1, 2. Cholo sok jun sjejel jastal oj bʼobʼ katik makunuk ja jas wa xyala ja Proverbios 4:25.

LA JPENSARAʼUKTIK sbʼaja oxe jasunuk it. Jun hermana wa xya ekʼ bʼa yolom jujuntik ja jastik lek ekʼel ja bʼa sakʼanili. Ja wego masxa wokol bʼa yeʼna, pe wantoni skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼ yuj bʼa yaʼteltajel ja Jyoba (1 Cor. 15:58). Kada kʼakʼu wa spensaraʼan tey bʼa Kʼachinubʼ bʼa tini ay soka spamilyaʼiki. Pilan hermana wa xjul skʼujol ja bʼa kongregasyon ay maʼ yajbʼesji yuj, pe tsaʼa mi oj snol koraja (Col. 3:13). Sok jun hermano mi xchʼay skʼujol ja jas mi lekuk skʼulan ja bʼa tyempo ekʼta, pe ja wego jaxani wa xwaj skʼujol ajyel toj soka Jyoba (Sal. 51:10).

² ¿Jasa wa slaja sbʼaj ja bʼa hermanoʼik it? Ja yeʼnle wantoni snaʼawe ja bʼa jas ekʼta pe mixani ja wa xwaj skʼujole. Ja jas wa skʼulane, jani wa xwaj skʼujole ja bʼa tyempo jakumto (kʼuman ja Proverbios 4:25).

3. ¿Jas yuj tʼilani ja oj waj jkʼujoltik ja bʼa tyempo jakumto?

³ ¿Jas yuj tʼilani ja oj waj jkʼujoltik ja bʼa tyempo jakumto? Jastalni jun kristyano mini oj bʼobʼ bʼejyuk toj ta tolabida wan skʼeljel spatik, ja keʼntiki mini oj bʼobʼ jkʼuluktik mas ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba ta tolabida ja wa xwaj jkʼujoltik ja bʼa tyempo ekʼta (Luc. 9:62).

4. ¿Jasa oj jtatik tiʼal ja bʼa artikulo it?

⁴ Ja bʼa artikulo it oj jtatik tiʼal bʼa oxe jasunuk bʼa oj bʼobʼ yiʼotik jaʼ oj waj jkʼujoltik ja bʼa tyempo ekʼta: * ja yajel juljkʼujoltik, ja snoljel koraja sok ja jel oj kaʼ jmuluk jbʼajtik. Bʼa jujune ja it, oj kiltik jastal ja rasonik bʼa Biblia oj bʼobʼ skoltayotik oj chʼay jkʼujoltik «ja jas ecʼ ta» sok skʼujolajel stajel ja «jastik jakumi» (Filip. 3:13).

5. ¿Jasa wa xyala kabʼtik ja bʼa Eclesiastés 7:10?

⁵ (Kʼuman ja Eclesiastés 7:10). La kiltik ja bʼa bersikulo it mini wa xyala ta mi lekuk ja oj jobʼ jbʼajtik jas yuj lekni ja bʼa tyempo ekʼta, jani sjobʼjel jbʼajtik jas yuj masni lek ja bʼa tyempo ekʼta yuja wego. Pe ja bʼa jastik lek yajel juljkʼujoltik juni majtanal bʼa Jyoba. Ja mi lekuki jani yajel slaj sbʼaj ja jastik ekʼta soka bʼa wego sok yaljel masxani mi lekuk wan ekʼel kujtik. Bʼa pilan Biblia wa sutu ja bersikulo it: «Mok loma jobʼa bʼaj jas yuj spetsanil ja tyempo ekʼta masni lek, pes ja sjobʼjel jaw mini bʼa biboʼiluk».

6. ¿Jas yuj mini biboʼiluk spensarajel tikʼan ja jsakʼaniltiki masni lek ja bʼa ekʼta? Aʼa jun sjejel.

⁶ ¿Jas yuj mini biboʼiluk spensarajel tikʼan ja jsakʼaniltiki masni lek ja bʼa ekʼta? Yujni ja yajel juljkʼujoltiki ojni bʼobʼ yiʼotik jaʼita oj jul jkʼujoltik ja bʼa jastik lek ekujtiki ma mixa oj kiltik stʼilanil ja wokolik wan ekʼel jbʼajtik ja bʼa jutsʼin jaw. La jpensaraʼuktik ja israʼelenyoʼik ja bʼa najate: yajni elye ja bʼa Egipto wego chʼay skʼujole ja wokolik ekʼ ja bʼa sakʼanile sok kechantani julskʼujole ja waʼelik wa xyabʼye stsamalil ja tiw. Wa xyalawe: «¡Janekʼto wa xnaʼatikon ja chayik kʼebʼubʼal wa xkabʼtikon ja bʼa Egipto, sok ja pepinoʼik, ja sandíaʼik, ja tuyalik, ja seboyaʼik sok ja axuxiki!» (Núm. 11:5). Pe ¿merani maʼ ja mi chaʼanuk wa stupuweʼa ja jas wa xyabʼyeʼa? Miyuk. Pe ja smeranili, jelni chaʼan wa stupuwe, pes ja bʼa Egipto moso ajyiye bʼa jelni ixtalajiye (Éx. 1:13, 14; 3:6-9). Pe mini ekʼ mas tyempo, chʼay skʼujole ja wokolik ekʼyujile sok kʼe kʼankʼunuk yujile ja bʼa tyempo ekʼta. Jaʼukto maʼ jaʼ oj waj skʼujole ja bʼa jas kʼulajita yile yuja Jyoba, stsaʼawe jani oj waj skʼujole ja bʼa tyempo ekʼta. Pe ja jaw mini tʼun skʼulan gusto ja Jyoba (Núm. 11:10).

7. ¿Jasa koltaji jun hermana bʼa mi oj ijuk ja bʼa yajel julskʼujol ja bʼa tyempo ekʼta?

⁷ ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi oj yiʼotik yajel julkʼujoltik ja bʼa jas ekʼta? La kiltik ja bʼa jas ekʼ sbʼaj jun hermana bʼa kʼe aʼtijuk ja bʼa Betel bʼa Brooklyn bʼa 1945. Jujuntik  jabʼil tsaʼan, nupanisok jun betelita sok ja tiw aʼtijiye lajan bʼa jitsan jabʼil. Ja bʼa 1976, ja statami maloʼaxi. Yajni kʼot snaʼ jelxani mojan oj chamuk, yayi jujuntik lekil rason ja xcheʼum sbʼaja yajni xkan biguda. Yala yabʼ: «Ajyelni kujtik jun jnupaneltik jel gusto. Jitsan kristyano mini wa snaʼawe jastal ja jaw». Sok yala: «Ama wani x-albʼi ja jas wa xjul jkʼujoltiki mokni jaʼ wajuka kʼujol ja bʼa tyempo ekʼta. Ja tyempo oj skoltaya bʼa oj kuchukawuj ja syajali. Mok chʼinajbʼanan cha moka talna lastima abʼaj. Aʼa tsʼakatal ja gustoʼil sok ja jastik akʼubʼal koʼuk alekilali. [...] Ja jastik yajel juljkʼujoltik juni majtanal bʼa Dyos». ¡Janekʼto koltaji ja rasonik jaw!

8. ¿Jasa slekil ya eluk ja hermana it yuja mi jaʼ waj skʼujol ja bʼa tyempo ekʼta?

⁸ Ja hermana skisani ja rasoni. Yaʼteltay toj lek ja Jyoba man chami, yajni ayiʼoj 92 sjabʼil. Jujuntik jabʼil tsaʼan, xcholo: «Yajni wa xpensaraʼan ja bʼa mas ja 63 jabʼil kaʼteltay ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan, wani xbʼobʼ kal jaman lek, ajyelnikuj jun jsakʼanil bʼa tsʼikan». ¿Jas yuj? Ja yeʼn wa xcholo: «Ja jas mas wa xya gustoʼaxukoni jani ja ay kermanotik bʼa yibʼanal ja luʼumi sok ja smajlajel bʼa ajyelsok lajan ja kermanotik bʼa jun kʼachinubʼ ja bʼa Luʼum. Yaʼteltajel bʼa tolabida ja Niwan jKʼulumantiki, ja kechanta ja Dyos smeranili, ja Jyoba». * ¡Juni lekil sjejel bʼa jani waj skʼujol tolabida ja bʼa tyempo jakumto!

9. Jastalni wa xyala Levítico 19:18, ¿jas tyempoʼil bʼobʼta jelni wokol skʼulajel ganar ja snoljel koraja?

⁹ (Kʼuman ja Levítico 19:18). Tikʼanxta jelni wokol xkabʼtik yajel perdon yajni june ja maʼ syajbʼesotik jun hermano, maʼ jun lekil kamigotik ma june ja bʼa jpamilyatik. Bʼa jun ekʼele jun hermana sleʼayi smul pilan hermana bʼa elkʼajiyi takʼin. Mas tsaʼan skʼana perdon, pe ja hermana mini xyaʼakan  spensarajel ja bʼa jas ekʼi. Bʼobʼta ja keʼntiki mini bʼa ekʼel jbʼajtik jun ekʼele jastal it, pe seguro jitsan bʼa keʼntik kabʼtik bʼa jun ekʼele jelni wokol kuchkujtik ja mi oj jnoltik koraja.

10. ¿Jasa oj skoltayotik skʼulajel ganar ja snoljel koraja?

¹⁰ ¿Jasa oj skoltayotik skʼulajel ganar ja snoljel koraja? Jani yajel juljkʼujoltik ja Jyoba wani xyila spetsanil. Ja yeʼn altanto xtani ay bʼa spetsanil ja jwokoltik sok ja jas mi lek wa xkʼulajikitiki (Heb. 4:13). Wani xyiʼaj wokol ja yajni wa xyila wantik yijel wokoli (Is. 63:9). Sok wa skʼapa oj ni stojbʼes chikan jas wokol wa xyixtalanotik yuja jas mi lekuk wa xkʼulajikitiki (Apoc. 21:3, 4).

11. ¿Jastal wa xkatik el slekilal ja yajelkan ja snoljel koraja?

¹¹ Chomajkil, tʼilani oj juljkʼujoltik ja yajelkan ja snoljel koraja wani xkatik el slekilal. Jani jaw ja jas ekʼ sbʼaj ja hermana bʼa leji lom smul. Yajni ekʼ ja tyempo, bʼobʼni yuj yajelkan ja snoljel koraja. Yabʼni stojol, ta wa xkaʼatik perdon ja tuk, ja Jyoba ojni yaʼotik perdon (Mat. 6:14). Mi yuj mi xyila stʼilanil ja jas kʼulajiyi yuja hermana, pe stsaʼani yajelkan ja snoljel koraja. Stsʼakatal yuja jaw masni gusto xa ajyi sok wajel skʼujol ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba.

12. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja 1 Juan 3:19, 20?

¹² (Kʼuman ja 1 Juan 3:19, 20). Jpetsaniltik ojni kabʼtik mulal aytik bʼa jujuntik ekʼele. Bʼobʼta yuj jastik mi lekuk jkʼulantik bʼajtanto oj natik sbʼaj ja smeranili ma ja yajni kiʼajtikta jaʼi. Chikani jastal, mini ay smaloʼil oj kabʼtik jastal jaw (Rom. 3:23). Meran, ama tolabida wa xkʼujolantik skʼulajel ja bʼa toji, pe «mi ni ay june ja maʼ mi huax bob staa smul» (Sant. 3:2; Rom. 7:21-23). Ja jel mulal wa xkabʼ ayotiki mini tsamaluk yabʼjel, pe jelni oj bʼobʼ skoltayotik. ¿Jas yuj? Yujni oj skoltayotik bʼa oj stoj ja jsakʼaniltiki sok bʼa mixa oj jkʼuluktik ja jas mi lekuk jkʼulantiki (Heb. 12:12, 13).

13. ¿Jas yuj jel tʼilan mok jel kaʼ jmuluk jbʼajtik?

¹³ Pe bʼobʼta jeltoni mulal wa xkabʼ ayotik tsaʼan yajni jnaʼatikta malaya sok yajni ja Jyoba sjeʼata kitik yaʼawotikta perdon. Ja jelxa oj kaʼ jmuluk jbʼajtiki jelni oj bʼobʼ yixtalaʼukotik (Sal. 31:10; 38:3, 4). ¿Jas yuj jach wa xkalatik? La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun hermana. Ja yeʼn mi xyaʼakan yajel smuluk sbʼaj yuja jastik mi lekuk skʼulan ja bʼa tyempo ekʼta. Wa xcholo: «Wani xpensaraʼan masni lek mi oj jkʼujoluk ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba yujni bʼobʼta mixani ay kiʼoj jun smajlajel. Jitsan bʼa keʼntik bʼobʼta jachni wa xkabʼtik jastal yeʼn. Pe jelni tʼilan mok jel kaʼ jmuluk jbʼajtik. Ja Satanás jelni sgusto ja oj jpensaraʼuktik mixa la makunitik, ama ja Jyoba mini jach wa xyilawotik (kʼela ja 2 Corintios 2:5-7, 11).

14. ¿Jastal oj bʼobʼ ajyukotik seguro ja Jyoba mini wa xyila mixa la makunitik?

¹⁴ Ama jachuk bʼobʼta wani xjobʼo jbʼajtik: «¿Jastal oj bʼobʼ ajyukon seguro ja Jyoba mini wa xyila mixa la makuniyon?». Bʼa pilan yaljel, yajni wa xjobʼo jbʼajtik wanotikxani yajelyi sjakʼjel. ¿Jas yuj jach wa xkalatik? Bʼa jitsanxa jabʼil, ja La Atalaya xcholo jachuk: «Pilan wokol wa x-ekʼi yajni ay ekʼele wa xya jlok koktik sok wa xya kokotik luʼum yuj jun kostumbre kiʼojtik ajyi ja bʼa jsakʼaniltik bʼa jelni yixtalaʼanotik, pe mini kaʼunej jbʼajtik kwenta». Sok cha yala: «Mok chʼayukawuj ja smajlajeli. Moka pensaraʼuk aleʼunej jun mulal bʼa mi oj ajan perdon. Jachni mero  wa skʼana ja Satanás oja pensaraʼuk. Yuja waxa wabʼ jel chamkʼujol aya sok tajkel aya waxa wabʼ bʼa weʼn ita juni preba bʼa mitoni jel najat ayuka soka Dyos. Mokni lom axwan bʼa mojxel sok spetsanil akʼujol ja Dyos, skʼanjelyi ayaʼa perdon sok oj skoltaya. Mojxansok jastalni wa skʼulan jun yal untik wa xmojxi soka stat ja yajni wan ekʼel sbʼaj jun wokol, ama jelni tikʼan sbʼaja junxta wokol jaw, ja Jyoba gustoxta oj skoltaya yujni yeʼn ja Dyos bʼa lekil kʼujolal mi xbʼajixi». *

15, 16. ¿Jastal yabʼuneje jitsan hermano snajel ja Jyoba mini wa x-iljiye mixa xmakuniye?

¹⁵ Jitsan hermano wa xlikiki xyabʼye snajel ja Jyoba mini wa x-iljiye mixa xmakuniye. Jun sjejel, kechanto jujuntik jabʼil jun hermano jelni nikjiyuj ja yajni skʼuman jun experiencia ja bʼa xetʼan «La Biblia les cambió la vida». Ja bʼa artikulo, jun hermana wa xyala, yuja jastik skʼulan ja ajyi, jelni wokol xyabʼ skʼuʼajel oj yajtajuk yuj ja Jyoba. Ja jastal ay xyabʼi jeltoni wa x-ixtalaji ama ja yajni ekʼ jitsan jabʼil ja yajni yiʼajta jaʼi. Pe och spensaraʼuk sbʼaja koltaneli sok ja jaw koltaji bʼa oj stukbʼes ja jastal wa spensaraʼani. *

¹⁶ ¿Jastal koltaji ja experiencia it ja hermano? Ja yeʼn wa xcholo: «Ja yajni keremonto mixa xkaʼakan skʼeljel ixuk winik bʼasane, pe bʼobʼni kakan. Pe ja mas triste, cha skʼulayon ganar skʼeljel. Jleʼa jkoltajel soka ansyanoʼik ja bʼa jkongregasyoni, sok ayni jas bʼobʼel jkʼuluk bʼa oj kakan skʼeljel. Ja yeʼnle yaluneje kabʼ ojni bʼobʼ skoltayon ja syajal skʼujol sok ja yajulal skʼujol ja Dyosi. Ama jachuk, ayni ekʼele wa xkabʼ mixa la makuniyon, bʼa mixani ojto syajtayon ja Dyosi». Ja yeʼn xcholo ja bʼa jas xcholo ja hermana merani koltaji: «Ja wego wa xkabʼ stojol yajni wa xpensaraʼan mi oj yaʼon perdon ja Jyoba, ja smeranili jani mi wanukon skisjel ja sakʼanil yaʼa ja Yunin bʼa oj ajuk perdon ja jmuliki. Jsetʼa ja artikulo it bʼa oj jkʼumuk sok spensarajel ja bʼa jaw kada ekʼele wa xjak jbʼaj pensarik bʼa mi xtulwani».

17. ¿Jastal bʼobʼyuj ja Pablo bʼa mixa jel oj ya smuluk sbʼaj?

 ¹⁷ Experienciaʼik jastal jaw wa xya jpensaraʼuktik sbʼaj ja jekabʼanum Pablo. Ja yeʼn koʼ ni chaʼanik mulal bʼajtanto oj och nochuman bʼa Kristo. Wani xjul skʼujol ja jastik skʼulani, pe mini jaxta wa xya ekʼ bʼa spensar kada kʼakʼu (1 Tim. 1:12-15). Yilani ja koltanel jastal jun majtanal bʼa ajiyi ja yeʼn yuja Dyosi (Gál. 2:20). Jachuk bʼobʼ yakan bʼa mixa jel oj ya smuluk sbʼaj sok jani waj skʼujol yaʼteltajel ja Jyoba ja janekʼni bʼobʼyuji.

18. ¿Jasa jnebʼunejtik ja bʼa artikulo it?

¹⁸ ¿Jasa jnebʼunejtik ja bʼa artikulo it? Bʼajtan ja jastik lekil yajel juljkʼujoltik juni majtanal bʼa Jyoba; ama jelni lek ekʼ ja bʼa jsakʼaniltiki, pe ja bʼa yajkʼachil luʼum wanotik smajlajel ja bʼa tyempo jakumi masni jel lek oj ajyuk. Xchabʼil, bʼobʼta ayni maʼ oj syajbʼesotik, pe ta jtsaʼatik yajel perdon mini oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba. Yoxil, ja jelxa oj kaʼ jmuluk jbʼajtiki mixani gusto oj kaʼteltaytik ja Jyoba. Ja yuj, jastalni ja Pablo, tʼilani oj jkʼuʼuktik lek ja Jyoba yaʼawotikta perdon.

19. ¿Jastal wa xnaʼatik ja bʼa yajkʼachil luʼumi mixani oj waj juljkʼujoltik jastik bʼa mi lekuk ja bʼa jas ekʼta?

¹⁹ Ja bʼa yajkʼachil luʼum wanotik smajlajeli, bʼa ojni kabʼtik stsamalil ajyel sakʼan bʼa tolabida, mixani oj juljkʼujoltik jastik bʼa mi lekuk. Ja Biblia wa xyala, ja bʼa tyempo jaw, «ja jastik junuk ekʼta mixa maʼ oj jak spensar» (Is. 65:17). Jujuntik bʼa keʼntik jitsanxa jabʼil wanotik yaʼteltajel ja Jyoba sok jelxani awelotik; pe pensaraʼan, ja bʼa yajkʼachil luʼumi oj cha keremaxukotik yajkʼachil ekʼele (Job 33:25). Ja yuj, pwesto la ajyukotik bʼa mi ja oj waj jkʼujoltik ja bʼa jas ekʼta, sok jaʼ awaj jkʼujoltik ja bʼa tyempo jakumto.