1, 2. a) ¿Jas yuj yala ja jekabʼanum Pablo ke ja yajalkʼujoli jaʼa modoʼal mas «niwan»? b) ¿Jastik sjobʼjel oj paklaytik?

 YAJNI ja jekabʼanum Pablo staʼa tiʼal ja bʼa modoʼalik ja bʼa skʼuʼajeli, ja smajlajeli sok ja yajalkʼujoli, xchʼakakan yaljel: «Ja mas niwan ja bʼa jastik it jani ja yajalkʼujoli» (1 Cor. 13:13). ¿Jas yuj yala ja jaw? Yujni ja bʼa tyempo jakumi mixani tʼilan oj ajyukujtik skʼuʼajel ja bʼa smajlajelik bʼa Dyos sbʼaja yajkʼachil luʼumi, yujni ja smajlajel kiʼojtiki kʼotani smeranil. Pe tʼilani tolabida oj yajtaytik ja Jyoba sok ja kristyanoʼiki. Pes ja yajalkʼujol jaw, ojni kʼiʼuk bʼa tolabida.

² Tʼilani tolabida oj yajtay jbʼajtik, la jpaklaytik oxe sjobʼjel. Bʼajtan, ¿jas yuj tʼilan oj yajtay jbʼajtik? Xchabʼil, ¿bʼa jastik modo oj bʼobʼ jetik wa xyajtay jbʼajtik? Sok yoxil, ¿jastal oj bʼobʼ katik ajyuk tsats ja jastal wa xyajtay jbʼajtik?

3. ¿Jas rasonik kiʼojtik bʼa oj yajtay jbʼajtik?

³ ¿Jas yuj tʼilan oj yajtay jbʼajtik? Bʼa tuk jastik, yajni wa xyajtay jbʼajtik wa xjeʼatik ke meran snochumanotik Kristo. Ja Jesús yala yabʼ ja sjekabʼanumik: «Sok ta waxa yajta abʼajex, jach oj snaʼe yibʼanal kristyano ja weʼnlexi kʼotelex jnebʼumanik» (Juan 13:35). Chomajkil, ja yajalkʼujoli wa xya ajyukotik tsoman. Jakʼayuj ja Pablo yala ke «ja yajalkʼujoli  wa xya ajyuk tsoman yibʼanal ja kristyano» (Col. 3:14). Cha ay pilan rason ja tʼilan oj yajtay jbʼajtiki. Ja jekabʼanum Juan stsʼijbʼanyi ja yermanoʼik bʼa Kristo: «Ke ja maʼ wa syajtay ja Dyosi cha tʼilani oj syajtay ja yermano» (1 Juan 4:21). Ja yuj, syajtajel ja kermanotik, cha wani xjeʼatik wa xyajtaytik ja Jyoba.

4, 5. Aʼa jun sjejel bʼa wa xchiktes jastal wa syaka sbʼaj ja syajtajel ja Dyos sok ja syajtajel ja kermanotiki.

⁴ ¿Jastal wa syaka sbʼaj ja syajtajel ja Dyos sok ja syajtajel ja kermanotiki? Bʼa yabʼjel stojol, la jpensaraʼuktik jastal wa syaka sbʼaj ja kʼujolal sok ja tuk parteʼik yiʼoj ja kuerpoʼal. Jun loktor ojni bʼobʼ snaʼ jastal wa xtax ja skʼujol jun kristyano kechanta syamjelyi ja skʼabʼ bʼa yabʼjel jastal wa xtax ja spulso. ¿Jas wa sjeʼakitik ja it?

⁵ Jastalni ja loktori bʼa snajel jastal wa xtax ja skʼujol jun kristyano jani yiljel ta tsats ma mi tsatsuk ay ja spulso. Ja keʼntiki cha ojni bʼobʼ jnatik jastal wa xtax ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba yiljel ta tsats wa xtax ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja tuk. Ta kʼot jnatik ke ja syajtajel ja kermanotik yopijita, bʼobʼta ja syajtajel kiʼojtik bʼa Jyoba cha yopijita. Pe ta tolabida wa xjeʼatik wa xyajtaytik ja kermanotik, ja jaw wa stojolan ke ja yajtanel kiʼojtik bʼa Jyoba tsatsni ay.

6. ¿Jas yuj tʼilani oj cham jkʼujoltik ta ja syajtajel kiʼojtik ja bʼa kermanotik yopijita? (1 Juan 4:​7-9, 11).

⁶ ¿Jas yuj tʼilani oj cham jkʼujoltik ta ja yajtanel kiʼojtik ja bʼa kermanotik yopijita? Yujni wa stojolan ke ja jastal wa xkila jbʼajtiksok ja Jyoba xiwelani sbʼaj ay. Ja jaw wani xchiktes jaman lek ja yaljelik bʼa jekabʼanum Juan: «Ja maʼ mi syajtay ja yermano, ja maʼ wa xyila, mini xbʼobʼ syajtay ja Dyosi, ja maʼ mi xyila» (1 Juan 4:20). ¿Jasa wa xnebʼatik? Kechantani lek oj yilotik ja Jyoba ta wa xyajtay jbʼajtik (kʼuman ja 1 Juan 4:​7-9, 11).

7, 8. ¿Bʼa jastik modo oj bʼobʼ jetik wa xyajtay jbʼajtik?

⁷ Ja bʼa Biblia wa xtaʼatik jitsan ekʼele ja mandar it: «Yajta abʼajik» (Juan 15:​12, 17; Rom. 13:8; 1 Tes. 4:9; 1 Ped. 1:22; 1 Juan 4:11). Pe ja yajalkʼujoli juni jasunuk ke ti wa xkʼi bʼa kʼujolal; mini maʼ xbʼobʼ yil. Anto, ¿jastal oj bʼobʼ katik kʼiʼuk ja jaw bʼa oj yile ja tuk ja jas wa xtax ja bʼa jkʼujoltik? Jani ja bʼa jas wa xkalatik sok wa xkʼulantik.

⁸ Ayni jitsan modoʼik bʼa sjejel wa xyajtaytik ja kermanotik. Ja Biblia wa xyaʼakitik jujuntik sjejel. Tʼilan oj «kʼumananik ja smeranil ja bʼa weʼnlexi» (Zac. 8:16). «Ajyanik laman» (Mar. 9:50). «Weʼnto bʼajtan jeʼawik waxa kisa bʼajex» (Rom. 12:10). «Gustoxta kʼulanabʼajik resibir» (Rom. 15:7). «Moka waʼexkan [ ...] yajela bʼajex perdon» (Col. 3:13). «Iʼajik lajan jawa kargaʼexi» (Gál. 6:2). «Moka waʼexkan yajel kulana kʼujolex» (1 Tes. 4:18). «Moka waʼexkan [ ...] skoltajela bʼajex» (1 Tes. 5:11). «Taʼabʼajik tiʼal bʼa orasyon» (Sant. 5:16).

9. ¿Jas yuj wa xkalatik ke ja yajel kulan skʼujol ja tuk juni modo bʼa sjejel ke wa xyajtaytike? (Cha kʼela ja potoʼik).

⁹ La jpaklaytik mas june ja bʼa yajtanel kilatik ja bʼa parrapo ekʼta. Ja Pablo yala: «Moka waʼexkan yajel kulana kʼujolex». ¿Jas yuj wa xkalatik ke ja yajel kulan skʼujol ja tuk juni modo bʼa sjejel ke wa xyajtaytike? Jun diccionario bʼa Biblia  wa xcholo ke ja yaljel bʼa griego ke ya makunuk ja Pablo ja bʼa «yajel kulana kʼujolex», wa stojolan «ajyel tekʼan bʼa stsʼeʼel jun kristyano bʼa stsatsankʼujolajel yajni wan ekʼel sbʼaj tsatsal wokolik». Ja yuj, yajni wa xkaʼatik kulan skʼujol jun hermano ke wan yijel wokol, wani xkoltaytik bʼa mi oj yakan ja bʼej ke wa xyiʼaj ja bʼa sakʼanil. Kada ekʼele ke jun hermano ma jun hermana wa xkoltaytik ja yajni wan okʼel sok teyotik bʼa stsʼeʼel, wanotik yaljel yabʼ ke wa xyajtaytik (2 Cor. 7:​6, 7, 13).

10. ¿Jas yuj wa xkalatik ke ja snajel syajal sok yajel kulan kʼujolal wani syaka sbʼaj?

¹⁰ Ja snajel syajal sok yajel kulan kʼujolal wani syaka sbʼaj. ¿Jas yuj? Pes yajni jun kristyano wa snaʼa syajal june ke wan ekʼel sbʼaj wokol, wani skʼana oj ya kulanyi skʼujol sok ay jas skʼulajel bʼa skoltajel. Ja yuj bʼajtani wa xnaʼatik syajal sok ja jaw wa snikawotik bʼa yajel kulan kʼujolal. Jani jaw ja jas wa x-ekʼ sbʼaj ja Jyoba. Ja Pablo xcholo ke ja syajal wa xyabʼ ja Dyos yuja kristyanoʼik wa xnikji bʼa oj yayi kulan skʼujol. Yala ke jabʼi ja Jyoba yeʼn «ja Tatal bʼa jel syajulal skʼujoli sok ja Dyos maʼ wa xyayi kulan skʼujol ja kristyano» (2 Cor. 1:3). Soka yaljel «jel syajulal skʼujoli», ja Pablo wani yaljel jun jasunuk bʼa snajel yajulal. Sok wa xyala yabʼ ja Jyoba yeʼn «ja Tatal» ma yeʼn ja yechalil ja maʼ «jel syajulal skʼujoli» yujni ja yabʼjel syajali tini wa x-el bʼa yeʼna. Sok ja jaw wani xnikji bʼa oj ya kulan jkʼujoltik ja yajni ‹wan ekʼel jbʼajtik tuktukil wokol› (2 Cor. 1:4). Jastalni ja bʼa wan bʼojtel jaʼi wani xya ekʼ ja stakin tiʼ ja kristyano, ja Jyoba wa xyayi kulan skʼujol ja matik wane yijel wokoli. ¿Jas oj skoltayotik bʼa snajel syajal sok yajel kulan skʼujol ja tuk, jastalni ja Jyoba? Jani yajel ajyuk ja modoʼalik ke ti chʼikansok ja yajel kulan kʼujolal. La kiltik jujuntik ja bʼa jaw.

11. Jastalni wa xyala ja Colosenses 3:12 sok 1 Pedro 3:​8, ¿jas modoʼalik oj skoltayotik syajtajel sok yajel kulan skʼujol ja tuk?

¹¹ ¿Jas oj skoltayotik bʼa mi oj katikan syajtajel jbʼajtik sok yajel kulan jkʼujoltik? Jani yajel ajyuk ja modoʼalik jastal yabʼjel stojol, yajxta yiljel jbʼajtik sok ja lekil kʼujolal (kʼuman ja Colosenses 3:12; 1 Pedro 3:8). Yajni ja snajel syajal sok ja bʼa tuk modoʼalik bʼa ojtik slaj ke wa xkʼot ajyukujtik, wani snikawotik yajel kulan skʼujol ja matik wan ekʼel sbʼaje wokoli. Ja Jesús xcholo jastal it: «Ja jas bʼutʼel ay ja bʼa kʼujolali jani wa x-el ja bʼa tiʼali. Jun lekil kristyano wa xya eluk jastik lek ja bʼa jastik lek snoluneji» (Mat. 12:​34, 35). Wani xchiknaji lek ke ja yajel kulan skʼujol ja kermanotik juni modoʼal tʼilan ja bʼa sjejel yajtanel.

12. a) ¿Jas yuj tʼilan la talnay jbʼajtik? b) ¿Jas sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel ja bʼa ti nochan?

¹² Jpetsaniltik wa xkʼana oj kʼuʼuktik ja mandar: «Mok katikan syajtajel jbʼajtik» (1 Juan 4:7). Pe tʼilani mok chʼay jkʼujoltik ja jas yala ja Jesús: «Tʼusan mi yibʼanaluke oj chebʼuk ja syajal skʼujoleʼi» (Mat. 24:12). Soka yaljelik it, mini wa xkʼan yal ke jitsan ja snebʼumaniki oj yakan syajtajel sbʼaje. Ama jachuk, tʼilani la jtalnay jbʼajtik bʼa mi ja oj kitik ja jastal mixa syajtay sbʼaje ja luʼumkʼinali. Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja it, la kiltik ja sjakʼjel ja bʼa sjobʼjel it: ¿ay maʼ jun modo bʼa snajel ta ja jastal wa xyajtaytik ja kermanotik tsats ay?

13. ¿Jas oj bʼobʼ ya och probar ja jastal wa xyajtay jbʼajtik?

 ¹³ Jun modo bʼa snajel ta ja jastal wa xyajtaytik ja kermanotik tsats ay, jani yiljel ja jas wa xkʼulantik ja yajni ay jas wa x-ekʼ jbʼajtik ja bʼa jsakʼaniltik (2 Cor. 8:8). June ja bʼa jaw staʼani tiʼal ja jekabʼanum Pedro: «Pe cha jelni tʼilan oja yajtabʼajex meran lek, yujni ja yajalkʼujoli wa smusu jitsan mulal» (1 Ped. 4:8). Ja yuj ja yajtanel kiʼojtik wa x-och probar yajni ay jas wa skʼulane mi lekuk ja kermanotik ma wa syajbʼesotike.

14. Jastalni wa xyala ja 1 Pedro 4:​8, ¿jas tikʼe yajtanel oj makunukujtik? Aʼa jun sjejel.

¹⁴ La jpaklaytik mas ja yaljelik bʼa Pedro. Ja bʼa bʼajtan xetʼan ja bʼa bersikulo 8 wa xyala kabʼtik jas tikʼe yajalkʼujol ke tʼilan oj ajyukujtik: «Yajtabʼajex meran lek». Ja yaljel bʼa griego ke ya makunuk ja Pedro ja bʼa «meran lek» wani stojolan «ke oj kʼiʼuk». Ja bʼa xchabʼil xetʼan ja bʼa bersikulo staʼa tiʼal ja bʼa jas wa xlajxiyuj ja bʼa syajtajela bʼajex meran lek: wa smusu ja smule ja kermanotiki. Bʼa jachni lajansok kʼotel jun kʼuʼuts ja yajalkʼujoli ke  wa xbʼobʼ niwanbʼuk man wa smusu bʼa mini kechanta june ma chabʼ mulal, bʼajni «jitsan mulal». Ja bʼa yaljel it, ja smusjel wa stojolan «akʼwanel perdon». Jastalni ja kʼuʼuts ke wa smusu jun mancha, ja yajalkʼujoli wani xbʼobʼ smus ja jas wa x-aji wokolanuke ja tuk.

15. ¿Jas wa xlajxikujtik yajni tsats ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja tuk? (Colosenses 3:13).

¹⁵ Ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja kermanotiki tʼilani niwan oj ajyuk bʼa jachuk oj bʼobʼ katik perdon ja jas mi lek wa skʼulane, cha jachuk ja bʼa lajansok jel wokol (kʼuman ja Colosenses 3:13). Yajni wa xlajxikujtik yajel perdon ja tuk, wa xjeʼatik ke tsatsni ja yajtanel kiʼojtik sok wa xkʼana lek oj yilotik ja Jyoba. ¿Jas mas oj skoltayotik yajel ekʼ chaʼan ja jastik mi lek sok ja wa xkʼe jkorajatik ja jas wa skʼulane ja tuk?

16, 17. ¿Jas mas oj bʼobʼ skoltayotik bʼa yajel ekʼ chaʼan ja jastik chʼin mi lek wa skʼulane ja tuk? Aʼa jun sjejel. (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁶ Ja awajuka kʼujol ja bʼa jastik lek yiʼoj ja tuk, sok mi jaʼuk ja bʼa malo. La kaltik ke ja weʼn wana yajel ekʼ jun rato gusto sok jun tsome hermano sok ja bʼa tsaʼani awala oja wawex el jun poto. Bʼa seguro oj ajyan ke tsamalxta oj juluka kʼujol ja bʼa jaw, awa el oxe poto. Pe waxa wila ke june ja hermano mi lek eli. ¿Jas oja kʼulsok ja poto? Skusjel sok yijelkan ja chabʼe, yujni apetsanilex wanex tsenel.

 ¹⁷ Ja potoʼik wa xnolotiki jachni kʼotel soka bʼa jastik wa xjul jkʼujoltiki. Ayni kiʼojtik tsamal jastik wa xjul jkʼujoltik ke jkʼulunejtik soka kermanotiki. Pe lekbʼi bʼa jun ekʼele jun hermano yala ma ay jas skʼulan bʼa mi lekuk. ¿Jas oja kʼuluk? ¿Jas yuj mi kechan xa kusu bʼa lajansok kʼotel jastal jun poto? (Prov. 19:11; Efes. 4:32). Yuja ay kiʼojtik jitsan bʼa jastik tsamal wa xjul jkʼujoltik soka kermanotiki, ojni bʼobʼ jkustik ja yal chʼin jas mi lek skʼulani. Ja jas mas lek oj kʼuluktiki jani snoljel ja «tsamalik poto».

18. ¿Jastik junuk ja bʼa yaljelik mas tʼilan ja bʼa artikulo it?

¹⁸ ¿Jas yuj wa xkʼanatik ke tsats oj ajyuk ja jastal wa xyajtay jbʼajtik? Jastalni kilatik, yujni ja syajtajel ja kermanotiki cha wa xjeʼatik ke wa xyajtaytik ja Jyoba. ¿Jastal oj bʼobʼ katik kʼiʼuk ja yajtanel kiʼojtik sbʼaja jpamilyatik bʼa yaʼtijum Dyos? Jun modo bʼa oj lajxukujtik jani yajel kulan skʼujol ja kermanotik. Sok bʼa mi oj katikan, tʼilani oj natik syajale. ¿Jastal oj bʼobʼ katik ajyuk tsats ja jastal wa xyajtay jbʼajtik? Jani yajel perdon ja jas mi lek wa skʼulane ja tuk.

19. ¿Jas yuj jel tʼilan ja oj yajtay jbʼajtik ja bʼa jtyempotik?

¹⁹ ¿Jas yuj jel tʼilan ja oj yajtay jbʼajtik ja bʼa jtyempotik? La kiltik ja jas yala ja Pedro: «Jelxa mojan ja xchʼakelal yibʼanal ja jastik junuki. Ja yujil, […] jelni tʼilan oja yajtabʼajex meran lek» (1 Ped. 4:​7, 8). ¿Jasa wa xmajlaytik oj bʼobʼ ekʼuk yajni wan mojxeljan ja chʼakelali? Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Yibʼanal ja chonabʼiki oj yilkʼujolukex yuja jbʼiʼili» (Mat. 24:9). Bʼa mi oj katikan yaʼteltajel ja Jyoba ama la ilkʼujolajitik, tʼilani tsoman oj ajyukotik. Ja Satanás wa skʼana oj spilotik, pe mini oj lajxukyuj ta wa xyajtay jbʼajtik, yujni ja yajalkʼujoli «wa xya ajyuk tsoman yibʼanal ja kristyano» (Col. 3:14; Filip. 2:​1, 2).