1, 2. a) ¿Jas tyempoʼil, bʼaʼa sok jas yuj stsʼijbʼan ja Pablo ja karta bʼa Efesios? b) ¿Jastik sjobʼjel oj katikyi sjakʼjel?

 YAJNI ja jekabʼanum Pablo ti ajyi lutan bʼa jun naʼits ja bʼa Roma, skʼanani oj stsatsankʼujoluk ja yermanoʼiki. Pe yuja mi xbʼobʼ waj yulatayi, stsʼijbʼanyi kartaʼik. June ja bʼa jaw jani sjekayi ja snochumanik Kristo bʼa Éfeso bʼa jabʼil 60 ma 61 (Efes. 1:1; 4:1).

² Ojxtani el lajune jabʼil ja Pablo ja ti ajyi jun tyempo ja bʼa Éfeso bʼa xcholjel sok sjejel ja lekil rasoni (Hech. 19:​1, 8-10; 20:​20, 21). Ja yeʼn jelni syajtay ja yermanoʼiki sok wani skʼana oj skoltay bʼa oj ajyuke toj soka Jyoba. Anto, ¿jas yuj stsʼijbʼanyi ja snochumanik Kristo sbʼaja kʼikʼinali sok ja ijlabʼi? ¿Sok jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik ja yaʼtijumotik Dyos sbʼaja rasonik yayileʼi? Ja bʼa artikulo it oj katikyi sjakʼjel ja chabʼ sjobʼjel it.

BʼA KʼIKʼINAL AJYIYE SOK TIXA AYE BʼA IJLABʼ

3. ¿Jas sjejel ya makunuk ja Pablo ja bʼa kapitulo 5 bʼa Efesios?

³ Ja Pablo yala yabʼ ja snochumanik Kristo bʼa Éfeso: «Ajyi jun tyempo ja weʼnlexi jachukex jastal kʼikʼinal ajyi, pe ja wego kʼotelexa jastal ijlabʼ» (Efes. 5:8). Ja yeʼn ya makunuk ja sjejel bʼa kʼikʼinali sok ja ijlabʼi bʼa xcholjel ja tukbʼiyeta lek ja efesioʼiki. Bʼajtan, la kiltik jas yuj yala yabʼye «ajyi jun tyempo ja weʼnlexi jachukex jastal kʼikʼinal ajyi».

4. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ke ja efesioʼiki ti ajyiye bʼa kʼikʼinal yuja relijyoni?

⁴ Ajyiye bʼa kʼikʼinal yuja relijyoni. Bʼajtanto oj snebʼe ja  smeranili sok oj kʼotuke snochumanik Kristo, ja efesioʼiki ayni yiʼoje jitsan skʼuʼajel mi meranuk sok jelni skʼuʼane bʼa magia. Ja bʼa Éfeso tini ay ja stemplo jel naʼubʼal sbʼaj ja dyos ixuk sbʼiʼil Ártemis, ja bʼa tyempo jaw jani kʼotel june ja bʼa juke jas jel tsamal ja bʼa luʼumi. Ja kristyanoʼiki wani xwajye ja tiw bʼa stoyjel jitsan kʼulubʼal dyosik. Ajyini chonbʼanumik bʼa jel skʼulane ganar takʼin yuja wa stojbʼese sok yuja wa xchonowe yal chʼin temploʼik bʼa Ártemis (Hech. 19:​23-27). Chomajkil, ja swinkili jelni naʼubʼal sbʼaje yuja wa skʼulane jastik bʼa magia (Hech. 19:19).

5. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik ke ja efesioʼiki ti ajyiye bʼa kʼikʼinal yuja kuxil sakʼanileʼi?

⁵ Ajyiye bʼa kʼikʼinal yuja kuxil sakʼanileʼi. Ja swinkil ja Éfeso jelni kux ja sakʼanileʼi sok mini tʼun xkʼixwiye yuja smodoʼeʼi. Ja jastik wa skʼulane ja bʼa teatro sok ja kʼinik bʼa relijyoni tini chʼikan soka stajel sbʼajsok ixuk winik (Efes. 5:3). Ja kristyanoʼiki «mixani tʼun xkʼixwiye», ja it juni yaljel bʼa wa stojolan bʼa mixato yaj xyabʼye (Efes. 4:​17-19). Bʼa tuk yaljel, mixani xyajbʼesji ja sconcienciaʼe sok mixa spensarane ta ojto yaweyi kuenta ja Jyoba. Yuja mixa xyilawe stukil ja bʼa lek sok ja bʼa malo, ja Pablo yala «kʼikʼinalni ay ja spensare sok pilubʼale ja bʼa sakʼanil yeʼn sbʼaj ja Dyosi».

6. ¿Jas yuj ja Pablo yala yabʼ ja efesioʼik «ja wego kʼotelexa jastal ijlabʼ»?

⁶ Jujuntik efesioʼik, elyeta bʼa yibʼanal ja kʼikʼinal jaw sok ja yuj ja Pablo yala yabʼye: «Ja wego kʼotelexa jastal ijlabʼ bʼa lajanxa ayex soka Kajwaltiki» (Efes. 5:8). Kʼeta yiʼe jun sakʼanile jastalni wa xyala ja Yabʼal ja Jyoba, bʼa kʼotel jastal jun ijlabʼ bʼa wa xtojiyeyuj (Sal. 119:105). Yawetakan ja jastik wa skʼulane ja relijyonik mi meranuki sok ja kuxil sakʼanileʼi. Jaxani wane snochjel ja Dyosi sok wane skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa stoyjel sok yajel gustoʼaxuk (Efes. 5:1).

7. ¿Jasa wa slaja sbʼaj ja yaʼtijumotik Dyos sok ja snochumanik Kristo bʼa Éfeso?

⁷ Cha jachni junxta, bʼajtanto oj nebʼtik ja smeranili, kibʼanaltik tini aytik bʼa kʼikʼinal yuja relijyoni sok ja bʼa kuxil  jsakʼaniltiki. Jujuntik bʼa keʼntik bʼobʼta wani xkʼulantik kʼinik bʼa relijyonik mi meranuk, sok tuk bʼobʼta ayni kiʼojtik jun kuxil jsakʼaniltik. Pe yajni jnaʼatik sbʼaj ja Jyoba, jtukbʼestik ja jsakʼaniltik sok kʼe jnochtik ja jastik yaʼunej kujlajuk bʼa lek sok ja bʼa mi lekuki. Yuja it skoltunejotik bʼa jitsan modo (Is. 48:17). Ama jachuk, ay ekʼele mi pasil ajyel najat ja bʼa kʼikʼinali sok «ajyel jastal yuntikil ijlabʼ». La kiltik jasa oj skoltayotik bʼa oj lajxukujtik.

MOK AJYUKOTIK JA BʼA KʼIKʼINALI

8. Jastalni wa xyala ja Efesios 5:​3-5, ¿jasa tʼilan mok skʼuluke ja efesioʼiki?

⁸ (Kʼuman ja Efesios 5:​3-5). Bʼa oj ajyuke najat ja bʼa kʼikʼinali yuja kuxil sakʼanile, ja snochumanik Kristo bʼa Éfeso tʼilani oj yawekan skʼulajel ja jastik mi lek xyila ja Jyoba. Ja it mi kechan ti chʼikan ja koʼel mulal sok ixuk winik, cha tini chʼikan ja osado loʼili. Ja Pablo ya julyi skʼujole ke mok skʼuluke ja jastik jawi ta wa skʼanawe oj sbʼajuke «ja sGobyerno ja Kristo sok ja Dyos».

9. ¿Jas yuj tʼilan oj talnay jbʼajtik soka jastik bʼa kuxi?

⁹ Ja keʼntiki cha tʼilani oj talnay jbʼajtik bʼa mok jas jkʼuluktik bʼa oj yiʼotik och «skʼulajel ja jastik mi xmakuni bʼa jani sbʼaj ja kʼikʼinali». Ilubʼalxani ke yajni jun kristyano mi xyaʼakan skʼeljel ma smaklajel jastik bʼa kux, ma stajel tiʼal sbʼaja jaw, ja jasa oj bʼobʼ ekʼuki ojni ijuk och bʼa oj koʼ mulal (Gén. 3:6; Sant. 1:​14, 15). Jun sjejel, bʼa jun país jitsan hermano skʼulane jun grupo bʼa sjekjel sbʼaje mensajeʼik. Ja bʼajtanto, jitsan bʼa yeʼnle wani staʼawe tiʼal jastik bʼa Dyos. Pe takal takal kʼe tukbʼuk ja sloʼileʼi, asta kʼot jun tyempo bʼa kechanxta jaʼ mas wa staʼawe tiʼal bʼa stajel sbʼaj sok ixuk winik. Yajni ekʼ ja tyempo, jitsan bʼa yeʼnle yalawe ke ja loʼilik jaw ijiye och bʼa koʼel mulal sok ixuk winik.

10. ¿Jasa wa skʼana oj sloʼlayotik ja Satanás? (Efesios 5:6).

¹⁰ June ja bʼa mero strampa ja Satanás jani wan sloʼlajel ja kristyano bʼa mi oj snaʼe ja stukil ja bʼa lek sok ja bʼa malo (Is. 5:20; 2 Cor. 4:4). Ja yuj, mini cham xkabʼtik ke ja luʼumkʼinal it wa xya jkʼuʼuktik ke ja jastik wa xyala ja Jyoba bʼa kʼotel kux mini ay smaloʼil (2 Ped. 2:19). Jakʼayuj ay jitsan pelikulaʼik, programaʼik bʼa telebisyon sok sitioʼik bʼa internet bʼa wa xyalawe jastik wa bʼa wa skontraʼan ja jastik toj yaʼunej kujlajuk ja Jyoba. Ja Dyablo wani skʼana ke oj pensaraʼuktik ke ja skʼulajel sok ja kuxil sakʼanil bʼa jel x-ilxi ja bʼa luʼumkʼinali mini kechanta mey smaloʼil, cha lekni bʼa yajel ekʼ gustoʼil sok mi xjomwani (kʼuman ja Efesios 5:6).

11. Jastalni kilatik ja bʼa yexperiencia ja Angela, ¿jas yuj jel tʼilan oj kʼuʼuktik ja rason bʼa Efesios 5:7? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹¹ Ja Satanás wani skʼana ke oj mojtaytik ja matik wa xya wokolanukotik skʼuʼajel ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba. Ja yuj, ja Pablo yayi rason ja efesioʼik ke mok smojtaye ja matik wa skʼulane jastik mi lekuki. Yala yabʼye: «Mok lajan ataʼ abʼajex» (Efes. 5:7). Ja keʼntiki tʼilani masto oj talnay jbʼajtik ke yuja efesioʼiki. ¿Jas yuj? Yujni ja bʼa jtyempotiki mini kechanta wa xbʼobʼ katik ekʼ tyempo lajan soka tuki, cha jachni ja bʼa redes socialesi. Jun hermana bʼa Asia sbʼiʼil Angela a wa xcholo jastal snaʼa jel xiwela sbʼaj wa xbʼobʼ kʼotuk ja redes socialesi: «Takal takal oj bʼobʼ sjom jawa pensari, jach mi oja waʼabʼaj kuenta. Kʼot jun tyempo bʼa mixa tuk xkabʼ ajyelkuj kamigoʼik bʼa mi skisawe ja rason bʼa Biblia.  Tsaʼan kʼe jpensaraʼuk ke mey smaloʼil yijel jun sakʼanil bʼa mi lek xyila ja Jyoba». ¡Jelni lek yuja ansyanoʼik tsamalxta skoltaye bʼa oj stukbʼes sbʼaj! Ja yeʼn wa xcholo: «Ja wego mixa xka ajyuk bʼa jpensar jastik bʼa redes sociales, jaxani ja jastik bʼa Dyosi».

12. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik ta wa xkʼanatik oj kʼuʼuktik ja jastik yaʼunej kujlajuk ja Jyoba?

¹² Ama chikan janekʼ xchiktes ja luʼumkʼinali ke mey smaloʼil ja kuxil modoʼali, mokni ka jbʼajtik loʼlajel; pes wani xnaʼatik ke ja jaw juni abʼal (Efes. 4:​19, 20). La jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xtalnay jbʼaj bʼa mi maʼ oj mojtay bʼa mey stʼilanil ja bʼa eskuela ma ja bʼa aʼtel ma tuk kristyanoʼik bʼa mi skisawe ja jastik toj yaʼunej kujlajuk ja Jyoba? ¿Mi maʼ x-och xiwel sok wan maʼ xkoltay ja rasonik bʼa Biblia ama ja kristyanoʼik wa xyalawekabʼ mila kʼokxiyon?». Pe chomajkil, jastalni wa xyala ja 2 Timoteo 2:​20-22, cha tʼilani oj talnay jbʼajtik yajni wa stsaʼatik matik oj mojtaytik ja bʼa kongregasyoni. La juljkʼujoltik mini yibʼanaluke oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik toj soka Jyoba.

MOK KATIKAN «AJYEL JASTAL YUNTIKIL IJLABʼ»

13. ¿Jas wa stojolan mi oj katikan «ajyel jastal yuntikil ijlabʼ»? (Efesios 5:​7-9).

¹³ Tsaʼan yajni ja Pablo yatayi rason ja snochumanik Kristo bʼa Éfeso bʼa mok ajyuke ja bʼa kʼikʼinali, yala yabʼye: «Mokni awawexkan ajyel jastal yuntikil ijlabʼ» (kʼuman ja Efesios 5:​7-9). ¿Jas wa stojolan ja jaw? Bʼa tʼusanta yaljel, tolabida oj sjeʼe ke kʼotele jastal jun meran snochuman Kristo. Bʼa oj lajxukujtik, tʼilani oj kʼuluktik jujuntik jastik. June ja bʼa jaw tey ja skʼumajel sok skʼulajel estudiar tikʼan ja Biblia sok ja juʼuntiki. Yajni xkʼulantik, jelni tʼilan la waj lek jkʼujoltik ja sjejel yaʼa sok ja jastik sjeʼa ja Jesukristo, «ja ijlabʼ bʼa luʼumkʼinali» (Juan 8:12; Prov. 6:23).

14. ¿Jastal oj bʼobʼ skoltayotik ja yip ja Dyosi?

¹⁴ Ta wa xkʼanatik mi oj katikan «ajyel jastal yuntikil ijlabʼ», cha wani xmakunikujtik ja skoltanel ja yip ja Dyosi. ¿Jas yuj? Yujni mi pasil oj ajyukotik sak ja bʼa luʼumkʼinal it jel kuxi (1 Tes. 4:​3-5, 7, 8). Ja yip ja Dyosi ojni bʼobʼ skoltayotik  bʼa oj kʼuluktik luchar soka pensarik sok ja sbiboʼil ja luʼumkʼinal it, bʼa wa skontraʼan ja jastal wa xyila ja Dyos ja jastiki. Cha ojni bʼobʼ skoltayotik skʼulajelsok «lekil kʼujolal, stojolil sok smeranil» (Efes. 5:9).

15. ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj ajyukujtik ja yip ja Dyosi? (Efesios 5:​19, 20).

¹⁵ Ja Jesús yala ke ja Jyoba «oj yayi ja yip ja matik wa skʼanaweyiʼi» (Luc. 11:13). Ja yuj, jun modo bʼa oj ajyukujtik jani skʼanjelyi ja Jyoba bʼa orasyon. Pilan modo bʼa oj ajyukujtik jani stoyjel ja Jyoba ja bʼa reunionik lajan soka kermanotiki (kʼuman ja Efesios 5:​19, 20). Ja jastal lek wa x-aʼtiji ja yip ja Dyos bʼa keʼntik ojni skoltayotik bʼa oj kitik jun jsakʼaniltik bʼa lek xyila ja yeʼni.

16. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj tsatik lek ja jas oj kʼuluktiki? (Efesios 5:​10, 17).

¹⁶ Yajni ay jas tʼilan oj tsatik skʼulajel, tʼilani oj natik lek «ja jas wa skʼana ja Jyoba» sok skʼulajel (kʼuman ja Efesios 5:​10, 17). Yajni wa xleʼatik rasonik bʼa Biblia bʼa wa skoltayotik ja bʼa jas wan ekʼel jbʼajtiki, ja jas meran wantik skʼulajeli jani wantik slejel ja jas wa spensaran ja Jyoba sbʼaja jawi. Yajni wa xkatik makunuk ja rasonik jaw, ojni bʼobʼ jtsatik lek ja jas oj kʼuluktiki.

17. ¿Jastal oj katik makunuk lek ja tyempo? (Efesios 5:​15, 16, cha kʼela ja dibujo).

¹⁷ Ja Pablo cha yayi rason ja snochumanik Kristo bʼa Éfeso ke ayawe makunuk lek ja tyempo (kʼuman ja Efesios 5:​15, 16). «Ja Maʼ jel malo», ja Satanás, jelni oj skʼul gusto ja oj yil mas latsan ayotik yuja jastik ay ja bʼa luʼumkʼinali bʼa mixa oj kankujtik tyempo ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi (1 Juan 5:19). Bʼobʼta jelni pasil oj waj jkʼujoltik bʼa takʼin, bʼa chapjelal ma bʼa aʼtel, bʼa mixa oj letik modoʼik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Ta jach x-ekʼ jbʼajtik, kʼotelxani jun senya bʼa wantik yijel ja jastal wa spensaran ja luʼumkʼinali. Meran ama mini ay  smaloʼil ja jastik jaw, pe mokni jaʼ akʼotuk ja mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltiki. Bʼa mi oj katikan «ajyel jastal yuntikil ijlabʼ», tʼilani oj katik «makunuk lek ja tyempo ja janekʼ wa xbʼobʼi», wa xkʼan kaltik, wajel jkʼujoltik ja jastik mas tʼilani.

18. ¿Jasa skʼulan ja Donald bʼa oj ya makunuk lek ja styempo?

¹⁸ La jletik modoʼik bʼa skʼulajel mas ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Jani jaw ja jas skʼulan ja Donald, bʼa tey bʼa Sudáfrica. Ja yeʼn wa xcholo: «Jpaklay ja jastal wala taxyoni sok jpatayi skʼujol ja Jyoba ke a-skoltayon bʼa oj kʼuluk mas ja bʼa xcholjeli. Jkʼanayi ke a-skoltayon bʼa stajel jun kaʼtel bʼa oj yaki mas tyempo ja bʼa xcholjeli. Soka skoltanel ja Jyoba, kʼotni jtaʼe. Anto ja keʼn sok ja jcheʼumi kʼetikon ja bʼa aʼtel bʼa tyempo tsʼikan».

19. ¿Jasa tʼilan oj kʼuluktik bʼa mi oj katikan «ajyel jastal yuntikil ijlabʼ»?

¹⁹ Seguro ke ja karta stsʼijbʼanyi ja Pablo ja efesioʼiki skoltay bʼa oj ajyuke toj soka Jyoba, sok cha ojni bʼobʼ skoltayotik ja keʼntiki. Jastalni kilunejtik, wani skoltayotik bʼa oj tsatik lek ja yajel ekʼ gustoʼili sok ja matik oj mojtaytiki. Cha wani snikawotik oj kʼotkotik lekil estudianteʼik bʼa Biblia sok jachuk oj katikan ke ja ijlabʼ bʼa smeranili a-stojotik. Chomajkil, wa xya juljkʼujoltik ja stʼilanil bʼa ajyelkujtik ja yip ja Dyosi, bʼa wa skoltayotik ajyelkujtik lekil modoʼalik. Ta mi xkatikan skʼuʼajel ja rason yaʼa ja Pablo, ojni jtsatik lek ja jas oj kʼuluktiki bʼa oj ya gustoʼaxuk ja Jyoba. Ta jkʼulantik yibʼanal ja it, ojni lajxukujtik bʼa mi oj ajyukotik ja bʼa kʼikʼinal bʼa luʼumkʼinal it sok tolabida ti oj ajyukotik bʼa ijlabʼ.