1, 2. ¿Bʼa jastik wokol kiʼojtik oj slajtik ja jas ekʼ sbʼaje ja judíoʼik yajni kumxiye ja bʼa Jerusalén? (Cha kʼela ja recuadro « Ja bʼa styempo ja Ageo, Zacarías sok Esdras»)

 ¿WAN MAʼ xchama kʼujol ja bʼa tyempo jakumi? Bʼobʼta yuj chʼay ja waʼteli sok waxa jobʼo abʼaj jastal oja makʼlay jawa pamilya. Ma bʼobʼta wa xchamakʼujol ja bʼa jastal seguro oj ajyuk jawa pamilya yuja wokolik ay ja bʼa wa lugari, ja wa x-iji jpatiktik ma yuja matik ay xcholi stimuneje ja xcholjeli. Ta wan ekʼela bʼaj june ja bʼa wokol it, ojni stsatsankʼujolana yiljel jastal koltajiye ja israʼelenyo yuja Jyoba ja yajni ekʼ sbʼaje wokolik jastal jaw.

² Ja judíoʼik bʼa tolabida ti ajyele bʼa Babilonia tʼilani skʼanawe jun tsatsal skʼuʼajel bʼa yajelkan ja rikesaʼil sok ja jastik slekilal wa x-ajiyile yuja Babilonia, sok kumxel bʼa jun luʼum ke jitsan bʼa yeʼnle mini snaʼawe jastal. Tsaʼan yajni kʼotye ja tiw, tʼilani kuchyujile yuja meyuk lek ja jastik sbʼaje sok ja wokolik ay ja bʼa lugar tiwi, sok yuja iji spatike yuja skontraʼe. Yuja jel ja wokoli, jujuntik mini jel bʼobʼ koltanuke ja bʼa yajel kʼeʼuk ja stemplo ja Jyoba. Ja yuj, ja bʼa jabʼil 520 bʼajtanto bʼa jtyempotik, ja Jyoba sjeka ja aluman Ageo sok Zacarías bʼa oj stsatsankʼujoluk ja chonabʼi (Ageo 1:1; Zac. 1:1). Jastalni oj kiltik, ja yaʼtele ja alumanik it jelni lek elkʼot. Pe mojan junuk 50 jabʼil tsaʼan, ja judíoʼiki cha el sganaʼe. Anto jaxa ja Esdras, june maʼ jel snaʼa skʼulajel kopyar ja Ley, kumxi ja bʼa Jerusalén bʼa tini ajyi bʼa Babilonia bʼa oj stsatsankʼujoluk sok bʼa oj koltanuk yajel bʼajtan bʼej ja meran stoyjeli (Esd. 7:​1, 6).

3. ¿Jastik sjobʼjelik oj paklaytik? (Proverbios 22:19).

³ Ja jastik yalawekan ja Ageo sok ja Zacarías skoltaye ja  yaʼtijumik ja Dyos ja bʼa najate bʼa oj sjip skʼujole bʼa Jyoba anima yuja wa x-iji spatike. Sok cha ojni oj bʼobʼ skoltayotik sjipjel jkʼujoltik ja keʼntik ke ja Jyoba oj skoltayotik ama chikan jas x-ekʼi (kʼuman ja Proverbios 22:19). Ja bʼa artikulo it oj kiltik jasa aljiyabʼye ja chonabʼ yuja Dyos bʼa ja ya makunuk ja Ageo sok ja Zacarías, sok oj paklaytik ja sjejel bʼa Esdras. Ja it wa skoltayotik bʼa yajelyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it: ¿jastal jomjiye ja judíoʼik yuja wokolik ekʼ sbʼaje ja yajni kumxiye ja bʼa sluʼume?, ¿jas yuj tʼilan jaʼ oj katik bʼajtan bʼej ja jas wa skʼana ja Dyos yajni wan ekʼel jbʼajtik wokol? sok ¿jas oj skoltayotik bʼa mas oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba ama chikan jas x-ekʼi?

4, 5. ¿Jastik junuk ja bʼa bʼobʼta aji el sgana ja judíoʼiki?

⁴ Yajni ja judíoʼik kʼotye ja bʼa Jerusalén, jelni jas oj skʼuluke. Mini yiʼaj mas tyempo stojbʼese ja yaltar ja Jyoba sok yawe ochuk ja yojyalik ja templo (Esd. 3:​1-3, 10). Pe ja jastal jel kongana ajyiye mini albʼi. ¿Jasa ekʼi? Mini kechanuk oj skʼuluke ja aʼtelik ja bʼa templo, cha tʼilani oj yawe kʼeʼuk ja snaje, stojbʼesjel ja yalaje sok yajelyi ja jas wa xmakuniyujile ja spamilyaʼe (Esd. 2:​68, 70). Chomajkil, ja skontraʼe mini ajyiye laman: sleʼawe jas oj skʼuluke bʼa yajel kʼot tekʼan ja stojbʼesel ja templo (Esd. 4:​1-5).

⁵ Ja judíoʼiki cha jomjiye ja bʼa jastal mey lek ja jastik sbʼaje sok ja bʼa politika. Ja bʼa tyempo jaw, ja sluʼumeʼi titoni ay bʼa sparte ja sMandaranel ja persa. Tsaʼan yajni cham ja rey Ciro ja bʼa 530 bʼajtanto bʼa jtyempotik, ja maʼ ochkan bʼa slokʼol, ja Cambises, stuluyi jun campaña bʼa oj sbʼajukan ja Egipto. Bʼobʼta ja soldadoʼiki tini ekʼye bʼa slujmale ja israʼelenyoʼik sok kʼanjiyile ayaʼe jaʼ, waʼelal sok jun lugar bʼa oj snakʼ sbʼaje. Seguro ke yuja jaw ipaxini el ja swokoleʼi. Yajni ja rey, Darío I, kʼe ya mandar, jelni ajyi kʼoka abʼal sok jelni ajyi wokol ja bʼa luʼum wa xyaʼa mandar ja persa. Yuja jastik jaw jitsan judío ja maʼ kumxiye ja bʼa Jerusalén sjobʼo sbʼaje jastal oj smakʼlaye ja spamilyaʼe. Yuja chamkʼujolik jaw jujuntik spensarane ke mini jaʼuk ja styempoʼil mas lek bʼa stojbʼesjel ja stemplo ja Jyoba (Ageo 1:2).

6. ¿Bʼa jas pilan wokol ekʼ sbʼaje ja judíoʼik, sok jasa aljiyabʼye yuja Zacarías? (Zacarías 4:​6, 7).

⁶ (Kʼuman ja Zacarías 4:​6, 7). Chomajkil ja wokolik yuja meyuk lek ja jastik sbʼaje sok ja politika, ja judíoʼik cha yiʼaje wokol yuja iji spatike. Ja bʼa 522 bʼajtanto bʼa jtyempotik, ja skontraʼe lajxiyujile stimjel bʼa stojbʼesel ja stemplo ja Jyoba. Pe ja Zacarías yala yabʼ ja judíoʼik ke ja Jyoba ojni ya makunuk ja yip bʼa oj ya eluk chikan jas wokol ja bʼa sbʼeje. Ja bʼa 520, ja rey Darío mi kechan ya eluk ja timwanel jaw, cha yayi takʼin ja judíoʼik bʼa oj cha kʼe stuleyi ja aʼteli sok yayi mandar soka matik ay xchole ja bʼa lugari ke akoltanuke (Esd. 6:​1, 6-10).

7. ¿Jastik slekilal yilawe ja judíoʼik yuja ja yaʼawe bʼajtan bʼej ja jas wa skʼana ja Dyosi?

 ⁷ Ja Jyoba skʼapayi ja yaʼtijumiki bʼa ja yamakunuk ja Ageo sok Zacarías, ke tini oj ajyukesok, ta ja yilawe stʼilanil stojbʼesel ja templo (Ageo 1:​8, 13, 14; Zac. 1:​3, 16). Soka tsatsankʼujolajel ajiyile yuja alumaniki, ja judíoʼiki cha kʼe stojbʼese ja templo ja bʼa 520 sok mini yiʼaj joʼe jabʼil ja chʼak ja aʼteli. Anima yuja wokoliki, jani yaʼawe bʼajtan bʼej ja jas wa skʼana ja Dyosi. Ja yuj ja Jyoba yayi ja judíoʼik ja jas wa xmakuniyujile ja bʼa sakʼanile sok ja jas wa xmakuniyujile ja bʼa stoyjeli. Ja slekilal  yilawe, bʼobʼni yaʼeyi stoyjel ja Jyoba gusto lek (Esd. 6:​14-16, 22).

8. ¿Jastal wa skoltayotik ja Ageo 2:4 bʼa jaʼ oj katik bʼajtan bʼej ja jas wa skʼana ja Dyosi? (Cha kʼela ja nota).

⁸ Wa xnaʼatik ke ja niwan wokoli jelxani mojan ay. Ja yuj, masxani jel tʼilan oj kʼuʼuktik ja mandar bʼa xcholjel ja lekil rasoni (Mar. 13:10). Pe meran, ta wan ekʼel jbʼajtik wokolik yuj meyuk lek ja jastik jbʼajtik ma ja matik ay xchole wa xtimwaniye ja bʼa choljeli, ja jaw bʼobʼta wokolni oj kabʼtik wajel jkʼujoltik ja bʼa xcholjeli. ¿Jas oj skoltayotik bʼa yajel bʼajtan bʼej ja sGobyerno ja Dyosi? Jani sjipjel jkʼujoltik tolabida ke «ja Jyoba ja bʼa soldadoʼik» b tey jmoktik. Ja yeʼn ojni skoltayotik ta ja mas wa xkatikyi stʼilanil ja sGobyerno. Ja yuj mini ay jas oj bʼobʼ ya xiwkotik (kʼuman ja Ageo 2:4).

9, 10. ¿Jastal kʼot smeranil ja bʼa jas ekʼ sbʼaj jun nupanum ja yaljelik bʼa Mateo 6:33?

⁹ La kiltik ja sjejel bʼa Oleg sok Irina, c jun nupanum bʼa precursore. Tsaʼan yajni wajye bʼa jun kongregasyon bʼa koltanel, chʼay ja yaʼtele yuja meyuk lek ja takʼin ja bʼa paisi. Anima mi jel staʼawe yaʼtele bʼa jun jabʼil, tolabida yabʼye ja skoltanel ja Jyoba sok ja syajtanel, sok ayni ekʼele cha koltajiye yuja hermanoʼiki. ¿Jastal bʼobʼ kuchyujile? Ja bʼajtanto, ja Oleg elni sgana, pes wa xyala: «Ajyel latsan ja bʼa xcholjeli skoltayotikon bʼa jaʼ oj wa jkʼujoltikon ja bʼa mas tʼilani». Yajni ja yeʼn sok ja xcheʼumi wane slejel yaʼtele, jani mas waj skʼujole ja bʼa xcholjeli.

¹⁰ Jun kʼakʼu, yajni kumxiye ja bʼa snaje tsaʼan ja bʼa xcholjeli, alji yabʼye yuj jun sbesinoʼe ke jun lekil yamigoʼe skʼulan  biajar junuk 160 kilómetro bʼa oj ijukjan yile chabʼ bolsa waʼelal. Ja Oleg wa xcholo: «Ja kʼakʼu jaw cha kilatikon yajkʼachil ekʼele ja janekʼto wa xcham skʼujol bʼa keʼntikon ja Jyoba sok ja kongregasyon. Jkʼuʼunejtikon lek ke ja Jyoba nunka oj chʼay skʼujol ja yaʼtijumiki, ama lajansok ke ja jas wan ekʼel jbʼajtik mixani oj tojbʼuk» (Mat. 6:33).

11. ¿Jas oj yakitik ja Jyoba ta ja wa xwaj kʼujoltik skʼulajel ja jas wa skʼana?

¹¹ Ja Jyoba wa skʼana ke ja oj waj kʼujoltik ja bʼa yajel och nebʼumanik, jun aʼtel bʼa wa skoltay sakʼanil. Jastalni kilatik ja bʼa  parrapo 7, ja Ageo stsatsankʼujolan ja judíoʼik ke cha asnocheyi ja aʼtel bʼa stojbʼesel ja templo. Bʼa lajansok aljiyabʼye ke cha ayawe ochuk ja skujlayubʼili sok achʼay skʼujole ja jabʼilik mi jas bʼobʼ skʼuluke. Akʼe stuleyi ja aʼtel yajkʼachil ekʼele. Kʼapjiyile yuja Jyoba, ta wa skʼuʼane, ojni ajuk koʼ slekilale (Ageo 2:​18, 19). Ja keʼntiki cha ojni bʼobʼ ajyukotik seguro ke ja Jyoba oj ya koʼ jlekilaltik ta ja mas tʼilan wa xkilatik ja aʼtelik yaʼunejkitiki.

12. ¿Jas yuj wani skʼanawe jun niwan skʼuʼajel ja Esdras sok ja maʼ skʼulan biajarsoki?

¹² Ja bʼa 468 bʼajtanto bʼa jtyempotik, ja Esdras el ja bʼa Babilonia sok waj man Jerusalén soka xchabʼil tsome judíoʼiki. Wani skʼanawe jun niwan skʼuʼajel bʼa oj snocheyi ja biaje jaw. Tʼilani ti oj ekʼuke bʼa bʼejik jel xiwela sbʼaj, sok yuja yiʼuneje jitsan donasyonik bʼa oro sok plata sbʼaja templo, ojni bʼobʼ ixtalajuke yuja elkʼanumiki (Esd. 7:​12-16; 8:31). Pe mini cha kechanuk, wegoxtani yilawe ke ja Jerusalén mixani seguroʼuk, pes mini ay jitsan swinkil ja bʼa chonabʼi sok jaxa bardaʼiki sok ja puertaʼiki mixani lek ay. ¿Jastal wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa Esdras bʼa mas oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba?

13. ¿Jasa koltaji ja Esdras bʼa mas oj sjip skʼujol bʼa Jyoba? (Cha kʼela ja nota).

¹³ Ja Esdras yilunej jastal ja Jyoba wa skoltay ja xchonabʼ ja bʼa ekʼeleʼik wokolik. Jabʼilik bʼajtanto, ja bʼa 484, yajni ja rey Asuero yaʼa mandar oj chʼayjuk snajel ja judíoʼik ke teye ja bʼa slujmal wa xyaʼa mandar ja persa, bʼobʼta ja Esdras tini ay bʼa Babilonia (Est. 3:​7, 13-15). Ja sakʼanili xiwelani sbʼaj ay. Yajni yabʼ ja jaw, ja judíoʼik «ke teye bʼa tuktukil lugar» skʼulane ayunar sok och okʼuke. Sok spataweyi skʼujol ja Jyoba ke akoltajuke (Est. 4:3). La jpensaraʼuktik jastal maʼ yabʼ ja Esdras sok ja tuk judíoʼik yajni ja jas wan ekʼeli wego tukbʼi sok ja matik wa skʼana oj xchʼaysnajel ja judíoʼiki yeʼn chʼayji snajele (Est. 9:​1, 2). Ja bʼa ekʼeleʼik jaw jel wokol ekʼ sbʼaj ja Esdras, bʼobʼta chapji ja bʼa pruebaʼik ti jakumi, sok seguro ke tsatsbʼi ja jastal wa sjipa skʼujol bʼa Jyoba ke ojni bʼobʼ stalnay ja xchonabʼi. d

14. ¿Jasa snebʼa jun hermana yajni chʼay ja yaʼteli?

¹⁴ Yajni wa xkilatik ke ja Jyoba wa stalnayotik ja bʼa ekʼeleʼik wokoli, ja sjipjel jkʼujoltik bʼa yeʼn masni wa stsatsbʼi. La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj ja Anastasia, jun hermana ke tey bʼa Europa bʼa Este. Ja smojik aʼteli sleʼawe modo oj skʼuluke obligar bʼa oj koltanuk bʼa jun jasunuk bʼa ti chʼikan soka politika. Ja yeʼn yaʼakan ja yaʼteli bʼa mi oj xchʼik sbʼaj. Ja Anastasia wa xcholo: «Man tyempo jaw, tolabida ajyel jtakʼin». Sok cha yala: «Loʼilaniyon soka Jyoba sbʼaja jaw, sok kila ke tsamalxta  stalnayon. Ta cha chʼay ja kaʼteli, mini oj xiwkon. Wa xnaʼa, ta ja kala Tat bʼa satkʼinali wa stalnayon ja wego, ojni cha stalnayon tolabida».

15. ¿Jasa koltaji ja Esdras bʼa mi oj yakan sjipjel skʼujol bʼa Jyoba? (Esdras 7:​27, 28).

¹⁵ Ja Esdras yila ja skoltanel ja Jyoba ja bʼa sakʼanili. Spensarajel ja bʼa ekʼeleʼik koltaji yuja Jyoba, koltaji bʼa mi oj yakan sjipjel skʼujol bʼa yeʼna. La kiltik ja bʼa yaljel yala «ja skʼabʼ ja Jyoba ja jDyosi tey jmoka», ke wa xtax ja bʼa Esdras 7:​27, 28 (kʼuman). Ja libro bʼa Biblia ke yiʼoj ja sbʼiʼili, ja Esdras ya makunuk joʼe ekʼele bʼa oj slajtik ja yaljelik jaw (Esd. 7:​6, 9; 8:​18, 22, 31).

16. ¿Bʼa jastik ekʼele wa xbʼobʼ kiltik jaman lek ja skoltanel ja Jyoba? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁶ Ja Jyoba ojni bʼobʼ skoltayotik ja bʼa ekʼeleʼik wa x-aji ochkotik probar. Jun sjejel, bʼobʼta tʼilan oj kʼantikyi permiso ja jpatrontiki, bʼa oj bʼobʼ wajkotik bʼa jun asamblea ma ayakan ke oj tukbʼestik ja ora wala aʼtijitik bʼa mi oj chʼaytik mini jun reunión. Ja bʼa ekʼeleʼik jastal jaw, ojni bʼobʼ kiltik ja skoltanel ja Jyoba ja bʼa jsakʼaniltiki. Bʼobʼta chamni oj kabʼtik ja jasa oj ekʼuki, sok masni oj tsatsbʼuk ja sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba.

17. ¿Jastal wa xnaʼatik ke ja Esdras chʼin yaʼa sbʼaj ja bʼa ekʼeleʼik wokoli? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja spatiki).

¹⁷ Ja Esdras chʼin yaʼa sbʼaj sok skʼanayi skoltajel ja Jyoba. Tolabida yajni yabʼ ke lajansok mi oj bʼobʼyuj ja xcholiki, chʼinxta yaʼa sbʼaj yajelyi orasyon ja Jyoba (Esd. 8:​21-23; 9:​3-5). Yajni yilawe ja tuk ja jastal wa sjipa skʼujol bʼa Dyos, skoltaye sok snochowe ja skʼuʼajel yiʼoji (Esd. 10:​1-4). Yajni ja chamkʼujolik yuj meyuk lek ja jtakʼintik ma yuja bʼa lek oj taxuk ja jpamilyatik mixa wa xya ajyukotik laman, la katikyi orasyon ja Jyoba bʼa sjipjel jkʼujoltik ke ojni skoltayotik.

18. ¿Jas oj skoltayotik bʼa mas oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba?

¹⁸ Ja sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba masni wa stsatsbʼi ta chʼin wa xkaʼa jbʼajtik, wa xkʼanatikyi ja skoltanel sok wa xkaʼatikan ke ja kermanotiki oj skoltayotike. Ja Erika, jun hermana ke ay oxe yuntikil, mini yaʼakan sjipjel skʼujol bʼa Jyoba anima yuja wokolik ja bʼa sakʼanili. Mini ekʼ mas tyempo cham ja yal yakʼixi, ke mito xpojki, sok cha jachuk ja yala tatami. Yajni wa spensaran sbʼaja jas ekʼ sbʼaji, wa xyala: «Mini waxa naʼa jastal oj skoltaya ja Jyoba. Ayni chamto waxa wabʼ. Bʼa jitsan ekʼele kila ke  ja jas wa xyalawe ma wa skʼulane ja kamigoʼik jani ja sjakʼjel ja bʼa korasyoniki. Ta wa xcholoweyabʼ ja jas wa x-ekʼ jbʼaji, masni pasil wa skoltayone».

19, 20. ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja judíoʼik ke mi bʼobʼ kumxuke ja bʼa Jerusalén?

¹⁹ Cha ayni jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja judíoʼik ke mi bʼobʼ kumxuke ja bʼa Jerusalén bʼa bʼobʼta yuja ayxa sjabʼile, maloʼaye ma yuja stalnajel ja spamilyaʼe. Anima yuja jastik jaw, gustoxta skoltaye ja matik kumxiye yajelyile jastik junuk (Esd. 1:​5, 6). Lajansok junuk 19 jabʼil tsaʼan yajni ja bʼajtan tsome judíoʼik kumxiye ja bʼa Jerusalén, ja matik kanye ja bʼa Babilonia wantoni sjekawe donasyonik (Zac. 6:10).

²⁰ Ama mi xbʼobʼ jkʼuluktik ja jastal wa xkʼana oj kaʼteltaytik ja Jyoba, seguroʼaytik ke ja jDyostiki chaʼanyabʼal wa xyila ja jas wa xkʼulantik bʼa yeʼna. ¿Jastal wa xnaʼatik? Jani yuja jas aljiyabʼ ja aluman Zacarías yuja Jyoba. Aljiyabʼ ke a-skʼul jun korona soka oro sok ja plata ke sjekawe ja judíoʼik kanele bʼa Babilonia (Zac. 6:11). Ja «tsamal korona» it juni «julel kʼujolal» sbʼaja lekil skʼujole (Zac. 6:​14, notaʼik). Ja yuj kʼuʼunejtikni lek ke ja Jyoba nunka oj chʼay skʼujol ja janekʼto wa xkʼujolantik ja bʼa yaʼteltajel anima yuja wokoliki (Heb. 6:10).

21. ¿Jas oj skoltayotik bʼa mi oj xiwkotik ja bʼa tyempo jakumi?

²¹ Wa xnaʼatik ke ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu it mini oj kʼot tekʼan ja oj kitik wokoli sok bʼobʼta cha ojni ipaxuk (2 Tim. 3:​1, 13). Pe tʼilani mok katikan oj skʼulotik ganar ja chamkʼujoliki. La juljkʼujoltik ja jas yala yabʼ ja yaʼtijumik ja Jyoba ja bʼa skʼakʼujik ja Ageo: «Teyona mokex […]. Mok xiwanik» (Ageo 2:​4, 5). Ja keʼntiki cha jkʼuʼunejtikni lek ke ta wa xkʼujolantik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtik bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana, ja Jyoba tini oj ajyuk jmoktik. Ta wa xkatik makunuk ja jas jnebʼunejtik ja bʼa jas yalakan ja Ageo sok ja Zacarías sok ja sjejel bʼa Esdras, tolabida oj jipjkʼujoltik bʼa Jyoba, ama chikan jas x-ekʼi.