1, 2. ¿Jasa ekʼ yajni chabʼ nebʼumanik bʼa Jesús wajume bʼa Emaús?

 JANI ja 16 bʼa nisan bʼa jabʼil 33 sok ja snebʼumanik ja Jesús jel triste aye sok jel xiwel aye. Chabʼe ja bʼa yeʼnle wa x-elye bʼa Jerusalén sok wa xwajye man Emaús, jun lugar bʼa tey junuk 11 kilómetro. Jelni desanimado aye yujni ja Jesús, ja winik maʼ wa snochowe miljita. Yibʼanal ja smajlajel yiʼoje ja bʼa jas oj skʼuluk ja Mesiasi lajansok mixa oj kʼotuk. Mini snaʼawe ja jas ojxta ekʼuki.

² Jun winik bʼa mi snaʼawe sbʼaj wa xmojxi soka yeʼnle sok wa xkʼe bʼejyuke lajan. Ja nebʼumaniki wa xcholowe yabʼ jastal jel triste aye yuja jas ekʼel sbʼaj ja Jesús. Tsaʼan wa xkʼe loʼilanuke sbʼaj jun jasunuk oj stukbʼes ja sakʼanile. «Ti kʼe stulyi bʼa Moisés sok yibʼanal ja jas yalawe ja Alumaniki», ja winik mi snaʼawe sbʼaj xcholo yabʼye jas yuj tʼilan yiʼaj wokol sok cham ja Mesiasi. Yajni kʼotye bʼa Emaús, ja nebʼumaniki wa xyaʼa sbʼaje kuenta ke ja winik jaw jani ja Jesús bʼa sakʼwita. Seguro jelni gustoʼaxiye snajel ke ja Mesiasi sakʼan ay (Luc. 24:​13-35).

3, 4. a) ¿Jasa ekʼ sbʼaje ja snebʼumanik ja Jesús? (Hechos 1:3). b) ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it?

³ Ja Jesús sjeʼa sbʼaj jitsan ekʼele soka snebʼumaniki ja bʼa tsaʼanxta 40 kʼakʼu ajyi ja bʼa Luʼumi (kʼuman ja Hechos 1:3). Ja yeʼn stsatsankʼujolane, sok ja slekilali yawekan ajyel triste, ja xiweli, gustoʼaxiye, sjipa skʼujole, mi xiwye  bʼa xcholjel sok sjejel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. a

⁴ Wani xbʼobʼ katik el slekilal skʼulajel estudiar sbʼaja tyempo it ja yajni ti ajyi ja Jesús ja bʼa Luʼumi. Ja bʼa artikulo it, oj kiltik ke ja yeʼn ya el slekilal ja tyempo it bʼa 1) stsatsankʼujolajel ja snebʼumaniki, 2) skoltajele bʼa oj yabʼye mas stojol ja Yabʼal ja Dyosi sok 3) xchapjele bʼa oj bʼobʼ ajyukyujile mas cholalik. Bʼa kada jujune cha ojni kiltik jastal oj bʼobʼ jnochtik ja Jesús.

¿JASTAL OJ TSATSANKʼUJOLUKTIK JA TUKI?

5. ¿Jas yuj wa xmakuniyujile oj tsatsankʼujolajuke ja snebʼumanik ja Jesús?

⁵ Ja snebʼumanik ja Jesús wa xmakuniyujile oj tsatsankʼujolajuke. ¿Jas yuj? Yujni jujuntik yaʼunejekan ja snaje, ja spamilyaʼe sok ja snegosyoʼe bʼa oj snoche ja Jesús bʼa tyempo tsʼikan (Mat. 19:27). Jaxa tuk mi lek x-iljiye yuja ochye snebʼumanik ja Jesús (Juan 9:22). Puesto ajyiye bʼa oj skʼuluke ja it yujni wa skʼuʼane ke ja Jesús jaʼa Mesías kʼapubʼali (Mat. 16:16). Pe yajni milji ja Jesús, chʼayujile ja smajlajeli sok jelni och stristeʼile.

6. ¿Jasa skʼulan ja Jesús tsaʼan yajni aji sakʼwuki?

⁶ Ja Jesús wani xyabʼ stojol ke ojni tristeʼaxuke ja snebʼumaniki yuja xchamelali. Wani snaʼa ke ja jastal ay xyabʼye mini jaʼuk yuja mey yiʼoje skʼuʼajel. Ja yuj, kʼe stsatsankʼujoluk ja yamigoʼik ja junxta kʼakʼu aji sakʼwuki. Sjeʼa sbʼaj soka María Magdalena yajni wan okʼel ja bʼa stsʼeʼel ja kʼeʼen mukani (Juan 20:​11, 16). Sjeʼa sbʼaj soka chabʼ nebʼumanik bʼa jtaʼatik tiʼal ja bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo it. Sok cha sjeʼa sbʼaj soka jekabʼanum Pedro (Luc. 24:34). ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa sjejel bʼa Jesús? La jpaklaytik ja jasa ekʼ yajni sjeʼa sbʼaj soka María Magdalena.

7. ¿Jasa yila ja Jesús wan skʼulajel ja María, sok jasa skʼulan bʼa yeʼna? (Juan 20:​11-16; cha kʼela ja dibujo).

⁷ (Kʼuman ja Juan 20:​11-16). Ja 16 bʼa  nisán, jun tsome tojik ixuke sajto lek wajye ja bʼa kʼeʼen mukan ja Jesús (Luc. 24:​1, 10). June ja bʼa yeʼnle jani ja María Magdalena. Yajni kʼot ja bʼa kʼeʼen mukan ja Jesús, yila ke mi jas ay, ja yuj ajnelxta waj yalyabʼ ja Pedro sok ja Juan. Xchawanile ajnelxta wajye ja bʼa kʼeʼeni sok tini nochan ja María. Ja Pedro sok ja Juan yilawe ke mini jas ay ja bʼa kʼeʼeni sok kumxiye ja bʼa snaje. Pe ja María miyuk. Tini kan tiw sok wan okʼel. Ama ja yeʼn mi snaʼa, ja Jesús wani yiljel. Yajni yila wan okʼel ja tojil ixuk it, jelni nikjiyi skʼujol. Anto sjeʼa sbʼajsok sok skʼulan jun jasunuk bʼa jelni tsatsankʼujolaji. Skʼuman sok yayi jun cholal jel tʼilan: yaljel yabʼ ja yermanoʼiki ke ja yeʼn sakʼwita (Juan 20:​17, 18).

8. ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja Jesús?

⁸ ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja Jesús? Jani stsatsankʼujolajel ja hermanoʼik bʼa mok yaʼekan yaʼteltajel ja Jyoba. Bʼa oj kʼuluktik, tʼilani oj ajyukotik altanto ja bʼa wokolik wa stʼaspune, sjejelyile ke wa xkabʼtik stojol sok yajxta skʼumajele. La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj jun hermana sbʼiʼil Jocelyn, bʼa cham ja yermana bʼa jun accidente. Ja yeʼn wa xcholo: «Jelni triste ajyiyon bʼa jitsan ixawik». Jun nupanum sloko ja bʼa snaji, smaklay sok ya julyi skʼujol ke jelni chaʼanyabʼal x-ilji yuja Jyoba. Ja yeʼn wa xyala: «Man ja bʼa ekʼele jaw mini xnaʼa jas oj kʼuluk, lajansok wanon sjikʼjel jaʼ. Pe ja Jyoba ya makunuk ja hermanoʼik it bʼa oj skoltayon. Skoltayone bʼa mok chʼaykuj ja kʼankʼunel bʼa mi oj kakan yaʼteltajel ja Jyoba». Ta wa xkʼanatik oj tsatsankʼujoluktik ja tuk, la katikan ke a-skʼane skoltajel bʼa keʼntik sok la jmaklaytike, bʼa jachuk oj katik kulan skʼujole sok stsatsankʼujolajele bʼa mok yaʼekan yaʼteltajel ja Jyoba (Rom. 12:15).

¿JASTAL OJ KOLTAYTIK JA TUK BʼA OJ YABʼYE MAS STOJOL JA YABʼAL JA DYOSI?

9. ¿Jasa wanto skʼanyujile ja nebʼumaniki, sok jastal koltajiye yuja Jesús?

⁹ Ja snebʼumanik ja Jesús ayni yiʼoje skʼuʼajel ja bʼa Yabʼal ja Dyosi sok wani skʼujolane bʼa oj yawe makunuk (Juan 17:6). Pe jomelni yolome sok mi xyabʼye stojol jas yuj ja Jesús cham jastal june maʼ ay smul. Wani snaʼa ke ja snebʼumaniki ayiʼoje jun lekil kʼujolal, pe wani xyaʼa sbʼaj kuenta ke wanto skʼanayujile oj yabʼye mas stojol ja Yabʼal ja Dyosi (Luc. 9:​44, 45; Juan 20:9). Ja yuj, skoltay bʼa oj yabʼye stojol ja jasa wa skʼumaneʼi. La jpaklaytik ja jas skʼulan yajni sjeʼa sbʼaj soka chabʼ nebʼumanik bʼa wajume bʼa Emaús.

10. ¿Jasa skʼulan ja Jesús bʼa oj ya skʼuʼuk ja snebʼumanik ke yeʼn ja Mesiasi? (Lucas 24:​18-27).

¹⁰ (Kʼuman ja Lucas 24:​18-27). Ja Jesús mi wegoxta yala yabʼ ja chabʼ winike jaw machun kʼotel ja yeʼni, ja jas skʼulani jani yayile sjobʼjelik. ¿Jas yuj? Bʼobʼta wani skʼana oj yabʼ ja jas wa spensarane sok ja jastal ay xyabʼye. Sok jachni skʼulane. Yalwe yabʼ ke wani smajlaye ke ja Jesús oj ya el libre ja Israel ja bʼa romanoʼiki. Tsaʼan yajni chʼak yalwe yabʼ ja jasa wa xcham skʼujole, ja yeʼn ya makunuk ja Yabʼal ja Dyos bʼa oj skoltaye yabʼjel stojol ke kʼotni smeranil jitsan ja bʼa jas alubʼalkani. b Mas stsaʼan ja bʼa akwal jaw, ja Jesús staʼa sbʼaj soka tuk nebʼumanik sok xcholo yabʼye ja jas wa stojolan ja jastik alubʼalkan jaw (Luc. 24:​33-48). ¿Jasa wa xnebʼatik?

11, 12. a) ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jastal ya makunuk ja Jesús ja Yabʼal ja Dyosi? (Cha kʼela ja potoʼik). b) ¿Jastal koltaji ja Nortey yuja smaestro bʼa Biblia?

 ¹¹ ¿Jastal oj bʼobʼ jnochtik ja Jesús? Yajni wantik yajelyi estudio bʼa Biblia jun estudiante, la katikyi sjobʼjelik bʼa oj yal ja jasa wa spensarani sok jastal ay xyabʼi (Prov. 20:5). Tsaʼan yajni kabʼtikta stojol ja jastal ay xyabʼi, la jetikyi jastal oj staʼ tekstoʼik bʼa Biblia bʼa oj koltajuk ja bʼa jas wan ekʼel sbʼaji. La jkom jbʼajtik bʼa mi oj kaltik yabʼ jasa oj skʼuluki. Mas lek la katikyi mas sjobʼjelik sbʼaja tekstoʼik bʼa Biblia bʼa jachuk oj spensaraʼuk jastal oj ya makunuk ja bʼa sakʼanili. La kiltik ja jasa ekʼ sbʼaj jun hermano bʼa Ghana sbʼiʼil Nortey.

¹² Yajni ja Nortey ayiʼoj 16 jabʼil, kʼe skʼuluk estudiar ja Biblia. Tʼusan tsaʼan ja spamilya kʼe yil kontra. ¿Jasa koltaji bʼa mi oj el sgana? Ja smaestro bʼa Biblia yaʼunejni makunuk ja kapitulo 10 bʼa Mateo bʼa oj xcholyabʼ ke ja meran snochumanik Kristo ojni ijuk spatike. Ja Nortey wa xyala: «Yajni kʼe yilon kontra ja jpamilya, kabʼ stojol ke jtaʼatani ja smeranili». Ja smaestro cha sjeʼayi ja Mateo 10:​16, bʼa wa xyala ke tʼilan chapan oj ajyukotik, sok skoltay bʼa oj spensaraʼuk jastal oj sjeʼ ja modoʼal it yajni oj waj xcholyabʼ ja spamilyaʼik ja jasa wa skʼuʼani. Tsaʼan yiʼaj jaʼ, ja Nortey wa skʼana oj och precursor, pe ja stati wani smajlay ke awajuk bʼa universidad. Ja smaestro mi yala yabʼ ja jasa oj skʼuluki, ja jasa skʼulani jani yayi sjobʼjelik sok skoltay bʼa oj spensaraʼuk yajel makunuk rasonik bʼa Biblia. ¿Jasa ekʼi? Ja Nortey och precursor regular sok ja stati snutsu el ja bʼa snaji. Ja yeʼn wa xcholo ja jasa wa spensaran sbʼaja jasa ekʼi: «Wani xkʼuʼan lek ke ja jas jtsaʼa jani ja mas leki». Yajni wa xkoltaytik ja tuk bʼa oj yabʼye mas stojol ja Yabʼal ja Dyosi, wani xbʼobʼ koltanukotik bʼa oj kʼotuke snochumanik Kristo bʼa takʼanexa (Efes. 3:​16-19).

¿JASTAL OJ CHAPTIK JA HERMANOʼIK BʼA OJ BʼOBʼ KʼOTUKE JASTAL JUN MAJTANAL?

13. ¿Jasa skʼulan ja Jesús bʼa mi oj kʼot tekʼan ja xcholjel yajni xkumxi ja bʼa satkʼinali? (Efesios 4:8).

¹³ Yajni ti ajyi ja bʼa Luʼumi, ja Jesús skʼulan tsʼikan lek ja aʼtel ajiyi yuja sTati (Juan 17:4). Pe mini spensaran: «Ta ay jas lek wa  xkʼana oj elkʼote, keʼn mismo oj kʼuluk». Ja bʼa oxe jabʼil sok snalan skʼulan ja yaʼteli, xchapa ja tuki. Ja Jesús wani sjipa skʼujol ja snebʼumaniki. Ja yuj, yayile ja cholal bʼa xcholjel, sjejel ja lekil rasonik sok stalnajel ja xchejik ja Jyoba, ama jujuntik ja bʼa snebʼumanik mito ayiʼoje 30 jabʼil (kʼuman ja Efesios 4:8). Ja tojik winike it aʼtele lajan soka Jesús. Ama jachuk, bʼajtanto oj kumxuk ja bʼa satkʼinal, ja yeʼn xchapatoni mas bʼa jachuk oj bʼobʼ kʼotuke jastal jun majtanal. La kiltik jastal skʼulan.

14. ¿Jastal skoltay ja Jesús ja snebʼumaniki bʼa oj kʼiʼuke ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos ja bʼa tsaʼanxta 40 kʼakʼu ajyi ja bʼa Luʼumi? (Cha kʼela ja dibujo).

¹⁴ Ja Jesús yayile rasonik direkto ja snebʼumaniki, pe skʼulan sok syajal skʼujol. Jun sjejel, yila ke jujuntik ja bʼa yeʼnle wokolni wa skʼuʼane ke ja yeʼn sakʼwita, ja yuj yala yabʼye ke mokxa skʼuluke dudar (Luc. 24:​25-27; Juan 20:27). Yayile rason ke awaj skʼujole bʼa skoltajel ja yaʼtijumik ja Dyos, sok mi bʼa oj staʼe takʼin (Juan 21:15). Ya julskʼujole ke tʼilan mok waj skʼujole ja bʼa cholalik wa x-ajiyile ja tuk (Juan 21:​20-22). Sok yuja yila ke ayiʼoje pensarik mi stojoluk sbʼaja sGobyerno ja Dyosi, stojowe sok skoltaye bʼa ayaweyi stʼilanil ja xcholjeli (Hech. 1:​6-8). ¿Jasa wa xbʼobʼ snebʼe ja ansyanoʼik bʼa Jesús?

15, 16. a) ¿Bʼa jastik modo oj bʼobʼ snoche ja ansyanoʼik ja Jesús? b) ¿Jastal koltaji ja Patrick yuja rasonik ajiyiʼi?

¹⁵ ¿Jastal oj bʼobʼ snoche ja ansyanoʼik ja Jesús? Jani xchapjel sok skoltajel ja hermanoʼik, bʼa ti chʼikan ja keremtik, bʼa jachuk oj ajukyile mas cholalik. c Ja ansyanoʼik mini wa smajlaye ke ja hermanoʼik tojxa oj kʼotuke. Jaʼuktoma, tsamalxta wa xyayile rason ja keremtik bʼa jachuk oj ajyukyujile experiensya, oj snebʼe chʼin oj ya sbʼaje, oj jipxuke kʼujolal sok oj ajyuke altanto soka tuki (1 Tim. 3:1; 2 Tim. 2:2; 1 Ped. 5:5).

¹⁶ La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun hermano sbʼiʼil Patrick. Yajni keremto, mini jel lek  sjeʼa ja smodo soka tuk, cha jachni soka hermanaʼik sok jel direkto skʼumane. Jun ansyano bʼa takʼanxa yila, sok lekil skʼujol yayi rason jaman lek. Ja Patrick wa xcholo: «Wani xkaʼa tsʼakatal yuja skʼulani. Jelni tuk xkabʼi yajni wa xkila ja tuk hermanoʼik wa x-ajiyile cholalik bʼa wa xkʼana ajyi ja keʼn. Ja jas yalakabʼ ja ansyano skoltayon bʼa yajel jbʼaj chʼin bʼa skoltajel ja hermanoʼik sok mi jaʼuk bʼa oj taʼ cholalik ja bʼa kongregasyon». Ja slekilal ilxi, ja Patrick aji och ansyano yajni ayiʼoj 23 jabʼil (Prov. 27:9).

17. ¿Jastal sjeʼa ja Jesús ke wa sjipa skʼujol ja bʼa snebʼumaniki?

¹⁷ Ja Jesús mi kechan yayile ja cholal ja snebʼumanik bʼa oj xchole, cha jachni bʼa oj sjeʼe. Bʼobʼta spensarane ke mi oj lajxukyujile skʼulajel ja aʼtel jaw. Pe ja Jesús sjipa lek skʼujol ke ojni bʼobʼ lajxukyujile sok chomajkil wani skʼana oj snaʼe. Ja yuj yala yabʼye: «Jastalni ja Tatal sjekawon ja keʼn, cha wani xjekawex ja weʼnlexi» (Juan 20:21).

18. ¿Jastal oj bʼobʼ snoche ja ansyanoʼik ja Jesús?

¹⁸ ¿Jastal oj bʼobʼ snoche ja ansyanoʼik ja Jesús? Ja ansyanoʼik bʼa ayiʼoje experiensya wani snaʼawe oj spile sok sjejelyi ja tuk bʼa oj skʼuluke cholalik (Filip. 2:​19-22). Jun sjejel, wani xbʼobʼ skʼanyile ja keremtik akʼixuk ke akoltanuke bʼa yajel ajyuk sak sok stalnajel ja Naʼits bʼa Tsomjelal. Wani sjeʼawe wa sjipa skʼujole ja bʼa maʼ xchapawe sok wani smajlaye ke oj skʼuluk jun lekil aʼtel. Jun hermano bʼa ajkʼachto och ansyano sbʼiʼil Matthew wani xyaʼa tsʼakatal ke ja ansyanoʼik bʼa ayxa yiʼoje experiensya wa xjejiyi jastal oj skʼuluk tuktukil aʼtelik ja bʼa kongregasyon sok wani sjipa skʼujole ke oj skʼuluk lek. Ja yeʼn wa xcholo: «Wani skoltayon bʼa oj kil ja jasa mi lek jkʼulani yuja wanon snebʼjeli sok tsaʼan oj sjeʼeki bʼa oj kʼuluk mas lek ja bʼa pilan ekʼele». d

19. ¿Bʼa jasa tʼilan oj kʼujoluktik?

¹⁹ Ja Jesús ya makunuk ja tsaʼanxta 40 kʼakʼu ajyi ja bʼa Luʼumi bʼa oj stsatsankʼujoluk, sjejelyi sok xchapjel ja tuk. La jkʼujoluktik bʼa toj lek oj nochtik (1 Ped. 2:21). Ja yeʼn oj skoltayotik bʼa oj kʼuluktik, pes yujni ja yeʼn skʼapa: «Ti oj ajyukona mokex spetsanil kʼakʼujik masan bʼa xchʼakulabʼil ja jastal wa xtax ja tyempo» (Mat. 28:20).