1. ¿Jas oj skʼuluk june bʼajtanto oj ya kʼe jun naʼits?

PENSARAN bʼa jun winik wa skʼana oj ya kʼe jun naʼits sok wa snaʼa lek jastal wa skʼana. Anto, ¿wegoxta maʼ oj waj sman ja jastik oj ya makunuk sok oj ya kʼeʼuk? Miyuk. Bʼajtanto oj skʼuluk, tʼilani oj yil ta oj lajxukyuj ja takʼini. ¿Jas yuj? Yujni wa skʼana oj yil ta oj lajxukyuj bʼa yajel kʼeʼuk ja naʼitsi. Jachuk ojni bʼobʼyuja.

2. Jastalni wa xyala ja Lucas 14:27-30, ¿jasa tʼilan oja pensaraʼuk bʼajtanto oja wi jaʼ?

² ¿Jelto maʼ xa yajtay ja Jyoba sok waxa kʼana oja wayi tsʼakatal ja yuj wana spensarajel oja wi jaʼ? Ta jachʼ kʼa, anto oja laj ja winik wa skʼana oj ya kʼe jun snaj. ¿Jas yuj wa xkalatik? Pensaraʼan sbʼaja jas yala ja Jesús ja bʼa Lucas 14:27-30 * (kʼuman). Ja yeʼn ja wan stajel tiʼal ja jastik ti chʼikan ochel nebʼuman bʼa yeʼn: yiljel ‹ta oj lajxuk›, wa xkʼan kaltik, yijel wokol sok xchʼakjel abʼaj (Luc. 9:23-26; 12:51-53). Ja yuj, bʼajtanto oja wi jaʼ, jel tʼilan spensarajel lek ja jastik wa stojolan snochjel ja Kristo. Anto mas chapanxa oj ajyan bʼa mi oja wakan yaʼteltajel ja Jyoba ja yajni awiʼajta jaʼ.

3. ¿Jas oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

³ Yuja jel ja jastik chʼikan ja bʼa yijel jaʼi, ¿jel maʼ tʼilan skʼulajel? ¡Ayni lek stʼilanila! June maʼ yiʼajta jaʼ wa xkoʼ sbʼaj jitsan slekilal ja wego soka bʼa tyempo jakumi. Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik jujuntik sjobʼjel jel tʼilan sbʼaja yijel jaʼi. Ja it oj skoltaya bʼa snajel ta chapanxa aya.

4. a) ¿Jas wa stojolan yajel jawa sakʼanil ja Dyos? b) ¿Jas wa stojolan mokxa jaʼ awaj akʼujol ja jas waxa kʼana jastal wa xyala ja Mateo 16:24?

⁴ ¿Jas wa stojolan yajelyi jawa sakʼanil ja Dyos? Juni jasunuk wa xkʼulaxi bʼajtanto yuj oja wi jaʼ. Wa stojolan sjamjelyi jawa kʼujol ja Jyoba bʼa jun orasyon bʼa waxa walayabʼ oja wa makunuk jawa sakʼanil bʼa yaʼteltajel bʼa tolabida. Yajni waxa kʼapayi jawa sakʼanil ja Jyoba, mixa jaʼ wa xwaja kʼujol bʼa weʼna (kʼuman ja Mateo 16:24 *). Man jutsʼin jaw, bʼa weʼna jel chaʼanyabʼalil ja yeʼnxa sbʼaja ja Jyoba (Rom. 14:8). Yajni akʼulanta ja orasyon it, wana yaljel yabʼ kechanta yeʼn mas tʼilan ja bʼa wa sakʼanili sok mixa weʼnuka. Ja jaw juni kʼapjelal jel tʼilan wana yajelyi ja Dyos. Pe ja Jyoba mi xtʼenwani skʼulajel ja kʼapjelal it. Pe yajni akʼulanta, wa smajlay oj wa kʼotuk ja jas akʼapata (Sal. 116:12, 14).

5. ¿Jasa stukil ay ja yajel jawa sakʼanil ja Dyos sok yijel jaʼ?

⁵ ¿Jasa stukil ay ja yajel jawa sakʼanil ja Dyos sok ja yijel jaʼ? Ja yajelyi jawa sakʼanil ja Jyoba jun jasunuk waxa kʼulan atuchʼil, kechanta weʼna soka Jyoba. Pe ja yijel jaʼi, jun jasunuk wa xkʼulaxi bʼa stiʼ sat jitsan kristyano, bʼa jun asamblea. Yajni waxa wiʼaj jaʼ, wana sjejelyi ja tuk bʼa awatayi jawa sakʼanil ja Jyoba. * Bʼa tuk yaljel, wana sjejelyile waxa yajtay ja Jyoba sok spetsanil akʼujol, awaltsil, wa pensar soka wip sok atsaʼunej oja waʼteltay bʼa tolabida (Mar. 12:30).

6, 7. Jastalni wa xyala ja 1 Pedro 3:18-22, ¿jas chabʼ rason jel tʼilan bʼa yijel jaʼ?

⁶ ¿Ay maʼ stʼilanil oja wi jaʼ? Pensaraʼan sbʼaja yaljel bʼa 1 Pedro 3:18-22 * (kʼuman). Ja arka sjeʼayi ja kristyano ja skʼuʼajel yiʼoj ja Noé, cha jachuk ja yijel jaʼ waxa jeʼayi ja tuk ja watayi jawa sakʼanil ja Jyoba. Pe ¿jel maʼ tʼilan skʼulajel? Jel tʼilan. Ja Pedro wa xcholo jas yuj. Bʼajtan, yala: «Cha wan yajel akoltajelex». Ja yijel jaʼ wa skoltayotik ta wa xjeʼatik wa xkʼuʼantik bʼa Jesús, bʼa cham yuj keʼntik, bʼa sakʼwi sok waj man satkʼinal, sok ja wego tixa ay bʼa «stojol skʼabʼ ja Dyos».

⁷ Bʼa xchabʼil, ja yijel jaʼ wa xya ajyuk «jun lekil conciencia». Yajni wa xkatikyi ja jsakʼaniltik ja Jyoba sok wa xkiʼajtik jaʼ, wala mojxitik mas soka yeʼn. Yuja jnaʼatikta malaya soka jmultiki sok wa xkʼuʼantik ja koltanel yaʼa, ja Dyos wa xyaʼawotik perdon. Jachuk, wa xbʼobʼ ajyuk jun lekil jconcienciatik bʼa stiʼ sat ja yeʼn.

8. ¿Jasa rason oj snika bʼa oja wi jaʼ?

⁸ ¿Jasa rason oj snika bʼa oja wi jaʼ? Stsʼakatal yuja spaklajel waxa wayi bʼa Biblia, ja weʼn anebʼunejxa jitsan jastik bʼa Jyoba, jastal ja smodo soka jastik wa skʼulani. Spetsanil ja jaw kʼotel man akʼujol sok yuja jaw kʼotel yajtunej juntiro. Ja yuj ja rason mas tʼilan bʼa oja wi jaʼ jani yuja waxa yajtay ja Jyoba.

9. Jastalni wa xyala ja Mateo 28:19, 20, ¿jas wa stojolan ja yijel jaʼ bʼa sbʼiʼil ja Tatali, bʼa Uninali sok bʼa espíritu santo?

 ⁹ Pilan rason yuja oja wi jaʼ jani yuja jas wanxa xa naʼa sok akʼuʼunej bʼa Biblia. Pensaraʼan sbʼaja jas yala ja Jesús yajni yayi ja mandar it ja snebʼumaniki (kʼuman ja Mateo 28:19, 20). Soka jas yala, sjeʼa ja matik wa skʼana oj yiʼe jaʼ tʼilan oj skʼuluke «ba sbiil ja Tatali soc ja queni [Jesús], como yuninon nia, soc ja Espíritu Santo». Ja jaw wa stojolan skʼuʼajel sok spetsanil jkʼujoltik ja jas wa sjeʼa ja Biblia sbʼaja Jyoba, ja Jesús sok ja ipali. Ja jastik it oj bʼobʼ kʼot man jkʼujoltik ja smeranil yuja jel ja yipi (Heb. 4:12). La kiltik jujuntik.

10, 11. ¿Jasa smeranil anebʼunej sbʼaja Tatali sok akisunej?

¹⁰ ¿Wan maʼ xjul akʼujol ja yajni wa nebʼa ja smeranil sbʼaja Tatali? Ja sbʼiʼili Jyoba, yeʼna «ja Mas Niwan[...] bʼa spetsanil ja luʼumkʼinali» sok kechan yeʼna ‹ja Dyos smeranili› (Sal. 83:18; Is. 37:16). Cha yeʼn ja jKʼulumantiki soka ‹koltanel› ti wa xjak bʼa yeʼna (Sal. 3:8; 36:9). Chomajkil, xchapunej bʼa oj ya elkotik ja bʼa mulal soka bʼa chamelal sok yaʼunejkitik ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida (Juan 17:3). Yajni waxa wayi jawa sakʼanil sok waxa wiʼaj jaʼ, waxa jeʼayi ja tuk junxa taʼumantiʼa bʼa Jyoba (Is. 43:10-12). Sok tixa wala ajyi ja bʼa pamilya bʼa kristyanoʼik wa stoyowe ja Jyoba, sok wa toyxta oja wi ja sbʼiʼili sok oja taʼ tiʼal (Sal. 86:12).

¹¹ Jelni chaʼanyabʼal yabʼjel stojol ja jas wa sjeʼa ja Biblia sbʼaja Tatali. Yajni ja weʼn waxa kisa ja smeranilik it, jawa kʼujoli wa snikawa bʼa oja wayi jawa sakʼanil ja Jyoba sok yijel jaʼ.

12, 13. ¿Jasa smeranil anebʼunej sbʼaja Uninal sok akisunej?

¹² ¿Jastal awabʼ ja yajni wa nebʼa sbʼaja Uninali? Ja Jesús jani xchabʼil kristyano mas chaʼanyabʼalil ja bʼa sutsatkʼinali. Yeʼnani ja jKoltumantiki, pes ajyi pwesto yajel ja sakʼanil bʼa oj ya elkotik libre ja bʼa mulali. Soka jastik wa xkʼulantik wa xjeʼatik ta ay kiʼojtik skʼuʼajel ja bʼa koltanel jaw, jachuk oj bʼobʼ kʼulajuk perdonar ja jmultiki, oj bʼobʼ mojxukotik soka Dyos sok oj jtatik jun jsakʼaniltik bʼa tolabida (Juan 3:16). Ja Jesús cha yeʼn kʼotelkujtik ja mero Olomal Sacerdote, pes wani skʼana oj skoltayotik sbʼaja koltanel yaʼa sok ajyel kʼubʼan soka Jyoba (Heb. 4:15; 7:24, 25). Yuja yeʼn mandaranum ja bʼa sGobyerno ja Dyos, ja Jyoba oj ya makunuk bʼa yajel sakbʼuk ja sbʼiʼili, oj xchʼayjel snajel ja malo sok oj ya koʼ jlekilaltik bʼa tolabida ja bʼa Kʼachinubʼ (Mat. 6:9, 10; Apoc. 11:15). Chomajkil, ja Jesús yeʼn wa xnochotik (1 Ped. 2:21). Ja yeʼn ja waj skʼujol yaʼteltajel ja Dyos sok jachuk sjeʼakankitik ja jas oj jkʼuluktiki (Juan 4:34).

¹³ Yajni ja weʼn waxa kisa ja jas wa sjeʼa ja Biblia sbʼaja Jesús, ojni kʼot ayajtay ja Yunin ja Jyoba. Ja yajtanel jaw oj snika bʼa yajel makunuk jawa sakʼanil bʼa yaʼteltajel ja Dyos, jastalni skʼulan ja Jesús. Jachuk, ojni wayi jawa sakʼanil ja Jyoba sok yijel jaʼ.

14, 15. ¿Jasa smeranil anebʼunej sbʼaja espíritu santo sok akisunej?

¹⁴ ¿Jasa wa pensaraʼan yajni anebʼa ja smeranil sbʼaja espíritu santo? Mi jun kristyanoʼuk, jani ja yip ja Dyos. Ja Jyoba ya makunuk bʼa stojel ja winike matik stsʼijbʼane ja Biblia, ja junxta ipal jaw wa skoltayotik bʼa yabʼjel stojol sok skʼuʼajel ja jas wa xnebʼatik bʼa yeʼna (Juan 14:26; 2 Ped. 1:21). Yuja ipal it, ja Dyos «huax yaa ja quiptic[...]. Mi ni quipuc quentic[...]» (2 Cor. 4:7). Ja ipal it wa xyaʼa  kiptik ja bʼa xcholjel ja lekil notisya, bʼa mok ya kokotik luʼum ja jastik mi lekuki, bʼa mok el jganatik sok kuchelkujtik ja prebaʼik. Cha wa skoltayotik bʼa sjejel ja tsamal modoʼalik yiʼoj ja «satinel ja yip ja Dyos» (Gál. 5:22, TNM). Ja Dyos wa xyaʼa ja yip jaman lek sbʼaja matik sjipunej skʼujol smoki sok wa skʼanaweyi jaman lek (Luc. 11: 13).

¹⁵ Jelni xyaʼa kulan kʼujolal snajel ja matik wa xyaʼteltay ja Jyoba oj bʼobʼ sjip skʼujole oj koltajuke yuja ipal it bʼa yaʼteltajel. Yajni ja weʼn xa kisa ja smeranil anebʼunej sbʼaja yipi, ojni snika bʼa oja wayi jawa sakʼanil ja Dyos sok yijel jaʼ.

16. ¿Jasa jpaklunejtik man wego?

¹⁶ Stsajel oja wayi jawa sakʼanil ja Dyos sok yijel jaʼ juni jasunuk jel tʼilan. Jastalni kilatik, tʼilan pwesto ajyel bʼa yiljel ‹ta oj lajxuk› ja jastik ti chʼikani. Pe ama xa wiʼaj wokol ma xa chʼakabʼaj, masni ekʼxel ja slekilali. Ja yijel jaʼ oj skoltaya bʼa oj ajyukawuj juna lekil conciencia ja bʼa stiʼ sat ja Dyos. Ja rason mas tʼilan oj snika bʼa oja wi jaʼ jani yuja waxa yajtay Jyoba. Cha tʼilan oja kʼuʼuk sok spetsanil akʼujol ja smeranil anebʼunej sbʼaja Tatali, ja Uninali soka yipi. Soka jas jpaklaytikta, ¿chapanxa maʼ aya bʼa yijel jaʼ?

17. ¿Jastik oja kʼuluk bʼa oja wi ja?

¹⁷ Ta waxa wila chapanxa aya bʼa yijel jaʼ, anto yujni akʼulanta jujuntik jastik bʼa ajyel mas kʼubʼan soka Jyoba. * Yuja waxa paklay ja Biblia, anebʼata jitsan jastik bʼa Jyoba sok bʼa Jesús sok yuja jaw kʼotel ajyelawuj skʼuʼajel (Heb. 11:6). Jipa lek akʼujol sbʼaja jastik skʼapunej ja Jyoba bʼa ti wa xtax bʼa Biblia, sok akʼuʼunej lek ja xchamelal ja Jesús oj ya elan libre sbʼaja mulali soka chamelali. Anaʼunej malaya yuja wa muliki, wa xkʼan kaltik, jel xya ochuka triste ja jastik malo akʼuluneji sok akʼanunejyi perdon ja Jyoba. ‹Kumxiyata soka Dyos›, wa xkʼan kaltik, awilkʼujolanta ja jastal ajyi jawa sakʼanili sok ja wego jaxa waxa kʼulan ja jas lek xyila ja Dyos (Hech. 3:19). Jel xkʼankʼuni akʼujol yaljel yabʼ ja tuk sbʼaja jas waxa kʼuʼani. Chʼakta kʼuluk ja jas wa xkʼanxi bʼa oj ochan jun choluman bʼa mito yiʼonej jaʼ sok kʼeyata xcholjel soka kongregasyon (Mat. 24:14). Ja Jyoba jel gustoʼay yuja akʼulunej ja jas wa skʼana (Prov. 27:11).

18. ¿Jasa mas oja kʼuluk bʼa oj bʼobʼa wi jaʼ?

¹⁸ Bʼajtanto yuja oja wi jaʼ, tʼilan oja kʼuluk jujuntik jasunuk mas. Jastalni kilatikta, tʼilan oja wayi jawa sakʼanil ja Dyos, wa xkʼan kaltik, yajelyi jun orasyon jach atuchʼil man akʼujol bʼa waxa kʼapayi oja kʼuluk ja jas wa skʼana ja yeʼn (1 Ped. 4:2). Tsaʼan alayabʼ ja ansyano maʼ wa xkoltani skʼeljel ja yaʼtel ja kʼole ansyanoʼik bʼa wanxa xa kʼana oja wi jaʼ. Ja yeʼn oj yal yabʼ jujuntik  ansyanoʼik bʼa oja tsomabʼajex soka weʼn. Sok mok chamuka kʼujol, ja kermanotik it wanxa snaʼabʼaj sok wa syajtaya. Ja yeʼnle oj skoltaya bʼa yajel julel akʼujol amok ja jastik wanxa xa naʼa bʼa Biblia bʼa oj yil-e ta meran wanxa xa wabʼ stojol sok ja stʼilanil yiʼoj ja yajelyi jawa sakʼanil ja yeʼn sok ja yijel jaʼi. Ta wa xyilawe chapanaxa, oj aljukawabʼ ojxa bʼobʼa wi jaʼ ja bʼa asamblea jakumi.

19, 20. ¿Jasa oja kʼuluk yajni awiʼajta jaʼ, sok jas oj skoltaya?

¹⁹ Yajni awiʼajta jaʼ, ¿jasa oja kʼuluki? * Ajuluka kʼujol ja yajelyi jawa sakʼanil ja Dyos juni kʼapjelal wana skʼulajelyi ja Dyos sok ja yeʼn wa smajlay oja wa kʼotuk. Ja yuj, yajni awiʼajta jaʼ tʼilan oja wi jawa sakʼanil ja jastal akʼapuneji. ¿Jas oj skoltaya?

²⁰ Ajyan kʼubʼan soka wa kongregasyon. Yajni awiʼajta jaʼ, oj kʼot ajyan bʼa jun pamilya bʼa «quermanotiqui» (1 Ped. 2:17). Ja matik teye bʼa kongregasyon kʼotelni jastal jun pamilya bʼa wa xkaʼteltaytik ja Dyos. Ta tikʼan wala waj ja bʼa tsomjeliki, mas kʼubʼan oj ajyan soke. Spetsanil ja kʼakʼujik, kʼuman ja Biblia sok pila tyempo bʼa spensarajel sbʼaja waxa kʼumani (Sal. 1:1, 2). Ja it wa stojolan yajni akʼumanta jun xetʼan, tʼilan oj kʼota pensaraʼuk sbʼaja jas akʼumuneji. Jachuk oj kʼot man akʼujol ja jas wana snebʼjeli. Cha tʼilan oja kʼuluk ja jas yala ja Jesús bʼa ‹skʼumajel ja Dyos› bʼa orasyon (Mat. 26:41). Jawa orasyonik man akʼujoli oj ya mojxan mas soka Jyoba. Sok «le‘a[...] bʼajtan ja schonabʼil ja dyosi» (Mat. 6:33, Yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). ¿Jastal oja kʼuluk? Jani yajel bʼajtan bʼej ja bʼa wa sakʼanil ja xcholjeli. Ta wala el xcholjel tikʼan, ojni ajyan tsats soka skʼuʼajel awiʼoj sok bʼobʼta oja koltay ja tuk bʼa oj ochuke ja bʼa bʼej bʼa sakʼanil bʼa tolabida (1 Tim. 4:16).

21. ¿Jasa oj bʼobʼ ajyukawuj ja yajni awiʼajta jaʼ?

²¹ Ja stsajel oja wayi jawa sakʼanil ja Jyoba sok yijel jaʼ jani ja jasunuk mas tʼilan oja kʼuluki. Ja it bʼobʼta wani stojolan oja wil ‹ta oj lajxukawuj›, pe mini lomuka. Ja wokolik oj ekabʼaj ja bʼa luʼumkʼinal it «ecʼum bej ita» (2 Cor. 4:17). Pe yajni awiʼajta jaʼ ojni ajyukawuj juna sakʼanil gusto lek ja wego sok oja taʼ «ja ba vida jau oj to jacuqui» bʼa jel tsamali (1 Tim. 6:19). Ja yuj, pensaraʼan lek, ayi orasyon ja Jyoba sok jakʼa ja sjobʼjel: «¿Chapanxa maʼ ayon bʼa yijel ja?».