Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Ja mansoʼil: jun modoʼal jelni lek bʼa keʼntik

Ja mansoʼil: jun modoʼal jelni lek bʼa keʼntik

Jun jmoj-aljeltik sbʼiʼil Sara wa xyala: «Ja keʼn mi jel wala kʼumaniyon sok mi jel xjipa jkʼujol jbʼaj. Ja yuj mi xkʼana oj ajyukon soka matik jel kʼakʼ ja smodo. Pe yajni teyon soka matik mansoʼe sok chʼin wa xyaʼa sbʼaje, gusto wala ajyiyon. Ja tikʼe kristyanoʼik jaw, mini wokol xkabʼ sjamjel jbʼaj sok yaljel yabʼye jastal wala taxyon ja sok xcholjel yabʼye ja jwokoliki. Ja lekil kamigoʼiki, jachukeni jastal jaw». *

Ja jasa wa xyala ja Sara wa sjeʼa ja mansoʼili jun modoʼal jel xpaywani. Soka Jyoba jel lek xyila ja matik mansoʼe. Ja bʼa Yabʼali, ja yeʼn wa skʼanakitik: «Kʼutes abʼajex ja bʼa [...] mansoʼil» (Col. 3:12, TNM). ¿Jasunkiluk ja mansoʼil? ¿Jastal sjeʼa ja Jesús ja modoʼal it? ¿Jastal oj skoltayotik bʼa mas gusto oj ajyukotik?

¿JASUNKILUK JA MANSOʼIL?

Ja mansoʼil juni modoʼal yiʼoj ja matik lamane. Ja matik mansoʼi yaj wa xyilawe ja tuki sok wa sjeʼaweyi lekil kʼujol, sok laman wa x-ajyiye yajni wa x-ekʼ sbʼaje jastik bʼa wa xya kʼe kolomtik.

Ja maʼ manso ayiʼoj jun niwan ipal ja bʼa yojoli. Ja yaljel bʼa griego sutubʼal mansoʼil jani wa x-axi makunuk bʼa stajel tiʼal jun kʼakʼal kawuj bʼa kʼajtesnubʼal. Jun kawuj bʼa kʼajtesnubʼal snolunej ja yipi, pe chapubʼal bʼa oj bʼobʼ skom ja yipi. Jachni junxta wa x-ekʼ ja yajni mansoʼotiki: wa xkomotik ja jastik mi lek wa xkʼulantik sok laman wala ajyitik soka tuk.

Bʼobʼta oj jpensaraʼuktik mini mansoʼuk ja jmodotiki. Mini pasiluk ajyel mansoʼil yuja sjoybʼunejotik kristyanoʼe bʼa mey spasensyaʼe sok jel kʼakʼe (Rom. 7:19). Ja smeranili, yajel ajyuk ja modoʼal it tʼilani jel oj jkʼujoluktik, pe ja yip ja Dyosi oj skoltayotik bʼa mi oj el jganatik (Gál. 5:22, 23). ¿Jas yuj tʼilan oj jkʼuluktik luchar bʼa manso oj ajyukotik?

Ja mansoʼili jun modoʼal wa xpaywani. Jastalni yala ja Sara, jtaʼatikta tiʼali, gustoni wala ajyitik yajni teyotik soka matik manso. Ja Jesús yaʼa jun lekil sjejel sbʼaja mansoʼil sok sjejel lekil kʼujol (2 Cor. 10:1). Man yal untik bʼa mi snaʼawe sbʼaji wani skʼana oj ajyuke soka yeʼn (Mar. 10:13-16).

Ja mansoʼili lekni bʼa keʼntik soka matik sjoybʼunejotiki. Ta mansoʼotik mi oj axwukotik sok mi wego oj tajkukotik (Prov. 16:32). Mini oj jyajbʼestik ja tuki, ja maʼ wa xkʼanatik, sok ja yuj mi oj kabʼ ay jmultik. Chomajkil, ja mansoʼili wa xya el slekilal ja matik sjoybʼunejotiki. Ta wa xkomo ja jmodotik soka jastal wa xkabʼ ayotik, mi maʼ oj jyajbʼestik.

JA LEKIL SJEJEL SBʼAJA MANSOʼIL

Ama jel ajyi yaʼtel sok jitsan xchol, ja Jesús tolabida ajyi manso. Jitsan jel wokol wan ekʼel ja sakʼanile sok bʼutʼel wokol. Wa skʼana skoltajele. Ja yaljelik it bʼa Jesús bʼobʼta jel tsatsankʼujolajiyeyuj: «Laʼik jmok [...], yujni mansoʼon sok chʼin wa xkaʼa jbʼaj» (Mat. 11:28, 29, TNM).

¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja jastal manso waj ja Jesús? Bʼajtan, spaklajel ja Yabʼal ja Dyos bʼa snebʼjel jastal sjeʼayi ja smodo ja kristyano sok jastal kuchyuj ja wokolik ekʼ sbʼaji. Tsaʼan, yajni wala taxtik bʼa jun wokol bʼa wa xya och probar ja jastal mansoʼotiki, la jkʼujoluktik skʼulajel jastal ja yeʼn (1 Ped. 2:21). La jpaklaytik oxe jasunuk bʼa koltaji ja Jesús bʼa ajyelyuj ja mansoʼil.

Ja Jesús meran chʼin yaʼa sbʼaj. Ja yeʼn yala manso waji sok chʼin yaʼa sbʼaj (Mat. 11:29). Ja Biblia wa staʼa tiʼal junta lajan ja mansoʼil sok ja yajelabʼaj chʼin, pes ja chabʼ modoʼal it wani syaka lek sbʼaj (Efes. 4:1-3). ¿Jas yuj jach wa xkalatik?

Ja yajel jbʼajtik chʼini wa xkoltani bʼa mi jel oj waj jkʼujoltik bʼa keʼntik. ¿Jasa skʼulan ja Jesús yajni leji smul bʼa «jel xwaʼi sok jel xyuʼaj vino»? Soka jasa skʼulani smakayi ja stiʼ ja matik wane kʼenaneli sok jun smodo bʼa mansoʼil yala ja «biboʼili wa sjeʼa tojni lek yuja jastik wa skʼulani» (Mat. 11:19).

Ta ay maʼ jas yala bʼa wa xyajbʼesni yuja jrasatik, yuja winikotik ma ixukotik ma yuja bʼa jakelotiki, la jkʼujoluktik bʼa oj jakʼtik sok jun jmodotik bʼa mansoʼil. Ja Peter, jun ansyano bʼa Sudáfrica, yala: «Yajni ay maʼ jas wa xyala bʼa wa xya kʼe kolom, wa xpensaran jastal maʼ oj skʼuluk ja Jesús». Sok cha yala: «Jnebʼunej bʼa mi jel oj kayi stʼilanil».

Ja Jesús snaʼa ja kristyano mulanume. Ja snebʼumanik ja Jesús wani skʼanawe skʼulajel ja bʼa leki, pe ayni ekʼele wa xtimjiye skʼulajel yuja mulanumeʼi. Jun sjejel, ja akwal bʼajtanto oj chamuk ja Jesús, ja Pedro, Santiago soka Juan mi koltaniye yuja jastal wa xtax ja yeʼn. Ja Jesús yala: «Ja hua hualtzilexi, jel huas scʼana oj scʼuluc ja ba lequi, jaxa hua cuerpoexi, jel yaau juntiro» (Mat. 26:40, 41). Yuja wa snaʼa mulanume ja sjekabʼanumiki, ja yeʼn mi tajki soke.

La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj ja jmoj-aljeltik Mandy. Ja ajyi jelni wa skʼenay ja tuki, pe ja wego wa skʼujolan bʼa snochjel ja jastal manso waj ja Jesús. Wa xyala: «Wa xleʼa modo yajel juljkʼujol naka mulanume ja kristyano sok skʼeljel ja jasa lek bʼa jujune ja yeʼnle, jastalni wa skʼulan ja Jyoba». Jastal ja Mandy, ta ja keʼntiki jnochotik ja smodo ja Jesús ja jastal snaʼa syajulal ja kristyano yuja mulanumeʼi, mas mi wego oj chʼinajbʼukotik soka tuki.

Ja Jesús yaʼakan bʼa skʼabʼ ja Dyos ja jastik junuki. Yajni ti ajyi bʼa Luʼumi, ja Jesús kuchniyuj ja jastik mi lek kʼulajiyiʼi. Mini jachukuk ja jastal spensarane bʼa yeʼni, mi skisawe sok smilawe. Anima yuja jaw, tolabida manso ajyi yujni «yaa can ja ba scʼab ja Tatal Dios ja yen ja maʼ huas snaa jastal huas stojbes mas lec» (1 Ped. 2:23). Ja Jesús wa snaʼa ojni talnajuk yuja sTat bʼa satkʼinali sok oj skʼul kastigar ja matik kʼulajiyi yuj bʼa mi lekuki ja bʼa tyempo lek xyila.

Ta kʼulajikitik bʼa mi tojuk sok tajkitik, oj bʼobʼ jelxukotik sok yajel ipaxuk ja wokoli. Ja yuj ja Yabʼal ja Dyos wa xya juljkʼujoltik: «Cuando qʼueel ja jcorajatiqui, mi tojuc ja jpensartiqui. Ja jahui, mi ni sbajuc ja Diosa» (Sant. 1:20). Anima ay rason bʼa oj kʼe kolomtik, ojni bʼobʼ jkʼuluktik jas mi lekuk yuja mulanumotiki.

Jun hermano bʼa Alemania sbʼiʼil Cathy spensaraʼan ta mi skʼulan luchar ja sderecho yiʼoji, mi maʼ oj skʼul pilan. Pe stukbʼes ja smodo sok snebʼa sjipjel skʼujol bʼa Jyoba. Wa xyala: «Ja wego mi wegoxta wa xkoltay jbʼaj. Masxani pasil wa xkabʼ oj ajyukon manso, pes wa xnaʼa ja Jyoba tey bʼa skʼabʼ yibʼanal». Ta ay bʼa kʼulajikitik jas mi tojuk, sjipjel jkʼujoltik bʼa Dyos jastal skʼulan ja Jesús ojni skoltayotik ajyel mansoʼil.

«JEL GUSTO WA X-AJYIYE JA MATIK MANSO»

¿Jastal oj skoltayotik ja mansoʼil yajni wala taxtik bʼa ekʼeleʼik wokol?

Ja Jesús yala jelni tʼilan ja mansoʼil bʼa oj ajyukujtik ja gustoʼil. Yala: «Jel gusto wa x-ajyiye ja matik manso» (Mat. 5:5). La kiltik jastal ja modoʼal it wa xkatik el slekilal bʼa tuktukil ekʼele.

Mi jel xya ajyuk ja chamkʼujolik ja bʼa nupaneli. Jun hermano bʼa Australia sbʼiʼil Robert wa xyala: «Jel jyajbʼesnej ja kala cheʼum bʼa mi jganaʼuk. Pe yajni jel tajkela, mixa naʼa ja jas waxa wala sok mixa xbʼobʼ wa kumxuk. Jelni tuk la kanyon ja yajni wa xnaʼa kʼinal janekʼto jyajbʼes».

«Mi ni ay june ja maʼ mi huax bob staa smuli» ja yajni wala kʼumanitiki. Ja yaljelik mi xpensaraxi wa xbʼobʼ yijan wokolik ja bʼa nupaneli (Sant. 3:2). Ja bʼa ekʼelik jaw, ja mansoʼili oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik laman sok skomjel ja kakʼtiki (Prov. 17:27).

Ja Robert jelni skʼujolan bʼa ajyel laman sok skomjel sbʼaj. ¿Jastal wajyuj? Wa xyala: «Ja wego, yajni mi la ochtikon akwerdo soka jcheʼumi, wa xkʼujolan bʼa smaklajel lek, ajyel manso bʼa loʼilanel sok mini xkaʼakan ayiʼon ja tajkeli. Maxani lek wa xkiʼaj jbʼaj soka yeʼn».

Wa skoltayotik bʼa lek oj kil jbʼajtik soka tuki. Ja maʼ wegoxta wa xkʼe yolomi jelni tʼusan ja yamigo. Pe ja matik manso wa xyawe ajyuk ja lamanil (Efes. 4:2, 3). Ja Cathy, jtaʼatikta tiʼali, wa xyala: «Stsʼakatal yuja mansoʼili, masni wa xkabʼ stsamalil yajni teyon soka tuki, ama wokol sok jujuntik».

Wa xyakitik lamanil ja bʼa kojoltik. Ja bʼa Biblia wa xya slaj sbʼaj «ja biboʼil bʼa nalan chaʼan» soka mansoʼil soka lamanil (Sant. 3:13, 17, TNM). Ja matik manso ayiʼoj «jun kʼujolal laman» (Prov. 14:30). Ja Martin, bʼajelni skʼujolanunej bʼa ajyel manso, wa xcholo: «Ja wego masxa mi la jelxiyon sok mixa jel kʼakʼukon, sok ja bʼa kojoli masxa wa xkabʼ lamanil sok gustoʼil».

Ja smeranili, bʼobʼta tʼilani oj jkʼultik luchar bʼa ajyel mansoʼil. Jun hermano wa snaʼa ja it: «Ja smeranili, man wego, wa xkʼixnaji ja jchikʼeli». Pe ja Jyoba, bʼa wa xyalakabʼtik la jletik ja mansoʼili, oj skoltayotik ja bʼa lucha it (Is. 41:10; 1 Tim. 6:11). Yeʼn oj stsʼiktes ja jchapjelaltiki sok oj ya ajyukotik tsats (1 Ped. 5:10). Sok jachuk, jastalni skʼulan ja jekabʼanum Pablo, oj bʼobʼ jetik ja «mansoʼil soka slekil skʼujol ja Kristo» (2 Cor. 10:1).

^ par. 2 Jujuntik ja bʼiʼilali tukbʼesnubʼal.