1. ¿Jasa oj yaʼ kulan jkʼujoltik ja yajni jtuchʼil wa xkabʼ ayotik ma chamkʼujol ayotik yuja wokoliki? (Salmo 118:5-7).

¿AY MAʼ bʼa kabʼunejtik jun ekʼele jtuchʼil ayotik juntiro, bʼa mini maʼ oj skoltayotik bʼa oj kuchkujtik jun wokol? Mini kechanuk keʼntik. Cha jachni yabʼye jujuntik yaʼtijumik toj ja Jyoba ja bʼa najate (1 Rey. 19:14). Ja bʼa ekʼeleʼik jaw, la kaʼ juljkʼujoltik ja kʼapjelal it bʼa Jyoba: «Mi ni nunca oj xchʼayotic scʼujol. Yuj ni oj yilotic tola vidaa». Seguroni lek oj bʼobʼ kaltik: «[Ja Jyoba] yena ni huas scoltayotica. Mi sbejuc oj xiucotic» (Heb. 13:5, 6). Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼanyi ja yaljelik it ja nebʼumanik bʼa Kristo mojan ja bʼa jabʼil 61. Ja jas yala wani xchiktes ja junxta yaljelik wa xtax ja bʼa Salmo 118:5-7 (kʼuman).

2. ¿Jasa oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it, sok jas yuj?

² Jastalni ja tsʼijbʼanum ja bʼa salmo jaw, ja Pablo wani snaʼa lek ja Jyoba tini ay bʼa oj koltajukyuj. Jun sjejel, mas ja chabʼ jabʼil bʼajtanto oj tsʼijbʼajuk ja karta a los Hebreos, ja jekabʼanumi skʼulan jun biaje jel xiwela sbʼaj bʼa jun barko bʼa jel ja tsatsal ikʼ jaʼi (Hech. 27:4, 15, 20). Jastalni ja bʼa biaje jaw soka bʼa jabʼilik ekʼta, ja Jyoba skoltay ja Pablo bʼa tuktukil modo. Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik oxe modo ja bʼa jaw. Oj kiltik jastal ja Jyoba skoltay bʼa jani ya makunuk ja Jesús sok ja anjeliki, bʼa jujuntik kristyano ay xchole sok ja bʼa yermanoʼiki. Yajni xpaklaytik ja bʼa sakʼanil ja jas ekʼ sbʼaj ja Pablo, ojni ya tsatsbʼuk ja sjipjel jkʼujoltik ja skʼapjelik bʼa Jyoba bʼa ojni cha skoltayotik ja keʼntik ja yajni wa xkʼanatikyi jkoltajeltik.

3. ¿Jasa bʼobʼta sjobʼo sbʼaj ja Pablo, sok jas yuj?

³ Mojan ja bʼa jabʼil 56. Jun tsome kristyano skichawe el ja Pablo ja bʼa templo bʼa Jerusalén sok sleʼawe modo smiljel. Ja bʼa el kʼakʼu, yajni yiʼaje och ja bʼa Sanedrín, ja skontraʼiki tʼusan mi smilawe (Hech. 21:30-32; 22:30; 23:6-10). Ja bʼa ekʼele jaw, bʼobʼta ja Pablo sjobʼo sbʼaj: «¿Janekʼto tyempo oj kuchkuj ja jastal wala ixtalajiyon?». Chikani lek wani skʼana skoltajel.

4. Ja Jyoba, ¿jastal skoltay ja Pablo bʼa jani yaʼ makunuk ja Jesús?

⁴ ¿Jasa koltajel ajiyi ja Pablo? Ja akwal tsaʼan yajni yamubʼalxa, ja Kajwaltiki, wa xkʼan kaltik, ja Jesús sjeʼa sbʼajyi bʼa stsʼeʼel sok yala yabʼ: «Moc lom xihuan. Como jastal ja loiltayon ecʼ ja ba Jerusaleni, jach tʼilan oj cho loiltayon ecʼ ja ba Roma» (Hech. 23:11). Ja yaljelik jaw bʼa aji kulan skʼujol jani jaw ja jas mero wa skʼana. Ja Jesús stoyo ja Pablo yuja jastal xcholo ja bʼa Jerusalén sok skʼapayi lekni oj kʼotuk ja bʼa Roma, bʼa ojni cha xchol ja lekil notisya. Tsaʼan yajni ajiyi ja kʼapjelal jaw, jelni maʼ talnanubʼal yabʼ ajyi jastalni jun yal alats wa xway ja bʼa skʼabʼ ja stati.

5. Ja Jyoba, ¿jastal skoltay ja Pablo bʼa jani yaʼ makunuk jun anjel? (Kʼela ja dibujo ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa spatiki).

⁵ ¿Jas tuk ekʼele ekʼ sbʼaj wokol bʼa tʼilan kuchyuj ja Pablo? Junuk chabʼ jabʼil tsaʼan ja jas ekʼ sbʼaj ja bʼa Jerusalén, ja jekabʼanumi ti wa xtax bʼa jun barko wajum bʼa Italia. Junta chʼaykʼujol, kʼe jun tsatsal ikʼ jaʼ bʼa chʼayji snajel ja barko sok ja matik wajume ja bʼa yojoli spensaraʼane ojni chamuke. Pe ja Pablo mini wanuk xiwel. ¿Jas yujil? Yala yabʼ ja matik wajume ja bʼa barko: «Ja acuale sea qui sbaj jun ángel, jaʼ ni seca qui ja Dios ja it maʼ huax cʼuani, jaʼ ni ja maʼ huanon yateltajel ja huego. Ja ángel jahui ti yala caba: —Pablo, mi lom la xihui porque tʼilan oja cʼul abaj presentar ja ba sti sat ja gobierno ba Roma. Yuj ja hueni jayuj ja Diosi oj scʼul librar spetzanil ja hua moj jumasa ja ba barco». Bʼa ya makunuk jun anjel, ja Jyoba cha yala pilan ekʼele ja kʼapjelal yaʼunej xa yi bʼajtanto bʼa jani ya makunuk ja Jesús. Sok jachni ekʼa: ja Pablo lekni kʼot ja bʼa Roma (Hech. 27:20-25; 28:16).

6. Jas kʼapjelal bʼa Jesús wa stsatsankʼujolanotik, sok jas yuj?

⁶ ¿Jasa koltajel wa x-ajikitik ja keʼntiki? Jastalni ja Pablo, wani xcha skoltayotik ja Jesús. Jun sjejel, ja Jesús wa xyayi ja kʼapjelal it spetsanil ja snebʼumaniki: «Jaxa queni oj ni jmojtayex ecʼ tola vida, masan to cuando huax chʼac ja mundoi» (Mat. 28:20). ¿Jas yuj jelni wa stsatsankʼujolanotik ja yaljelik jaw? Yujni jpetsaniltik wa x-ekʼ  jbʼajtikik wokolik bʼa mini xnaʼa jas oj jkʼuluktik. Jun sjejel, yajni wa xcham june ja bʼa jpamilyatik, bʼobʼta ja syajal wa xkabʼtiki mini kechan wa x-albʼi jujuntik kʼakʼu wani x-albʼi jitsan jabʼil. Tuk tʼilani oj kuchyujile bʼa kada kʼakʼu ja wokolik wa xyiʼajan ja awelil. Ayni jujuntik ja bʼa kʼakʼu jel triste wa x-ekʼyujile yuja chamkʼujolil bʼa jelxelxa. Spetsanil ja jastik jaw, ayni ja kiptik bʼa mi oj el jganatik yujni wa xnaʼatik tey jmoktik «tola vida» ja Jesús, cha jachni ja bʼa ekʼeleʼik jel wokol ja bʼa jsakʼaniltiki (Mat. 11:28-30).

7. Jastalni wa xyala ja Apocalipsis 14:6, ¿jastal wa skoltayotik ja Jyoba?

⁷ Ja bʼa Yabʼali ja Jyoba wa xyalakabʼtik jani wa xya makunuk ja anjelik bʼa oj skoltayotike (Heb. 1:7, 14). Jun sjejel, ja anjeliki wa skoltayotike sok wa stojowotike yajni wa xcholotik yabʼye ja kristyano ja lekil notisya sbʼaja sGobyerno chikan «ba lugar culane, chican bi jas razaile, chican bi jas cʼumalile ma jas cristianoilei» (Mat. 24:13, 14; kʼuman ja Apocalipsis 14:6).

8. Ja Jyoba, ¿jastal skoltay ja Pablo bʼa yaʼ makunuk jun olomal soldado?

⁸ ¿Jasa koltajel ajiyi ja Pablo? Jastalni kilatikta, ja bʼa jabʼil 56, ja Jesús yala yabʼ ja Pablo lekni oj kʼotuk ja bʼa Roma. Pe jujuntik judío ja bʼa Jerusalén xchapawe oj snakʼ sbʼaje bʼa ti oj smil-e ja jekabʼanum ja yajni x-el kʼoti. Yajni ja olomal soldado bʼa Roma ja Claudio Lisias yabʼ ja jas oj skʼuluke, ja yeʼn skoltayni ja Pablo. Wego sjeka sok jitsan soldado bʼa oj wajuk ja bʼa Cesarea, bʼa wani xkan junuk 105 kilometro ja bʼa Jerusalén. Ja tiw, ja gobyerno Félix «yaa orden que oj bi lutjuc ba jun cuarto ja ba spalacio ja rey Herodesi». Jachuk, ja Pablo mini oj bʼobʼ miljuk yuja matik wa xleji yuji (Hech. 23:12-35).

9. ¿Jastal koltaji ja Pablo yuja Festo?

⁹ Ja bʼa jabʼil 58, ja Pablo titoni lutan bʼa Cesarea. Ja Festo yeʼnxani yiʼajtakan ja xchol ja Félix jastal gobyerno. Ja judíoʼik skʼanawe ayiʼe och ja Pablo bʼa Jerusalén bʼa ti oj iljuk ta smul ma mi smuluk, pe ja Festo mini skʼana. Bʼobʼta ja Festo ekʼni bʼa skʼujol ja judíoʼik «chapan xa ni yujile ja yenle ti oj smile ja ba beji» (Hech. 24:27-25:5).

10. ¿Jasa skʼulan ja Festo yajni yala ja Pablo oj wajuk bʼa stiʼ sat ja César?

¹⁰ Tʼusan tsaʼan, ilji ta smul ma mi smuluk ja Pablo bʼa Cesarea. Yuja Festo wa skʼana lek oj kan soka judíoʼik, sjobʼoyi ja Pablo: «¿Huan ama xa cʼana ti oj tojbes abajex ja ba Jerusalén ja huen Pablo?». Ja jekabʼanumi wani snaʼa, ta waj ja bʼa Jerusalén, bʼobʼta ojni miljuk. Sok cha wani snaʼa ja jas tʼilan oj skʼuluk bʼa skoltajel ja sakʼanili, kʼotel bʼa Roma sok bʼa xcholjel. Ja yuj yala: «Huax cʼana que jaʼ mismo ja jgobiernotic [César] ja ba Roma oj stojbeson». Tsaʼan yajni xchapa soka s-akʼa rasonik, ja Festo sjakʼa: «Entonces ja hueni huaxa cʼana huajan ja ba sti sat ja jgobiernotic ja ba Roma ta jachuqui. Pues caax». Ja jas stsaʼa skʼulajel ja Festo, sjekjel ja Pablo bʼa Roma mixani oj tajuk yuj ja skontraʼiki (Hech. 25:6-12).

11. ¿Bʼa jastik yaljelik jel xnikwani ja bʼa Isaías bʼobʼta spensaraʼan ja Pablo?

¹¹ Yajni ja Pablo wan smajlajel oj wajuk bʼa Italia, bʼobʼta spensaraʼan ja jas aji ekʼyi yuja Dyos ja aluman Isaías sbʼaja skontraʼik ja Jyoba: «¡Chapawik jun jasunuk oja kʼulukex, pe mini lek oj elkʼot! ¡Alawik ja jas waxa kʼanawexi, bʼa mini lek oj elkʼot, yujni ja Dyos tey jmoktikon!» (Is. 8:10). Snajel ja Pablo ojni koltajuk yuj ja Jyoba  jelni maʼ tsatsankʼujolaji bʼa ojni kuchyuj ja prebaʼik jakumto sbʼaji.

12. a) ¿Jastal ilji ja Pablo yuja Julio? b) ¿Jasa bʼobʼta yila ja Pablo ja bʼa ekʼele jaw?

¹² Anto ja Pablo waj ja bʼa Italia. Yuja lutubʼali, jani wan talnajel yuj jun olomal soldado romano sbʼiʼil Julio. Ja winik it ojni bʼobʼ yil lek ma ojni ya yiʼ wokol ja Pablo. ¿Sok jasa skʼulan? Ja bʼa el kʼakʼu, yajni koʼye ja bʼa barko, ja «Julio. Stalna syaujulal ja Pablo ba oj scʼul bestar ja yamigo jumasa». Yajni ekʼ ja tyempo, ja Julio cha skoltay ja sakʼanil ja Pablo. Yajni ja soldadoʼik skʼanawe oj smil-e ja presoʼanumik wajume ja bʼa barko, ja Julio mini skʼana yujni «mi huas scʼana oj chamuc ja Pablo». Bʼobʼta ja Pablo yilani ja skoltanel ja Jyoba ja bʼa jas skʼulan ja soldado jaw bʼa jelni lek ja skʼujoli (Hech. 27:1-3, 42-44).

13. ¿Jastal oj bʼobʼ ya makunuk ja Jyoba ja kristyanoʼik ay xchole?

¹³ ¿Jasa koltajel wa x-ajikitik ja keʼntiki? Yajni ti chʼikan soka jas wa skʼana oj skʼuluki, ja Jyoba ojni bʼobʼ ya makunuk ja Yipi bʼa oj ya skʼuluk ja matik ay xchole oj skʼuluke ja jas wa skʼana ja yeʼn. Ja mandaranum Salomón stsʼijbʼan: «Ja skʼujol jun mandaranum jachni jastal yok jaʼ ja bʼa skʼabʼ ja Jyoba. Ja yeʼn wa stojo ja bʼa wa skʼana» (Prov. 21:1). ¿Jasa wa xkʼan yal ja proverbio it? Ja kristyanoʼik ojni bʼobʼ sjokʼ-e jun yukʼmal bʼa oj yawe wajuk ja bʼa skʼanawe ja yok jaʼi. Bʼa juntikxta, ja Jyoba ojni bʼobʼ ya makunuk ja yip bʼa oj stojyi ja spensarik ja matik ay xchole bʼa oj skʼuluke ja jas wa skʼana ja yeʼn. Ja bʼa jastik jaw, ja kristyanoʼik wani xnikjiye stsʼajel skʼulajel jastik bʼa oj yawe el slekil ja xchonabʼil ja Dyos (kʼela ja Esdras 7:21, 25, 26).

14. Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja jas wa xyala ja Hechos 12:5, ¿matik junuk oj bʼobʼ jkʼantik ja bʼa korasyontiki?

¹⁴ ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ja keʼntiki? La jchʼiktik ja bʼa korasyontik «ja maʼ ay yateli soc ja gobierno jumasa» yajni tʼilan oj stsaʼe skʼulajel jun jasunuk bʼa ti chʼikan soka kaʼteltiki (1 Tim. 2:1, 2; Neh. 1:11). Jastalni skʼulane ja nochumanik bʼa Kristo ja bʼa bʼajtan siglo, wani xkʼanatikyi ja bʼa korasyontik ja Dyos yuja kermanotik bʼa lutane (kʼuman ja Hechos 12:5; Heb. 13:3). Cha ojni bʼobʼ jpatikyi skʼujol ja Jyoba a-xchʼik ja bʼa spensar ja matik wa stalnay ja kermanotik bʼa oj nikjuke skʼulajel jastal ja Julio sok sjejel «lekil skʼujol bʼa kristyano» (Hech. 27:3, nota, TNM).

15, 16. Ja Jyoba, ¿jastal ya makunuk ja Aristarco soka Lucas bʼa skoltajel ja Pablo?

¹⁵ ¿Jasa koltajel ajiyi ja Pablo? Yajni ja  Pablo skʼulan ja sbiaje ja bʼa Roma, koltajiyuj ja Jyoba bʼa jitsan ekʼele bʼa jani ya makunuk ja yermanoʼik. La kiltik jujuntik sjejel.

¹⁶ Ja Aristarco soka Lucas, chabʼ yamigo toj ja Pablo, spensaraʼane oj smojtaye ja yajni waj ja bʼa Roma. * Pwesto ajyiye ama ti xchʼay ja sakʼanile yuja wa skʼana oj ajyuke soka Pablo, ama ja Biblia mi xyala ta ja yeʼnle cha ajiyile yuja Jesús ja kʼapjelal bʼa ojni kʼotuke ja bʼa Roma. Mas tsaʼan, yajni wanxa ekʼel ja tsatsal ikʼ jaʼi, yabʼye ojni kanuke sakʼan. Ja yuj, yajni ja Aristarco soka Lucas kʼeye ja bʼa barko bʼa oj wajuke ja bʼa Cesarea, seguro ja Pablo yani yi tsʼakatal ja Jyoba ja bʼa yorasyon sok spetsanil skʼujol yuja ya makunuk ja chabʼ nebʼuman jaw mi xiwye bʼa oj koltajuk (Hech. 27:1, 2, 20-25).

17. Ja Jyoba, ¿jastal skoltay ja Pablo bʼa jani ya makunuk ja hermanoʼik?

¹⁷ Ja bʼa sbiaje, ja Pablo koltajiyuj ja yermanoʼik bʼa jitsan ekʼele. Jun sjejel, ja bʼa chonabʼ portuaria de Sidón, ja Julio yaʼakan «oj scʼul bestar ja yamigo jumasa» sok yeʼnle oj stalnaye. Sok mas tsaʼan, ja bʼa chonabʼ Puteoli, ja Pablo soka smojiki staʼawe jujuntik hermano, bʼa kʼanji yile akanuke soka yeʼnle juke kʼakʼu. Yajni ja nochumanik jaw bʼa Kristo wane skoltajel ja matik wane skʼulajel biajari, jelni maʼ gustoʼaxiye ja experiencia jel xnikwani cholji yabʼye yuja Pablo (kʼela ja Hechos 15:2, 3). Yajni chʼak ja ulatanel jaw jel stsatsankʼujolani, ja Pablo soka smojiki cha stuluweyi ja sbiajeʼe (Hech. 27:3; 28:13, 14).

18. ¿Jas yuj ja Pablo yayi tsʼakatal ja Dyos sok yabʼ jel tsatsankʼujolaji?

¹⁸ Yajni tixa wajume ja bʼa Roma, seguro ja Pablo spensaraʼani ja jas tsʼijbʼan yile bʼajtanto ja hermanoʼik jaw bʼa ekʼtani oxe jabʼil: «Ay xa lec tiempo huax cʼana huaj quilex» (Rom. 15:23). Pe mini wa spensaraʼan ta oj kʼotuk ja bʼa lugar jaw jastal jun presoʼanum. Janekʼto maʼ tsatsankʼujolaji yiljel ja hermanoʼik bʼa Roma wani xmajlaji  ja bʼa bʼej bʼa oj kʼulajuk saludar. «Jaxa Pablo cuando yila, ti scʼana yi stzʼacatal ja Diosi. Jel juntiro ja sgusto» (Hech. 28:15). ¿Jas yuj yayi tsʼakatal ja Dyos yuja yila ti wane majlanel ja hermanoʼik? Yujni pilan ekʼele, yila ja Jyoba jani wan yajel makunuk ja hermanoʼik bʼa oj koltajukyuj.

19. Jastalni wa xyala 1 Pedro 4:10, ¿jastal oj bʼobʼ ya makunukotik ja Jyoba bʼa skoltajel ja matik wane yijel wokoli?

¹⁹ ¿Jasa oj bʼobʼ jkʼuluktik ja keʼntiki? ¿Wan maʼ xnaʼatik sbʼaj jun hermano wan wokol yuj jun chamel, jun wokol ma yuja cham june ja bʼa spamilya? Ta kabʼtik jun hermano wan yijel wokol, la jkʼantikyi ja Jyoba a-skoltayotik bʼa yaljel yabʼ yaljelik bʼa tsamal ma skʼulajel jun jasunuk bʼa yeʼna. Ja jaw ojni bʼobʼ tsatsankʼujolajuk (kʼuman ja 1 Pedro 4:10). * Soka koltanel oj katikyi, bʼobʼta ojni cha sjip skʼujol yajkʼachil ekʼele ja skʼapjelik bʼa Jyoba: «Mi ni nunca oj xchʼayotic scʼujol. Yuj ni oj yilotic tola vidaa». ¿Anke jelni oj ya gustoʼaxukotik ja jaw?

20. ¿Ja yuj wani xbʼobʼ kaltik bʼa jipunej lek jkʼujoltik: «[Ja Jyoba] yena ni huas scoltayotica»?

²⁰ Jastalni ja Pablo sok ja yamigoʼik, ja keʼntiki tʼilani oj cha kuchkujtik ja wokolik ekʼum ta bʼej wa x-ekʼ ja bʼa jsakʼaniltiki. Pe ja jaw mini wa xya xiwkotik, yujni wa xnaʼatik ja Jyoba tini ay jmoktik bʼa oj skoltayotik. Bʼa oj skoltayotik, ojni bʼobʼ ya makunuk ja Jesús sok ja anjeliki. Ta tini cha chʼikan soka jas wa skʼana oj skʼuluki, ja Jyoba ojni bʼobʼ ya makunuk ja matik ay xchole. Jastalni wa xnaʼatik jitsan bʼa keʼntik ja jastik ekʼel jbʼajtiki, ja Jyoba ojni ya makunuk ja yip bʼa oj snik skʼujol ja yaʼtijumiki bʼa skoltajel ja yermanoʼe. Ja yuj, jastalni ja Pablo, ojni bʼobʼ kaltik bʼa jipunej lek jkʼujoltik: «[Ja Jyoba] yena ni huas scoltayotica. Mi sbejuc oj xiucotic yuj ja cristiano. Mi ni modo oj caltic ta ay jas oj scʼul quitica» (Heb. 13:6).