1. Jastalni wa xyala ja Mateo 7:13, 14, ¿jas yuj ja sakʼanil ja yaʼtijumik ja Dyos ojni slaj jastal jun biaje?

JA SAKʼANIL ja yaʼtijumik ja Dyosi ojni slaj jastal jun biaje. Ja jkʼelsatiki, jani ajyel sakʼan ja bʼa yajkʼachil luʼum bʼa yeʼnxani oj ya mandar ja jDyostik jel xyajtani, ja Jyoba. Kada kʼakʼu wa xleʼatik modo oj wajkotik ja bʼa bʼej wa x-ikʼwani ja bʼa sakʼanili. Pe jastalni yala ja Jesús, chʼini ja bʼeji sok ayni ekʼele wokol wajel ja bʼa tiw (kʼuman ja Mateo 7:13, 14). Yuja mulanumotiki, ayni wala eltik ja bʼa bʼeji (Gál. 6:1).

2. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it? (Kʼela ja rekwagro « Ja yajel jbʼajtik chʼin wa skoltayotik stojel ja jbʼejtiki»).

² Bʼa mi oj elkotikan ja bʼa chʼin bʼej wa x-ikʼwani ja bʼa sakʼanili, tʼilani oj jtukbʼestik ja jastal wa xpensaraʼantik, ja jas wa xkʼulantik, sok ja jmodotiki. Jani jaw ja jas kʼan yal ja jekabʼanum Pablo yajni snika skʼujol ja nebʼumanik bʼa Kristo bʼa Corinto ja yajni yala yabʼye, ‹tojo abʼajik› (2 Cor. 13:11). Ja rason jaw wantoni xcha makuni ja bʼa jtyempotiki. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik jastal oj bʼobʼ skoltayotik ja Biblia stojel ja jbʼejtiki sok jastik modo oj bʼobʼ skoltayotike ja kamigotik bʼa takʼanexa bʼa mi oj elkotik ja bʼa bʼej wa x-ikʼwani ja bʼa sakʼanili. Cha oj kiltik jastik ekʼele bʼobʼta wokol oj kabʼtik snochjel ja tojelal wa xyaʼa ja xchonabʼil ja Jyoba. Sok oj jpaklaytik ja stʼilanil ja chʼin yajel jbʼajtik ta wa xkʼana stukbʼesel jbʼajtik sok yaʼteltajel ja Jyoba gusto lek.

3. ¿Jastal wa skoltayotik ja Yabʼal ja Dyosi?

³ Mini pasil spaklajel ja jpensartik sok ja jastal wa xkabʼ ayotik. ¿Jas yuj? Yujni ja jkʼujoltiki wa xchʼaykʼujolani, sok jelni wokol snajel bʼa man oj yiʼotik (Jer. 17:9). Wani xloʼlay jbʼajtik bʼa keʼntikta sok «pensarik mi meranuk» (Sant. 1:22, TNM). Ja yuj jelni tʼilan la katik makunuk ja Yabʼal ja  Dyos bʼa spaklajel jbʼajtik. Ja Biblia wa skoltayotik bʼa snajel jastalotik ja bʼa kojoltiki, «ja jpensartiqui» sok ja jas mero wa xtax ja bʼa jkʼujoltiki (Heb. 4:12, 13). Bʼa pilan yaljel, ojtikni slaj jastal jun aparato bʼa rayos X, bʼa wa skoltayotik yiljel jastalotik ja bʼa kojoltiki. Pe ta wa xkʼanatik oj katik el slekil ja rasonik wa xtaʼatik ja bʼa Biblia sok ja wa xyaʼawekitik ja matik akʼubʼal xchole yuja Dyosi, tʼilani chʼin oj kaʼ jbʼajtikik.

4. ¿Jastal wa xnaʼatik ja mandaranum Saúl och ya sbʼaj niwan?

⁴ Ja jas ekʼ sbʼaj ja mandaranum Saúl wa xchiktes ja jas oj bʼobʼ ekʼuk jbʼajtik ja yajni mi chʼinuk wa xkaʼa jbʼajtik. Jelni chaʼan kʼot ya sbʼaj bʼa mini tʼun kʼot yal tʼilani oj stukbʼes ja jastal wa spensaraʼani sok ja smodo (Sal. 36:1, 2; Hab. 2:4). Ja it tini chiknaji lek, yajni ja Saúl aljiyabʼ yuja Jyoba ja jas mero oj skʼuluk ja yajni xchʼaya snajel ja amalequitaʼiki, pe mini skʼuʼan. Yajni ja Saúl aljiyabʼ yuja aluman Samuel mi lek ja jas skʼulani, mini tʼun snaʼa malaya. Ja jas skʼulani, sleʼa modo skoltajel sbʼaj bʼa yila lajansok mey stʼilanil ja jas oj ijukjanyi ja skʼokjel ja mandar sok ya smuluk ja tuk (1 Sam. 15:13-24). Sok mixani jaʼuk ja sbʼajtanil ekʼele wa sjeʼa ja tikʼe modoʼal jaw (1 Sam. 13:10-14). Ja mas triste, yaʼakan ja skʼujoli niwan oj yabʼ sbʼaj. Yuja mi stukbʼes ja spensari, ja Jyoba stojo sok mixani lek yila.

5. ¿Jasa wa xnebʼatik ja jas ekʼ sbʼaj ja Saúl?

⁵ Bʼa oj jnebʼtik ja jas ekʼ sbʼaj ja Saúl, ojni bʼobʼ kaʼ jbʼajtik ja sjobʼjelik it: «¿Wan maʼ xleʼa modo bʼa mi oj jkʼuʼuk ja rasonik wa xkʼuman ja bʼa Biblia? ¿Wan maʼ xkila lajansok mey stʼilanil ja jas oj yijanki ja skʼokjeli? ¿Wan maʼ xkaʼ smuluk ja tuk ja jas wa xkʼulan ja keʼn?». Ta jach wa xkʼulantik junuk ja bʼa sjobʼjelik jaw, tʼilani oj jtukbʼestik ja jastal wa xpensaraʼantik sok ja jmodotiki. Ta mi xkʼulantik, ja jkʼujoltik jelni niwan oj kʼot ya sbʼaj bʼa mixani oj skʼan oj yamigoʼukotik ja Jyoba (Sant. 4:6).

6. ¿Jasa stukil waj ja Saúl sok ja David?

⁶ La kiltik ja stukil waj ja mandaranum Saúl sok ja maʼ yiʼajkan ja xcholi, ja David, jun winik bʼa syajtay ja «sley ja Jyoba» (Sal. 1:1-3). Ja David wani snaʼa ja Jyoba wani skoltay ja matik chʼin wa xyaʼa sbʼaji pe mini lek xyila ja maʼ niwan wa xyaʼa sbʼaji (2 Sam. 22:28). Ja yuj yaʼakan oj tojuk yuj ja sley ja Dyos ja jastal wa spensaraʼani. Stsʼijbʼan: «Oj kayi stoyjel ja Jyoba, ja maʼ yaʼunejki rasoni. Cha jachuk ja bʼa yoj akwali, ja jpensarik mas chʼikani wa stojowon» (Sal. 16:7).

7. Ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik, ¿jasa oj jkʼuluktiki?

⁷ Ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik, ojni katikan ja Biblia oj stoj ja jas mi lek wa xkʼulantik pensari bʼajtanto oj yiʼotik skʼulajel. Ja Yabʼal ja Dyos jachni jastal jun kʼumal bʼa wa yala kabʼtik: «Ja it ja bʼeji. Tila bʼejyiʼa». Ojni yaʼ kitik abiso ja yajni wanotik xa elel ja bʼa bʼeji, ta wajumotik xa bʼa derecha ma bʼa izquierda (Is. 30:21). Smaklajel ja Jyoba jelni oj yijankitik slekilal (Is. 48:17). Jun sjejel, mini wala kotikan kʼixwel bʼa ay maʼ oj stojotik. Masni kʼubʼan oj och ajyukotik soka Jyoba yujni oj kabʼtik wa xyilawotik jastal jun yunin bʼa jel syajtayotik (Heb. 12:7).

8. Jastalni wa xyala ja Santiago 1:22-25, ¿jastal ja Yabʼal ja Dyos ojni bʼobʼ kʼotuk jastal jun espejo sbʼaja keʼntiki?

⁸ Ja Yabʼal ja Dyos ojni bʼobʼ kʼotuk jastal jun espejo sbʼaja keʼntik (kʼuman ja Santiago 1:22-25). Kada saʼan sakbʼel, tʼusan mi spetsaniluk ja kristyano wani skʼela sbʼaje bʼa jun espejo bʼajtanto oj eluke ja bʼa snaje. Jachuk wa xkilatik ta tʼilan ay jas oj jtojbʼestik bʼajtanto ay maʼ oj yil-otik. Bʼa juntikxta, yajni wa xkʼumantik kada kʼakʼu ja Biblia, wa xkilatik ta tʼilan ay jun jasunuk oj «jtukbʼestik» ja jastal wa xpensaraʼantiki ma ja jmodotiki. Jitsan hermano  wa skʼumane ja teksto bʼa kʼakʼu bʼajtanto oj eluke ja bʼa snaje sok wa xyaʼawekan ja jas wa skʼumane ja oj tojuke yuj ja jastal wa spensaraʼane. Anto, ja bʼa kʼakʼu, wa sleʼawe modoʼik bʼa jastal oj yawe makunuk ja rasonik ja bʼa Yabʼal ja Dyosi. Cha tʼilani oj jkʼumuktik ja Biblia sok spensarajel kada kʼakʼu. Ama ja it lajansok mini ay stʼilanil, jani june ja bʼa jkoltajeltik mas tʼilan skʼulajel bʼa mi oj elkotikan ja bʼa chʼin bʼej wa x-ikʼwani ja bʼa sakʼanili.

9. ¿Jas tyempo oj bʼobʼ makunukujtik jun kamigotik oj stojotik?

⁹ ¿Ay maʼ bʼa jun ekʼele kʼe wajkotik bʼa jun bʼej bʼa kʼe ya najatbʼukotik soka Jyoba? (Sal. 73:2, 3). Ta jun kamigotik bʼa takʼanxa mi xiw stojowotik, ¿jmaklaytik maʼ sok katik maʼ makunuk ja srasoniki? Jelni lek ja jtsaʼatik skʼulajeli, seguro wani maʼ xkaʼatikyi tsʼakatal yuja yala kabʼtiki (Prov. 1:5).

10. ¿Jastal tʼilan oj kabʼtik ta stojowotik jun kamigotik?

¹⁰ Ja yabʼal ja Dyos wa xya juljkʼujoltik «ja yajbʼelik wa xyaʼa bʼa jun amigo tojikni» (Prov. 27:6). ¿Jas wa stojolan ja it? La jpensaraʼuktik wantik smajlajel bʼa skʼutsjel jun karretera bʼa jel wan ekʼel ja karro sok ja wa xwaj jkʼujoltik skʼeljel ja jteleponotiki. Kʼe jkʼutstik bʼa mini wa xjacha ja jsatiki. Anto, jun kamigotik syama ja jkʼabʼtiki sok sjokowotikani. Jelni tsats syamawotik bʼa kan senya ja jkʼabʼtiki. Pe stsʼakatal yuja wegoxta skʼulani, skoltayotik bʼa mi oj spajchukotik karro. Bʼobʼta jyajalantik ja kabʼtik jujuntik kʼakʼu. Pe ¿anke mini oj tajkukotik soka kamigotiki? Seguro jelni oj katikyi tsʼakatal yuja skoltayotiki. Jastaltikni jaw, ta jun kamigotik yalkabʼtik ja jastal wala kʼumanitik sok ja jas wa xkʼulantik kontra xani ay soka jastik yaʼunej kujlajuk ja Dyosi, bʼobʼta ja bʼajtani yaj oj kabʼtik, pe ja oj tajkukotik soka yeʼn kʼotelni sonsoʼil (Ecl. 7:9). Ja smeranili, masni lek ja oj katikyi tsʼakatal yuja mini xiw ja yala kabʼtiki.

11. ¿Jasa oj bʼobʼ ijuk june bʼa mi oj skʼan ja rason oj ajukyi yuj yamigo bʼa jel xyajtajiyuj?

¹¹ ¿Jasa oj bʼobʼ ijuk june bʼa mi oj skʼan ja rason oj ajukyi yuj jun yamigo bʼa jel xyajtajiyuj? Ja yajel sbʼaj niwan. Ja matik niwan wa xyaʼa sbʼaji kechan wa skʼanawe oj «jeejuc yile ja jastal huas scʼana ja yenle»; ja yeʼnle mixani skʼana oj «yabye ja ba merani» (2 Tim. 4:3, 4). Mi maʼ smaklaye yujni wa skʼuʼane mas listoʼe sok mas tʼilane yuja tuki. Pe ja jekabʼanum Pablo yala: «Ta ay kʼa ma‘ wa skʼulan sbʼaj niwanil a‘nima mi jachukuk wa slo‘la sbʼaj ye‘n‘ita» (Gál. 6:3, YD). Ja mandaranum Salomón yalani jaman lek: «Masni lek jun yal kerem bʼa pobre pe bibo ke yuj jun mandaranum bʼa awelxa pe mixa x-och rason, bʼa mixani spensaraʼan bʼa oj skis ja rasoniki» (Ecl. 4:13).

12. Yajni wa xkʼumantik ja Gálatas 2:11-14, ¿jasa wa xnebʼatik ja sjejel ja bʼa jekabʼanum Pedro?

¹² Ja jekabʼanum Pedro yaʼakan kitik jun lekil sjejel yajni toji yuj ja jekabʼanum Pablo bʼa aye jitsan (kʼuman ja Gálatas 2:11-14). Ojni bʼobʼ tajkuk soka Pablo yuja jastal aljiyabʼi sok ja bʼa lugar aljiyabʼi. Pe yuj, ja biboni ja Pedro, skisa ja rasoni sok mini snoloyi tajkel ja Pablo. Jaʼukto maʼ, yajni ekʼ ja tyempo yala, ‹kala moj-aljel› (2 Ped. 3:15, YD).

13. ¿Jasa tʼilan oj kaʼ tʼabʼan jkʼujoltiki yajni ay maʼ oj katikyi rason?

¹³ Ta jun ekʼele wa xkilatik lajansok tʼilan oj katikyi rason jun kamigotik, ¿jasa tʼilan oj kaʼ tʼabʼan jkʼujoltiki? Bʼajtanto oj jtatik loʼil, la jobʼ jbʼajtik: «¿Mi maʼ ‹jelxa toj wa xkʼulan jbʼaj?›» (Ecl. 7:16). Ja maʼ jelxa toj wa skʼulan sbʼaji jani wa xyala yabʼ ja tuk ja  jas wa pensaraʼan ja yeʼn, mini jaʼuk ja bʼa Jyoba, sok mini jel snaʼa syajal. Tsaʼan yajni jpensaraʼantik ja bʼa it, pe wa xkilatik lajansok tʼilani oj loʼilanukotik soka kamigotiki, la kaltik yabʼ jaman lek jas yuj sok la katikyi sjobʼjelik bʼa oj kʼot snaʼ ja jas mi lekuk wanuk skʼulajeli. Tʼilani ja jas oj kaltiki tini oj katik eluk bʼa Biblia, sok yajel julyi skʼujol ja kamigotiki jani oj yayi kwenta ja Jyoba, mini keʼnuktik (Rom. 14:10). Jani la kitik ja sbiboʼil ja Yabʼal ja Dyosi, sok yajni xkatikyi rason june, la jnatik syajal jastalni ja Jesús (Prov. 3:5; Mat. 12:20). La kaʼ juljkʼujoltik ja Jyoba jachni oj skʼulkitik ja jastal wa xkʼulantikyi ja tuki (Sant. 2:13).

14. ¿Jasa wa xchapakitik ja xchonabʼil ja Dyosi?

¹⁴ Ja Jyoba wa xya makunuk ja xchonabʼ ja bʼa luʼumi bʼa oj stojotik ja bʼa bʼej wa x-ikʼ wani ja bʼa sakʼanili. Ja xchonabʼil ja Dyos wa xchapa bideoʼik, juʼunik sok tsomjelik bʼa wa skoltayotik yajel makunuk ja rasonik bʼa Biblia. Ja jastik it tini naka elel bʼa Biblia. Ja Tsome Tojwanumi wa skʼanawe ja yip ja Dyos bʼa stsajel ja jasa mas lek skʼulajel ja bʼa xcholjeli. Ama jachuk, kada tyempo wa spaklaye ja jas stsaʼaweta skʼulajel sbʼaja it, pes yujni «ja jastik wan ekʼel ja bʼa luʼumkʼinal it wan tukbʼel» sok ja xchonabʼil ja Dyos tʼilani jach oj skʼuluk ja jastalni wa xtax ja luʼumkʼinali (1 Cor. 7:31, TNM).

15. ¿Jastik junuk stʼaspuneje jujuntik cholumanik?

¹⁵ Meran, yajni ja xchonabʼil ja Dyos wa xya eluk jun yajkʼachil xcholjel bʼa jun sjejel bʼa Biblia ma wa xyakitik tojelal sbʼaja jastal oj ajyuk ja jmodotik, wegoxtani wa xkʼulantik aceptar. Pe ¿jasa wa xkʼulantik yajni wa stukbʼes jun jasunuk wa syama bʼa tuk jsakʼaniltik? Jun sjejel, ja bʼa tsaʼanikxta jabʼilik jelxani kʼeta ja stsʼakol bʼa yajel kʼeʼuk sok ja stojbʼesel ja lugarik bʼa wa stsomo jbʼajtik. Ja yuj ja Tsome Tojwanumi stsaʼa mas lek oj axuk makunuk ja Naʼits bʼa Tsomjelal ja janekʼni ochuk. Yuja it, staʼunej sbʼaje jujuntik kongregasyon sok cha chonxel jujuntik. Ja takʼini wan axel makunuk bʼa skoltajel yajel kʼeʼuk Naʼitsik bʼa Tsomjelal ja bʼa lugarik mas wa xkʼanxi. Ta ayotik bʼa jun lugar bʼa wan chonxel ja Naʼits bʼa Tsomjelal sok wan stajel sbʼaj ja kongregasyonik, bʼobʼta mas wokol xkabʼtik skʼulajel aceptar. Ja wego, jujuntik cholumanik tʼilani masxa najat oj skʼuluke biajar bʼa oj ochuke ja bʼa tsomjelali. Jujuntik bʼa koltaniye yajel kʼeʼuk ma koltaniye  bʼa stalnajel wa sjobʼo sbʼaje jas yuj wan chonxel. Bʼobʼta wa xyabʼye ja tyempo sok ja janekʼ skʼujolane mini makuni. Anima spetsanil ja jastik jaw, wanetoni koltanel soka jas ajkʼach tsaxel skʼulajel, sok wani xkaʼatik yile tsʼakatal yuja jaw.

16. ¿Jastal wa skoltayotik ja Colosenses 3:23, 24 bʼa mi oj chʼaykujtik ja gustoʼil?

¹⁶ Jun jasunuk oj skoltayotik bʼa mi oj chʼaykujtik ja gustoʼil jani yajel juljkʼujoltik wanotikni aʼtel bʼa Jyoba sok yeʼnani wan stojel ja xchonabʼili (kʼuman ja Colosenses 3:23, 24). Ja mandaranum David yaʼakitik jun lekil sjejel yajni koltani soka sjastik sbʼaj bʼa yajel kʼeʼuk ja templo. Yala: «¿Machunkilukon ja keʼn sok machunkiluk ja jchonabʼi bʼa mi oj katikon majtanalik bʼa wa x-el masan bʼa jkʼujoltikon? Yujni spetsanil ja jastik junuki weʼnani naka abʼaj, sok kaʼunejtikon awi ja weʼn ja jastik wa xjak bʼa wa kʼabʼi» (1 Crón. 29:14). Yajni wa xkaʼatik jdonasyontik, cha wanotikni yajelyi ja Jyoba ja bʼa jas wa xyaʼakitiki. Anima jachuk, ja Jyoba wani xyaʼakitik tsʼakatal ja jtyempotik, ja kiptik sok ja jastik wa xkaʼatik bʼa skoltajel ja aʼtel wa skʼana oj jkʼuluktiki (2 Cor. 9:7).

17. ¿Jas yuj mok el jganatik ta tʼilan oj jtojtik ja jbʼejtiki?

¹⁷ Bʼa mi oj elkotik ja bʼa chʼin bʼej wa x-ikʼwani ja bʼa sakʼanili, tʼilani oj jnochtik toj lek ja sjejel bʼa Jesús (1 Ped. 2:21). Ta wa xkilatik tʼilani oj jtojtik ja jbʼejtiki, mokni el jganatik. Ta jach wa xkilatik jelni lek, pes wani xchiktes wa xkʼanatik oj jnochtik ja stojelal ja Jyoba. Ja yeʼn wani snaʼa mulanumotik, sok ja yuj wani snaʼa mini oj bʼobʼkujtik snochjel jastalni mero ja Jesús.

18. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj kʼotkotik ja bʼa jkʼelsatiki?

¹⁸ Ja bʼa jas jnebʼatikta, la waj jkʼujoltik ja bʼa tyempo jakumto, pwesto la ajyukotik bʼa stukbʼesel ja jastal wa xpensaraʼantiki, ja jas wa xkʼulantik sok ja jmodotik (Prov. 4:25; Luc. 9:62). Mok la katikan yajel jbʼajtik chʼin sok skʼulajel ja jas wa xyala ja 2 Corintios 13:11: «Ajyanik tzamal [ma gusto]. tojbʼes abʼajik». Ta wa xkʼulantik, ‹ja Dyos bʼa yajalkʼujol sok lamanil› tini oj ajyuk jmoktik. Sok mini kechan oj kʼotkotik ja bʼa jkʼelsatiki cha ojni kabʼtik stsamalil ja bʼa biaje oj jkʼuluktik ja bʼa wa x-ikʼwani ja bʼa sakʼanili.