1. ¿Jas wa sjeʼakitik ja Eclesiastés 3:1, 7?

JUJUNTIK jel xkʼulantik gusto kʼumanel, pe tuk miyuk. Jastalni wa xyala ja teksto bʼa yolomajeli, ay jun tyempo bʼa kʼumanel sok jun tyempo bʼa kanel chʼabʼan (kʼuman ja Eclesiastés 3:1, 7). Ama jachuk, ayni ekʼele wa xkʼanatik akʼumanuke mas ja kermanotik sok tuk wa xkʼanatik mi jel oj kʼumanuke.

2. ¿Machʼa ayiʼoj ja derecho bʼa yaljel jas ora sok jastal kʼumanel?

² Ja majtanal bʼa kʼumanel ti jakel bʼa Jyoba (Éx. 4:10, 11; Apoc. 4:11). Ja bʼa Yabʼali, wa sjeʼakitik jastal kʼumanel toj. Ja bʼa artikulo it oj jpaklaytik sjejelik bʼa Biblia bʼa oj skoltayotik bʼa snajel jas ora kʼumanel sok jas ora kanel chʼabʼan. Cha oj kiltik jastal wa xyila ja Jyoba ja jastal wa xkʼumantik ja tuk. Bʼajtan la kiltik jas ekʼeleʼik tʼilan oj kʼumanukotik.

3. Jastalni wa xyala ja Romanos 10:14, ¿jas tyempo tʼilan oj jcholtik sbʼaja Jyoba soka sGobyerno?

³ Tolabida tʼilan pwesto oj ajyukotik bʼa xcholjel sbʼaja Jyoba soka sGobyerno (Mat. 24:14; kʼuman ja Romanos 10:14). Ta jach wa xkʼulantik, jani wantik snochjel ja Jesús. June ja bʼa rasonik jel tʼilan yuja jak ja bʼa Luʼumi jani bʼa oj sjeʼ ja smeranil sbʼaja sTati (Juan 18:37). Pe ja wego, jel tʼilan yajel jul jkʼujoltik ja jastal wala kʼumanitiki ayni lek stʼilanil. Ja yuj yajni xcholotik yabʼ ja tuk sbʼaja Jyoba jel tʼilan oj jletik ‹modo jastal bʼa tsamal oj kaltik›, sok yabʼjel stojol ja jastal wa xtaxye sok sbʼaja jas wa skʼuʼane (1 Ped. 3:15). Jachuk oj kʼot man skʼujole ja jas oj kaltik yabʼye, sok mi kechanta lom wantik loʼil.

4. Jastalni wa xyala ja Proverbios 9:9, ¿jastal oj bʼobʼ koltanuk ja wala kʼumanitiki?

 ⁴ Ta ja ansyanoʼik wa xyilawe jun hermano ma jun hermana wa skʼana oj yiʼ rason, mokni kanuke chʼabʼan. Pe ojni sleʼ ja modo bʼa ochel loʼilsok sok jun lugar bʼa chʼabʼan bʼa mok kʼixwuk. Yajni wa xyaʼawe rason, ja ansyanoʼik wa xyaʼawe skwidadoʼe bʼa mok syajbʼese ja jastal wa xtax ja hermano jaw. Pe mi xkomxiye bʼa oj yaʼeyi rason soka Biblia bʼa skoltajel bʼa oj skʼuluk ja jas leki (kʼuman ja Proverbios 9:9). ¿Jas yuj jel tʼilan mok kankotik chʼabʼan yajni ay stʼilanili? La kiltik chabʼ sjejel; june, bʼa jun winik bʼa skomo sbʼaj skoltajel ja yuntikili sok xchabʼil, bʼa jun ixuk bʼa ay jas waj yalyabʼ june maʼ ojto och mandaranum.

5. ¿Jas yuj wa xkalatik kan chʼabʼan ja Olomal Sacerdote Elí ama stojo ja yuntikili?

⁵ Ja olomal sacerdote Elí ajyi chabʼ yuntikil bʼa jel skʼana. Pe ja winike it mi skisawe ja Jyoba. Ayiʼoje jun chaʼan cholal ja bʼa tabernáculo, pes nake sacerdoteʼe. Pe mi wanuke skʼulajel ja bʼa toj, mini tʼun wane skisjel ja majtanalik wa xyaweyi ja Jyoba sok mini tʼun xkʼixwiye koʼel mulal sok ixuk (1 Sam. 2:12-17, 22). Soka jas wa xyala ja Ley bʼa Moisés, wani sbʼajine oj miljuke, pe ja Elí waj alkaweto. Kechan stojo kʼun ja yuntikil sok mi ya eluk ja bʼa yaʼtele ja bʼa tabernáculo (Deut. 21:18-21). ¿Jastal yila ja Jyoba ja it? Yala yabʼ ja Elí: «¿Jas yuj mas waxa yajtay jawa wuntikil yuja keʼn?». Ja yuj, ja Jyoba xchʼaya snajel ja chabʼ winike jaw malo (1 Sam. 2:29, 34).

6. ¿Jas wa sjeʼakitik ja jas skʼulan ja Elí?

⁶ Ja jas skʼulan ja Elí wa sjeʼakitik jun jasunuk jel tʼilan. Ta kʼot kabʼtik bʼa jun kamigotik ma jun jpamilyatik skʼokunej jun mandar bʼa Dyos, jel tʼilan oj ochkotik loʼilsok sok yajel jul skʼujol jas wa xyala ja smandarik ja Dyos, wa xtax bʼa Biblia. Tsaʼan tʼilan la jmajlaytik ta ajitayi ja skoltajel yuja matik tʼojubʼal yuja Jyoba (Sant. 5:14). Mini xkʼanatik oj jeʼ ja jmodotik jastal ja Elí sok skisjel mas jun kamigotik ma jun jpamilyatik yuja Jyoba. Wani skʼana mok xiwkotik bʼa stojel june, pe mini lomuk. La kiltik ja stukil soka jas skʼulan ja Elí soka jas skʼulan jun ixuk israʼelenya sbʼiʼil Abigaíl.

7. ¿Jas yuj ja Abigaíl waj skʼumuk ja David?

 ⁷ Ja Abigaíl jani statam ja Nabal, jun winik jel sluʼum sok jel riko. Yajni ja David soka swinike wane spakjel ajnel bʼa mi oj miljuk yuja mandaranum Saúl. Ja yeʼnle ti ajyiye jun tyempo soka stalna chejik ja Nabal sok stalnaye ja xchejik ja Nabal bʼa mok elkʼajuk. ¿Yaʼa maʼ tsʼakatal ja Nabal yuja koltajel jaw? Miyuk. Yajni ja David skʼanayi aʼajukyile tʼun yaʼale sok tʼun swaʼele, ja Nabal jel tajki sok kʼakʼxta yutaj (1 Sam. 25:5-8, 10-12, 14) Yuja it, ja David xchapa bʼa oj waj smil wego yibʼanal ja snaj ja Nabal (1 Sam. 25:13, 22) Pe ¿jasa ekʼi? Ja Abigaíl yaʼa sbʼaj kwenta mi xbʼobʼ kan chʼabʼan. Sok mini tʼun xiwel waj staʼ loʼil ja David soka 400 swinik bʼa ay syamkʼabʼe, bʼa jel waʼin xyabʼye sok jel tajkel aye.

8. ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja jas skʼulan ja Abigaíl?

⁸ Ja Abigaíl mi xiw ja yajni waj staʼ loʼil ja David, skisa sok kʼunxta ya kʼokxuk. Ama ja yeʼn mi smuluk ja jas ekʼi, skʼanayi perdon ja David. Ja yeʼn stoyo ja lekil smodo yiʼoji sok sjipa skʼujol oj koltajuk yuja Jyoba (1 Sam. 25:24, 26, 28, 33, 34). Jastal yeʼna, tʼilan mok xiwkotik yaljel ta ay maʼ kilatik ojxta koʼ bʼa jun mulal (Sal. 141:5). Tʼilan oj kiswanukotik, pe chomajkil mok xiwkotik yaljel. Yajni tsamalxta wa xkatikyi rason june bʼa wa xmakuniyuj, wa xjeʼatik kʼotelotik lekil amigoʼik (Prov. 27:17).

9, 10. ¿Jasa tʼilan oj yaʼe tʼabʼan skʼujol ja ansyanoʼik yajni wa xyaʼawe rason?

⁹ Jelni tʼilan ja ansyanoʼik mok xiwuke yajni wa xyiʼaje loʼil june bʼa ojxta koʼ bʼa jun mulal (Gál. 6:1). Ja yeʼnle chʼin wa xyaʼa sbʼaje sok wa snaʼawe yuja cha mulanume, bʼobʼta oj kʼot ja sjutsʼinil bʼa oj cha ajukyile rason. Pe ja it mi xtimjiye  bʼa mi oj yaʼe rason ja maʼ wa xmakuniyuj (2 Tim. 4:2; Tito 1:9). Yajni wa xyaʼawe rason, wa skʼujolane bʼa sjejelyile sok pasensya. Jel syajtaye ja kermanotik ja yuj wa skʼanawe oj skoltaye (Prov. 13:24). Pe ja mas tʼilan bʼa yeʼnle jani mok kuxbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba. Wa skʼuʼane ja smandarik bʼa stalnajel ja kongregasyon bʼa mi jas oj sjome (Hech. 20:28).

¹⁰ Pes man il kilatikta jas mero tyempo tʼilan oj kʼumanukotik. Pe ayni ekʼele mas lek ja kanel chʼabʼan. ¿Jas wokolik oj ekʼuk ja bʼa ekʼeleʼik jaw?

11. ¿Jas sjejel ya makunuk ja Santiago, sok jas yuj ay sbʼej ja it?

¹¹ Jelni wokol skomjel ja kakʼtiki. Ja tsʼijbʼanum bʼa Biblia sbʼiʼil Santiago ya makunuk jun sjejel bʼa xcholjel ja swokolil skomjeli. Yala: «Jel lec huax yila ja maʼ mi huas slea smul soc ja stii. Ja cristiano jahui, yuj ni toj xa ni aya» (Sant. 3:2, 3). Ja Santiago ja wan stajel tiʼal ja freno wa xchʼikji bʼa stiʼ sok bʼa yolom ja kawuj. Yajni ja maʼ kajan kawuj wa stokʼo ja yakʼili, oj bʼobʼ stoj bʼa yajel bʼejyuk ja kawuj ma yajel kʼot tekʼan. Pe ta mi lek tokʼxi, ja kawuj oj bʼobʼ jechuk ja skarraka sok syajbʼesel sbʼaj ma jani ja maʼ kajani. Junxtatik, ta mi xkaʼatik kwidado soka jas wa xkalatik, jel oj jyajbʼes jbʼajtik. La kiltik jujuntik ekʼele bʼa tʼilan oj «jtokʼtik ja freno» bʼa kanel chʼabʼan.

12. ¿Jas tyempo tʼilan oj «jtokʼtik ja freno» bʼa kanel chʼabʼan?

¹² ¿Jas wa xkʼulantik ja yajni jun kermanotik wa snaʼa jun jasunuk bʼa mi xbʼobʼ yal-e? Jun sjejel, ta wa xnaʼatik sbʼaj june bʼa tey ja snaj bʼa jun lugar bʼa timubʼal ja aʼtel bʼa xcholjel  bʼa Taʼumantiʼiki, ¿wan maʼ xkʼanatik a-xcholkabʼtik jastal wane skʼulajel ja kaʼteltik ja tiw? Wa xjobʼotik yujni wa xcham jkʼujoltik sok wa xkʼanatik ja kermanotik ja yuj wa xkʼanatik snajel jastal wan wajelyujile ja tiw. Chomajkil, jel tʼilan oj kaltik bʼa orasyon ja jas mero wa xkʼanatik bʼa yeʼnle. Pe ja bʼa ekʼeleʼik jastal it jel tʼilan oj «jtokʼtik ja freno» bʼa kanel chʼabʼan. Stʼenjel june maʼ wa snaʼa jastik junuk bʼa mi xbʼobʼ yal, wa xjeʼatik mi xyajtaytik sok chomajkil ja kermanotik bʼa wa xjipji skʼujole bʼa mi oj yal-e. Mi xkʼanatik yajel ipaxuk ja wokolik wan ekʼel sbʼaje ja kermanotik ja bʼa lugarik bʼa timubʼal ja kaʼteltiki. Chomajkil, ja kermanotik teye ja bʼa lugarik jaw mi oj yalkabʼtik jastal wa xkʼulaxi ja xcholjel ja tiw sok tuk jastik junuk.

13. Jastalni wa xyala ja Proverbios 11:13, ¿jas oj skʼuluke ja ansyanoʼik, sok jas yuj?

¹³ Ja ansyanoʼik tʼilan oj snoch-e ja rason wa xtax bʼa Proverbios 11:13 (kʼuman *). Wa skʼulane ja yajni mi jas wa xyalawe. Ja it masni wokol sbʼaja matik nupaneli. Ja nupanumik bʼa tsats ay ja snupanele wa x-ochye loʼil sbʼaja jas wa spensarane, ja jastal aye xyabʼye soka jas wa xcham skʼujol. Pe ja ansyanoʼik wa snaʼawe mini oja yal-e jastik junuk bʼa «mi xbʼobʼ alxuk» ja bʼa kermanotik bʼa jkongregasyontiki. Ta jach wa skʼulane, mixa oj bʼobʼ sjip skʼujole smoke sok mixa lek oj taxuke ja jastal wa xnaji sbʼaje. Ja matik ay xchole ja bʼa kongregasyon sbʼej ja «jas huax yalahuei, sbej huax cʼot smeranila» (1 Tim. 3:8). Wa xkʼan kaltik, mok sloʼlaye ja tuk sok mok abʼaltanuke. Ta jun ansyano wa syajtay ja xcheʼumi, mi oj yalyabʼ jastik bʼa mi tʼilanuk oj yabʼi.

14. ¿Jastal oj bʼobʼ koltanuk ja cheʼumal bʼa oj tajuk tiʼal lek ja statami?

¹⁴ Ja cheʼumal wani xbʼobʼ skoltay ja statam bʼa oj tajuk tiʼal lek. ¿Jastal? Jani mok stʼen ja statam bʼa oj aljuk yabʼ jastik bʼa mi sbʼajin oj yabʼ. Jachuk, mi kechan wan skoltajel ja statami, cha wa sjeʼa wa skisa ja tuk matik jipubʼal skʼujol soka statami. Sok ja mas tʼilani jani yajel gustoʼaxuk ja Jyoba, pes jachuk wa x-ajyi lamanil ja bʼa kongregasyon (Rom. 14:19).

15. ¿Jasa spensaraʼan ja Jyoba sbʼaja oxe winik waj yil-e ja Job, sok jas yuj?

¹⁵ Ja bʼa libro bʼa Job jel ja jas wa xnebʼatik sbʼaja jastal kʼumanel sok jas ora kʼumanel. Yajni ekʼta sbʼaj jitsan wokol ja Job, chane winik waj ajuk tuljuk skʼujol sok bʼa oj ajukyi rason. Kanyeni chʼabʼan jitsan tyempo. Pe ja jas yalawe ja oxwane bʼa yeʼnle, ja Elifaz, ja Bildad sok ja Zofar, wa sjeʼa jaman lek mi yawe makunuk ja tyempo jaw bʼa spensarajel jastal skoltajel ja Job. Jaʼukto maʼ jaw, spensarane jastal sjejel ja Job ayni jas malo skʼulunej. Jujuntik ja bʼa jastik yalawe ayni sbʼeja, pe tʼusan mi spetsaniluk ja jas yalawe yabʼ ja Job sok sbʼaja Jyoba mi meranuk sok mi lekuk. Chomajkil, ja yeʼnle yalawe yabʼ jel malo ja smodo (Job 32:1-3). ¿Jastal yila ja Jyoba? Jel tajki soka winike jaw. Ya sbʼiʼiluk sonsoʼik sok yala yabʼ ja Job a-skʼan bʼa orasyon bʼa yeʼnle (Job 42:7-9).

16. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja sjejel mi lekuk bʼa Elifaz, ja Bildad sok ja Zofar?

¹⁶ Jel jitsan ja jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja sjejel mi lekuk bʼa Elifaz, Bildad sok  Zofar. Bʼajtan, mok kochelantik ja kermanotiki (Mat. 7:1-5). Jaʼukto maʼ jaw, la jmaklaytik lek bʼajtanto oj kʼumanukotik. Kechanta jachuk oj bʼobʼ kabʼtik stojol ja jas wan ekʼel sbʼaje (1 Ped. 3:8). Xchabʼil, ja yajni ay jas oj kaltiki la kiltik bʼajtan ta wa xtulwani sok bʼa meran (Efes. 4:25). Sok yoxil, ja Jyoba wa xyila ja jastal wa xkʼuman jbʼajtiki.

17. ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja Elihú?

¹⁷ Ja Elihú jani ja xchanil winik waj yulatay ja Job, jun yintil ja Abrahán. Yajni ja Job sok ja tuk winike wane loʼil, ja Elihú kechanta wan smaklajel. Ja yeʼn smaklani lek ja jas yalawe, pes yayi tsamal rason ja Job bʼa tojikxta bʼa oj koltajuk stukbʼesel ja spensari (Job 33:1, 6, 17). Ja mas tʼilan bʼa Elihú jani stoyjel ja Jyoba, mi bʼa yeʼnuk sok tuk kristyano (Job 32:21, 22; 37:23, 24). Ja jas skʼulani wa sjeʼakitik ay jun tyempo bʼa kanel chʼabʼan sok smaklajel (Sant. 1:19). Cha wa xnebʼatik ja jas mas ay stʼilanili ja yajni wa xkaʼatik rason, jani stoyjel ja Jyoba sok mi keʼnuktik.

18. ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja majtanal bʼa kʼumanel?

¹⁸ Wa xjeʼatik wa xkaʼatik tsʼakatal yuja tsamal majtanal bʼa kʼumanel yaʼunejkitik ja Jyoba ta wa xkʼuʼantik ja jas wa xyala ja Biblia sbʼaja jas ora sok jastal kʼumanel. Yuja aji ekʼyi yuja Dyos, ja mandaranum Salomón bʼa jel bibo stsʼijbʼan: «Jastal manzanaʼik bʼa oro wa x-aji bʼa jun yeʼtal kʼulubʼalsok plata jachuk ja yaljel wa alxi bʼa mero styempoʼili» (Prov. 25:11). Ta wa xmaklaytik lek ja tuk sok wa xpensaraʼantik lek bʼajtanto oj kʼumanukotik, ja jas oj kaltiki oj slaj jastal manzanaʼik bʼa oro: tsamalikxta sok jel chaʼan stsʼakol. Jachuk, ama jel la kʼumanitik ma miyuk, oj jtsatsankʼujolantik ja tuk soka jas wa xkalatik sok oj katik gustoʼaxuk ja Jyoba (Prov. 23:15; Efes. 4:29). ¡Mini ay jun pilan modo bʼa yajelyi tsʼakatal ja Dyos yuja majtanal it!