Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Ja Onésime sok ja Géraldine

Ja Jyoba wa xya koʼyi slekilal ja matik wa xkumxiye ja bʼa spaise

Ja Jyoba wa xya koʼyi slekilal ja matik wa xkumxiye ja bʼa spaise

JITSAN hermano bʼa wajele bʼa paisik mas riko kumxiyetani ja bʼa spaise. Bʼa jani nikubʼale yuja yajtanel yiʼoje bʼa Jyoba soka smoje, wajeleni bʼa lugarik wa xkʼanxi mas cholumanik (Mat. 22:37-39). ¿Jasa xchʼaka sbʼaje bʼa skʼulajel, sok jastal akʼubʼal koʼyi slekilale yuja Jyoba? La kiltik ja sjejel bʼa Camerún, jun país bʼa África occidental.

«JA BʼA LUGAR MAS LEK BʼA ‹SLUKBʼAJEL CHAY›»

Ja bʼa 1998, jun hermano sbʼiʼil Onésime el ja bʼa Camerún sok ajyi 14 jabʼil bʼa pilan país. Jun kʼakʼu, jun hermano ja bʼa Naʼits bʼa tsomjelal yaʼa ja slajelal it sbʼaja aʼtel bʼa xcholjeli: «La jpensaraʼuktik bʼa chawane yamigo sbʼaje wane slukbʼajel chay bʼa tuktukil lugar sok ja juni mas wan slukbʼajel ja chayi. ¿Mi maʼ meranukni ja maʼ mas tʼusan wan yajel eluki tini oj wajuk ja bʼay ja yamigo?».

Yajni yabʼ ja slajelal it, ja Onésime spensaraʼan oj kumxuk ja bʼa jaʼik mas ay sbʼaʼal ja bʼa Camerún, bʼa wa skʼana skoltajele ja hermanoʼik bʼa oj skoltaye spetsanil ja matik wa skʼanawe snebʼjel ja bʼa Biblia. Pe wani xcham skʼujol mixa oj kʼajyuk ja bʼa spais yuja jitsanxa jabʼil ti ajyel bʼa pilan. Ja yuj bʼa skʼulajel probar, waj wake ixaw ja bʼa Camerún, sok ja bʼa 2012 stsaʼa tixa oj ajyuk tiw.

Ja Onésime wa xcholo: «Tʼilani kʼajyiyon yuja jel yaj x-ekʼ ja kʼaʼuji sok ja tikʼe sakʼanil ja tiw. Ja bʼa Naʼits bʼa Tsomjelal tʼilani kʼajyiyon pilan ekʼele kulanel bʼa bankoʼik mi kʼunuk». Sok cha yala jachsok tsenel: «Pe yajni jaʼ mas wa xwaj jkʼujol smaklajel ja jas wan ekʼeli, masni mi wa xjul jkʼujol kulanel ja bʼa siyaʼik bʼa kʼunikxta».

Ja bʼa 2013, ja Onésime nupanisok ja Géraldine, bʼa kumxi ja bʼa Camerún tsaʼan yajni ti ajyi bʼalune jabʼil bʼa Francia. ¿Jastal aji koʼ slekilale yuja Jyoba yuja yaʼawe bʼajtan bʼa yaʼteltajeli? Ja Onésime wa xyala: «Lajan wajtikon ja bʼa Eskwela bʼa Cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sok aʼtijitikon bʼa Betel. Ja bʼa jabʼil ekʼi, yiʼaje jaʼ 20 estudiante bʼa Biblia ja bʼa jkongregasyontikoni. Ja wego wa xkabʼ tini ayon ja bʼa lugar mas lek bʼa ‹slukbʼajel chay›» (Mar. 1:17, 18). Ja Géraldine cha wa xyala: «Mini tʼun jpensaraʼan jelni oj ajuk koʼ jlekilal».

JA GUSTOʼIL BʼA YAJEL OCH NEBʼUMANIK

Ja Judith sok ja Sam-Castel

Ja Judith, bʼa tini wajel kulan bʼa Estados Unidos, wani skʼana oj skʼuluk mas ja bʼa xcholjeli. wa xcholo: «Kada wala wajyon ja bʼa Camerún bʼa yulatajel ja jpamilya, wanoni okʼel ja yajni wala kumxiyoni yujni tʼilan oj kaʼekan jitsan kristyano bʼa kʼeta kayile estudio bʼa Biblia». Ama jachuk, mitoni stsaʼa oj kumxuk ja bʼa spaisi. Ayni yiʼoj jun lekil yaʼtel, bʼa wani xbʼobʼ stup ja gastoʼik bʼa loktor wa xmakuniyuj ja stat, ja bʼa Camerún. Pe sjipani skʼujol bʼa Jyoba sok stsaʼa ojni kumxuk bʼa Camerún. Wa xyala wani snaʼa jujuntik ja jastik yiʼoj ja bʼa Estados Unidos. Skʼanayi ja Jyoba akoltajuk yuj bʼa oj kʼajyuk, sok ajiyi ja tsatsankʼujolajel wa xmakuniyuji yuj jun biajante sok ja xcheʼumi.

¿Sok jastal wajyuj? Ja Judith wa xyala: «Bʼa kechan oxe jabʼil, yaki gustoʼil yuja chane kristyano yiʼaje jaʼ ja bʼa wa xkayile estudio». Cha tʼoji precursora especial. Ja wego jaxa wan aʼtel soka statam, ja Sam-Castel, ja bʼa aʼtel bʼa biajante. ¿Sok jasa ekʼ sbʼaj ja stati? Ja Judith sok ja spamilya staʼawe jun ospital bʼa pilan país bʼa pwesto aye yeʼn oj stup-e ja gastoʼik ja bʼa yoperasyon ja stati. Ja operasyoni jelni lek elkʼot.

WA XYABʼYE JA SKOLTANEL JA JYOBA

Ja Caroline sok ja Víctor

Jun hermano sbʼiʼil Víctor waj bʼa Canadá. Tsaʼan yajni skʼuman jun artikulo ja bʼa La Atalaya sbʼaja chapjelal bʼa stsajel jun karrera, spensaraʼan ja bʼa yestudioʼik, sok stsaʼa oj yakan ja universidad sok stsaʼa snebʼjel jun aʼtel bʼa pasil skʼulajel: «Stsʼakatal yuja jaw, jtaʼa jun kaʼtel sok bʼobʼni jkʼuluk ja jas tolabida wa xkʼana: ja ochel precursor». Mas tsaʼan, nupanisok ja Caroline sok wajye bʼa Camerún. Yajni teye tiw, yulataye ja Betel, bʼa nikji skʼujole ta oj bʼobʼ koltanuke ja bʼa Camerún. Ja Víctor wa xcholo: «Mini ay jun rason bʼa oj kaltikon miyuk. Sok yuja kiʼojtikon jun jsakʼaniltik bʼa chʼin, bʼobʼni jkʼultikon aceptar ja lokjelali». Ama ja Caroline ayni yiʼoj jujuntik chamel, stsaʼawe oj skʼuluke ja jas xchapaweta skʼulajeli.

Ja Víctor sok ja Caroline kʼe aʼtijuke jastal precursor regular bʼa oj skoltaye ja matik wa skʼanawe snebʼjel ja bʼa Biblia. Bʼa jun tyempo jani smakʼlay sbʼaje soka takʼin snoluneje, pe tsaʼan cha aʼtijiye bʼa Canadá jujuntik ixaw bʼa oj kumxuke ja bʼa Camerún sok bʼa mi oj yawekan ja precursorili. ¿Jastal aji koʼ slekilale yuja Jyoba? Wajye ja bʼa Eskwela bʼa Cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, aʼtijiye jastal precursor especial sok ja wego tixa wane koltanel bʼa yajel kʼe naʼitsik. Ja Víctor wa xyala: «Yajelkan ja lugar bʼa jel lek wan wajelkujtikoni bʼobʼni kabʼtikon ja skoltanel ja Jyoba».

JA GUSTOʼIL BʼA SKOLTAJEL JA KRISTYANOʼIK BʼA OJ YAʼEYI JA SAKʼANILE JA JYOBA

Ja Stéphanie sok ja Alain

Ja bʼa 2002, jun hermano sbʼiʼil Alain, bʼa wan skʼulajel estudiar bʼa universidad bʼa Alemania, skʼuman ja tratado Joven, ¿qué harás con tu vida?, bʼa nikji oj ya ajyuk yajkʼachil skʼelsatik. Ja bʼa 2006, waj ja bʼa Eskwela bʼa Biblia sbʼaja Keremtiki sok jekji bʼa Camerún, ja bʼa país pojki.

Ja tiw staʼa jun yaʼtel bʼa jujuntik kʼakʼu. Mas tsaʼan, staʼa pilan bʼa masxa wa xtupji, pe wani xcham skʼujol oj timjukyuj ja bʼa xcholjeli. Ja yuj, yajni ajiyi ja lokjelal bʼa oj och precursor especial, mini skʼulan dudar bʼa skʼulajel aseptar. Ja yeʼn kʼapjiyi yuja yajwali masxa oj tupjuk bʼa mi oj yakan ja aʼteli, pe ja Alain yala yabʼ miyuk. Mas tsaʼan, nupanisok ja Stéphanie, bʼa tini ajyi kulan jujuntik jabʼil bʼa Francia. ¿Jastik wokolik stʼaspun ja yeʼn ja yajni waj ja bʼa Camerún?

Ja Stéphanie wa xcholo: «Koyon chamel pe mini jel tsatsuk sok cha kiʼajni wokolik yuja jel delikado ja jkwerpo, pe bʼobʼni jtaʼ ja aʼanik wa xmakunikuji sok bʼa mas lekxa oj ajyukon». Ja Jyoba yani koʼyi slekilal ja nupanum it yuja kuchyujile. Ja Alain wa xcholo: «Yajni wajtikon xcholjel ja bʼa Katé, jun chonabʼ jel najat, jtaʼatikon jitsan kristyano bʼa wa skʼanawe skʼulajel estudiar ja Biblia. Bʼobʼni katikon yile estudio bʼa Biblia jach bʼa telepono. Chawane ja bʼa estudiante jaw yiʼaje jaʼ sok ajyi xa jun kʼole cholumanik». Ja Stéphanie cha wa xcholo: «Mini ay pilan gustoʼil ja skoltajel ja kristyanoʼik bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Jyoba sok oj yaʼeyi ja sakʼanile. Ja il ja bʼa Camerún kabʼunejtikon jitsan ekʼele ja gustoʼil jaw». Ja wego, ja Alain soka Stéphanie wane aʼtel jastal biajante.

«JKʼULANTIKON JA JAS TʼILAN OJ JKʼULUKTIKONI»

Ja Léonce sok ja Gisèle

Ja Gisèle yiʼaj jaʼ ja yajni wan snebʼjel Aʼan ja bʼa Italia. Jelni cham yila yuja yiʼuneje jun sakʼanile bʼa chʼin ja nupanum bʼa precursore, ja maʼ ajiyi yuj estudio bʼa Biblia, sok wani skʼana oj skʼuluk mas ja bʼa choljeli. Ja yuj och precursora regular ja yajni wanto skʼuljel estudiari.

Ja Gisèle wani skʼana oj kumxuk ja bʼa Camerún bʼa oj xchol mas, pe ayni jas wa xtimjiyuj. Wa xyala: «Ojni jchʼay ja permiso ajyel ja bʼa Italia sok oj kakan ja kamigoʼik sok ja pamilyaʼik ja bʼa tiw». Ama spetsanil yuja jaw, ja bʼa mayo bʼa 2016, kumxi ja bʼa Camerún. Yajni ekʼ ja tyempo nupanisok ja Léonce, sok alji yabʼye yuja naʼits Betel awajuke ja bʼa chonabʼ Ayos, bʼa wa xkʼanxi mas cholumanik.

¿Sok jastal ja sakʼanil ja bʼa chonabʼ jaw? Ja Gisèle wa xcholo: «Jitsan ekʼele, ayni wala kantikon jitsan kʼakʼu mey jlustikon sok mini xbʼobʼ jkʼuluktikon kargar ja sbateriya ja jteleponotikoni. Ja yuj masni jitsan tyempo tupel wa x-ajyi. Jnebʼa stojbʼesel ja jas kabʼtikon jach yajel makunuk siʼ sok kʼakʼ, sok ja bʼa yoj akwali wala wajtikon yijel jaʼ ja bʼa wa xbʼojti jachsok karretiyaʼik sok linternaʼik yujni mey mas kristyano ja bʼa oraʼik jaw». Ja Gisèle yala ja jas koltajiye bʼa oj kuchyujile: «Kuchkujtikon stsʼakatal ja skoltanel ja yip ja Jyoba, skoltajel jbʼajtikon soka jtatami, ja wa stsatsankʼujolanotikone ja pamilya sok ja amigoʼik, soka wa xyawekiton jujuntik ekʼele jastik junuk».

¿Wan maʼ xgustoʼaxi ja Gisèle yuja kumxi ja bʼa spais pojki? Ja yeʼn wa xyala: «Waniʼa. Ja bʼa sbʼajtanili, jtʼaspuntikon jujuntik wokol sok ja ayni wa x-el jganatikon. Pe yajni katikonkan ja jastik jaw, ja keʼn soka jtatami kʼot jnaʼatikon jani jkʼulantikon ja jas tʼilan oj jkʼuluktikoni. Jipa jkʼujoltikon bʼa Jyoba sok masni mojan wa xkabʼ ayotikonsok». Ja Léonce soka Gisèle wajye ja bʼa Eskwela bʼa Cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi sok ja wego kʼotele precursor especial bʼa jun tyempo.

Jastalni ja lukbʼanum chayiki bʼa wani xkuchyujile chikan jas wokol wa stʼaspune bʼa slukbʼajel mas chayik, ja hermanoʼik wa xkumxiye ja bʼa spaise pojkiye pwestoni aye bʼa xchʼakjel sbʼaje bʼa skoltajel ja matik wa skʼanawe snebʼjel sok spetsanil skʼujole ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Mini ay duda, ja Jyoba ojni julskʼujol sok ojni ajuk koʼuk slekilale yuja yajalkʼujol sjeʼuneje bʼa xchʼakjel sbʼaje yuja sbʼiʼili (Neh. 5:19; Heb. 6:10). Ta ja weʼn tikulana bʼa pilan país sok waxa naʼa ja bʼa wa país pojkiya wa xkʼanxi mas cholumanik, ¿oj maʼ bʼobʼ kumxan? Ta akʼulan, ojni bʼobʼ ajyan seguro ja Jyoba oj ya koʼuk alekilal (Prov. 10:22).