Ja hermanoʼik bʼa Betel yiʼajtayujile mas ja jun jabʼil stojbʼesel ja estación bʼa radyo WBBR ja bʼa Staten Island (Nueva York). Tsaʼan yajni chʼak stojbʼese ja lugari, yawe kʼe jun niwan naʼits bʼa ti oj ajyuke ja aʼtijumik sok june bʼa oj ajyuk ja jas oj makunukyujile bʼa radyo. Yajni chʼakyujile ja aʼtel it, ja hermanoʼik kʼe xchap-e ja jastik oj makunukyujile bʼa «ojxa kʼe spuke». Pe tʼilani oj kuchyujile jujuntik wokolik.

Ja jas bʼajtan skʼulane jani stojbʼesel ja antena bʼa ja mero oj makunuki. Wa skʼulan medir 91 metro ja snajtili sok ojni axuk lokan bʼa chabʼ posteʼik bʼa teʼ bʼa 61 metro ja xchaʼanili. Ja hermanoʼiki mi lajxiyujile ja sbʼajtanil ekʼele skʼulane. Pe sjipa skʼujole ja bʼa skoltanel ja Jyoba sok man lajxiyujile. Ja Calvin Prosser, bʼa aʼtiji ja tiwi, yala: «Lek lajxikujtikon ja bʼa sbʼajtanil ekʼele, jelni oj gustoʼaxukotikon sok ojni bʼobʼ kaltikon: ‹Kʼelawik ja jas lajxelkujtikon skʼulajeli›». Ja hermanoʼiki jani yaweyi stoyjel ja Jyoba. Pe ja wokoliki mini ti chʼak tiwi.

Ja bʼa tyempo jaw kʼeʼumto axuk makunuk ja radyo sok mini pasiluk smanjel ja jastik wa xmakuni. Pe ja hermanoʼiki staʼawe jun radyo bʼa mixa yajkʼachiluk bʼa 500 vatios. Jaʼuktoma oj smane jun micropono, yawe makunuk jun telefono bʼa mi jelxta lekuk. Sok stsaʼawe oj yawe och probar ja radyo it bʼa jun akwal bʼa febrero. Yuja wa skʼanawe ay jas oj spuke, stsʼebʼantaye tsʼebʼojik bʼa Dyos. Ja Ernest Lowe gustoxta wa xjul skʼujol ke yajni ja hermanoʼik wane tsʼebʼanel, jul sbʼaje jun llamada  ja bʼa jues Rutherford. b Ja yeʼn ti wan smaklajel masan bʼa Brooklyn ja bʼa sradyo, bʼa wa xkan junuk 25 kilómetro ja bʼayi.

«¡Tupuwik ja buya jaw! Jach yala ja hermano Rutherford. Lomxta wanex woʼoljuk». Ja hermanoʼiki wegoxta stupuwe ja aparato, ama kʼixwiye tʼusan pe seguro aye ke chapanexa bʼa oj yawe makunuk sbʼajtanil ekʼele.

Ja bʼa 24 bʼa febrero bʼa 1924, yajni yawe makunuk ja radyo bʼa sbʼajtanil ekʼele, ja hermano Rutherford spuku ja bʼa radyo «ja jastik oj skʼuluk ja sGobyerno ja Dyosi». Yala ke ja jas wa skʼana oj spuki jani «skoltajel ja kristyano bʼa oj yabʼye stojol ja jastik bʼa Biblia, ama chikan jas relijyon ma skʼuʼajel yiʼoje, sok ja jas wa stojolan ja bʼa jtyempotiki».

Jelni lek wajyujile ja bʼa bʼajtan programa. Sok bʼa junuk 33 jabʼil, ja WBBR jani waj ja estación bʼa jani mero ya makunuk ja xchonabʼ ja Dyosi.

Ja bʼa julio bʼa 1924, ja Paklanumik bʼa Biblia stsomo sbʼaje bʼa jun asamblea ja bʼa Columbus (Ohio). Jakye kristyanoʼik bʼa tuktukil parte ja bʼa luʼumi bʼa bʼobʼ smaklaye ja loʼilik bʼa alemán, árabe, francés, griego, húngaro, kʼumalik bʼa norte ja bʼa Europa, inglés, italiano, lituano, polaco, ruso sok ucraniano. Jujuntik parte ja bʼa programa axi ekʼ bʼa radyo, sok chapxi bʼa jachuk ja periódico Ohio State Journal oj ya el impormeʼik kada kʼakʼu.

Ja jueves 24 bʼa julio, mas ja 5,000 matik ajyiye ja bʼa asamblea spilawe tyempo bʼa xcholjel. Yaʼawekan junuk 30,000 libroʼik sok yawe kʼe jitsan estudioʼik bʼa Biblia. Ja The Watch Tower ya sbʼiʼiluk «ja kʼakʼu mas jel gusto axi ekʼuk ja bʼa asamblea».

Pilan sjutsʼinil bʼa jel chiknaji ja bʼa asamblea jani waj ja bʼa viernes 25 bʼa julio, yajni ja hermano Rutherford skʼuman jun juʼun bʼa jel tʼilan sok mini tʼun xiwel yala ja jas wa skʼulan ja sacerdoteʼik. Ja juʼun jaw tojbʼel jastal jun juʼun bʼa ley, bʼa wa xyala ke ja olomalik bʼa politika, bʼa relijyon sok ja negosyanteʼik «mi skʼanawe ke ja kristyano oj snaʼe ke ja Dyosi oj ya makunuk ja sGobyerno bʼa oj ya koʼ slekilale». Chomajkil, alxi ke «yuja winike it mi  stojoluk aye yuja wa skoltaye ja Sociedad de Naciones sok wa xyalawe ke ‹jani ja jastal modo wa xyaʼa mandar ja Dyos ja bʼa Luʼumi›». Ja Paklanumik bʼa Biblia tʼilani mi oj axwuke sok mi oj xiwuke bʼa oj yiʼe ochyi ja rason it ja kristyano.

Yaljel sbʼaja slekilal ilxi ja bʼa asamblea, ja The Watch Tower yala: «Ja chʼin kʼole soldadoʼik bʼa kajwaltik bʼa stsomo sbʼaje ja bʼa asamblea bʼa Columbus jelni aji tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje [ ...], bʼa mixani oj xiwuke bʼa chikan jas wokol oj ijukjanyile». Ja Leo Claus, bʼa ti ajyi tiwi, wa xjul skʼujol: «Jel gusto eltikon bʼa wanxani xkʼanatikon oj choltikon ja it ja bʼa jterritoriotikoni».

Ja bʼa octubre, ja Paklanumik bʼa Biblia kʼe yaʼekan jitsan juʼunik ja bʼa tratado Ecclesiastics Indicted (Eclesiásticos denunciados), kʼulubʼalxa imprimir ja juʼun skʼuman ja hermano Rutherford. Bʼa jun chʼin chonabʼ ja bʼa Cleveland (Oklahoma), ja hermano Frank Johnson chʼak spil ekʼ ja tratado bʼa junuk 20 minuto ja bʼa sterritorio bʼajtanto oj ekʼ lejuk yuja tuk cholumaniki. Mini xbʼobʼ smajlay chikan bʼaʼa, yujni jujuntik besinoʼik jel tajkel aye yuja wan xcholjeli sok wan ijel spatik. Ja yuj, ti snakʼa sbʼaj bʼa jun iglesya tey mojan tiw. Yuja mi machʼ ayi, yaʼakan jun tratado ja bʼa sBiblia ja pastori sok bʼa kada silla, sok wegoxta eli. Pe kantoyuj tyempo bʼa oj ekʼ bʼa chabʼ iglesya, sok junxtani skʼulan.

Ja Frank ajnelxta kumxi ja bʼa lugar oj ekʼ ijuki. Snakʼa sbʼaj bʼa jun gasolinera, kʼelan jakan ajyi yuja lek x-elyejul ja maʼ wan ijel spatik yuji. Ja yeʼnleʼi ti ekʼye bʼa jun karro, pe mi yilawe. Sok wanto elye, yajni julye ja smojik ja Frank, bʼa ti wane xcholjel mojan tiw, tixa wajsokeʼa.

«Yajni elumotikonxa ja bʼa chonabʼi, wa xjul skʼujol june ja bʼa hermanoʼik, ekʼtikon bʼa stiʼ ja oxe iglesyaʼiki. Ajyiye junuk 50 kristyano ja bʼa stiʼ ja iglesya. Jujuntik ja wane skʼumajel ja tratado, sok ja tuk wane sjejelyi ja pastor bʼa iglesya. Kolxa yamjukotikon. Katikonyi tsʼakatal ja kala Dyostik Jyoba, yuja stalnayotikon sok yuja skoltayotikon ja bʼa kontraʼalik jaw».

Ja bʼa pilan paisik, ja Paklanumik bʼa Biblia sjeʼawe ke cha mini tʼun xiwye ja bʼa xcholjeli. Jun sjejel, ja bʼa norte bʼa Francia, ja Józef Krett xcholoyabʼye ja aʼtijumik jakele bʼa Polonia bʼa ti wa x-aʼtijiye bʼa minaʼik. Chapxi bʼa oj ya ekʼ jun loʼil bʼa wa xyoloman «Pronto resucitarán los muertos». Yajni chʼak pilxukyi ja lokjelal ja kristyanoʼik ja bʼa chonabʼ jaw, jun sacerdote yala yabʼye ja bʼa sgrupo ke mok wajuke. Pe mini jach ekʼi. Wajye mas ja 5,000 kristyano bʼa smaklajel ja loʼili, asta cha waj ja sacerdote. Ja hermano Krett yalyabʼ ja sacerdote ta oj bʼobʼ skoltay ja jas wa skʼuʼani, pe ja sacerdote mi skʼana. Ja hermano yaʼakan yibʼanal ja juʼun yiʼoji sok yala ke ja kristyano jelto skʼanawe oj snebʼe ja bʼa Yabʼal ja Dyosi (Amós 8:11).

Ja bʼa África, ja Claude Brown yiʼaj och ja lekil rason ja bʼa Costa de Oro (ja bʼa jtyempotik naʼubʼal sbʼaj jastal Ghana). Ja sloʼiliki sok ja juʼunik yaʼakani koltani bʼa wego oj pukxuk ja smeranil ja bʼa país jaw. Jun estudiante bʼa Farmacia sbʼiʼil John Blankson, yabʼ june ja bʼa sloʼil ja hermano Brown sok wego yaʼa sbʼaj kuenta ke staʼata ja smeranili. Ja yeʼn wa xjul skʼujol: «Jelni stsatsankʼujolanon sok wani xkala jaman lek ja bʼa keskuelatikon bʼa Farmacia».

 Jun kʼakʼu, ja John waj bʼa jun iglesya sok yayi sjobʼjelik ja sacerdote sbʼaja skʼuʼajel bʼa oxe Dyos staʼunej sbʼaj, yujni wanxa snaʼa ke ja sjejel jaw mi ti eleluk bʼa Biblia. Ja sacerdote tajkelxta snutsu ele: «¡Ja weʼn mini xa kʼuʼan bʼa Dyos! ¡Tini aya soka Dyablo! ¡Elan wego ja ili!».

Yajni kumxi ja bʼa snaji, ja Jhon stsʼijbʼanyi jun karta ja sacerdote bʼa skʼanayi ke oj xchol sbʼaja skʼuʼajel bʼa oxe Dyos staʼunej sbʼaj bʼa stiʼ sat jitsan kristyano. Ja sacerdote sjakʼayi ke awajuk ja bʼa opisina bʼa direktor bʼa eskuela bʼa Farmacia. Ja tiwi, ja maestro sjobʼoyi ja Jhon ta stsʼijbʼunejyi jun karta ja sacerdote.

Jkʼulan, sjakʼa ja Jhon.

Ja maestro skʼulan obligar ja Jhon ke a-stsʼijbʼukyi ja sacerdote bʼa oj skʼanyi perdon. Ja yuj ja Jhon stsʼijbʼan:

«Ja jmaestro skʼanaki ke oj tsʼijbʼukawi bʼa skʼanjel perdon, sok puesto ayon bʼa skʼanjel perdon ta ja weʼn awala ke wana sjejel jastik mi meranuk bʼa Dyos».

Ja maestro jel cham yabʼi, sok sjobʼoyi: «Blankson, ¿ja jaw ja jas waxa kʼana oja tsʼijbʼuki?».

Jaʼi, jaʼitani jaw ja jas wa xkʼana oj tsʼijbʼuki.

Anto oj elan expulsado. ¿Jastal modo oj bʼobʼ kʼumanan mi lekuk ja bʼa sacerdote bʼa iglesya bʼa Gobyerno sok smajlajel ojto aʼtijanan bʼa Gobyerno?

Pe maestro, yajni ja weʼn waxa jeʼakitikon sok ay jastik bʼa mi xkabʼtikon stojol, ¿mi maʼ wani xkatikonawi sjobʼjelik?

Waniʼa.

Pes jani jaw ja jas ekʼi. Ja winik jaw wan sjejelkitikon bʼa Biblia sok kechan kayi jun sjobʼjel. Ta ja yeʼn mi xbʼobʼ sjakʼ ja sjobʼjel kayiʼi, ¿jas yuj waxa walkabʼ oj tsʼijbʼukyi bʼa skʼanjelyi perdon?

Ja Blankson mi kʼulaji expulsar sok mixani skʼana perdon.

Yajel juljkʼujoltik ja bʼa jas kʼulaxi ja bʼa jabʼili, ja The Watch Tower yala: «Wani xbʼobʼ kaltik jastal ja David: ‹Ja Weʼn awaʼunejki kip ja bʼa tiroʼaneli› (Salmo 18:​39, versión moderna, 1910). Jelni lek wajelkujtik ja bʼa jabʼili yujni kilunejtik ja skoltanel ja Kajwaltiki. [ ...] Ja meran yaʼtijumik Dyos [ ...] gusto lek xcholuneje».

Bʼa xchʼakulabʼil ja jabʼili, ja hermanoʼiki xchapawe bʼa oj pukxuk mas ja lekil rasonik bʼa radyo. Kʼe kʼulajuk jun estación bʼa radyo mojan ja bʼa Chicago. Yawe sbʼiʼiluk WORD bʼa jani wane yaljel sbʼaja YABʼAL ja Dyos, bʼa inglés. Sok jun aparato bʼa 5,000 vatios, ja yajkʼachil estación it ojni spuk ja lekil rason bʼa sGobyerno ja Dyos bʼa jitsan kilómetro masan bʼa Canadá, ja bʼa norte.

Ja bʼa 1925 ja Jyoba skoltay ja Paklanumik bʼa Biblia bʼa oj yabʼye mas tojol ja kapitulo 12 bʼa Apocalipsis. Jujuntik mi oj skise ja yajkʼachil xcholjel it, pe jitsan gustoxta oj skʼuluke aseptar. Jelni oj gustoʼaxuke yabʼjel stojol jujuntik jastik oj ekʼuk bʼa ti chʼikan soka satkʼinal mi x-ilxi sok jastal ti chʼikan ja xchonabʼ ja Dyos ja bʼa Luʼumi.