Pojkiyon bʼa 1948 bʼa jun lugar bʼa suroeste bʼa Nigeria. Ja bʼa jabʼilik och jaw, ja jtiyo Moustapha, ja yijtsʼin ja jtati sok ja Wahabi, ja jbʼankili, ochye testigo bʼa Jyoba. Yajni ja keʼn ayto kiʼoj bʼalune jabʼil, ja jtati chami sok ja jaw jelni yaj kabʼi. Ja Wahabi yalakabʼ ke ojni cha bʼobʼ kiltikon yajkʼachil ekʼele ja jtat ja yajni sakʼwi. Spensarajel ja bʼa tsamal smajlajel jaw snikawon bʼa oj kʼul estudiar ja Biblia. Kiʼaj jaʼ bʼa 1963, sok cha ochyeʼni Testigo ja oxwane kermano.

Ja bʼa 1965, wajyon ja bʼa Lagos, bʼa tini ay tiw ja Wilson, june ja bʼa jbʼankili. Jelni lek katikon ekʼuk sok jujuntik precursorik ja bʼa kongregasyon Igbobi. Jelni gusto ay skʼeljele sok kongana wa xcholowe. Ja yuj, jtsaʼa oj ochkon precursor ja bʼa enero bʼa 1968.

Jun hermano bʼa ti wan koltanel ja bʼa Betel, ja Albert Olugbebi, xchapa jun reunión jel chaʼanyabʼal sbʼaja keremtik akʼixuk bʼa oj xcholkabʼtikon ke wa xkʼanxi precursorik especial ja bʼa norte bʼa Nigeria. Wantoni xjul jkʼujol ja jastal gustoxta yalakabʼtikon ja yaljelik it ja hermano Olugbebi: «Ja weʼnlexi keremexto sok wani xbʼobʼa wawexyi jawa tyempo sok ja wa wipex ja Jyoba. Ja tiw jelni ja aʼtel oj kʼulaxuk». Ja keʼn  wani xkʼana oj kʼotkon jastal ja aluman Isaías sok wajel ja bʼa oj sjekon ja Jyoba, ja yuj jbʼutʼu jun solicitud (Is. 6:8).

Ja bʼa mayo bʼa 1968, jekjiyon jastal precursor especial ja bʼa chonabʼ Kano, ja bʼa norte bʼa Nigeria. Ja it wajni ja bʼa styempoʼil ja guerra bʼa Biafra, bʼa kʼe bʼa 1967 man 1970. Ja guerra jelni yixtalan ja lugar sok tsaʼan tixa cha kʼe bʼa este ja bʼa país. Jun hermano bʼa wa xcham skʼujol bʼa keʼna sleʼa modo oj ya kʼokxukon bʼa mi oj wajkon ja bʼa Kano. Pe kalayabʼi: «Tsʼakatal. Wa xnaʼa wa xchama kʼujol bʼa keʼna. Pe ta ja Jyoba wa skʼana ti oj wajkon tiw, seguroni ayon ke ja yeʼn tini oj ajyuk jmok».

Ja jas kila ja kʼotyon ja bʼa Kano jelni xiwela sbʼaj. Ja guerra xchʼakani el ja chonabʼi. Yajni wala wajtikon ja bʼa xcholjeli, ayni ekʼele ti wa xkilatikon ja skuerpoʼe ja kristyano bʼa miljiye ja bʼa guerra. Ama ajyini jitsan kongregasyonik ja bʼa Kano, pe tʼusan mi yibʼanaluk ja hermano spakunejexani ajnel. Kechanxtani kanel mojan junuk 15 cholumanik, sok jelni xiwel aye sok elel sganaʼe. ¡Jelni ajiyile gusto ja yajni kʼotikon wake precursor especial ja bʼa chonabʼi! Ja jastal jtsankʼujolanetikon jelni koltajiye. Jkoltayetikon bʼa oj cha kʼe xchap-e ja reunionik, ja xcholjel sok sjekjelyi ja naʼits Betel ja yimpormeʼe sok skʼanjel juʼunik.

Spetsanile ja precursorik especial kʼe jnebʼtikon ja kʼumal hausa. Yuja wa xcholotikon yabʼye ja bʼa skʼumale, jitsan kristyano ja bʼa lugari wa smaklaye. Pe jujuntik ja matik teye ja bʼa relijyon ay ja tiw, mi lek xyilawe ja wa xcholotikoni. Ja yuj tʼilani oj talnay jbʼajtikon. Jun kʼakʼu, ja jmoj soka keʼn yiʼaj jpatiktikon jun winik bʼa yamanyuj jun kuchiyo. Pe yuja masni bʼobʼ ajnukotikon, bʼobʼni jpaktikon ajnel. Ama yuja jastik xiwela sbʼaji, jastalni wa xyala ja Salmo 4:​8, ja Jyoba wa stalnayotikon bʼa mok jas ekʼ jbʼajtikon, sok takal takal och ajyuk mas cholumanik. Ja bʼa jtyempotiki, ja bʼa Kano ay 11 kongregasyon sok mas ja 500 choluman.

Ja bʼa agosto bʼa 1968, jujuntik ixaw tsaʼan yajni kʼotikon ja bʼa Kano, ja keʼn sok  pilan chabʼ precursor especial jekjitikon ja bʼa Niamey, ja kapital bʼa República bʼa Níger, bʼa África Occidental. Wegoni kilatikon ke ja bʼa Níger jelni kʼixin. Mini kechan kʼajyitikon soka kʼaʼuji, cha tʼilani jnebʼatikon francés, bʼa jani ja skʼumaleʼi. Ama yuja wokolik jaw, jipa jkʼujoltikon bʼa Jyoba sok kʼe jcholtikon soka tʼusan cholumanik teye ja bʼa kapitali. Tʼusan tsaʼan, tʼusan mi spetsaniluke ja kristyano bʼa Niamey bʼa wa snaʼawe skʼumajel ayni yiʼoje ja libro bʼa wa xkatikon makunuk bʼa skʼulajel estudiar ja Biblia: La verdad que lleva a vida eterna. Ayni kristyanoʼik bʼa wa sleʼawotikone bʼa wa skʼanawekitikon jun libro.

Wegoxtani kaʼa jbʼajtikon kuenta ke ja matik ay xcholi mi lek xyilawe ja testigoʼik bʼa Jyoba. Ja bʼa julio bʼa 1969 jkʼulantikon ja bʼajtan asamblea bʼa circuito ja bʼa país, bʼa ajyitikon tsoman junuk 20. Jelni gusto ajyitikon yujni chawane ja bʼa cholumanik yiʼaje jaʼ. Pe ja bʼajtan kʼakʼu ja bʼa asamblea kʼot ja policía sok ya kʼot tekʼan ja programa. Yiʼaje och ja bʼa comandancia ja biajante sok ja precursorik especial. Ja tiw yawekitikon sjobʼjelik sok tsaʼan yalawe kabʼtikon ke oj elkotikon ja bʼa pilan kʼakʼu. Yuja chikani lek ke oj bʼobʼ ajyukujtikon wokolik soka matik ay xcholi, jchapatikon ke ti oj ekʼuk ja loʼil bʼa yijel jaʼ bʼa jun naʼits. Sok tsaʼan ti yiʼaje jaʼ bʼa jun yok jaʼ jach nakʼul.

Jujuntik semana tsaʼan, ja keʼn soka pilan jowane precursorik especial, snutsuwotikon ja gobyerno ja bʼa país. Yawekitikon 48 ora bʼa oj elkotikon ja bʼa Níger sok keʼnani kilatikon jas oj jkʼuluktikon bʼa oj elkotikon. Jkʼuʼantikon sok ti wajtikon ja bʼa naʼits Betel bʼa Nigeria. Masan tiw, jekjitikon bʼa oj wajkotikon bʼa pilan lugarik.

Ja keʼn ti jekjiyon bʼa jun chonabʼ ja bʼa Nigeria sbʼiʼil Orisunbare. Ja tiw bʼobʼni kabʼ stsamalil ja xcholjel soka yal tsome cholumanik teye ja tiw sok bʼobʼni kaʼ jujuntik estudio. Pe wake ixaw tsaʼan, ja naʼits Betel yalakabʼ oj cha kumxukon bʼa Níger; ja bʼa ekʼele it, jtuchʼilxtani. Ja bʼajtani jelni cham kabʼi sok chamni jkʼujol. Pe ja smeranili wani xkʼana oj kil-e ja hermanoʼik ja bʼa Níger.

Ti kumxiyon bʼa Niamey. Jun kʼakʼu tsaʼan ja kʼotyoni, jun winik bʼa Nigeria bʼa ayiʼoj snegosyoʼik yaʼa sbʼaj kuenta ke Testigoʼon sok kʼe yaki sjobʼjelik bʼa Biblia. Jkʼulantikon estudiar lajan. Sok yajni yaʼakan ja yabʼjel may soka yujeli, yiʼaj jaʼ. Cha ajyinikuj ja cholal bʼa xcholjel bʼa tuktukil lugar ja bʼa país sok yiljel jastal takal takal ja kristyano wane skisjel ja smeranili. Yajni kʼotyon ja bʼa Níger, ayni 31 Testigoʼik; pe yajni elyoni, ayxa 69.

Ja bʼa diciembre bʼa 1977, kumxiyon bʼa Nigeria bʼa oj kiʼ jun kurso bʼa oxe semana. Yajni chʼak ja kurso, ja coordinador ja bʼa Tsome  Olomalik bʼa Naʼits Betel, ja Malcolm Vigo, yaki jun karta bʼa akʼubʼalyi yuja naʼits Betel bʼa Sierra Leona. Ja hermanoʼik wane slejel jun precursor bʼa mito nupaneluk, bʼa lek wa xtaxi sok bʼa wa xkʼumani inglés sok francés bʼa oj ajyuk jastal biajante ja bʼa Guinea-Conakri. Ja hermano Vigo xcholokabʼ ke ja yuj lokjiyon ja bʼa kurso jaw. Sok xchikteski lek ke bʼa yajel kʼotuk ja cholal jaw mini pasiluk sok yaki ja rason it: «Pensaran lek bʼajtanto oja kʼul aseptar». Pe wegoxtani jakʼayi: «Yuja yeʼn wa sjekawon ja Jyoba, ojni wajkon».

Wajyonsok abyon ja bʼa Sierra Leona sok jtsomo jbʼajsok soka hermanoʼik ja bʼa naʼits Betel. June ja bʼa Tsome Olomalik bʼa Naʼits Betel yalakabʼi: «Mi xnaʼatikon lek jastal wajum ja aʼtel ja bʼa Guinea». Anima ja naʼits Betel it yeʼnani wa skʼela ja yaʼtele bʼa xcholjel ja bʼa Guinea, pe mini xbʼobʼ skʼumuke ja cholumanik yuja wokol yiʼoj ja país soka politika. Bʼa jitsan ekʼele sleʼuneje modo ay maʼ oj sjeke, pe mini bʼobʼeluk. Ja yuj skʼanaweki ke oj wajkon bʼa Conakri, ja kapital bʼa Guinea, sok yajel eluk ja permiso bʼa ti oj ajyukon tiw.

Yajni kʼotyon ja bʼa Conakri, wajyon ja bʼa yopisina ja gobyerno bʼa Nigeria sok loʼilaniyon soka embajador. Jcholo yabʼ ke wa xkʼana oj chol ja bʼa Guinea, pe ja yeʼn yalakabʼ ke mok jkʼuluk yujni oj bʼobʼ lutjukon preso ma ay jas xiwela sbʼaj oj ekʼ jbʼaj. Yalakabʼi: «Kumxan bʼa Nigeria sok cholo tiwi». Jaxa keʼn jakʼayi: «Puesto ayon bʼa oj kankon». Ja embajadori stsʼijbʼanyi jun karta ja gobyerno bʼa Guinea bʼa oj skʼanyi ke a-skoltayon, sok jachni skʼulan.

Tʼusan tsaʼan, kumxiyon ja bʼa naʼits Betel ja bʼa Sierra Leona sok jcholo yabʼye ja hermanoʼik ja jasa stsaʼunej ja gobyerno. Ja hermanoʼik jelni gustoʼaxiye yajni yabʼye, ke stsʼakatal yuja skoltanel ja Jyoba, yataki permiso ja gobyerno bʼa oj kankon ja bʼa Guinea.

Ja bʼa 1978 man 1989 ajyiyon jastal biajante ja bʼa Guinea sok ja bʼa Sierra Leona, sok jastal sustituto ja bʼa Liberia. Ja bʼajtanto jelni la maloʼaxiyon, sok ay ekʼele jani yajni wa xkulatay ja lugarik mas jel najati. Pe ja hermanoʼiki wani skʼulane ja janekʼ wa xbʼobʼyujile bʼa oj yiʼone och bʼa hospital.

Bʼa jun ekʼele jelni maloʼaxiyon yuja yaki malaria sok ajyikuj lumbris. Yajni tojbʼiyon, kabʼ ke ja hermanoʼik wanexani xchapjel bʼa lugar oj smukone ajyi. Anima jtʼaspun jastik xiwela sbʼaj ya ajyuk ja jsakʼanili, mini tʼun ekʼ bʼa jpensar oj kakan yaʼteltajel ja Jyoba. Sok mini xkaʼakan skʼuʼajel ke kechantani yeʼn ja Jyoba ja maʼ wa stalnayotiki. Pes ta yujkʼa chamtik, ojni bʼobʼ ya sakʼwukotik.

Ja bʼa 1988, jnaʼa sbʼaj ja Dorcas, jun precursora bʼa jel chʼin xyaʼa sbʼaj sok jel takʼan. Nupanitikon sok lajanxani aʼtijitikon ja bʼa aʼtel bʼa biajante. Ja Dorcas jelni xyajtani sok jelni skoltayon, sok puesto ajyel bʼa xchʼakjel sbʼaj yuja Jyoba. Bʼa wajel ja bʼa kongregasyonik, ayni ekʼele tʼilan oj bʼejyukotikon asta 25 kilómetro  sok tini kiʼojtikon ja jastik jbʼajtikon. Bʼa kʼotel ja bʼa kongregasyonik mas najati, wani xkatikon makunuk chikan jasa bʼa kʼotel. Tini wala ekʼtikon bʼa bʼejik jel ja lokoki sok bʼa jelxa jomel.

Ja Dorcas mini xiwi. Ayni ekʼele tʼilan jkʼutsutikon yok jaʼik bʼa ayiʼoj cocodriloʼik. Bʼa jun ekʼele, bʼa jun biaje bʼa joʼe kʼakʼu, tʼilan jkʼutsutikon jun yok jaʼ jach sok kayuko yujni ja kʼateʼiki naka jomel ay. Yajni ja Dorcas kʼe tekʼan bʼa oj eluk ja bʼa kayuko, mokʼ man yoj jaʼ sok mukxikoʼe. Mini june bʼa keʼntikon wa xnaʼatikon noxel, sok ja bʼa yok jaʼi ayni cocodriloʼik. Pe lek yuja jujuntik keremtik sjipa koʼ sbʼaje ja bʼa jaʼi sok skoltaye. Bʼa jun tyempo, jelni xwaychintikon sbʼaja jas ekʼi, pe mini kaʼatikonkan ja kasignasyontikoni.

Ja bʼa skʼeʼulabʼil ja 1992, ¡chamtoni kabʼtikon yuja embarazada ay ja Dorcas! ¿Tʼilan maʼ oj katikonkan ja aʼtel bʼa tyempo tsʼikan? Kalatikon: «Ja smeranili, ja yal alats it kʼotel jun majtanal bʼa Jyoba». Ja yuj jpensaraʼantikon oj katikon sbʼiʼiluk ja yal kakʼixtikon Jahgift (bʼa wa stojolan «jun majtanal bʼa Jah»). Chane jabʼil tsaʼan pojki ja jkeremtikon Eric. Xchawanile kʼotele meran majtanalik bʼa Jyoba. Ja Jahgift koltani jun tyempo ja bʼa Naʼits wa sutxi juʼunik ja bʼa Conakri, sok ja Eric kʼotelni siervo ministerial.

Yajni ekʼ ja tyempo, ja Dorcas tʼilani yaʼakan ja precursor especial, pe bʼobʼtoni och precursora regular ama chʼineto ja yal untiki. Soka skoltanel ja Jyoba, ja keʼn bʼobʼtoni ajyukon ja bʼa aʼtel bʼa tyempo tsʼikan. Yajni ja yal kuntikiltikoni kʼiye, ja Dorcas cha ochtoni precursora especial, jaxa wego jchawaniltikon misionero ayotikon ja bʼa Conakri.

Tolabida wajelon ja bʼa sjekunejon ja Jyoba. Jitsan ekʼele ja jcheʼum sok ja keʼn kilunejtikon jastal stalnunejotikon sok yaʼunej koʼ jlekilaltikon. Yuja jipunej kʼujoltikon bʼa Jyoba sok mi jaʼuk ja bʼa jastik junuki, mini jel kiʼojtikon chamkʼujolik sok wokolik. Ja Dorcas sok ja keʼn kilunejtikon lek jastal ja Jyoba, ja ‹Dyos maʼ wa skoltayotik›, kechani yeʼn ja maʼ wa xbʼobʼ stalnayotik (1 Crón. 16:35). Seguroni ayon lek ke ja sakʼanil ja matik wa sjipa skʼujole bʼa Jyoba tini nolan «ja bʼa sbolsaʼil ja sakʼanili» (1 Sam. 25:29).