1. ¿Jas rason aji ekʼyi ja israʼelenyoʼik yuja aluman Isaías?

 JA ALUMAN Isaías ya sbʼiʼiluk ja Jyoba «ja Dyos smeranil». Ja bʼa hebreo ja yaljel «smeranil» wani stojolan «amén» (Is. 65:16; nota). Sok jaxa amén wani stojolan «aʼekʼ jachuk» ma «merani leka». Ja bʼa Biblia, jitsani ekʼele wa xya makunuk ja yaljel amén, bʼa wa xchiktes ke ja jas wa skʼulane ma wa xyalawe ja Jyoba sok ja Jesús kʼotelni smeranil. Ja yuj, ja rason ke skʼana ja Isaías oj ya ekʼyi ja israʼelenyoʼik chikani lek: ja jas wa xyala ja Jyoba tolabida wa xkʼot smeranil. Sok jachni sjeʼunej ja Jyoba yuja yaʼunej kʼot smeranil bʼa kada jujune ja bʼa kʼapjelik yaʼunej.

2. ¿Jas yuj wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik lek ja bʼa kʼapjelalik wan yajel ja Jyoba ja bʼa tyempo jakum, jastik sjobʼjel oj yayi sjakʼjel ja bʼa artikulo it?

² ¿Jaxa keʼntiki? ¿Wan maʼ xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja jas skʼapunej ja Jyoba ja bʼa tyempo jakum? Junuk 800 jabʼil tsaʼan ja bʼa styempo ja aluman Isaías, ja jekabʼanum Pablo xcholo jas yuj wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ja kʼapjelalik wa xyaʼa ja Jyoba ojni kʼot smeranil. Yala: «Mini nunka wa sleʼa abʼal ja Dyosi» (Heb. 6:18). Anke, ¿nunkani oj bʼobʼ el xchiʼil jaʼ sok jaʼ bʼa ay yatsʼmil ja bʼa wa xbʼojti ja jaʼi? Cha jachni junxta, bʼa Jyoba, bʼa ti wa xjak ja smeranili, nunkani oj bʼobʼ sleʼ abʼal. Ja yuj wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik lek bʼa spetsanil ja jas wa xyala ja Jyoba, soka jaw tini chʼikan ja bʼa kʼapjelalik wan yajel ja bʼa tyempo jakum. Ja bʼa artikulo it oj yayi sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿jasa skʼapunej ja Jyoba ja bʼa tyempo jakum? sok ¿jastal yaʼunej kʼuʼuktik lek ke ja kʼapjelik wan yajeli ojni kʼot smeranil?

3. a) ¿Jasa kʼapjelal jel tsamal sbʼaja yaʼtijumik Dyos? (Apocalipsis 21:​3, 4). b) ¿Jasa wa xyalawe jujuntik yajni wa xkʼumantikyile ja kʼapjelal it?

³ Ja kʼapjelalik oj tatik tiʼali juni jasunuk jel tsamal sbʼaja yaʼtijumik Dyos bʼa yibʼanal ja luʼumi (kʼuman ja Apocalipsis 21:​3, 4). Ja Jyoba wa skʼapa «mixani oj ajyuk chamelal, mixani tristeʼil, mini mebʼa okʼel sok mini syajal». Ja bʼa xcholjeli jelni xkatik makunuk ja bersikuloʼik it bʼa yajelyi kulan skʼujol ja kristyanoʼik sok yaljel yabʼye jastalxa oj ajyuk ja sakʼanil ja bʼa Tsamal Lugari. ¿Jas wa xyalawe jujuntik yajni wa xyabʼye ja kʼapjelal it? «Jelni tsamal, pe mini xkʼuʼan ta oj kʼot smeranil».

4. a) ¿Jas chabʼ jasunuk wa snaʼa ja Jyoba? b) ¿Jasa mas skʼulan ja Jyoba sok ja kʼapjelal yaʼa?

⁴ Yajni ja Jyoba ya ekʼyi ja jekabʼanum Juan bʼa a-stsʼijbʼuk ja kʼapjelal it sbʼaja Tsamal Lugari, wani snaʼa ke ja bʼa jtyempotiki ojni katik makunuk ja bʼa xcholjeli. Cha wani snaʼa ke jitsan kristyanoʼik, wokolni oj yabʼye skʼuʼajel ja «yajkʼachil jastik junuk» wa skʼapaʼi (Is. 42:9; 60:2; 2 Cor. 4:​3, 4). Anto, ¿jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja tuk bʼa oj skʼuʼuke lek ke ja slekilalik wa staʼa tiʼal ja Apocalipsis 21:​3, 4 ojni kʼot smeranil? ¿Sok jastal oj katik tsatsbʼuk ja sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba sok ja bʼa kʼapjelalik wan yajeli? Ja Jyoba mini kechanta yaʼakitik ja tsamal kʼapjelal it, cha yaʼanikitik jitsan rason bʼa wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik. ¿Jastik rason?

5. ¿Bʼa bersikuloʼik wa xtaʼatik ja rasonik bʼa oj jipjkʼujoltik ja kʼapjelal bʼa Jyoba, sok jasa wa xyala?

⁵ Ja bersikuloʼik nochani wa xtaʼatik ja rasonik yuja wa xbʼobʼ jipjkʼujoltik ja kʼapjelal bʼa Jyoba sbʼaja Tsamal Lugari. Wa xyala: «Ti yala ja Maʼ kulan ekʼ ja bʼa trono: ‹¡Kʼela! Wanon skʼulajel yajkʼachil yibʼanal ja jastik junuki›. Cha yala: ‹Tsʼijbʼan ja yaljelik it, yujni kʼotel toj sok smeranil›. Sok yalakabʼi: ‹¡Chʼakta kʼot smeranil! Keʼnon ja Alfa sok ja Omega, ja skʼeʼulabʼili sok ja xchʼakulabʼili›» (Apoc. 21:​5, 6a).

6. ¿Jas yuj ja yaljelik bʼa Apocalipsis 21:​5, 6 wa xya tsatsbʼuk ja sjipjel jkʼujoltik ja bʼa kʼapjelal bʼa Jyoba?

⁶ ¿Jas yuj ja yaljelik jaw wa xya tsatsbʼuk ja sjipjel jkʼujoltik ja bʼa kʼapjelik bʼa Jyoba? Ja libro Apocalipsis b wa xcholo sbʼaja bersikuloʼik jaw ja jas ti nochani: «Lajansok ja Jyoba wani skʼulajel pirmar sbʼaja kristyanoʼik jun kʼapjelal, ma jun juʼun sbʼaja slekilalik it oj yijan ja bʼa tyempo jakum». Ja bʼa Apocalipsis 21:​3, 4, wa xtaʼatik ja kʼapjelal bʼa Jyoba, sok tsaʼan, ja bʼa bersikuloʼik 5 sok 6, lajansok ja Jyoba wani skʼulajel pirmar ja kʼapjelal jaw, sok jachuk wa xya jkʼuʼuktik lek ke ojni ya kʼot smeranil. Ja wego la jpaklaytik ja tuktukil yaljelik wa xya makunuk ja Jyoba bʼa wa xya jkʼuʼuktik lek sbʼaja kʼapjelal jaw.

7. ¿Jas wa xkʼe yal ja bersikulo 5, sok jas yuj ja jaw jel chaʼanyabʼal?

⁷ Ja Dyos wani xya jkʼuʼuktik lek soka yaljelik it wa xkʼesok: «Ti yala ja Maʼ kulan ekʼ ja bʼa trono» (Apoc. 21:5a). Ja yaljelik it jelni chaʼanyabʼal, yujni jaʼitani june ja bʼa ekʼeleʼik wa xkʼesok ja bʼa oxe ekʼele wa xkʼumani ja Jyoba ja bʼa nakʼsatalik bʼa Apocalipsis. Ja jaw wani stojolan ke ja maʼ wa xya jkʼuʼuktik lek ja it jani ja Jyoba, mini kʼotel jun anjel bʼa jel ja yip, cha mini jaʼuk ja Jesús. Ja it wani xya tsatsbʼuk ja sjipjel jkʼujoltik ja bʼa yaljelik wa snochoyi, yujni ja Jyoba ‹mi xbʼobʼ sleʼ abʼal›  (Tito 1:2). Ja yuj, ja yaljelik wa xtaʼatik bʼa Apocalipsis 21:​5, 6 ojni kʼot smeranil.

8. ¿Jas wa xyala ja Jyoba bʼa xchiktesel ke ja kʼapjelal wa xyaʼa ojni kʼot smeranil? (Isaías 46:10).

⁸ Ja wego la waj kʼujoltik ja bʼa yaljel «Kʼela» (Apoc. 21:5). Ja bʼa yaljel griego sutubʼal ja «Kʼela» jitsani ekʼele wa xtax ja bʼa Apocalipsis. Jun juʼun bʼa spaklajel wa xyala ke ja yaljel it wani x-aji makunuk «bʼa oj payjuk ja maʼ wa skʼumani sbʼaja jas wa snochoyi». ¿Sok jasa wa snochoyi? Ja Dyos wa xyala: «Wanon skʼulajel yajkʼachil yibʼanal ja jastik junuki». Ama ja Jyoba jani wan stajel tiʼal ja bʼa jastik oj stukbʼes ja bʼa tyempo jakum, jelxani seguro ay oj kʼot smeranil ja kʼapjelal it bʼa lajansok wanxani skʼulajel (kʼuman ja Isaías 46:10).

9. a) ¿Bʼa jas chabʼ jasunuk oj skʼuluk ja Jyoba wa xya jpensaraʼuktik ja bʼa yaljel «wanon skʼulajel yajkʼachil yibʼanal ja jastik junuki»? b) ¿Jasa oj ekʼ sbʼaj ja «satkʼinali» sok ja «luʼumi» ja bʼa jtyempotik?

⁹ Ja wego la waj kʼujoltik bʼa pilan jasunuk ja bʼa Apocalipsis 21:5: «Wanon skʼulajel yajkʼachil yibʼanal ja jastik junuki». Ja bʼa kapitulo it bʼa Biblia, ja yaljel it wani xya jpensaraʼuktik bʼa chabʼ jasunuk oj skʼuluk ja Jyoba: yajel slokʼoluk sok stojbʼesel. Bʼajtan la jtatik tiʼal ja bʼa jas oj ya slokʼoluk. Ja Apocalipsis 21:1 wa xyala: «Chʼayta ja bʼajtan satkʼinali sok ja bʼajtan luʼumi». «Ja bʼajtan satkʼinali» jani wa senyaʼan ja gobyernoʼik bʼa teye bʼa skʼabʼ ja Satanás sok ja spukujik (Mat. 4:​8, 9; 1 Juan 5:19). Ja bʼa Biblia, ja yaljel luʼumi ay ekʼele wa xya makunuk bʼa jani wa senyaʼan ja swinkil ja luʼumi (Gén. 11:1; Sal. 96:1). Ja yuj, «ja bʼajtan luʼumi» jani wa senyaʼan ja mal kristyanoʼik ja bʼa jtyempotiki. Ja jaw wa stojolan ke ja Jyoba mini kechanta tʼusan oj stojbʼes ja «satkʼinali» sok ja «luʼumi», ojni xchʼaysnajel bʼa yibʼanal sok oj ya slokʼoluk «jun yajkʼachil satkʼinal sok jun yajkʼachil luʼum», wa xkʼan alxuk, jun yajkʼachil gobyerno sok jun yajkʼachil tsome kristyano.

10. ¿Bʼa jas pilan modo oj skʼuluk ja Jyoba «yajkʼachil yibʼanal ja jastik junuki»?

¹⁰ ¿Bʼa jas pilan modo ja Jyoba oj skʼuluk «yajkʼachil yibʼanal ja jastik junuki»? (Apoc. 21:5). Ja Jyoba ojni stojbʼes ja luʼumi sok ja kristyanoʼik masan mixani jun mulal oj ajyukyujile. Jastalni yalakan ja Isaías, bʼa yibʼanal ja luʼumi oj pax jun Tsamal Lugar. Jelni tsamal oj kʼotuk jastal ja jardín bʼa Edén. Ja keʼntiki cha ojni ajkʼachbʼukotik ma oj tojbʼukotik bʼa kada jujune. Ja Jyoba oj stojbʼes ja matik renkoʼayi, ja matik mi xyilawe kʼinali sok ja matik mi xyabʼye kʼinali, asta oj ya kumxukyi ja sakʼanile ja matik chameleʼi (Is. 25:8; 35:​1-7).

11. ¿Jas mandar ajiyi ja Juan yuja Jyoba, sok jas yuj?

¹¹ ¿Jasun mas ti chʼikan bʼa wa xya jkʼuʼuktik lek? Ja Jyoba yala yabʼ ja Juan: «Tsʼijbʼan ja yaljelik it, yujni kʼotel toj sok smeranil» (Apoc. 21:5). Chomajkil, mini kechanta yala yabʼ ja Juan ke a-stsʼijbʼuk ja yaljelik yala, ja Jyoba yalni yabʼ jas rason yuja oj skʼuluki. Yala yabʼ: «Yujni kʼotel toj sok smeranil», wa xkʼan alxuk, ja yaljelik bʼa Dyos wani xbʼobʼ jipjkʼujoltik sok merani leka. ¡Jelni lek yuja Juan skʼuʼanyi ja smandar ja Jyoba sok stsʼijbʼan! Stsʼakatal yuja jaw, wani xbʼobʼ jkʼumuktik ja kʼapjelal bʼa Dyos sbʼaja Tsamal Lugar sok spensarajel sbʼaja tsamal slekilalik ke oj ajyukujtik ja bʼa tyempo jakum.

12. ¿Jas yuj ja Jyoba wa xbʼobʼ yal «¡Chʼakta kʼot smeranil!»?

 ¹² ¿Jas wa snochoyi yaljel ja Jyoba? «¡Chʼakta kʼot smeranil!» (Apoc. 21:6) Ja Jyoba wani yaljel bʼa lajansok chʼakta ekʼ yibʼanal ja jastik skʼapunej ja bʼa Tsamal Lugar. Sok jakʼayuj mini jas oj bʼobʼ stim bʼa mi oj kʼotuk ja jas wa skʼana. ¿Jasa wa snochoyi yaljel ja Jyoba bʼa oj yayi mas yipalil sbʼaja jas wa xya jkʼuʼuktik?

13. ¿Jas yuj wa xyala ja Jyoba «Keʼnon ja Alfa sok ja Omega»?

¹³ Jastalni alxi ja bʼajtanto, ja Jyoba oxeni ekʼele kʼumani ja bʼa nakʼsatalik aji ekʼyi ja Juan (Apoc. 1:8; 21:​5, 6; 22:13). Bʼa kada jujune ja bʼa ekʼeleʼik jaw, ja Jyoba yala: «Keʼnon ja Alfa sok ja Omega». Ja alfa jani ja bʼajtan letra ja bʼa alpabeto bʼa griego, sok jaxa omega, jani ja último. Yajni ja Jyoba ya sbʼiʼiluk sbʼaj «ja alfa sok ja omega», wani xya kabʼtik stojol ke yajni ay jas wa xkʼesok, wani xchʼakakani.

14. a) Aʼa jun sjejel bʼa jas tyempoʼil yala ja Jyoba «Alfa» sok jas tyempoʼil oj yal «Omega». b) ¿Jasa wa xya jkʼuʼuktik lek ja Jyoba ja bʼa Génesis 2:​1-3?

¹⁴ Tsaʼan yajni ja Jyoba skʼulan ja Adán sok ja Eva, yala yabʼye ja jas wa skʼana sbʼaja kristyanoʼik sok sbʼaja Luʼumi. Ja Biblia wa xyala: «Aʼajyuk jitsana wuntikilex, pojxanik, bʼutʼuwik ja luʼumi sok talnayik» (Gen. 1:28). Yajni xchiktes ja jas wa skʼana, lajansok ja bʼa jutsʼin jaw ja Jyoba yala «Alfa». Ojni kʼotuk ja skʼakʼujil ke ja yintil ja Adán sok ja Eva bʼa kʼuʼabʼal aye sok bʼa toje ojni sbʼutʼe ja Luʼumi sok oj yawe paxuk jun Tsamal Lugar. Ja bʼa kʼakʼu jaw, wani xbʼobʼ kaltik ke ja Jyoba oj yal «Omega». Yajni ja yeʼn chʼak skʼuluk «ja satkʼinali, ja luʼumi sok bʼa yibʼanal ja jas ayi», ja Jyoba yani jkʼuʼuktik lek ke ojni kʼot smeranil ja jas wa  skʼana. ¿Jastal skʼulan? Jani yala ke ja bʼa sjukil kʼakʼu kʼotelni sak (kʼuman ja Génesis 2:​1-3). ¿Jas wa stojolan ja jaw? Jani wa xchiktes ke ja jas wa kʼana ja Jyoba sbʼaja kristyanoʼik sok ja bʼa Luʼumi ojni kʼot smeranil ja bʼa xchʼakulabʼil ja sjukil kʼakʼu.

15. ¿Jas yuj ojni bʼobʼ ilxuk ajyi ke ja jas wa skʼana ja Jyoba mixa oj kʼotuk?

¹⁵ Tsaʼan yajni ja Adán sok ja Eva skʼokowe abʼal, kʼotyeni mulanum sok yawe ekanyi ja yintili ja mulal sok ja chamelal (Rom. 5:12). ¿Oj maʼ sjom ja jaw ja jas wa skʼana ja Dyos bʼa oj sbʼutʼ ja bʼa Luʼum kristyanoʼik bʼa kʼuʼabʼale sok bʼa toje? ¿Oj maʼ lajxukyuj ja Satanás ke ja Jyoba nunka xa oj bʼobʼ yal «Omega»? Bʼobʼta ja Dyablo spensaraʼan ke ja Jyoba mixani jas mas wa xbʼobʼ skʼuluk. Jun sjejel, jun jasunuk oj skʼuluk jani oj xchʼaysnajel ja Adán sok ja Eva sok oj skʼuluk jun yajkʼachil nupanum bʼa oj kʼotuk ja jas wa skʼana sbʼaja kristyanoʼik. Pe ¿lekbʼi jaʼa jaw ja jas skʼulan ja Jyoba? Ja Dyablo ojni bʼobʼ yalyabʼi ke kʼotel jun leʼa abʼal ¿Jas yuj? Yujni jastalni wa xyala ja Génesis 1:​28, ja Jyoba yalunejni yabʼ ja Adán sok ja Eva ke ja yintile ojni sbʼutʼe ja Luʼumi.

16. ¿Jas yuj bʼobʼta spensaraʼan ja Satanás ke ojni bʼobʼ sleyi smul ja Jyoba bʼa mixa jas xbʼobʼyuj?

¹⁶ ¿Jas pilan jasunuk bʼobʼta spensaraʼan ja Dyablo? Bʼobʼta spensaraʼan ke ja Jyoba oj yakan ja Adán sok ja Eva ke oj bʼobʼ ajyuk yuntikile, pe nunkani oj bʼobʼ kʼotuke toj (Ecl. 7:20; Rom. 3:23). Lekbʼi jaʼa jaw ja jas ekʼi, seguro ke ja Satanás ojni bʼobʼ sleyi smul ajyi ja Jyoba ke mixa jas xbʼobʼyuj. ¿Jas yuj? Yujni ja jas wa skʼana ja Dyos mixani oj bʼobʼ kʼotuk; ke ja Luʼumi oj bʼutʼ kristyanoʼik bʼa toje.

17. ¿Jasa skʼulan ja Jyoba ama ja Satanás sok ja bʼajtan kristyanoʼik skʼokowe abʼal, sok jas oj ekʼuk ja bʼa xchʼakulabʼil? (Cha kʼela ja dibujo).

¹⁷ Sen nunkani ekʼ bʼa spensar ja Satanás ja jas oj skʼuluk ja Jyoba, ja Jyoba ayni yiʼoj ja modo mas lek bʼa oj ya kʼotuk ja jas wa skʼana ama ja Satanás, ja Adán sok ja Eva skʼokoweta abʼal (Sal. 92:5). Yajni yaʼakan ke ja Adán sok ja Eva aʼajyuk yuntikile, ja Jyoba sjeʼa ke mi kʼoteluk jun leʼa abʼal, jaʼuktoma sjeʼa ke tolabida wa xkʼot ja jas wa xyala. Sok cha sjeʼa ke ayni jas wa xbʼobʼ skʼuluk. ¿Jastal? Yaʼakan ke oj ajyuk jun ‹intilal› bʼa skoltay ja yintile ja Adán sok ja Eva bʼa kʼuʼabʼale, sok jachuk oj kʼotuk ja jas wa skʼana (Gén. 3:15; 22:18). Sen nunkani ekʼ bʼa spensar ja Satanás ke ja Jyoba oj bʼobʼ skoltay ja kristyanoʼik  yuja koltaneli. ¿Jas yuj? Yujni ka koltanel kʼotelni jun meran yajtanel (Mat. 20:28; Juan 3:16). Sok yujni ja Satanás kechantani wa sleʼa slekilal bʼa yeʼna bʼa mi xbʼobʼ yabʼ ja tikʼe yajtanel it. Anto, ¿jasa oj lajxuk stsʼakatal yuja koltanel? Yajni xchʼak ja 1,000 jabʼili, ja yintile ja Adán sok ja Eva bʼa kʼuʼabʼal aye sok bʼa toje ojni ajyuke sakʼan ja bʼa luʼum bʼa kʼotelxa jun Tsamal Lugar, jastalni mero skʼanunej ja Jyoba ja bʼajtanto. Ja bʼa jutsʼin jaw, ja Jyoba ojni bʼobʼ yal «Omega».

18. ¿Jas oxe rason wa xyaʼakitik ja Jyoba bʼa oj jipjkʼujoltik ja bʼa kʼapjelal wa xyaʼa? (Cha kʼela ja recuadro « Oxe rason bʼa oj jipjkʼujoltik ja kʼapjelal bʼa Jyoba»).

¹⁸ Ja bʼa artikulo it kilunejtik jas rasonik bʼa wa xya jkʼuʼuktik lek ke ja luʼumi ojni pax jun Tsamal Lugar. ¿Jas oj bʼobʼ kaltikyabʼ ja tuk bʼa oj katik skʼuʼuke lek ke ja Dyos ojni ya kʼotuk ja kʼapjelal wan yajeli? Bʼajtan, ke yeʼnani ja Jyoba ja maʼ wan yajel ja kʼapjelal. Ja Apocalipsis wa xyala: «Ti yala ja Maʼ kulan ekʼ ja bʼa trono: ‹¡Kʼela! Wanon skʼulajel yajkʼachil yibʼanal ja jastik junuki›». Ja yeʼn wani skʼana oj ya kʼotuk ja kʼapjelal wan yajeli sok ayni yiʼoj ja biboʼil sok ja ipal bʼa oj lajxukyuj. Bʼa xchabʼil, ja Jyoba jelni seguro ay bʼa oj kʼotuk ja kʼapjelal wan yajeli bʼa lajansok ekʼtani ja wan yaljeli. Ja yuj ja yeʼn wa xyala sbʼaja it: «Kʼotel toj sok smeranil». Sok cha wa xyala: «¡Chʼakta kʼot smeranil!». Ja bʼa yoxili, yajni ay jas wa xkʼesok ja Jyoba, wani xchʼakakani. Ja jaw wani xchiktes lek ja bʼa yaljel it «Keʼnon ja Alfa sok ja Omega». Ja Jyoba ojni sjeʼ ke ja Satanás kʼotel jun leʼa abʼal sok mi jas xbʼobʼyuj skʼulajel.

19. ¿Jas oj bʼobʼa kʼuluk ta ay maʼ wokol xyabʼ skʼuʼajel ke ja luʼumi oj kʼot jun Tsamal Lugar?

¹⁹ Ajuluka kʼujol, yajni ay maʼ waxa walyabʼ ja bʼa xcholjeli sbʼaja jas wa xya jkʼuʼuktik lek ja Dyos, ojni tsatsbʼuk ja sjipjela kʼujol ja bʼa kʼapjelalik bʼa Jyoba. Ja yuj, yajni ay maʼ xchʼaka kʼumukyi ja kʼapjelal jel stsatsankʼujolani ja bʼa Apocalipsis 21:​4, sok xyalawabʼ «Ja jaw jelni tsamal, pe mini xkʼuʼan ta oj kʼot smeranil», ¿jas oj bʼobʼa kʼuluk? Jun modo jel lek jani oja kʼumukyi sok oja cholyabʼ ja bersikuloʼik 5 sok 6. Jeʼayi ja kristyano ke jach jastal it ja Jyoba yaʼunej jkʼuʼuktik lek bʼa ojni kʼot smeranil ja kʼapjelal wan yajeli; bʼa lajansok yeʼnani wan skʼulajel pirmar (Is. 65:16).