1. ¿Jas jujuntik majtanal yaʼunejkitik ja Jesús?

 MINI ay jun kristyano bʼa jel jaman skʼujol jastal ja Jesús. Jun sjejel, yajni ajyi ja bʼa Luʼumi, ya makunuk ja yipi bʼa skʼulajel milagroʼik sok jachuk skoltay jitsan kristyano (Luc. 9:​12-17). Sok yakitik jun niwan majtanal yajni yaʼa ja sakʼanil yuj keʼntik (Juan 15:13). Man sakʼwi, ja yeʼn jeltoni jaman skʼujol. Jastalni skʼapa, skʼanunejyi ja Jyoba ke oj ya makunuk ja yipi bʼa oj sjekitik sok oj ya kulan jkʼujoltik (Juan 14:​16, 17, nota; 16:13). Chomajkil, ja Jesús wa xya makunuk ja reunionik bʼa oj xchapotik bʼa yajel och nebʼuman bʼa yibʼanal ja Luʼumi (Mat. 28:​18-20).

2. ¿Matik junuk ja winike bʼa kʼotele jastal «majtanalik»? (Efesios 4:​7, 8).

² Pe mini kechanuk ja majtanalik jaw yaʼunejkitik ja Jesús. Ja jekabʼanum Pablo stsʼijbʼan ke yajni ja Jesús kʼekʼe ja bʼa satkʼinali, «yaʼa winike jastal majtanalik» (kʼuman ja Efesios 4:​7, 8). Xcholo ke ja Jesús yaʼa bʼa oj skoltaye ja kongregasyon bʼa tuktukil modo (Efes. 1:​22, 23; 4:​11-13). Ja bʼa jtyempotik, jujuntik ja bʼa «majtanalik» jani kʼotele ja siervo ministerialik, ja ansyanoʼik, sok ja biajanteʼik. a Chikani lek ke ja winike it mulanumeto sok wanto sleʼa smule (Sant. 3:2). Pe kʼoteleni jun majtanal jel chaʼanyabʼal ke yaʼunejkitik ja Kajwaltik Jesús sok wa xya makunuk bʼa oj skoltayotik.

3. Cholo sok jun sjejel jastal oj bʼobʼ koltanukotik ja bʼa aʼtel wa skʼulane ja winike yaʼunejkitik ja Jesús bʼa kʼotele jastal majtanalik.

³ Ja Jesús yakitik ja «winike jastal majtanalik» bʼa stsatsankʼujolajel ja kongregasyoniki (Efes. 4:12). Jpetsaniltik ojni  bʼobʼ koltanukotik bʼa oj skʼuluke ja cholal it bʼa jel tʼilan. Bʼa oj kabʼtik stojol, la jpensaraʼuktik bʼa jun kʼole kristyano bʼa wane yajel kʼeʼuk jun Naʼits bʼa Tsomjelal. Jujuntik bʼa yeʼnle wa xwaj koltanuke ja bʼa aʼteli, jaxa tuki wa xkoltaniye yajel waʼelal, ja skarroʼe ma tuk jastik. Junxtani jastal jaw, ja siervo ministerialik, ja ansyanoʼik sok ja biajanteʼik, wa skʼulane jujuntik aʼtel sok jpetsaniltik wani xbʼobʼ jkoltaytike soka jas wa xkalatik sok wa xkʼulantik. La kiltik jastal wa xkatik el slekilal ja tsatsal aʼtel wa skʼulane ja winike it sok la kiltik jastal oj bʼobʼ jetikyile ja yeʼnle sok ja Jesús ke jel xkaʼatik tsʼakatal yuja teyeʼi.

JA SIERVO MINISTERIALIK «JELNI XKOLTANIYE»

4. ¿Jas jujuntik ‹ja bʼa aʼtelik› wa xkoltaniye ja siervo ministerialik ja bʼa bʼajtan siglo?

⁴ Ja bʼa bʼajtan siglo, jujuntik ja bʼa hermanoʼik aji ochuke siervo ministerialik (1 Tim. 3:8). Lajansok yeʼnleni «ja matik wa xkoltaniye aʼteli» bʼa staʼa tiʼal ja Pablo ja bʼa 1 Corintios 12:28. Wani skʼulane jujuntik aʼtel bʼa jel tʼilan bʼa jachuk ja ansyanoʼiki oj waj skʼujole bʼa sjejel sok talnanel. Jun sjejel, ja siervo ministerialik bʼobʼta wa xkoltaniye bʼa skʼulajel kopyaʼik ja bʼa Yabʼal ja Dyos ma smanjel ja jastik wa xmakuni bʼa skʼulajel ja kopyaʼik jaw.

5. ¿Jastik junuk ja aʼtelik wa skʼulane ja siervo ministerialik ja bʼa jyempotik?

⁵ ¿Jastik junuk ja aʼtelik wa skʼulane ja siervo ministerialik ja bʼa jtyempotik? (1 Ped. 4:10). Bʼobʼta jujuntik yeʼn kajan sbʼaje yiljel ja kuenta ja bʼa kongregasyon, ja bʼa territorioʼik, bʼa skʼanjel juʼunik sok yajelyi ja cholumaniki, ajyel ja bʼa sonido, koltanel jastal acomodador ma koltanel bʼa stalnajel ja Naʼits bʼa Tsomjelal. Yibʼanal ja jastik it jelni tʼilan bʼa lek oj ajyuk ja kongregasyoni (1 Cor. 14:40). Bʼa pilan, jujuntik ja bʼa siervo ministerialik wa x-ajiyile loʼilik ja bʼa reunión Ja Sakʼaniltik soka Kaʼteltik ma ja bʼa loʼilik elel bʼa Biblia. Chomajkil, ojni bʼobʼ ajukyile ja cholal jastal koltanum bʼa olomal bʼa grupo. Sok bʼa jujuntik ekʼele ja ansyanoʼiki ojni bʼobʼ skʼaneyi bʼa oj mojtajuke yajni wa xyulataye ja hermanoʼiki.

6. ¿Jas yuj jel chaʼanyabʼal xkilatik ja yaʼtele ja siervo ministerialiki?

⁶ ¿Jas yuj jel chaʼanyabʼal xkilatik ja aʼtel wa skʼulane ja siervo ministerialiki? La kiltik ja jas yaluneje jujuntik hermano. Jun hermana bʼa Bolivia sbʼiʼil Beberly b wa xyala: «Stsʼakatal ja siervo ministerialiki, wa xbʼobʼ kabʼ stsamalil yibʼanal ja reunioniki. Ja yaʼteleʼi wa xyaʼakan bʼa oj bʼobʼ tsʼebʼanukon, yajel jkomentario, smaklajel ja loʼiliki sok snebʼjel sbʼaja bideoʼik, ja potoʼik sok ja dibujoʼik. Yeʼn kajan sbʼaje bʼa seguro oj ajyukotik sok ja bʼa hermanoʼik wa skʼulan sbʼaje konectar bʼa bideollamada. Yajni wa xchʼak ja reunioni, wa xkoltanjiye bʼa yajel ajyuk sak ja Naʼits bʼa Tsomjelal sok ja bʼa kuenta, sok wa skʼulan sbʼaje asegurar bʼa oj ajyukujtik ja juʼunik wa xmakunikujtiki. ¡Jelni xkayile tsʼakatal!». Ja Leslie ti sbʼaj bʼa Colombia, sok ansyano ja statami. Ja yeʼn wa xyala: «Ja siervo ministerialiki jelni skoltaye ja jtatami. Lek mi jaʼuk yuja aʼtel wa skʼulane, ja jtatami mastoni jel latsan oj ajyuk. Ja yuj jel xkayile tsʼakatal yuja puesto aye sok yuja gustoxta wa skʼulane ja yaʼtele». Seguro ke jpetsaniltik jel xkaʼatik tsʼakatal (1 Tim. 3:13).

7. ¿Jastal wa xbʼobʼ jetik ke wa xkatikyile tsʼakatal ja siervo ministerialiki? (Cha kʼela ja potoʼik).

⁷ Bʼobʼta wa xkabʼtik ke wa xkaʼatik tsʼakatal yuja siervo ministerialik, pe ja Biblia wa xyalakabʼtik: «Jeʼawik waxa waʼawex tsʼakatal» (Col. 3:15). La kiltik jastal wa sjeʼa jun hermano bʼa Finlandia sbʼiʼil Daavid: «Wa  xjekayi jun tarjeta ma jun mensaje bʼa ti wa xka och jun teksto sok wa xtaʼayi tiʼal jun jasunuk skʼulunej bʼa jel stsatsankʼujolanunejon ma snikunejon sok ja yuj wa xkayi tsʼakatal yuja yaʼteli». Ja Pascal sok ja Jael, bʼa ti sbʼaje bʼa Nueva Caledonia, wa staʼaweyi tiʼal ja Jyoba ja bʼa siervo ministerialik ja bʼa yorasyone: «Jelni xkatikonyi tsʼakatal ja Jyoba yuja siervo ministerialik aye ja bʼa jkongregasyontikon sok wa xpatatikonyi skʼujol bʼa ti oj ajyuksoke sok oj skoltaye». Ja Jyoba wa smaklay ja orasyonik jaw sok yibʼanal ja kongregasyon wa xya el slekilal (2 Cor. 1:11).

JA ANSYANOʼIKI «JEL TSATS X-AʼTIJIYE»

8. ¿Jas yuj bʼobʼ yal ja Pablo ke ja ansyanoʼik bʼa bʼajtan siglo jel tsats aʼtijiye? (1 Tesalonicenses 5:​12, 13).

⁸ Ja bʼa bʼajtan siglo, ja ansyanoʼiki skʼulane jun aʼtel bʼa jel tsats (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 5:​12, 13; 1 Tim. 5:17). Yeʼnani wa stojowe ja kongregasyonik, bʼa ti chʼikan skʼulajel ja reunionik sok stsajel jastik skʼulajel jastal tsome ansyano. Chomajkil, wa xyaweyi rason ja hermanoʼik sok ja hermanaʼik bʼa jun modo tsamal bʼa oj stalnaye ja kongregasyoniki (1 Tes. 2:​11, 12; 2 Tim. 4:2). Sok wani skʼujolane bʼa yij oj ajyuke ja bʼa jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi sok stalnajel ja spamilyaʼe (1 Tim. 3:​2, 4; Tito 1:​6-9).

9. ¿Jas jujuntik cholalik yiʼoje ja ansyanoʼik ja bʼa jtyempotik?

⁹ Ja bʼa jtyempotik, ja ansyanoʼik kʼotele winike bʼa jel latsan x-ajyiye. Kʼotele cholumanik (2 Tim. 4:5). Wa xyaʼawe jun lekil sjejel ja bʼa xcholjeli, wa xchapawe jastal oj cholxuk ja bʼa territorioʼik sok wa sjeʼawekitik xcholjel sok sjejel. Bʼa pilan, kʼotele juesik bʼa mi stsawaniye sok jel syajulal skʼujole. Yajni ay maʼ wa xkoʼ bʼa jun chaʼan mulal, wa skʼujolane bʼa oj skoltaye bʼa oj cha tojbʼuk ja jastal wa xyila sbʼaj soka Jyoba. Pe cha wani skʼulan sbʼaje asegurar bʼa oj yawe ajyuk sak ja kongregasyon (1 Cor. 5:​12, 13; Gal. 6:1). Pe ja ansyanoʼiki, kʼoteleni talnanumik (1 Ped. 5:​1-3). Wa xyawe ekʼ loʼilik bʼa Biblia bʼa chapan lek, wa skʼujolane bʼa snajel sbʼaj yibʼanal ja hermanoʼik bʼa kongregasyon sok wa xyulataye. Chomajkil, jujuntik ja bʼa ansyanoʼiki wa x-atijiye bʼa yajel kʼe naʼitsik sok stalnajel ja Naʼitsik bʼa Tsomjelal, xchapjel ja asambleaʼik bʼa oxe kʼakʼu, ja bʼa Tsome wa skoltay ja kermanotik aye bʼa hospital, ja bʼa Tsomeʼik Ulatanum sbʼaja matik ochel iljel sok tuk cholalik. ¡Jelni jas skʼulane yuj keʼntik!

10. ¿Jas jujuntik rason kiʼojtik yuja jel xyajtaytik ja ansyanoʼiki?

¹⁰ Ja Jyoba yalaxakan ke ja talnanumiki oj stalnaye lek ja chʼin kʼole sok yala sbʼaja chejiki ke «mi jas oj xiwukeyuj mini oj kʼitkʼunuke» (Jer. 23:4). Ja jaw kʼot smeranil bʼa jun hermana bʼa Finlandia sbʼiʼil Johanna yajni ja snan jel maloʼaxi. Ja yeʼn wa xyala: «Jel wokol xkabʼ xcholjel yabʼ ja tuk ja jastal wala taxyoni. Pe jun ansyano bʼa mi jel xnaʼa sbʼaj ajyi spasensya yajni smaklayon, yayi orasyon jmok sok skʼulanki asegurar ke ja Jyoba jel skʼanawon. Mi xjul lek jkʼujol ja jas yalakabʼi, pe wani xjul jkʼujol ke segura ajyiyon kabʼi. Bʼobʼta yeʼnani ja Jyoba ja maʼ sjeka bʼa oj skoltayon ja yajni mas wa xmakunikuji». ¿Jaxa weʼn? ¿Jastal skoltuneja ja ansyanoʼik bʼa wa kongregasyoni?

11. ¿Jastal wa xbʼobʼ jetikyile ja ansyanoʼik ke wa xkaʼatik tsʼakatal yuja yaʼteleʼi? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹¹ Ja Jyoba wani skʼana ke oj jetikyile ja ansyanoʼik ja yajtanel kiʼojtik bʼa yeʼnle «yuja aʼtel wa skʼulaneʼi» (1 Tes. 5:​12, 13). Ja Henrietta, bʼa cha tini sbʼaj bʼa Finlandia, wa xcholo: «Ja ansyanoʼiki gustoxta wa skoltaye ja tuki, pe ja jaw mi wa stojolan ke jel xkanyujile tyempo sok ipal ma mey yiʼoje  wokolik. Ja yuj, bʼa jujuntik ekʼele wala mojxiyonsok june bʼa yeʼnle sok wa xkalayabʼi: ‹Xa naʼa, kechan wa xkʼana oja naʼ ke kʼotela jun lekil ansyano›». Jun hermana bʼa Turquía sbʼiʼil Sera wa xyala: «Ja ansyanoʼiki wani xmakuniyujile ‹ipal› bʼa mi oj yawekan aʼtel. Ja yuj wa stsʼijbʼanyile yal tarjetaʼik, wa xlokowe waʼel ma elelsoke xcholjel». ¿Wan maʼ xjak bʼa wa pensar bʼa jun ansyano bʼa jel xa wayi tsʼakatal? ¿Oj maʼ bʼobʼa leʼ modo bʼa sjejelyi? (1 Cor. 16:18).

JA BIAJANTEʼIK WA STSATSANKʼUJOLANE JA KONGREGASYONIKI

12. ¿Jas pilan majtanal yayi ja kongregasyonik ja Jesús bʼa stsatsankʼujolajel? (1 Tesalonicenses 2:​7, 8).

¹² Ay pilan majtanal ke yaʼa ja Jesús ja bʼa kongregasyonik. Ja bʼa bʼajtan siglo, soka stojwaneli, ja ansyanoʼik bʼa Jerusalén sjekawe ja Pablo, ja Bernabé sok tuk yaʼtijumik Dyos jastal biajanteʼik (Hech. 11:22). ¿Jas yuj? Jani bʼa junxta oj skʼuluke jastal ja siervo ministerialik sok ja ansyanoʼik: stsatsankʼujolajel ja kongregasyonik (Hech. 15:​40, 41). Ja winike jaw jelni skʼujolane asta xiwela sbʼaj ajyi ja sakʼanile yuj sjejel sok stsatsankʼujolajel ja tuki (kʼuman ja 1 Tesalonicenses 2:​7, 8).

13. ¿Jas jujuntik rason kiʼojtik yuja jel chaʼanyabʼal xkilatik ja yaʼtele ja biajanteʼik?

¹³ Ja biajanteʼik jelni skʼulane ekʼ biajar. Jujuntik wa skʼulane biajar jitsan kilómetro bʼa oj kʼotuke bʼa jun kongregasyon. Yibʼanal ja semanaʼik wa xyawe ekʼ jitsan loʼilik, wa xyulataye ja hermanoʼik sok yeʼn wa stojowe ja reunion bʼa precursorik, ja reunion sok ja ansyanoʼik sok ja reunionik ja bʼa xcholjeli. Cha wani xchapawe ja loʼilik sok wa xchapawe ja asambleaʼik bʼa circuito sok ja bʼa oxe kʼakʼu. Chomajkil, yeʼn kajan sbʼaje xchapjel ja eskuelaʼik bʼa precursorik, xchapjel ja reunión jel chaʼanyabʼal  soka precursorik bʼa circuito sok tuk aʼtelik bʼa jel tʼilan bʼa wa xkʼulajiyile asignar yuja Betel bʼa oj skʼuluke.

14. ¿Jas jujuntik rason kiʼojtik yuja jel chaʼanyabʼal xkilatik ja yaʼtele ja biajanteʼik?

¹⁴ ¿Jastal wa xyawe el slekilal ja kongregasyonik ja bʼa lekil yaʼtele ja biajanteʼik? Jun hermano bʼa Turquía wa xyala: «Bʼa yibʼanal ja yulatanele wa skoltayon bʼa oj ka ekʼ mas tyempo soka hermanoʼik sok skoltajele. Jnaʼunej sbʼaj jitsan biajanteʼik, pe mini june bʼa yeʼnle sjeʼunejki ke jel latsan aye ma ke mi skʼanawe oj ochuke loʼil jmok». Ja Johanna, bʼa tax tiʼal ja bʼa parrapo 10, el xcholjel sok jun biajante pe mini maʼ staʼawe. Ja yeʼn wa xcholo: «Ama jachuk, mini oj chʼay jkʼujol ja kʼakʼu jaw. Ja chabʼ kermanaʼik elyeta ja bʼa jnajtikoni sok jel xnaʼawe. Ja biajante tsamalxta stsatsankʼujolanon sok skoltayon bʼa oj kil ke ja jastal najat ayotik jun ita tyempo, pe ja bʼa yajkʼachil luʼumi ojni ajyukujtik jitsan tyempo bʼa oj ajyukotik lajan». Mini ay duda, ja biajanteʼiki jelni skoltuneje ja hermanoʼik bʼa wa xyulataye (Hech. 20:37–21:1).

15. a) ¿Jastal oj bʼobʼ katik makunuk ja jas wa xyala ja 3 Juan 5-8 sok sjejel ke chaʼanyabʼal wa xkilatik ja biajanteʼik? (Cha kʼela ja poto). b) ¿Jas yuj tʼilan mok chʼay jkʼujoltik ja xcheʼume ja hermanoʼik bʼa ayiʼoje cholalik, sok jastal oj bʼobʼ jkʼuluktik? (Cha kʼela ja recuadro « Mok chʼay jkʼujoltik ja xcheʼume»).

¹⁵ Ja jekabʼanum Juan stsatsankʼujolan ja Gayo bʼa oj sjeyi jaman skʼujol ja hermanoʼik oj yulataye bʼa kongregasyonik sok skʼanayi: «Koltaye soka jas wa xmakuniyujile ja bʼa sbiajeʼe sok kʼulan bʼa jun modo lek wa xyila ja Dyosi» (kʼuman ja 3 Juan 5-8). ¿Jastal junxta oj bʼobʼ jkʼuluktik ja keʼntiki? Jani slokjel ja biajanteik bʼa oj waʼuke sok skoltajel ja jas wa xchapawe ja bʼa xcholjel ja bʼa sbisitaʼe. La kiltik jas wa skʼulan ja Leslie, bʼa tax tiʼal ja bʼa parrapo 6, bʼa wa sjeʼa ke  wa xyaʼa tsʼakatal. Ja yeʼn wa xyala: «Wa xkʼanayi ja Jyoba ayayile ja jas wa xmakuniyujile. Ja jtatam soka keʼn wa stsʼijbʼantikonyile kartaʼik bʼa wa xkʼaltikonyabʼye janekʼto wa stsatsankʼujolanotikon ja sbisitaʼe». Mok chʼay jkʼujoltik ke ja biajanteʼik cha ayni jas wa x-ekʼ sbʼaje. Bʼa jujuntik ekʼele wa xmaloʼaxiye, wa x-ajyiyujile chamkʼujolik sok asta wa skʼulan sbʼaje desanimar. Ja weʼn ojni bʼobʼ kʼotan ja sjakʼjel ja bʼa yorasyone ta waxa wala yabʼye tsamal yaljelik ma waxa wayile jun majtanal (Prov. 12:25).

WANI XKʼANATIK MAS WINIKE BʼA OJ KʼOTUKE «JASTAL MAJTANALIK»

16. ¿Jasa jelni lek oj sjobʼ sbʼaje ja hermanoʼik? (Proverbios 3:27).

¹⁶ Bʼa yibʼanal ja luʼumi, ja kongregasyoniki wani skʼanawe oj ajyukyujile mas hermanoʼik bʼa oj kʼotuk «jastal majtanalik». Ta ja weʼn awiʼunejxa jaʼ, ¿oj maʼ bʼobʼ kʼotan jun majtanal? (kʼuman ja Proverbios 3:27). ¿Wana maʼ skʼujolajel bʼa oj kʼotan siervo ministerial? Sok ta kʼotelaxa, ¿ay maʼ awiʼoj jawa kʼelsat bʼa oj kʼotan ansyano? c ¿Oj maʼ bʼobʼa tukbʼes jawa sakʼanil bʼa oj wajan ja bʼa Eskuela bʼa Cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi? Stsʼakatal ja eskuela jaw, ja Jesús jelni oj bʼobʼ ya makunan. Ta waxa wabʼ ke mi oj lajxukawuj, alayabʼ ja Jyoba. Kʼanayi a-skoltaya soka yipi bʼa oj bʼobʼ akʼuluk lek ja cholalik oj ajukawi (Luc. 11:13; Hech. 20:28).

17. ¿Jas wa xchiktes ja tsatsal aʼtel wa skʼulane ja winike yaʼunej jastal majtanalik ja Jesús?

¹⁷ Ja tsatsal yaʼtele wa skʼulane ja winike yaʼunej ja Jesús «jastal majtanalik» wani xchiktes ke ja yeʼn wa stojowotik ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu (Mat. 28:20). Ja jReytiki jel skʼanawotik, jel jaman skʼujol, altanto ay ja bʼa jas wa xmakunikujtiki sok wa xyakitik hermanoʼik bʼa wa skoltayotik. ¿Anke jelni xkaʼatik tsʼakatal? Pes la jletik modoʼik bʼa sjejel. Sok mok chʼay jkʼujoltik oj katikyi tsʼakatal ja Jyoba, pes yeʼnani ja maʼ wa xyakitik «spetsanil ja lekil majtanaliki sok yibʼanal ja lekil doniki» (Sant. 1:17).