¿Wan maʼ xa naʼa ajyi?
Soka jas wa xyala ja Biblia, ¿jas tuk preba wa sjeʼa ja israʼelenyoʼik kʼotye moso ja bʼa Egipto?
Ja Biblia wa xcholo, tsaʼan yajni ja madianitaʼik yiʼaje och ja José ja bʼa Egipto, ja awel Jacob soka spamilya yaʼawekan ja Canaán bʼa wajel man Egipto. Ti ajyiye kulan bʼa Gosén, jun lugar mojan ja bʼa wa staʼa sbʼaj ja yok jaʼ Nilo soka mar Mediterráneo (Gén. 47:1, 6). Ja israʼelenyo ‹jel kʼot jitsanbʼuke sok jel ja yipe›. Yuja jaw, ja swinkil Egipto xiwye ta ay jas oj kʼulajuk yile sok stʼenawe ja israʼelenyo aʼochuke mosoʼil.
Jujuntik kʼenanumik ja bʼa jtyempotiki wa skʼenaye ja loʼil jaw elel bʼa Biblia, sok wa xyalawe kechanta lom loʼil. Pe ayni prebaʼik bʼa ajyiye moso ja bʼa Egipto ja yintil ja Sem. *
Jun sjejel, ja paklanumik sbʼoyuneje sok staʼuneje poko lugarik bʼa ajyiye kristyanoʼik ja bʼa norte bʼa Egipto. Ja paklanum bʼa Biblia, ja John Bimson wa xyala ja bʼa lugar jaw staʼuneje jastik junuk bʼa ajyini 20 ma mas poko lugarik bʼa ajyiye ja yintil ja Sem. Chomajkil, ja paklanum James Hoffmeier wa xyala: «Ja bʼa jabʼilik 1800 sok 1540 bʼajtanto bʼa jtyempotik, ja bʼa Egipto, jel kʼotye kristyanoʼik bʼa ti jakele bʼa Asia occidental sok jach wa xkʼumaniye jastal ja yintil ja Sem». Sok wa xcha yala: «Ja bʼa tyempo it jani junxta soka ‹styempo ja Abrahán, ja Isaac sok ja Jacob› sok ja yuj wa slaja sbʼaj soka tyempo sbʼaja jastik ekʼ wa xcholo ja Génesis».
Ja bʼa sur bʼa Egipto tax mas prebaʼik. Jun xetʼan bʼa jun papiro wa xyala ja jas ekʼ mojan ja bʼa jabʼilik 2000 sok 1600 bʼajtanto bʼa jtyempotik, bʼa tey ja sbʼiʼil ja mosoʼik bʼa aʼtijiye bʼa jun naʼits ja bʼa lugar jaw. Mas ja 40 bʼiʼilalik jaw nake ti elel bʼa yintil ja Sem. Ja mosoʼik jaw wa x-aʼtijiye bʼa kosina, wa sjalawe jastik junuk sok aʼtijume. Ja Hoffmeier wa xyala: «Yuja ajyi mas ja 40 yintil ja Sem ja lugar bʼa Tebaida [ja bʼa sur bʼa Egipto], bʼobʼta bʼa yibʼanal ja Egipto ajyini jitsan, bʼobʼta ajyini mas ja bʼa lugar wa staʼa sbʼaj ja yok jaʼ Nilo soka mar Mediterráneo».
Ja leʼuman poko jastik, ja David Rohl, stsʼijbʼan bʼa jujuntik ja sbʼiʼile ja mosoʼalik jaw wa xtax ja bʼa lista «ti akʼubʼal eluk bʼa Biblia». Jun sjejel, ja bʼa papiro ayiʼoj junxtatik ja bʼiʼilalik jastal ja Isacar, ja Aser sok ja Sifrá (Éx. 1:3, 4, 15). Ja Rohl wa xchʼakakan yaljel: «Ja it juni preba bʼa chikan lek ja israʼelenyoʼik ajyiye mosoʼalik ja bʼa Egipto».
Ja loktor Bimson wa xyala: «Ja loʼilik wa xcholo ja Biblia sbʼaja ajyiye mosoʼalik ja bʼa Egipto sok ja sbiajeʼe ayni prebaʼik».
^ par. 4 Ja Sem yeʼn waj june ja bʼa oxe yuntikil ja Noé. Bʼobʼta bʼa yintil ja Sem cha teye ja elamitaʼik, ja asirioʼik, ja bʼajtan caldeoʼik, ja hebreoʼik, ja sirioʼik sok tuktukil kʼole ja bʼa árabe.
