Jasunkiluk ja jel lek skʼulane ja bʼa bʼajtan siglo? b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo iti?

 ² Ja bʼajtan snochuman ja Kristo aʼtijiye lajan. Ja jekabʼanum Pablo yala ja snochumanik ja Kristo tuktukil ja jasa snaʼawe skʼulajeli soka cholal ajiyileʼi, pe ajyiye tsoman yujni spetsanile snochowe ja Jesukristo. Ja Pablo ya slaj sbʼaj soka kwerpoʼali, tuktukil ja jasa yiʼoji pe junxta lajan wa x-aʼtijiye (kʼuman ja 1 Corintios 12:4-6, 12). ¿Jaxa keʼntiki? ¿Jastal oj jbʼobʼ jkoltay jbʼajtik ja bʼa xcholjeli, ja bʼa kongregasyoni soka bʼa pamilya? Ti oj kiltik bʼa artikulo it.

3. ¿Jasa yila bʼa jun nakʼ satal ja jekabʼanum Juan?

³ Ja bʼa bʼajtan siglo, ja jekabʼanum Juani yila bʼa jun nakʼ satal juke anjel wane sjujel trompetaʼik. Yajni ja sjoʼil anjeli sjuʼu ja strompeta, ja Juani yila «jun cʼanal ti mocʼ con ja ba satqʼuinali». Ja «cʼanal» it ya makunuk jun llave bʼa sjama ja spwertaʼil jun poso bʼa jel chaʼan sok kʼikʼinal ay. Anto, ja bʼa poso jaw och el jitsan tabʼ. Ja bʼa tabʼi el jun nole jachʼbʼen, oj slajtik ja kʼujlubʼi. Pe ja jachʼbʼenik it mini yixtalane ja teʼaltiki ma ja kʼuliki, jani ja ixuk winike matik mey yiʼoj «ja sello ja Dios ja ba spatanei» (Apocalipsis 9:1-4). Ja Juan wani snaʼa ja jachʼbʼeniki jel wa xbʼobʼ ixtalanuk, jastalni skʼulane ja bʼa Egipto bʼa styempo ja Moisés (Éxodo 10:12-15). Ja jachʼbʼenik yila ja Juani ja wa senyaʼan ja matik tsaʼubʼal oj wajuk bʼa satkʼinal bʼa wane xcholjel tsats ja jas oj ekʼ sbʼaja relijyon mi meranuki. Sok wane mojtajel yuj jitsan mil ixuk winik bʼa wane smajlajel oj kanuke sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi. Spetsanile wane skʼulajel lajan ja aʼtel it bʼa koltubʼal jitsan ixuk winik bʼa elele libre ja bʼa relijyon mi meranuki soka bʼa skʼabʼ ja Satanás.

4. a) ¿Jas cholal tʼilan oj skʼuluk ja yaʼtijumik Dyosi? b) Bʼa skʼulajel ja cholal jaw, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktiki?

⁴ Ja Jyoba yaʼunejkitik jun niwan cholal. Tʼilani oj jcholtik ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi bʼa spetsanil ja luʼumi bʼajtanto oj kʼot tikʼan ja tyempo (Mateo 24:14; 28:19, 20). Tʼilani oj jloktike spetsanil ja matik takin stiʼeʼi ayuʼe «ja jaʼ jau huax yaa jsacʼaniltiqui». Wa xkʼan kaltik, tʼilani oj jetik yile ja smeranil bʼa Biblia spetsanil ja matik wa skʼana oj snebʼi (Apocalipsis 22:17). Bʼa oj bʼobʼ jkʼuluktik ja cholal yaʼunejkitik ja Dyosi, tʼilani oj ajyukotik tsoman sok aʼtel lajan soka kongregasyoni (Efesios 4:16).

5, 6. ¿Jastik junuk wa sjeʼa ja Taʼumantiʼiki tsoman aye ja yajni wa xcholoweʼi?

⁵ Bʼa oj kitik och yile jitsan ixuk winik ja lekil rasoni, tʼilani chapan lek sok tsoman oj ajyukotik. Jun jasunuk oj skoltayotik jaʼa jasa wa x-aljikabʼtik ja bʼa kongregasyoni bʼa jastal oj jkʼuluktik ja aʼtel it, jastal ja tsomjelal bʼa elel ja xcholjeli. Stsʼakatal ja jaw wa xbʼobʼ jcholtik ja lekil rasoni bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali sok skʼapjel jitsan  miyonik juʼunik elel bʼa Biblia. Chomajkil, ayni ekʼele wa x-alji kabʼtik oj wajkotik ja bʼa campañaʼik bʼa xcholjeli. Yajni wa xkʼulantik ja aʼtel it, wantik aʼtel lajan soka jitsan jmoj-aljeltik bʼa wa xyiʼaje och ja lekil rason bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali. Sok cha wanotik aʼtel lajan soka anjeliki, yujni ja yeʼnleʼi wa skoltayotike bʼa oj jcholtik (Apocalipsis 14:6).

⁶ Bʼobʼta jelni wa xya gustoʼaxukotik yajni wa xkʼumantik ja bʼa libro Anuario ja imporme sbʼaja xcholjel bʼa spetsanil ja luʼumi. Jun jasunuk bʼa wa xcha skoltayotik oj ajyukotik tsoman jaʼa niwan tsomjelik bʼa oxe kʼakʼu. Bʼajtanto oj kʼeʼuk ja niwan tsomjeli, jpetsaniltik wa xlokotik ja ixuk winiki bʼa awajuke. Sok yajni tixa ayotik ja bʼa niwan tsomjeli, jpetsaniltik junxta ja jasa wa xmaklaytiki. Ja loʼiliki, ja sjejeliki soka dramaʼiki wa skoltayotik bʼa oj katikyi ja Jyoba ja jasa mas lek kiʼojtiki. Pilan jasunuk wa skoltayotik bʼa oj ajyukotik tsoman jaʼa Conmemoracioni, sok jpetsaniltik wa xkʼulantik ja skʼakʼujil 14 bʼa nisán ja bʼa yixaw ja judíoʼiki (1 Corintios 11:23-26). Semanaʼik bʼajtanto yuj oj kʼulaxuk, jpetsaniltik wa xwaj jloktik ja ixuk winik bʼa awajuke ja bʼa tsomjelal jaw jel chaʼanyabʼalili. Sok tsaʼan wa xtsomo jbʼajtik ja junxta kʼakʼu yajni wa xmukxi ja Kʼaʼuji. Jachuk wa xkʼuʼantik ja mandar yaʼakan ja Jesús sok wa xjeʼatik wa xkaʼatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja jasa skʼulan bʼa keʼntiki.

7. ¿Jasunkiluk ja bʼobʼel jkʼuluktiki yuja wala aʼtijitik lajani?

⁷ Yajni kechanta june ja jachʼbʼeni mi jel xbʼobʼ ixtalanuk. Jachni ja keʼntiki, ja kechanta jtuchʼiltiki mi oj bʼobʼ jcholtik bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali. Pe jastalni ja jachʼbʼeni, wala aʼtijitik lajan. Stsʼakatal ja jaw wa xbʼobʼ jcholtik yabʼ jitsan miyon ixuk winik sbʼaja Jyoba sok skoltajele bʼa a-stsʼebʼantaye sok ayaʼeyi stoyjel.

8, 9. a) ¿Jasa sjejel ya makunuk ja Pablo bʼa sjejel ja stʼilanil ja ajyel tsomani? b) ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa aʼajyuk tsoman ja kongregasyoni?

⁸ Ja Pablo xcholo yabʼ ja nebʼumanik bʼa Éfeso jastal tsoman ay ja kongregasyoni sok yayi ja rason ‹bʼa akʼiʼuke bʼa spetsanil ja jastik junuki› (kʼuman ja Efesios 4:15, 16 *). Ja Pablo ya makunuk ja sjejel sbʼaja kwerpoʼali bʼa sjeʼa bʼa jpetsaniltik wa xbʼobʼ jkoltaytik ja kongregasyoni bʼa aʼajyuk tsoman sok snochjel ja Jesús, ja olomal sbʼaja kwerpoʼal jaw. Ja Pablo yala bʼa jun kwerpoʼal, spetsanil ja jastik yiʼoji wa x-aʼtijiye lajan stsʼakatal yuja stsʼajkʼanil jumasaʼ. Ja yuj, ta keremotik, awelotik, lek ayotik ma miyuk, ¿jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa aʼajyuk tsoman ja kongregasyoni?

⁹ Ja Jesús stʼojunej ja ansyanoʼiki bʼa oj stoj-e ja kongregasyoni. Ja yeʼn wa skʼana  la jkistike sok la jnochtik ja jasa wa xyalawe oj jkʼuluktiki (Hebreos 13:7, 17). Mini tolabida pasiluk skʼulajel. Pe ta jkʼanatikyi a-skoltayotik ja Jyoba, ja yeʼn oj yakitik ja yipi sok oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik kʼuʼabʼal. Ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik sok aʼtijitik lajan soka ansyanoʼiki, jelni oj makunukotik ja bʼa kongregasyoni. Jpetsaniltik oj ajyukotik tsoman sok kʼakʼu kʼakʼu mas oj jyajtay jbʼajtik.

10. ¿Jastal wa xkoltaniye ja skoltuman ansyanoʼiki bʼa aʼajyuk tsoman ja kongregasyoni? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹⁰ Ja skoltuman ansyanoʼiki wani xcha xkoltaniye bʼa aʼajyuk tsoman ja kongregasyoni. Ja yeʼnleʼi wa skʼujolane bʼa skoltajel ja ansyanoʼiki sok jel wa xkaʼatik tsʼakatal yuja cholalik wa skʼulaneʼi. Jujuntik sjejel, wa skʼelawe ta ay jitsan juʼunik bʼa yajel makunuk ja bʼa xcholjeli. Chomajkil, wa xyaweyi jun lekil sjulelal ja matik wa xjakye ja bʼa tsomjeli. Sok wa xcha aʼtijiye bʼa stalnajel lek sok yajel ajyuk sak ja Naʼits bʼa Tsomjeli. Ta wala aʼtijitik lajan soka skoltuman ansyanoʼiki, wala koltanitik bʼa aʼajyuk tsoman ja kongregasyoni sok bʼa yajelyi stoyjel lajan ja Jyoba (kʼela ja Hechos 6:3-6).

11. ¿Jastal wa xbʼobʼ koltanuk ja matik keremeʼi bʼa aʼajyuk tsoman ja kongregasyoni?

¹¹ Jujuntik ansyanoʼik aʼtele tsats lek jitsan jabʼil ja bʼa kongregasyoni. Pe bʼobʼta ja wego mixa jel xbʼobʼ yujile yuja wanexa yijbʼeli. Ja jmoj-aljeltik matik keremeto jel oj bʼobʼ makunuke. Ta achapawex, ja yeʼnleʼi wa xbʼobʼ skʼuluke mas cholalik ja bʼa kongregasyoni. Chomajkil, ja skoltuman ansyanoʼiki jelni lek ja oj skʼujoluke bʼa jachuk mas tsaʼan oj ochuke ansyanoʼik (1 Timoteo 3:1, 10). Jujuntik ansyanoʼik ja matik masto keremeʼi jel kʼiʼele yaʼteltajel ja Dyosi sok ja wego ochelexa biajanteʼik sok wane skoltajel ja jmoj-aljeltiki bʼa jitsan kongregasyon. Jpetsaniltik jelni wa xkatik tsʼakatal yuja ay keremtik bʼa pwesto aye oj yaʼteltaye ja tuki (kʼuman ja Salmo 110:3 sok Eclesiastés 12:1).

12, 13. ¿Jasa oj bʼobʼ skʼuluk ja pamilyaʼiki bʼa aʼajyuke tsoman?

¹² ¿Jasa oj bʼobʼ skʼuluk ja pamilyaʼiki bʼa aʼajyuke tsoman? Jun jasunuk jel tʼilan jani skʼulajel ja tsomjelal bʼa pamilya spetsanil ja semanaʼiki. Ta ja nantataliki soka untik jumasaʼ wa xyawe ekʼ tyempo lajan bʼa snebʼjel sbʼaja Jyoba, kʼakʼu kʼakʼu mas oj och skʼan sbʼaje. Ja bʼa ekʼeleʼik jaw oj bʼobʼ snebʼ-e ja jasa oj yal-e ja bʼa xcholjeli. Ja it oj koltajuke bʼa mas chapan oj ajyuke. Yajni yibʼanale ja bʼa jun pamilya wa xyalawe sbʼaja Jyoba sok wa syajtaye sok wa skʼana oj yawe gustoʼaxuk, spetsanil ja pamilya wa x-och ajyuke mas tsoman.

¹³ ¿Jasa oj bʼobʼ skʼuluk ja tatamali soka cheʼumali bʼa oj ajyuke tsoman? (Mateo 19:6). Ta xchawanile wa syajtaye sok wa xyaʼteltaye ja Jyoba, ja snupaneleʼi masni  tsats sok gusto oj ajyuk. Jelni tʼilan xchawanile a-syajtay sbʼaje sok yajxta ayil sbʼaje jastalni ja Abrahán soka Sara, Isaac soka Rebeca, sok ja Elqaná soka Ana (Génesis 26:8; 1 Samuel 1:5, 8; 1 Pedro 3:5, 6). Jachuk oj bʼobʼ ajyuke tsoman sok oj kʼotuke lekil yamigo ja Dyosi (kʼuman ja Eclesiastés 4:12).

14. Ta ja wa cheʼumi ma jawa tatami mi xyaʼteltay ja Jyoba, ¿jasa oj bʼobʼa kʼuluk bʼa oj ajyuk juna nupanel bʼa tsats?

¹⁴ Ja Biblia wa xyala jaman lek mini lek oj nupanukotik sok june mi xyaʼteltay ja Jyoba (2 Corintios 6:14). Anima jachuk, jujuntik jmoj-aljeltik nupanele sok june mi Taʼumantiʼuk. ¿Jas yujil? Jujuntik bʼobʼta ochye Taʼumantiʼ yajni nupanelexa, pe ja xcheʼumi ma ja statami mi skʼana ja smeranili. Tuk bʼobʼta nupaniye sok jun Taʼumantiʼ pe tsaʼan sjipakan ja smeranili. Ta jach wala taxtik, jun jasunuk oj skoltayotik bʼa aʼajyuk tsats ja jnupaneltiki jani skʼuʼajel ja rasonik bʼa Biblia, anima ay ekʼele mi pasiluk skʼulajel. La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaja Mary soka statami, ja David. Xchawanile Taʼumantiʼe, pe jun kʼakʼu ja David yaʼakan wajel ja bʼa tsomjeli. Ja Mary skʼujolan oj kʼot jun lekil cheʼumal sok sjejel ja modoʼalik bʼa jun yaʼtijum Dyos. Sjeʼayi ja wake yuntikili sbʼaja Jyoba sok mini yaʼakan wajel ja bʼa tsomjeli soka bʼa niwan tsomjeliki. Ekʼ ja jabʼiliki, ja yuntikili kʼiye sok yaʼawekan ja snajeʼi. Ja Mary jel wokol yabʼ ja stuchʼilxta wan yaʼteltajel ja Jyoba, pe tojni ajyiʼa. Sok wa xyaʼakan rebistaʼik ja bʼa snaji bʼa jachuk ayil ja statami. Jun kʼakʼu, ja statami kʼe skʼumuk ja rebistaʼiki. Mas tsaʼan kʼe wajuk ja bʼa tsomjeliki. Ajyi jun yije bʼa ayiʼoj wake jabʼil bʼa tolabida wa xpiljiyi ja bʼa oj kulanuki. Yajni ja David mi wa xkʼoti, ja yiji wa xyala: «Tatawelo, ¡jas yuj mi wajya ja bʼa tsomjeli!». Ekʼ 25 jabʼil, ja David cha kʼe yaʼteltay ja Jyoba. Ja wego, ja yeʼn soka xcheʼumi cha wanexa yaʼteltajel lajan ja Jyoba sok jel gusto aye.

15. Ja matik jitsanxa jabʼil nupaneleʼi, ¿jasa oj bʼobʼ skʼuluke bʼa oj skoltaye ja matik ajkʼachto nupaneleʼi?

¹⁵ Ja Satanás wan yixtalajel ja pamilyaʼiki.  Ja it juni rason yiʼoj ja yaʼtijumik ja Jyoba matik nupanelexa bʼa aʼatijuke lajan sok aʼajyuke tsoman. Chikan janekʼxa jabʼil nupanelex, jelni tʼilan oja pensaraʼukex jasa oja kʼulukex soka jasa oja wal-ex bʼa aʼajyuk mas tsats jawa nupanelexi. Ta ja weʼn jitsanxa jabʼil nupanela, ojni bʼobʼa wayi jun lekil sjejel ja matik ajkʼachto nupaneli. Oj bʼobʼa lok-ex ja bʼa wa tsomjelex bʼa pamilya ja matik ajkʼachto nupaneli. Jachuk oj yil-e, anima x-ekʼ jitsan jabʼil, ja matik nupaneli ojni ajyuke tsoman sok yajxta oj yil sbʼaje (Tito 2:3-7).

16, 17. ¿Jasunkiluk ja jel tsamal wantik smajlajeli?

¹⁶ Yajni ja israʼelenyoʼiki wa xwajye ja bʼa Jerusalén bʼa skʼintajel ja kʼin jumasaʼ, spetsanile wa x-aʼtijiye lajan. Wa xchapawe spetsanil ja jasa oj makunuk yujileʼi sok wa skoltay sbʼaje yajni wajumexa bʼa bʼeji. Yajni wa xkʼotye ja bʼa templo, wa xyaweyi stoyjel ja Jyoba sok spetsanile wa stsʼebʼantaye lajan (Lucas 2:41-44). Ja keʼntiki wantik xchapjel jbʼajtik bʼa oj ajyukotik sakʼan ja bʼa yajkʼachil Luʼumi. Ja yuj jel tʼilan oj ajyukotik tsoman sok oj aʼtijukotik lajan. ¿Wan maʼ xjaka pensar bʼa tuk jasunuk bʼa oj bʼobʼ jkʼuluktik mas soka jmoj-aljeltiki?

¹⁷ Ja ixuk winike bʼa luʼumkʼinali mi tsoman ayuke sok wa xkʼeye tiro yuj chikan jasunuk. Pe stsʼakatal yuja skoltanel ja Jyoba, ja keʼntiki laman ayotik sok wa xkabʼtik stojolil ja jasa wa sjeʼa ja Biblia. ¿Anke jelni wa xkaʼatik tsʼakatal yuja it? Bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali, ja yaʼtijumik ja Jyoba wa xkatikyi stoyjel jastalni wa skʼana ja yeʼn. Chomajkil, ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼuʼik it masxa ni jel tsoman ayotik. Jastalni mero yalakan oj ekʼuk ja Isaías soka Miqueas, jpetsaniltik lajan wala kʼetik ja «bʼa swits ja Jyoba» (Isaías 2:2-4; kʼuman ja Miqueas 4:2-4). Ta wala ajyitik tsoman, ojxtani kiltik ja skʼakʼuʼil bʼa spetsanil ja ixuk winiki oj yaweyi stoyjel junxta lajan ja Jyoba bʼa spetsanil ja Luʼumi. ¡Jelni tsamal ja jasa wantik smajlajeli!