Ja yojyalik tini wa xtax ja bʼa wa x-ajyi ochel ja bʼa templo, sok tini tiw wa x-ajyi ekʼel bʼa oj ochan ja bʼa Lugar Saki. ¿Janekʼ medida yiʼoj? Bʼajtanto ja bʼa jabʼil 2023, ja Traducción del Nuevo Mundo wa xyala ja bʼa 2 Crónicas 3:4: «Ja yojyalik ja bʼa bʼajtan ayi junxtani ja skʼatanil soka bʼa naʼitsi: 20 xujkubʼ, sok ja xchaʼanili wajni 120». Jujuntik sutjelik cha wani xchiktes ke ja yojyaliki wani skʼulan medir «120 xujkubʼ». ¡Ja jaw wa xkʼan yal ke waj jun torre bʼa 53 metro ja xchaʼanili!

Pe man bʼa 2023, ja bersikulo it tukbʼi ja bʼa Traducción del Nuevo Mundo, sok ja wego wa xyala: «Ja xchaʼanili wajni 20 xujkubʼ», wa xkʼan kaltik, junuk 9 metro. a La kiltik jujuntik rason yuja tukbʼi ja iti.

Ja loʼil bʼa 1 Reyes mini staʼa tiʼal ja xchaʼanil yiʼoj ja yojyaliki. Jun sjejel, ja bʼa 1 Reyes 6:​3, ja Jeremías wa xchiktes janekʼ ja skʼatanil sok ja snajtili, pe mini xyala janekʼ ja xchaʼanili. Tsaʼan ja bʼa kapitulo wa snochoyi, wa xchiktes lek ja tuk jastik yiʼoj ja templo, jastal ja yeʼtal jaʼ bʼa kʼulaji sok yerro, ja lajune yal karroʼik sok ja chabʼ yojyalik bʼa cobre bʼa tey bʼajtan ja bʼa yojyalik bʼa wa x-ajyi ochel ja bʼa templo (1 Rey. 7:​15-37). Lekbʼi ja yojyalik ja bʼa wa x-ajyi ochel ja bʼa templo kʼotel mas ja 50 metro ja xchaʼanili, masni jel oj chiknajuk ke yuja tuk jastik yiʼoj ja templo. Anto, ¿jas yuj ja Jeremías mi staʼa tiʼal? Chomajkil, sigloʼik tsaʼan jujuntik paklanumik judíoʼik stsʼijbʼane ke ja yojyaliki mini mas chaʼanuk ke yuja tuk jastik yiʼoj ja stemplo ja Salomón.

Jujuntik paklanumik wani skʼulane dudar ta ja pared bʼa templo oj kuchyuj ja yalal ja bʼa yojyalik bʼa 120 xujkubʼ ja xchaʼanili. Ja bʼa tyempo najate, ja chaʼanik naʼits bʼa ton sok ladriyo, jastal ja bʼa wa x-ajyi ochel ja bʼa temploʼik bʼa Egipto, wani xyawe kʼeʼuk sok jun skʼujlayubʼil bʼa niwan lek ja skʼatanali bʼa takal takal wa xchʼinbʼi yajni wa chaʼanbʼeli. Pe ja stemplo ja Salomón mini jach tojbʼeluk. Jujuntik paklanumik wani skʼuʼane ke ja paretik kʼotelni 2.7 metro ja spimili. Ja paklanum bʼa poko naʼitsik, ja Theodor Busink yala: «Yajel tʼabʼan jkʼujoltik ja spimil yiʼoj ja paretik ja bʼa wa x-ajyi ochel ja bʼa templo, ja yojyalik mini oj bʼobʼ ajyuk jun xchaʼanil bʼa 120 xujkubʼik».

Bʼobʼta mini stojol kʼulaji kopyar ja teksto bʼa 2 Crónicas 3:4. Ama ja bʼa bersikulo it ay jujuntik juʼunik bʼa pokoxa bʼa wa xyala «120», bʼa tuk poko juʼunik wani xyala bʼa «20 xujkubʼ», jastal ja Códice alejandrino (bʼa sjoʼil siglo) sok ja bʼa Códice ambrosiano (bʼa swakil siglo). ¿Jas yuj jach ekʼi? Yujni ja bʼa hebreo ja yaljelik cien sok xujkubʼik ojni slajtik. Ja yuj, yajni ay maʼ skʼulan kopyar bʼobʼta stsʼijbʼan «120» ke yuj «20 xujkubʼ».

Ama jelni lek ja wa xkʼujolantik bʼa yabʼjel stojol ja jastik it sok xchiktesel bʼa jun modo stojol ja stemplo ja Salomón, ja jas mas chaʼanyabʼal wa xkilatik jani ja jas wa senyaʼani: ja niwan stemplo ja Dyosi. ¡Jelni xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja slokunej ja yaʼtijumik bʼa oj toyjuk ja bʼa stemplo! (Heb. 9:​11-14; Apoc. 3:12; 7:​9-17).