1. ¿Jasa jel chaʼanyabʼal jejiyi ja Abrahán yuja Jyoba?

 JA Abrahán mini oj chʼay skʼujol ja sloʼileʼi. Ja Jyoba ya makunuk jun anjel, sok yala yabʼ oj xchʼaysnajel ja chonabʼik bʼa Sodoma sok ja Gomorra. Ama ja Abrahán jelni skʼuʼan sbʼaja Dyosi, wokolni yabʼ stojol ja jas yala oj skʼuluki, sok ja yuj sjobʼoyi: «¿Meran maʼ oja chʼayel snajel ja matik toji lajansok ja matik jel malo? […] ¿Mi maʼ oj skʼuluk ja bʼa jas toj ja Jues bʼa yibʼanal ja luʼumi?». Ja Jyoba ajyi spasensya, sjeʼayi ja yala yamigo jun jasunuk jel chaʼanyabʼal: ja yeʼn nunka oj xchʼaysnajel ja matik toji. ¡Jelni xyaʼa kulan jkʼujoltik snajel ja jaw! (Gén. 18:​23-33).

2. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ja jastal wa xkʼulwani jusgar ja Jyoba kʼotel toj sok ay syajulal skʼujol?

² ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ja jastal wa skʼulan jusgar ja Jyoba kʼotel toj sok ay syajulal skʼujol? Yujni wa xnaʼatik ke ja yeʼn «ja wa xyila ja kʼujolali» (1 Sam. 16:7). Asta ja yeʼn, wani snaʼa sbʼaj «ja skʼujole kada kristyano» (1 Rey. 8:39; 1 Crón. 28:9). ¡Jelni chaʼanyabʼal! Ja Jyoba jelni juntiro ja sbiboʼili ke ayni ekʼele mi oj kabʼtik stojol tsʼikan lek ja jastal wa skʼulan jusgari. Jakʼayuj ja jekabʼanum Pablo yala: «Mini xbʼobʼ cholxuk tsʼikan lek ja jastal wa skʼulan jusgari» (Rom. 11:33).

3, 4. ¿Jasa bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik? ¿Jasa oj paklaytik ja bʼa artikulo it? (Juan 5:​28, 29).

³ Bʼobʼta ayni ekʼele oj ka jbʼajtik sjobʼjelik jastalni yaʼa sbʼaj ja Abrahán. Bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik: «¿Ayto maʼ modo oj sakʼwukejan jujuntik kristyano bʼa xchʼaya snajel ja Jyoba, jastal ja bʼa Sodoma sok ja Gomorra? ¿Ojto maʼ bʼobʼ sakʼwuke ja bʼa ‹sakʼwelal […] bʼa matik mi tojuk›?» (Hech. 24:15).

⁴ La jpaklaytik ja jastal wa xkabʼtik stojol ja ajyi sbʼaja sakʼwelali. Ayxa jun tyempo, jchiktestik ja jastal wa  xkabʼtik stojol sbʼaja matik «oj sakʼwuke bʼa oj ajyuke sakʼan» sok ja «sakʼwelal bʼa kastigo» (kʼuman ja Juan 5:​28, 29). a Ja jas jchiktestiki yiʼunejotik bʼa cha ay jas oj tukbʼestik. Jani oj paklaytik ja bʼa artikulo it sok ja bʼa ti jakumi. Bʼajtan oj tatik tiʼal ja jas mi xnaʼatik sbʼaja jastal oj skʼul jusgar ja Jyoba sok tsaʼan oj kiltik ja jas wanxa xnaʼatiki.

JA JAS MI XNAʼATIK

5. ¿Jasa wa xyala ajyi ja juʼuntik sbʼaja matik chamye ja bʼa Sodoma sok ja Gomorra?

⁵ ¿Jasa oj ekʼ soka kristyanoʼik xchʼaya snajel ja Jyoba yuja yila mi kʼoteluke toj jastalni ja bʼa Sodoma sok ja Gomorra? Ja ajyi, wani xkalatik ke ja kristyanoʼik jaw mixani oj sakʼwuke. Pe yajni paklaxita lek sok axitayi orasyon, ja moso jel toj sok wa spensaraʼan leki kʼot snaʼ ke mini xbʼobʼ ajyukotik seguro sbʼaja jaw. La jkiltik jas yuj.

6. ¿Jastik ekʼele ja Jyoba xchʼaya snajel ja kristyanoʼik bʼa yila mi kʼoteluke toj, sok jasa mi xbʼobʼ kaltiki?

⁶ Ay tuk loʼilik bʼa Biblia bʼa wa staʼa tiʼal bʼa ekʼeleʼik ke ja Jyoba xchʼaya snajel ja kristyanoʼik bʼa yila mi kʼoteluke toj. Jun sjejel, ja bʼa niwan Bʼutʼ Jaʼi kechan kan sakʼan ja Noé sok ja spamilya. Mas tsaʼan, ja Jyoba yala yabʼ ja israʼelenyoʼik bʼa a-xchʼaye snajel ja swinkil ja juke chonabʼik ay ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali. Sok jaxa bʼa pilan ekʼele yaʼakan ke jun anjel a-smil 185,000 soldadoʼik asirio bʼa junta akwal (Gén. 7:23; Deut. 7:​1-3; Is. 37:​36, 37). Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, ja Biblia mini wa xchikteskitik lek bʼa yaljel ke ja Jyoba xchʼaya snajel bʼa tolabida yibʼanal ja kristyanoʼik jaw sok ja yuj mixa oj sakʼwuke. La jpaklaytik mas ja it.

7. ¿Jasa mi xnaʼatik sbʼaja kristyano chamye ja bʼa niwan Bʼutʼ Jaʼi sok ja yajni ochye ja israʼelenyoʼik ja bʼa Canaán? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

⁷ Ama wa xnaʼatik ke ja Jyoba xchʼaya snajel ja tsome kristyanoʼik jaw jach yibʼanale, mini xnaʼatik jastal yila kada jujune ja kristyanoʼik jaw sok mini xnaʼatik ta bʼobʼ snebʼe bʼa yeʼna sok bʼobʼ sutxuk skʼujole. Stajel tiʼal ja yajni jak ja niwan Bʼutʼ Jaʼ, ja Biblia wani xyala ke ja Noé wajni jun «choluman ja bʼa jas toji» (2 Ped. 2:5). Pe mini wa xyala ta sleʼa modo xcholjel yabʼye yibʼanale sok kada jujune ja kristyanoʼik ja bʼa luʼum yajni latsan ajyi yajel kʼeʼuk ja arka. Cha mini xnaʼatik ta yibʼanale ja kristyanoʼik bʼa jel malo ajyiye ja bʼa Canaán bʼobʼ snebʼe bʼa Jyoba sok stojel ja smodoʼe.

8. ¿Jasa mi xnaʼatik sbʼaja swinkil ja Sodoma sok Gomorra?

⁸ ¿Sok jas wa xbʼobʼ kaltik sbʼaja swinkil ja Sodoma sok ja Gomorra? Wani xnaʼatik ke ja bʼa Sodoma kechan ajyi ja tojil winik Lot. Pe mini xnaʼatik ta chʼak xchol yabʼye ja swinkili. Ama jelni maloʼe, pe ¿wan maʼ snaʼawe yibʼanale ja bʼa jas lek sok bʼa mi lekuki? Lajansok miniʼa, yujni ja Biblia wa xyala ke jitsan winike ja bʼa Sodoma sleʼawe modo yixtalajel bʼa wayelsok ja slokik ja Lot. Ja bʼa nole kristyanoʼik jaw ayni matik jelto kereme bʼa bʼobʼta mitoni xyabʼye stojol ja smaloʼil ja bʼa jas oj skʼulukeʼi (Gén. 19:4; 2 Ped. 2:7). ¿Wan maʼ xbʼobʼ kaltik seguro lek ke ja Jyoba, bʼa jel ja syajulal skʼujol, yalunejxa ke mixani june ja bʼa kristyanoʼik jaw oj sakʼwuke? Ja Jyoba skoltay ja Abrahán bʼa ya yabʼ stojol ke ja bʼa chonabʼ jaw asta mini ayuk ja lajune tojik (Gén. 18:32). Ja yuj kʼoteleni matik mi tojuk sok ja Jyoba skʼulani ja bʼa stojolil ja yajni xchʼaya snajele. Pe ¿wan  maʼ xbʼobʼ kaltik ke mini june ja bʼa yeʼnle oj sakʼwuke ja bʼa sakʼwelale ja matik mi tojuk? Mini xbʼobʼ jkʼultik asegurar.

9. ¿Jasa mi xnaʼatik sbʼaja Salomón?

⁹ Chomajkil, ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa kristyanoʼik bʼa toje ajyi pe paxye malo, jastalni ja rey Salomón. Ja yeʼn wani snaʼa sbʼaj lek ajyi ja Jyoba sok wani snaʼa jastal oj stoye, sok ajini koʼ jitsan slekilal yuja Jyoba. Pe soka tyempo kʼe yaʼteltay kʼulubʼal dyosik. Ja jaw jelni ajuk tajkuk ja Jyoba, sok yibʼanal ja chonabʼi yiʼaje wokol jitsan jabʼil yuj smul ja Salomón. Ama ja Biblia wani xyala ke ja yajni chami, «jijli soka matik ekʼpaxtayuji», bʼa tini chʼikan ja tojil rey David (1 Rey. 11:​5-9, 43; 2 Rey. 23:13). Pe ¿yuja jastal mukjiʼi wan maʼ xchiktes ke ojni sakʼwuk? Ja Biblia mini wa xyala. Pe jujuntik bʼobʼta ojni spensaraʼuke ojni sakʼwuk yujni ja Romanos 6:7 wa xyala ke «ja maʼ wa xchami ti wa xkan libre soka smuli». Pe ja teksto jaw mini wa stojolan ke yibʼanal ja matik chameli ojni sakʼwuke, bʼa lajansok ja sakʼwelal kʼotel jun derecho wa xkʼulaxi ganar ja yajni ay maʼ wa xchami. Ja sakʼwelali juni majtanal ke wa xyaʼa ja Jyoba yuja syajal skʼujol sbʼaja matik wa skʼana oj yaʼteltaye bʼa tolabida (Job 14:​13, 14; Juan 6:44). ¿Kʼotel maʼ ja Salomón june ja bʼa kristyanoʼik jastal jaw? Yeʼnani wa snaʼa ja Jyoba; ja keʼntiki miyuk. Ja jas wa xnaʼatiki jani ke ja Jyoba oj skʼuluk ja bʼa toji.

JA JAS WA XNAʼATIK

10. ¿Jastal wa xyabʼ ja Jyoba ja yajni wa xchʼaya snajel ja matik malo? (Ezequiel 33:11; cha kʼela ja dibujo).

¹⁰ (Kʼuman ja Ezequiel 33:11). Ja Jyoba wa xyala kabʼtik jastal wa xyabʼ ja yajni ay maʼ wa xchʼaya snajel. Ja jekabʼanum Pedro bʼa tojubʼal yuja yip ja Dyos cha jachni stsʼijbʼan jastal ja aluman Ezequiel. Yala: «Ja Jyoba […] mini june wa skʼana oj chʼaysnajel» (2 Ped. 3:9). Ja yaljelik jaw jelni xyaʼa kʼulan jkʼujoltik. Wani xkʼuʼantik lek ke ja Jyoba mini maʼ wa xchʼaya snajel bʼa tolabida ta mey rason bʼa jach oj skʼuluk. Ja yeʼn jel ja syajal skʼujoli sok wani sjeʼa ja modoʼal it ja yajni wa xbʼobʼi.

11. ¿Matik ja mi oj sakʼwuke, sok jastal wa xnaʼatik?

¹¹ ¿Jastik kristyano wa xnaʼatik ke mini oj sakʼwuke? Ja Biblia kechan wa staʼa tiʼal bʼa jujuntik. b Jun sjejel, ja Jesús yala ke ja Judas Iscariote mini oj sakʼwuk (Mar. 14:21; cha kʼela ja Juan 17:12). c Ja Judas wani snaʼa lek ja jas skʼulani yajni och kontra soka Jyoba sok ja Yunini (kʼela ja Marcos 3:29 sok ja artikulo ¿Qué es el pecado imperdonable?). Ja Jesús cha yala ke jujuntik ja olomalik bʼa relijyon bʼa yilawe kontra mini oj bʼobʼ sakʼwuke (Mat. 23:33; cha kʼela ja Juan 19:11). Sok ja jekabʼanum Pablo yala ke ja apóstataʼik bʼa mi sutxi skʼujole mini oj sakʼwuke (Heb. 6:​4-8; 10:29).

12. ¿Jasa wa xnaʼatik sbʼaja syajulal skʼujol ja Jyoba? Ala jun sjejel.

¹² Pe jastalni kilatikta, ja Jyoba bʼutʼel yajulal kʼujol sok mini june wa skʼana oj chʼaysnajel. ¿Jastal sjeʼayi syajulal skʼujol jujuntik kristyanoʼik bʼa koʼye chaʼanik mulalik? Ja rey David xchʼaykʼujolan ja nupanel sok milwani, bʼa kʼotelni chaʼan mulalik, pe sutxi skʼujol sok naji syajulal yuja Jyoba sok aji perdon (2 Sam. 12:​1-13). Ja rey Manasés skʼulan jastik jel kistal bʼa jitsan tyempo ja bʼa sakʼanili. Ama yuja  smaloʼil ja rey it, ja Jyoba sjeʼayi yajalkʼujolal sok yaʼa perdon yujni sutxi skʼujol meran lek (2 Crón. 33:​9-16). Ja sjejelik it wa xya juljkʼujoltik ke ja Jyoba wa sjeʼa yajulal kʼujol ja yajni wa staʼa jun rason bʼa skʼulajel. Ojni ya sakʼwuk ja David sok ja Manasés yujni yaʼa sbʼaje kuenta ke koʼye bʼa chaʼan mulalik sok sutxi skʼujole.

13. a) ¿Jas yuj ja Jyoba sjeʼayile yajulal kʼujol ja swinkil ja Nínive? b) ¿Jasa yala tsaʼan ja Jesús sbʼaja swinkil ja Nínive?

¹³ Cha wani xnaʼatik ke ja Jyoba sjeʼa syajulal skʼujol soka swinkil ja Nínive. Ja Dyosi yala yabʼ ja Jonás: «Kilunej ja smaloʼileʼi». Pe yajni sutxi skʼujole yuja smuleʼi, ja Jyoba jel lek skʼujol waji sok akʼwani perdon. Mastoni sjeʼa syajulal skʼujol ke yuja Jonás. Sok yajni ja aluman it tajki, ja Dyosi tʼilani ya julyi skʼujol ke ja kristyanoʼik jaw mini snaʼawe «ja stukil ja bʼa jas leki sok ja bʼa jas mi lekuki» (Jon. 1:​1, 2; 3:10; 4:​9-11). Tyempo tsaʼan, ja Jesús ya makunuk ja sjejel ja bʼa swinkil ja Nínive bʼa sutxi skʼujole bʼa oj xchiktes ja stojil sok ja syajulal skʼujol ja Jyoba. Yala ke ja yeʼnleʼi ojni kʼeʼukejan ja «yajni skʼana kuenta ja Dyosi» (Mat. 12:41).

14. ¿Jasa smajlajel oj ajukyile ja swinkil Nínive ja bʼa «sakʼwelal bʼa kastigo»?

¹⁴ ¿Bʼa jas tyempoʼil oj sakʼwuke ja swinkil ja Nínive? Ja Jesús yala «bʼa jun sakʼwelal bʼa kastigo», bʼa ojni ekʼuk ja bʼa tyempo jakum (Juan 5:29). Jani wan yaljel sbʼaja sMandaranel bʼa Mil Jabʼili, yajni oj ajyuk «jun sakʼwelal bʼa matik toj sok bʼa matik mi tojuk» (Hech. 24:15). Sbʼaja matik mi tojuki, ojni ajyukyujile jun sakʼwelal bʼa matik mi tojuk yujni oj iljuke yuja Jyoba sok ja Jesús ta oj skʼuʼuke sok oj yawe makunuk ja jas oj snebʼeʼi. Ta jun swinkil Nínive sakʼwi pe mi skʼana oj stoy ja Jyoba, ja jastal oj kʼulajuk jusgari jani oj chʼayuk snajel (Is. 65:20). Pe ta stsaʼa ajyel toj soka Jyoba, ojni aljuk ke mi jas oj kʼulajukyi sok oj bʼobʼ ajyuk sakʼan bʼa tolabida (Dan. 12:2).

15. a) ¿Jas yuj mini xbʼobʼ kaltik ke mini june ja bʼa Sodoma sok ja Gomorra oj sakʼwuke? b) ¿Jastal wa xbʼobʼ kabʼtik stojol ja yaljelik bʼa Judas 7? (Kʼela ja rekuadro « ¿Jas kʼan yal ja Judas?»).

¹⁵ Ja Jesús yala ke ja «slujmal ja Sodoma sok ja Gomorra» mastoni oj kuchyuj «ja bʼa Kʼakʼu yajelyi kuenta ja Dyosi» ke yuja matik mi kisjiyuji sok mi skisawe ja  jas sjeʼa (Mat. 10:​14, 15; 11:​23, 24; Luc. 10:12). ¿Jasa kʼan yali? Wani xbʼobʼ jpensaraʼuktik ke ja jas wan yaljel ja Jesusi mini meranuk, sok kechani jelxi yaljel bʼa oj xchiktes jun jasunuk; pe lajansok merani ja jas yala, yajni yala ke ja ninivitaʼik oj kʼeʼukejan ja bʼa «sakʼwelal bʼa kastigo». Ja yujil ja «Kʼakʼu bʼa yajeli kuenta ja Dyosi» bʼa staʼa tiʼal ja il seguro jani mismo kʼakʼu yajelyi kuenta staʼa tiʼal yajni yala sbʼaja swinkil ja Nínive. Tanto ja ninivitaʼik sok ja swinkil ja Sodoma sok ja Gomorra skʼulane jastik bʼa mi lekuk. Pe ja swinkil ja Nínive ajini yile tyempo bʼa oj sutxuk skʼujole. Chomajkil la ka juljkʼujoltik ke ja Jesús xyala ke oj ajyuk jun «sakʼwelal bʼa kastigo» sbʼaja «matik skʼulane bʼa mi lekuk» (Juan 5:29). Ja yujil, lajansok ayiʼoje jun smajlajel ja swinkil ja Sodoma sok ja Gomorra. Bʼobʼta jujuntik ja yeʼnle ojni sakʼwuke sok oj bʼobʼ jkoltaytike bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Jyoba sok ja Jesús.

16. ¿Jasa oj yil ja Jyoba sbʼaja matik oj ya sakʼwuki? (Jeremías 17:10).

¹⁶ (Kʼuman ja Jeremías 17:10). Ja bersikulo it wani xcholo lek bʼa tʼusanta ja jas wa xnaʼatiki: ja Jyoba tolabida wa spaklay «ja kʼujolali» sok wa xyila «ja pensarik mas nakʼani». Yajni wa stsaʼa ja matik oj ya sakʼwuk, ojni stupyi «kada jujune jastalni kʼotel ja smodo». Ja Jyoba tsatsni oj tojwanuk ja yajni ay stʼilanili, pe ojni sjeʼ syajulal skʼujol ja yajni wa xbʼobʼi. Ja yuj nunka oj bʼobʼ kaltik ke jun kristyano mi oj sakʼwuk ta mi xnaʼatik meran lek.

«JA JUES BʼA YIBʼANAL JA LUʼUMI» TOLABIDA «OJ SKʼULUK JA BʼA SBʼEJLAL»

17. ¿Jasa oj ekʼ sbʼaje ja kristyanoʼik chamele?

¹⁷ Masan yajni ja Adán sok ja Eva ochye soka Satanás bʼa skʼokjelyi ja yabʼal ja Jyoba, chamele jitsan lek miyon kristyanoʼik. Ja «kontraʼal, ja chamelali», smilunej jitsan lek (1 Cor. 15:26). ¿Jasa oj ekʼ sbʼaj yibʼanal ja kristyanoʼik jaw? Jun tsome bʼa 144,000 snochumanik Kristo bʼa toj ajyiye oj sakʼwuke bʼa satkʼinal sok oj ajyuk jun sakʼanile bʼa mixato oj chʼakuk (Apoc. 14:1). Jitsan winike sok ixuke bʼa syajtaye ja Jyoba oj sakʼwukejan ja bʼa «sakʼwelal bʼa matik toj» sok oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼum ta wa x-ajyiye toj ja bʼa sMandaranel bʼa Mil Jabʼil ja Kristo  sok ja bʼa tsaʼanxta prueba (Dan. 12:13; Heb. 12:1). Sok bʼa snajtil ja Mil Jabʼili, ja «matik mi tojuke», bʼa tini chʼikane ja matik mi yaʼteltaye ja Jyoba ma asta ja matik «skʼulane jastik bʼa mi lekuk», ojtoni ajukyile tyempo bʼa oj stukbʼes ja smodoʼe sok bʼa oj yaʼteltaye ja Dyos (Luc. 23:​42, 43). Pe jujuntik ja kristyanoʼik bʼa jel malo wajye sok bʼa jani waj skʼujole skʼokjelyi ja yabʼal ja Jyoba yalunejni ke mixa oj ya sakʼwuk (Luc. 12:​4, 5).

18, 19. a) ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja bʼa jas oj stsaʼ skʼulajel ja Jyoba sbʼaja matik chameli? (Isaías 55:​8, 9). b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo jakumi?

¹⁸ ¿Wan maʼ xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke yajni ja Jyoba wa skʼulan jusgar ja kristyanoʼik, wani skʼulan tolabida ja bʼa stojolili? ¡Jachukniʼa! Jastalni ja Abrahán, wani xnaʼatik ke «ja Jues bʼa yibʼanal ja luʼumi» kʼotel toj, jel syajulal skʼujol sok jel bibo juntiro. Ja Jyoba yaʼunejyi ja cholal ja Yunini bʼa oj kʼulwanuk jusgar sok sjeʼunejyi jastal skʼulajel (Juan 5:22). Tanto ja Tatal sok ja Uninali wani xbʼobʼ yile ja jas ay ja bʼa kʼujolali (Mat. 9:4). Ja yuj ojni skʼuluke «ja bʼa jas toj» bʼa chikani jasunuk.

¹⁹ Tolabida la jipjkʼujoltik bʼa Jyoba sok ja bʼa jas oj stsaʼ skʼulajel. Ja Jyoba chapani ay bʼa tojwanel pe ja keʼntiki miyuk (kʼuman ja Isaías 55:​8, 9). Wani xnaʼatik ke teytik bʼa skʼabʼe ja bʼa matik mas chapane, sok ja yuj wa xjipa lek jkʼujoltik bʼa yibʼanal ja jas oj skʼuluk ja Jyoba sok ja Yunini. Cha wani xnaʼatik ke ja Jesús, ja jReytik, wani snocho lek ja stojolil sok ja syajulal skʼujol ja sTati (Is. 11:​3, 4). Ja bʼa artikulo ti jakumi oj tatik tiʼal ja bʼa jas mi xnaʼatiki sok ja bʼa jas wa xnaʼatiki sbʼaja jastal oj skʼuluk jusgar ja Jyoba sok ja Jesús ja kristyanoʼik ja bʼa niwan wokoli.