1. ¿Jas yuj jelni jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja matik ayxa skʼujole?

 JPETSANILTIK wa xmakunikujtik tojelalik bʼa oj tsatik ja jastik mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltik. Ja ansyanoʼik sok tuk yaʼtijumik Dyos bʼa takʼanexa jelni oj bʼobʼ skoltayotik ja bʼa jaw. Ama mas ayxa skʼujole yuja keʼntik, tʼilani oj kistik ja rasonik wa xyaʼawe sok mi oj pensaraʼuktik ke jelxa poko. Ja Jyoba wani skʼana ke oj nebʼtik sbʼaja matik ayxa skʼujole. Ja yeʼnleʼi mas ayxa yiʼoje experiensya, snajel sok biboʼil (Job 12:12).

2. ¿Jasa oj paklaytik ja bʼa artikulo it?

² Ja bʼa tyempo najate, ja Jyoba ya makunuk tojik winike bʼa ayxa skʼujole bʼa stsatsankʼujolajel sok stojel ja xchonabʼi. La jpensaraʼuktik ja bʼa sjejel bʼa Moisés, ja David sok ja jekabʼanum Juan. Ja yeʼnleʼi ajyiye sakʼan bʼa tuktukil tyempo sok tuktukil ja jastal taxyeʼi. Yajni ojxta chamuke, yaweyi tsamalik rasonik ja matik masto keremeʼi. Ja oxe tojil winike it bʼa ayxa skʼujole xchiktese ja stʼilanil bʼa skʼuʼajelyi ja Dyosi. Ja Jyoba yaʼakan ke akan tsʼijbʼunubʼal bʼa keʼntik ja jas yalaweʼi. Ama mito ay jkʼujoltik ma ayxa, jpetsaniltik jelni wa xbʼobʼ katik eluk slekilal ja rasonik yaʼaweʼi (Rom. 15:4; 2 Tim. 3:16). Ja bʼa artikulo it oj paklaytik ja jas tsaʼanxta yalawe ja oxwane winike it bʼa ayxa skʼujole sok ja jas wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa jas yalaweʼi.

«OJNI AJYANIK SAKʼAN JITSAN TYEMPO»

3. ¿Bʼa jastik modo ya makunuk ja Jyoba ja Moisés?

³ Ja Moisés yaʼteltay toj lek ja Jyoba bʼa snajtil ja sakʼanili. Waj aluman, jues, tsʼijbʼanum sok tojwanum. Chikani lek ke ajyiyuj jitsan experiensya ja bʼa sakʼanili. Stojo ja chonabʼ Israel yajni aji eluke libre ja bʼa moso ajyiye ja bʼa Egipto sok  waj testigo bʼa jitsan milagro skʼulan ja Jyoba. Ja Dyos ya makunuk bʼa oj stsʼijbʼuk ja bʼajtan joʼe libro bʼa Biblia, ja Salmo 90 sok bʼobʼta ja Salmo 91. Cha bʼobʼta yeʼnani stsʼijbʼan ja libro bʼa Job.

4. ¿Matik skʼana oj stsatsankʼujoluk ja Moisés sok jas yuj?

⁴ Tʼusan bʼajtanto oj chamuk ja Moisés, yajni ayxa yiʼoj 120 jabʼil, stsomo ja israʼelenyoʼik bʼa oj ya julyi skʼujole ja jas yiluneje sok ja jas ekʼel sbʼaje. Jitsan jabʼil bʼajtanto, jujuntik israʼelenyoʼik yilawe ja milagroʼik skʼulan ja Jyoba sok jastal ja yeʼn skʼulan kastigar ja egipcioʼik (Éx. 7:​3, 4). Bʼejyiye ja bʼa mar Rojo yajni spila sbʼaj sok yilawe jastal ja Jyoba skʼulan ganar ja soldadoʼik ja faraón (Éx. 14:​29-31). Jaxa bʼa desierto, yilawe sok yabʼye ja stalnanel ja Jyoba (Deut. 8:​3, 4). Sok yajni ojxta ochuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali, ja Moisés ya makunuk ja ekʼele jaw bʼa oj stsatsankʼujoluk ja chonabʼi. a

5. Ja bʼa jas tsaʼanxta yala ja Moisés, ¿jasa smajlajel wa xbʼobʼ ajyukyujile ja israʼelenyoʼik? (Deuteronomio 30:​19, 20).

⁵ ¿Jasa yalyabʼye ja Moisés? (Kʼuman ja Deuteronomio 30:​19, 20). Ja chonabʼ Israel ajyiyuj jun tsamal smajlajel. Soka skoltanel ja Jyoba, ojni bʼobʼ ajyuke sakʼan jitsan tyempo ja bʼa luʼum kʼapjiyile. ¿Jastal kʼotel ja luʼum jaw? ¡Jelni tsamal sok jel xbʼaʼalani! Ja Moisés xcholo yabʼ jachuk ja chonabʼi: «Jun luʼum bʼa ayiʼoj lekil niwak chonabʼik bʼa mi weʼn wa stojbʼes, naʼitsik bʼa ayiʼoj spetsanil ja jastik lek bʼa mi weʼn aʼtijiya, posoʼik bʼa mi weʼn ajokʼo, yalajik uva, steʼilik olivo bʼa mi weʼn wa tsʼunu» (Deut. 6:​10, 11).

6. ¿Jas yuj ja Dyos yaʼakan ke ja tuk chonabʼik oj sbʼajukekan ja Israel?

⁶ Pe ja Moisés ya julyi skʼujol jun jasunuk ja israʼelenyoʼik. Ta wa skʼanawe ti oj ajyuke sakʼan ja bʼa tsamal lugar jaw, tʼilani oj skʼuʼukeyi ja smandarik ja Jyoba. Ja Moisés stsatsankʼujolane bʼa ‹oj stsaʼe ja sakʼanil› bʼa smaklajel ja Jyoba sok ajyel «kʼubʼan soka yeʼn». Pe ja israʼelenyoʼik mi ajyiye kʼuʼabʼal soka Jyoba. Ja yuj, yajni ekʼ ja tyempo, ja Dyos yaʼakan ke ja asirioʼik sok tsaʼan ja babilonioʼik oj sbʼajukekan ja chonabʼ sok ijiye och preso (2 Rey. 17:​6-8, 13, 14; 2 Crón. 36:​15-17, 20).

7. ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa jas yala ja Moisés? (Cha kʼela ja dibujoʼik).

⁷ ¿Jasa wa xnebʼatik? Ja ajyel kʼuʼabal wa xyiʼajotik och bʼa sakʼanil. Jastalni ja israʼelenyoʼik ojxta ochuke ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali, ja keʼntiki cha ojxtani ochkotik ja bʼa yajkʼachil luʼum skʼapunej ja Dyos. Ja tiwi oj kiltik jastal ja Luʼum paxta jun tsamal lugar (Is. 35:1; Luc. 23:43). Ja Dyablo sok ja spukujiki mixa ti oj ajyukeʼa (Apoc. 20:​2, 3). Ja relijyonik mi meranuk mixa oj yawe jitsuk ja kristyano bʼa Jyoba (Apoc. 17:16). Cha mixa oj ajyuk mandaranumik bʼa wa xyixtalan ja kristyano (Apoc. 19:​19, 20). Sok ja bʼa Tsamal Lugar mixa tito oj ajyuke ja kʼoka abʼaliki (Sal. 37:​10, 11). Yibʼanal ja kristyanoʼik oj skʼuʼuke ja stojik sleyik ja Jyoba, bʼa wa xkoltani ajyel tsoman sok laman. Ja slekilali, ojni syajtay sbʼaje sok oj sjip skʼujol sbʼaje (Is. 11:9). ¡Juni tsamal smajlajel! Pe ta wa xkʼuʼantikyi ja Jyoba, mini kechan oj ajyukotik sakʼan jun tyempo ja bʼa Luʼumi, ojni ajyukotik sakʼan bʼa tolabida (Sal. 37:29; Juan 3:16).

8. ¿Jastal koltaji jun misionero yuja kʼapjelal bʼa sakʼanil bʼa tolabida? (Judas 20, 21).

 ⁸ Ta mi xkatikan spensarajel ja tsamal kʼapjelal bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida, ojni ajyukotik mojan soka Dyosi ama chikan jas prueba oj tʼasputik (kʼuman ja Judas 20, 21). Ja kʼapjelal it cha wani xyaʼa kiptik bʼa oj kuchkujtik ja jastik wa xya wokolanukotiki. Jun hermano, bʼa ajyi jitsan tyempo jastal misionero ja bʼa África, tʼilan skʼulan lucharsok jun jasunuk bʼa aji wokolanukyuj. Ja yeʼn yala: «Yajni kaʼa jbʼaj kuenta ke oj bʼobʼ jchʼay ja sakʼanil bʼa tolabida, jtsaʼa oj kʼujoluk ja janekʼ oj bʼobʼkuj bʼa oj kʼul luchar soka wokoli sok skʼanjelyi ja skoltanel ja Jyoba. Stsʼakatal yuja skoltaneli, mi kaʼakan yaʼteltajel sok jun lekil conciencia».

«LEKNI OJ WAJUKAWUJ»

9. ¿Jastik pruebaʼik stʼaspun ja bʼa sakʼanil ja David?

⁹ Ja David wajni jun lekil rey. Cha wajni kʼinanum, tsʼijbʼanum berso, tiroʼanum sok aluman. Sok stʼaspun jitsan pruebaʼik. Bʼa jitsan jabʼil ajyi ekʼ bʼa tuktukil lugar, spaka ajnel yuja wa xkʼulji imbidiar yuja rey Saúl. Yajni junxa rey, ja David cha tʼilani spaka ajnel bʼa mi oj miljuk yajni ja skerem Absalón sleʼa modo bʼa oj sbʼajukan ja smandaraneli. Pe ama yuja wokolik ajyiyuj sok ja chaʼanik mulal skʼulani, ja yeʼn tojni ajyi soka Dyosi man chami. Ja Jyoba yala ke ja yeʼn wajni jun winik bʼa wa xya gustoʼaxuk ja skʼujoli. Ja yuj, jelni oj skoltayotik ja oj maklaytik ja srasonik ja David (Hech. 13:22; 1 Rey. 15:5).

10. ¿Jas yuj ja David yayi rasonik ja skerem Salomón bʼa cha ojni slokʼoluk?

¹⁰ La jpensaraʼuktik ja jas yala yabʼ ja skerem ja David, ja maʼ oj slokʼoluki, ja Salomón. Ja Jyoba stsaʼa ja kerem it bʼa oj snik ja tuk ja bʼa meran stoyjeli sok bʼa oj skʼuluk jun templo bʼa stoyjel (1 Crón. 22:5). Ja Salomón ojni stʼaspuk jujuntik wokolik. La kiltik jas rason ajiyi yuja David.

11. ¿Jasa yala yabʼ ja David ja Salomón, sok jastal kʼot smeranil ja yaljelik jaw? (1 Reyes 2:​2, 3; cha kʼela ja potoʼik).

¹¹ ¿Jasa yala yabʼ ja David? (Kʼuman ja 1 Reyes 2:​2, 3). Ja David yala yabʼ ja skerem ke ta ajyi kʼuʼabʼal soka Jyoba, lekni oj wajyuj. Sok jachni waj bʼa jitsan jabʼil (1 Crón. 29:​23-25). Ja Salomón ya kʼeʼuk jun tsamal templo, stsʼijbʼan jitsan libroʼik bʼa Biblia sok jujuntik ja bʼa jas yala tini kan bʼa tuk libroʼik. Jelni naji sbʼaj yuja sbiboʼil sok yuja jel riko (1 Rey. 4:34). Pe jastalni yalunej ja David, ja Salomón kechantani lek oj wajyuj ta kʼuʼabʼal ajyi soka Jyoba. Tristeni yabʼjel, pe yajni ayxa skʼujol kʼe stoy tuk dyosik. Ja jas ekʼi, ja Jyoba mixani lekuk yila sok ja Salomón mixani ajyiyuj ja biboʼil wa xmakuniyuj bʼa yajel mandar toj sok stojol (1 Rey. 11:​9, 10; 12:4).

12. ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa jas yala ja David?

 ¹² ¿Jasa wa xnebʼatik? Ja ajyel kʼuʼabʼal wa xyiʼajotik och bʼa lek oj wajkujtik (Sal. 1:​1-3). Meran, ja Jyoba mi skʼapakitik oj yakitik ja rikesa sok ja toyjelal ajyiyuj ja Salomón. Pe ta ajyitik kʼuʼabʼal, oj yakitik ja biboʼil wa xmakunukujtik bʼa lek oj tsatik ja jastiki (Prov. 2:​6, 7; Sant. 1:5). Ja srasonik jelni xmakuni sok wa skoltayotik ja bʼa aʼtel, bʼa chapjelal, bʼa yajel ekʼ gusto sok bʼa takʼin. Ta wa xkaʼatikan a-stojotik ja sbiboʼil ja Dyos ojni skoltayotik bʼa mi oj kitik wokol (Prov. 2:​10, 11). Ojni ajyukujtik lekil kamigotik sok oj ajyukujtik ja tojelal wa xmakunikujtik bʼa oj kabʼtik stsamalil ajyel gusto bʼa jun pamilya.

13. ¿Jastal lajxiyuj ja Carmen bʼa lek oj wajyuj ja bʼa sakʼanili?

¹³ Ja Carmen, bʼa ti sbʼaj bʼa Mozambique, spensaran ke ja jas wa skʼana bʼa lek oj wajyuj jani oj ajyukyuj jun lekil chapjelal. Ja yuj, stsaʼa oj waj bʼa universidad sok skʼulan estudiar bʼa oj kʼot arquitecta. Ja yeʼn xcholo: «Jelni xkiʼaj gusto ja jas wanon snebʼjeli. Pe jelni sjapaki tyempo sok jel xya yajtikaxukon. Wani x-ajyi jklase man bʼa las siete y media bʼa saʼan sakbʼel masan bʼa las seis bʼa ochkʼakʼu. Jel wokol kabʼ wajel ja bʼa reunionik sok syopeson ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos. Wani xnaʼa ke wanon slejel modo yaʼteltajel chabʼ ajwalal» (Mat. 6:24). Ja yeʼn yayi orasyon sbʼaja jaw sok sleʼa impormasyon ja bʼa juʼuntik. ¿Jasa ekʼi? «Tsaʼan yajni yaweki rasonik ja hermanoʼik bʼa takʼanexa sok ja jnani, jtsaʼa oj kakan ja universidad sok yaʼteltajel ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan. Stsʼakatal ja jaw, jtsaʼa ja jastik mas lek ja bʼa jsakʼanili. Sok mini xnaʼa malaya».

14. ¿Jasa mero xchiktese ja bʼa rason yaʼawe ja Moisés sok ja David?

¹⁴ Ja Moisés sok ja David syajtaye ja Jyoba sok yabʼye stojol ja stʼilanil bʼa ajyel kʼuʼabʼal soka yeʼn. Ja jas tsaʼanxta yalawe, stsatsankʼujolan ja matik maklajiyeyuj bʼa a-snoche sok bʼa aʼajyuke toj soka Jyoba. Xchawanile ya julyi skʼujole ke ja matik wa xjitsye soka Jyoba mixani lek oj iljuke sok mixani oj ajukyile ja slekilalik kʼapubʼalyile. Ja rasonik yaʼawe jeltoni xmakuni bʼa keʼntik. Jitsan jabʼil tsaʼan, pilan yaʼtijum ja Jyoba xchiktes ja stʼilanil bʼa ajyel toj soka Dyosi.

 «MINI AY PILAN JASUNUK WA XYAKI MAS GUSTOʼIL»

15. ¿Jastik ekʼ sbʼaj ja jekabʼanum Juan ja bʼa sakʼanili?

¹⁵ Ja Juan wajni jun jekabʼanum bʼa jel kʼanji yuja Jesukristo (Mat. 10:2; Juan 19:26). Smojtay ja Jesús ja bʼa yaʼtel bʼa xcholjeli, yila ja milagroʼik skʼulani sok ti ajyisok ja bʼa ekʼeleʼik jel wokoli. Ti ajyi soka yeʼn ja yajni milji sok tsaʼan yila ja yajni sakʼwita. Cha wajni testigo ja bʼa jastal kʼe kʼiʼuk ja snochumanik Kristo ja bʼa bʼajtan siglo. Chomajkil, ja Juan ajyi sakʼan jitsan tyempo bʼa yila jastal ja lekil rasonik cholxi «bʼa yibʼanal ja kʼulbʼenik tey bʼa yibʼel ja satkʼinali» (Col. 1:23).

16. ¿Matik yaʼuneje el slekilal ja skartaʼik ja Juan?

¹⁶ Yajni ojxta chamuki, ja Juan ajyiyuj ja cholal bʼa stsʼijbʼajel jujuntik parte ja bʼa Yabʼal ja Dyosi. Stsʼijbʼan «ja jas aji ekʼyi ja Jesukristo» (Apoc. 1:1). Chomajkil, stsʼijbʼan ja Evangelio yiʼoj ja sbʼiʼil sok oxe kartaʼik bʼa aji ekʼyi yuja Dyos. Ja yoxil skarta jani sjekayi jun tojil snochuman Kristo sbʼiʼil Gayo, bʼa yila jastal jun skerem jel skʼana ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi (3 Juan 1). Ja bʼa tyempo jaw, seguro ayxani jitsan snochumanik Kristo bʼa yila ja Juan jastal yuntikil ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos. Ja jasa stsʼijbʼan ja tojil winik it bʼa ayxa skʼujol jeltoni stsatsankʼujolanunej ja snebʼumanik ja Jesús man jtyempotik.

17. Jastalni wa xyala ja 3 Juan 4, ¿jasa jel xya gustoʼaxukotik?

¹⁷ ¿Jasa stsʼijbʼan ja Juan? (Kʼuman ja 3 Juan 4). Ja Juan staʼa tiʼal ja gustoʼil wa xyaʼa ja ajyel kʼuʼabʼal soka Dyos. Yajni ja yeʼn stsʼijbʼan ja yoxil skarta, jujuntik wane spukjel sjejelik mi meranuk sok wane pilwanel. Pe ja tuki «me xyaʼawekan ajyel ja bʼa sbʼejlalil ja smeranili». Wani skʼuʼaneyi ja Jyoba sok me xyawekan ‹yijel ja sakʼanile jastalni wa xyala ja bʼa smandariki› (2 Juan 4, 6). Ja tojik snochumanik Kristo it mini kechan yawe gustoʼaxuk ja Juan, cha jachni ja Jyoba (Prov. 27:11).

18. ¿Jasa wa xbʼobʼ jnebʼtik ja bʼa jas yala ja Juan?

¹⁸ ¿Jasa wa xnebʼatik? Ja ajyel toj wani xya gustoʼaxukotik (1 Juan 5:3). Jun sjejel, jelni xya gustoʼaxukotik snajel ke wa xkatik gustoʼaxuk ja Jyoba. Ja yeʼn wa xgustoʼaxi ja yajni mi xkisatik ja kʼankʼunelik ja bʼa luʼumkʼinali sok wa xkʼulantik aseptar ja smeranil (Prov. 23:15). Cha wani xgustoʼaxiye tuk yaʼtijumik ja bʼa satkʼinali (Luc. 15:10). Sok wani la gustoʼaxitik yajni ja tuk snochumanik Kristo wa x-ajyiye toj, pe mastoni ja bʼa pruebaʼik sok ja yajni wa  x-aji ochuke probari (2 Tes. 1:4). Anto, yajni xchʼaysnajel ja luʼumkʼinal yamanyuj ja Satanás, ojni ajyukujtik ja gustoʼil snajel ke toj ajyelotik soka Jyoba.

19. ¿Jasa yala jun hermana sbʼaja sjejelyi ja smeranil ja tuki? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹⁹ Jun jasunuk jel xya gustoʼaxukotik jani sjejel ja smeranili. Ja Rachel, bʼa ti sbʼaj bʼa República Dominicana, wa xyabʼ ke stajelyi tiʼal ja tuk sbʼaja Dyos bʼa wa xkaʼteltaytik juni cholal mey slajelal. Spensarajel ja bʼa matik wa xyila jastal yuntikil ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos, ja yeʼn wa xyala: «Mey kiʼoj yaljelik bʼa oj chol ja gustoʼil wa xkabʼ ja yajni wa xkila ke ja kestudianteʼik wa xkʼot syajtaye ja Jyoba, wa snebʼawe sjipjel skʼujol bʼa yeʼn sok wa stukbʼes ja sakʼanile bʼa yajel gustoʼaxuk ja skʼujol. Ja jastal wa xkabʼi mastoni wa x-ekʼxi ke yuj chikan janekʼ jkʼujolanunej sok jchʼakunej jbʼaj bʼa sjejelyile».

LA KATIK EL SLEKILAL JA JAS TSAʼANXTA YALAWE JA TOJIK WINIKE IT

20. ¿Jas yuj junxtatik kʼotelotik jastal ja Moisés, ja David sok ja Juan?

²⁰ Ja Moisés, ja David sok ja Juan ajyiye sakʼan bʼa tuktukil tyempo sok tukni lek ja sakʼanile yuja jbʼajtiki. Pe junxtatik kʼotelotik jastal ja yeʼnleʼi. Yaʼteltaye ja Dyos smeranil sok cha jachuk ja keʼntik. Chomajkil, jastalni ja yeʼnle, wa xkatikyi orasyon ja Jyoba, wa xjipa jkʼujoltik bʼa yeʼn sok wa xleʼatik bʼa skʼanjelyi ja stojelali. Sok jastalni ja winike jaw bʼa tyempo najate, wani xkʼuʼantik lek ke ja Jyoba wa xya koʼ slekilal ja matik wa skʼuʼaneyiʼi.

21. ¿Jastik slekilal wa smajlaye ja matik wa snochowe ja srasonik ja winike jastal ja Moises, ja David sok ja Juan?

²¹ La jkistik ja jas tsaʼanxta yalawe ja winike it bʼa ayxa skʼujole sok la jkʼuʼuktikyi ja smadarik ja Jyoba. Jachuk lek oj wajkujtik bʼa yibʼanal ja jas oj kʼuluktiki. Ojni «ajyukotik sakʼan bʼa jitsan tyempo», jaʼi, bʼa tolabida (Deut. 30:20). Sok ojni ajyukujtik ja gustoʼil bʼa lek oj yilotik ja kala Tatik bʼa satkʼinal, bʼa wani xya kʼotuk ja jastik wa skʼapa. ¡Mini xbʼobʼ ekʼ bʼa jpensartik yibʼanal ja slekilal xchapunejkitiki! (Efes. 3:20).