1. ¿Jasa jnebʼatik ja bʼa reunión anual bʼa 2023?

 ¡JELNI chaʼanyabʼal waj ja reunión anual bʼa 2023! a Ja tiw cholxi jujuntik jastik ajkʼach sbʼaja skʼuʼajel kiʼojtik sok alxi jujuntik anunsyo bʼa ti chʼikan soka xcholjeli. Jun sjejel, choljikabʼtik ke jujuntik kristyano bʼobʼta ojtoni ajyuke bʼa sparte Jyoba tsaʼan ja yajni xchʼayji snajel ja Niwan Babilonia. Cha aljikabʼtik, ke ja bʼa noviembre bʼa 2023, mixani oj kʼultik informar ja kaʼteltik bʼa xcholjeli. ¿Wan maʼ stojolan ja jastik jaw ke ja xcholjeli mixa jel tʼilanuk jastal ajyi? ¡Miniʼa!

2. ¿Jas yuj ja xcholjel mastoni jel tʼilan kada kʼakʼu? (Marcos 13:10).

² Kada kʼakʼu, ja xcholjeli mastoni jel tʼilan. ¿Jas yuj? Yujni wanxa chʼakel ja tyempo. La jpensaraʼuktik ja bʼa jas yalakan ja Jesús sbʼaja xcholjel ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu jastalni yala ja Marcos 13:10 (kʼuman). Ja bʼa libro bʼa Mateo, ja Jesús yala ke ja lekil rasonik oj cholxuk bʼa yibʼanal ja luʼumi bʼajtanto oj jakuk «ja chʼakelali» (Mat. 24:14). Ja yaljel it jani wan yaljel sbʼaja xchʼakelal ja sluʼumkʼinal jel malo ja Satanás. Ja Jyoba stsaʼunejxa ja «kʼakʼu jaw sok ja ora» bʼa oj chak ekʼuk ja jastik yalunejxakani (Mat. 24:36; 25:13; Hech. 1:7). Sok kada kʼakʼu wan ekʼel, maxani mojan (Rom. 13:11). Malan xjul ja chʼakelal, tʼilani mi oj katikan xcholjel.

3. ¿Jas yuj ja wa xcholotiki?

 ³ Ay jun jasunuk tʼilan oj jobʼ jbʼajtik: ¿jas yuj wa xcholotik ja lekil rasoniki? Bʼa tʼusanta yaljel, yuj yajalkʼujol. Yajni wa xcholotik, wa xjeʼatik ke wa xyajtaytik ja lekil rasoniki, wa xyajtaytik ja kristyano, pe mastoni yuja wa xyajtaytik ja Jyoba sok ja sbʼiʼili. La jpaklaytik jujune ja bʼa jastik it.

WA XCHOLOTIK YUJNI WA XYAJTAYTIK JA LEKIL RASONIK

4. ¿Jasa wa xkʼulantik yajni wa x-ajikitik jun lekil notisya?

⁴ Pensaran ja tsaʼanxta ekʼele ay maʼ yawi jun lekil notisya. Bʼobʼta aljiwabʼ ke june ja bʼa wa pamilya ajyiyuj jun yal yalats ma kʼapjiwi jun aʼtel bʼa jitsanxa tyempo wana slejel. ¿Jastal awabʼi? Seguro jelni gustoʼaxiya bʼa yawi gana oja walyabʼ jawa pamilya sok jawa wamigoʼik. ¿Anke junxtatik ekʼabʼaj yajni awabʼ ja lekil notisya: ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi?

5. ¿Jastal awabʼ ja yajni wanto ajelawi estudio bʼa Biblia? (Cha kʼela ja potoʼik).

⁵ Cha pensaran jastal awabʼ yajni wanto ajelawi estudio bʼa Biblia. Anebʼa ke ja Jyoba wa syajtaya, ke wa skʼana oj kʼotan parte ja bʼa spamilya, ke skʼapunej oj xchʼaysnajel ja syajal sok ja wokoli, sok ja bʼa yajkʼachil luʼum oj ya sakʼwukjan ja matik jel xa kʼana (Mar. 10:​29, 30; Juan 5:​28, 29; Rom. 8:​38, 39; Apoc. 21:​3, 4). Spetsanil ja jastik it kʼot man bʼa wa kʼujol (Luc. 24:32). Kʼota yajtay ja jastik jel chaʼanyabʼalil wana snebʼjeli sok jelni yawi gana oja cholyabʼ ja tuki (cha kʼela ja Jeremías 20:9).

6. ¿Jasa wa sjeʼawi ja yexperiencia ja Ernest sok ja Rose?

⁶ La kiltik ja sjejel bʼa jun hermano sbʼiʼil Ernest. b Ja yeʼn wa xcholo, ke yajni ayiʼoj lajune jabʼil, cham ja stati. Sok wa xyala:  «Wa xjobʼo jbʼaj: ‹¿Ti maʼ waj bʼa satkʼinal, ma tixa chʼayta snajel bʼa tolabida?›. Wani xkʼulan imbidiar ja yal untik bʼa sakʼanto ay ja state». Ja yeʼn tikʼani wa xwaj ja bʼa kamposanto, wa xkoʼ mekʼan ja bʼa mukan ja stati sok wa xyayi orasyon jachuk: «Kala Dyos, aʼawa pabor, wa xkʼana oj naʼ bʼay ja jtati». Yajni ayiʼoj junuk 27 jabʼil, kʼapjiyi jun estudio bʼa Biblia, sok ja yeʼn wegoxtani skʼulan aseptar. Jelni yiʼaj gusto snajel ke ja chamwiniki mixa jas snaʼawe, bʼa lajansok wane wayel, sok ja Biblia wa skʼapa oj ajyuk jun sakʼwelal (Ecl. 9:​5, 10; Hech. 24:15). ¡Man staʼa ja sjakʼjel ja sjobʼjelik bʼa ayxa tyempo wan slejeli! Jelni gustoʼaxi yuja smeranilik bʼa Biblia snebʼaʼi. Ja xcheʼum Rose, cha ke skʼul estudiar sok cha jelni yiʼaj gusto ja jas snebʼa. Tyempo tsaʼan, ja bʼa 1978, xchawanile yiʼaje jaʼ. Bʼa jelni gustoʼaye, kʼe xchole yabʼ ja skʼuʼajel yiʼoje ja spamilyaʼe, ja yamigoʼe sok spetsanil ja matik wa skʼana oj smaklay. Snajtil ja bʼa jabʼilik ekʼeljan, ja Ernest sok ja Rose skoltuneje mas ja 70 kristyanoʼik bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Jyoba sok oj yiʼe jaʼ.

7. ¿Jasa oj ekʼuk ta ja jkʼujoltik wa syajtay ja sjejelik bʼa Biblia? (Lucas 6:45).

⁷ Mini ay duda, ta ja jkʼujoltik wa syajtay ja sjejelik bʼa Biblia, ojni jkʼantik yaljelyabʼ ja tuki (kʼuman ja Lucas 6:45). Jachni wa xkabʼ jbʼajtik jastal ja nebʼumanik bʼa bʼajtan siglo bʼa yalawe: «Mi xbʼobʼ katikonkan yaljel ja bʼa jastik kilunejtikon sok kabʼunejtikoni» (Hech. 4:20). Kʼotelni jyajtaytik ja smeranil bʼa wani xkʼanatik oj kaltikyabʼ jitsan kristyano.

WA XCHOLOTIK YUJNI WA XYAJTAYTIK JA KRISTYANOʼIK

8. ¿Jasa wa snikawotik bʼa oj choltik yabʼye ja lekil rason ja kristyanoʼik? (Kʼela ja recuadro « Yajtay ja kristyano: yajel och nebʼuman»; cha kʼela ja poto).

⁸ Jastalni ja Jyoba sok ja Jesús, ja keʼntik cha wani xyajtaytik ja kristyano (Prov. 8:31; Juan 3:16). Wani xnaʼatik syajulale ja matik mey yiʼoje smajlajel sok ‹mi teyuke soka Dyosi› (Efes. 2:12). Yuja wokolik yiʼoje, bʼobʼta lajansok wa xyabʼ sbʼaje ke teye bʼa jun chaʼan poso. Pe ja keʼntik ay kiʼojtik jun laso bʼa oj koltajuke bʼa oj eluke: ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyos. Ja yajalkʼujol sok ja snajel yajulal wa snikawotik bʼa skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa xcholjel yabʼye ja lekil rasoni. Juni jasunuk jel chaʼanyabʼal bʼa wa xbʼobʼ ajukyile smajlajel, wa xbʼobʼ koltajuke bʼa ajyel gusto ja wego sok ajyelyujile «ja sakʼanil bʼa kʼotelni mero sakʼanili», ja sakʼanil bʼa tolabida ja bʼa yajkʼachil luʼumi (1 Tim. 6:19).

9. ¿Jasa wa xkalatik yabʼye ja kristyanoʼik, sok jas yuj? (Ezequiel 33:​7, 8).

⁹ Ja yajalkʼujol cha wani snikawotik bʼa yaljel yabʼye ja kristyano bʼa jelxa mojan ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it jel malo  (kʼuman ja Ezequiel 33:​7, 8). Wani xyakitik tristeʼil yiljel ke ja kristyanoʼik ja bʼa territorio sok ja jpamilyatik bʼa mi Testigoʼuke wa xyiʼaje ja sakʼanil bʼa mi xyaʼa sbʼaje kuenta ja jas jelxa mojani. Ja Mateo 24:21 wa xyala ke «oj ajyuk jun niwan wokol» sok «man kʼejan ja luʼumkʼinali sok man wego, mini bʼa ajyel jun wokol jastal jaw, sok cha mixa oj ajyuk». Wa xkʼanatik oj snaʼe ja jasa oj ekʼuk ja bʼa kʼakʼu yajelyi kuenta ja Dyosi: bʼajtan oj chʼayjuk snajel spetsanil ja relijyonik mi meranuk sok tsaʼan, ja bʼa Armagedón, oj chʼayjuk snajel ja luʼumkʼinal it jel malo (Apoc. 16:​14, 16; 17:​16, 17; 19:​11, 19, 20). Wa xkʼanatikyi ja Jyoba ke jitsan kristyano a-smaklayotike sok a-skʼane oj yaʼteltaye. Pe ¿jasa oj ekʼ sbʼaj ja matik mito smaklaye ja jas wa xkalatik, bʼa ti chʼikane ja jpamilyatiki?

10. ¿Jas yuj jel tʼilan mi oj katikan yaljel yabʼye ja kristyanoʼik?

¹⁰ Jastalni kilatik ja bʼa artikulo ekʼta, bʼobʼta ja Jyoba oj stsaʼ oj skoltay ja matik oj stukbʼes ja spensare yajni xyilawe ja xchʼakelal ja Niwan Babilonia. Ja it wa skoltayotik bʼa yabʼjel lek stojol ja stʼilanil mi oj katikan yaljel yabʼye ja kristyano. ¿Jas yujil? La jpensaraʼuktik ja bʼa it: ja jas wa xkalatik yabʼye ja wego bʼobʼta jani oj julskʼujole ja bʼa tyempo jakumi (cha kʼela ja Ezequiel 33:33). Bʼobʼta ja jas wantik yaljel yabʼye oj julskʼujole sok oj stsaʼe oj yaʼteltaye ja Jyoba sok ja keʼntik, pes bʼobʼta mas tsaʼan mixa oj bʼobʼuk. Jastalni ja talna preso bʼa Filipos kechan skʼulan aseptar ja smeranil yajni ekʼ jun tsatsal terremoto, ja wego ay kristyanoʼik bʼa mi skʼulane aseptar pe oj skʼuluke ja yajni xchʼayji snajel ja Niwan Babilonia (Hech. 16:​25-34).

WA XCHOLOTIK YUJNI WA XYAJTAYTIK JA JYOBA SOK JA SBʼIʼIL

11. ¿Jastal wa xkatikyi ‹ipal, wa xkatik niwanbʼuk sok wa xtoyotik› ja Jyoba? (Apocalipsis 4:11; cha kʼela ja potoʼik).

¹¹ Ja rason mas tʼilani yuja wa xcholotik ja lekil rasonik jani yuja wa xyajtaytik ja Jyoba sok ja sakal sbʼiʼili. Wa xkilatik ja xcholjel jastal jun modo bʼa stoyjel ja Dyos wa xyajtaytiki. Akuerdoni aytik lek ke ja Jyoba yeʼnani ‹ja maʼ jel ja yip, wa sbʼajin oj axuk niwanbʼuk sok oj axukyi toyjelal› (kʼuman ja Apocalipsis 4:11). ¿Jastal wa xkatik niwanbʼuk sok wa xtoyotik? Jani xcholjel yabʼye ja kristyanoʼik ja pruebaʼik ke ja Jyoba yeʼnani skʼulan spetsanil ja jastik junuk sok yaʼa ja jsakʼaniltiki. ¿Sok jastal wa xkatikyi ipal, wa xkʼan kaltik, ja kiptiki? Jani yajel makunuk ja jtyempotik,  ja kiptiki sok ja jastik jbʼajtik bʼa koltanel ja bʼa xcholjel ja janekʼni wa xbʼobʼkujtiki (Mat. 6:33; Luc. 13:24; Col.3:23). Bʼa tʼusanta yaljel, jelni xkiʼajtik gusto yaljel sbʼaja jDyostik jel xyajtaytiki. Pe cha wani xkʼanatik stajel tiʼal sbʼaja sbʼiʼil sok ja jas wa stojolani. ¿Jas yuj?

12. ¿Jastal wa xkatik sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba ja bʼa xcholjeli?

¹² Yuja wa xyajtaytik ja Jyoba, wani xkʼanatik yajel sakbʼuk ja sbʼiʼili (Mat. 6:9). Bʼa tuk yaljel: wa xkʼanatik koltanel bʼa oj sakbʼuk ja sbʼiʼil ja bʼa abʼalik yalunej ja Satanás (Gén. 3:​1-5; Job 2:4; Juan 8:44). Ja yuj, ja bʼa xcholjeli wani xkʼanatik skoltajel ja Jyoba sok yaljel yabʼ ja smeranil sbʼaja yeʼn spetsanil ja maʼ wa skʼana oj smaklayotik. Wa xkʼanatik ke spetsanil ja kristyano oj snaʼe ke ja smodo mas niwan jaʼa yajalkʼujoli, ke juni mandaranum jel toj sok ja sGobyerno ojxta xchʼaysnajel ja wokoli sok oj yijan lamanil sok gustoʼil ja bʼa luʼumi (Sal. 37:​10, 11, 29; 1 Juan 4:8). Yajni wa xkʼulantik spetsanil ja jastik it, wantikni yajel sakbʼuk ja sbʼiʼil ja Jyoba. Bʼa pilan, wani xcha ajyikujtik ja gustoʼil bʼa snajel ke wantik yajel kʼotuk ja cholal kiʼojtik jastal stestigoʼik. ¿Jas yuj jach wa xkalatik?

13. ¿Jas yuj juni gustoʼil yuja jbʼiʼiltik testigoʼik bʼa Jyoba? (Isaías 43:​10-12).

¹³ Ja Jyoba stsaʼunejotik bʼa oj kʼotkotik stestigoʼik (kʼuman ja Isaías 43:​10-12). Ayxa jujuntik jabʼil, ja Tsome Tojwanum stsʼijbʼan ja it bʼa jun karta: «Juni chaʼan cholal yuja jbʼiʼiltik testigoʼik bʼa Jyoba». c La katik jun sjejel. La jpensaraʼuktik ke teytik bʼa stiʼ sat jun jues yujni ay maʼ sleʼa jmultik bʼa jkʼulunejtik jun jasunuk mi lekuk, sok wa xmakunikujtik ay maʼ oj skoltayotik. Seguro ke ojni jtsatik jun kristyano bʼa wa xnaʼatik sbʼaj lek, bʼa wa xjipa  jkʼujoltik sok bʼa lek wa xtaji tiʼal bʼa jachuk ja jas oj yali oj makunuk. Pes ja Jyoba stsaʼunejotik bʼa oj kaltik ke kechani yeʼn ja Dyos smeranili yujni wa snaʼa jbʼajtik sok wa sjipa skʼujol jmojtik. Bʼa keʼntik juni chaʼan cholal sok jun gustoʼil ja kʼotel sTestigoʼotik sok ja yuj wa xkʼujolantik bʼa xcholjel ja sbʼiʼili sok sjejel ke ja abʼalik alubʼal sbʼaja yeʼn mini meranuk. Jachuk wa xchiktestik ja jbʼiʼiltik: kʼotelotik stestigoʼik ja Jyoba (Sal. 83:18; Rom. 10:​13-15).

MINI OJ KATIKAN XCHOLJEL MAN XJAK JA CHʼAKELAL

14. ¿Jas tyempoʼik jel chaʼanyabʼalil wantik smajlajel?

¹⁴ ¡Wantikni smajlajel tyempoʼik jel chaʼanyabʼal! Wa xkʼanatik sok ja skoltanel ja Jyoba, ojto ajyuk kristyano bʼa oj skʼuluke aseptar ja smeranil bʼajtanto ke oj kʼeʼuk ja niwan wokoli. Pe cha wani xya gustoʼaxukotik ke ja bʼa niwan wokoli, ja tyempo mas jel wokol sbʼaja kristyano, ojto ajyuk kristyano bʼa oj yaʼekan ja spoko luʼumkʼinal ja Satanás sok oj stoye jmojtik ja Jyoba (Hech. 13:48).

15, 16. ¿Jasa oj nochtik skʼulajel, sok jas tyempo oj kʼot tikʼan?

¹⁵ Malan x-eljule, ayni jun kaʼteltik. Ayni kiʼojtik ja cholal bʼa koltanel xcholjel ja lekil rasonik sbʼaja sGobyerno ja Dyos bʼa yibʼanal ja luʼumi. Chomajkil, tʼilani oj kaltikyabʼ ja kristyano ke wegoxta wan mojxeljan ja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it jel malo. Yajni x-eljul ja skʼakʼujil bʼa yajelyi kuenta ja Dyosi, ojni ya sbʼaje kuenta ke ja rason jcholotik yabʼyeʼi tini jak bʼa Jyoba (Ezeq. 38:23).

¹⁶ Ja yuj, ¿jasa puesto aytik bʼa skʼulajel? Yuja wa xyajtaytik ja lekil rasonik, ja kristyano sok mastoni ja Jyoba sok ja sbʼiʼili, mini oj katikan xcholjel gusto lek sok yiljel stʼilanil masan xyala ja Jyoba: «¡Malanxa!».