1. Jastalni wa xyala ja 3 Juan 3, 4, ¿jasa wa xya gustoʼaxukotiki?

¿WAN maʼ x-ekʼ bʼa jpensartik janekʼto gustoʼaxi ja jekabʼanum Juan yajni yabʼ ja kʼuʼumanik Dyos bʼa skoltay snajel sbʼaj ja smeranil tojni aye soka Jyoba? Bʼa yeʼna, ja tojil kʼuʼumanik Dyos jaw yilani jastal yuntikil. Yuja jel wan ekʼel sbʼaje wokol, ja jekabʼanum Juan skʼulan ja janekʼ oj bʼobʼ yuj bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje. Cha jachuk ja keʼntiki wani la gustoʼaxitik yajni ja kuntikiltik ma ja matik wa xkatikyi estudio wa xyaweyi ja sakʼanile ja Jyoba sok mi xyawekan yaʼteltajel (kʼuman ja 3 Juan 3, 4).

2. ¿Jas yuj ja Juan stsʼijbʼan ja oxe karta?

² Ja bʼa jabʼil 98, ja Juan bʼobʼta ti kulan bʼa chonabʼ bʼa Éfeso ma mojan bʼa tiw. Bʼobʼta ti waj kulan tiw, tsaʼan ja yajni el ja bʼa preso ja bʼa isla bʼa Patmos. Ja bʼa tyempo jaw, nikjiyuj ja yip ja Jyoba bʼa oj stsʼijbʼuk oxe karta. Ja jasa wa skʼana ja karta jaw jani stsatsankʼujolajel ja kʼuʼumanik Dyos bʼa mi oj yaʼekan ja skʼuʼajel yiʼoje bʼa Jesús sok ja bʼa smeranili.

3. ¿Jas oxe jasunuk oj jpaklaytik ja bʼa artikulo it?

³ Ja bʼa tyempo jaw, ja Juan kechanxta yeʼn ja jekabʼanum sakʼan ay sok chamkʼujol ay yuja wane yajel och jastik mi meranuk ja matik mi meran maestroʼuk ja bʼa kongregasyoni (1 Juan 2:18, 19, 26). * Ja apóstataʼik it wa xyalawe wa snaʼawe sbʼaj ja Dyos, pe mi skisawe ja smandariki. Ja bʼa artikulo it, oj jpaklaytik ja rasonik yaʼa ja Juan sok bʼa oxe jasunuk: jas wa stojolan ajyel ja bʼa smeranili, jastik wokol wa stʼaspuntik sok jastal oj bʼobʼ jkoltaytik ja tuk bʼa mi oj yaʼekan ja smeranili.

4. Jastalni wa xyala ja 1 Juan 2:3-6 sok ja 2 Juan 4, 6, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik bʼa ajyel ja bʼa smeranili?

⁴ Bʼa mi oj katikan ajyel ja bʼa smeranil, bʼajtan tʼilani oj jnatik ja smeranil, bʼa tini wa xtax ja bʼa Yabʼal ja Dyos, ja Biblia. Cha tʼilani oj jkʼuʼuktik ja smandarik ja Jyoba (kʼuman ja 1 Juan 2:3-6 sok 2 Juan 4, 6). Ja Jesús yaʼa jun lekil sjejel sbʼaja it. Ja yuj jun modo ajyel kʼuʼabʼal soka Jyoba tʼilani oj jnochtik ja jas skʼulan ja Jesús jastalni mas lek oj bʼobʼkujtik (Juan 8:29; 1 Ped. 2:21).

5. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuʼuktik leki?

⁵ Bʼa mi oj katikan ajyel ja bʼa smeranili, tʼilani oj jkʼuʼuktik ja Jyoba yeʼnani ja Dyos bʼa smeranili, ja yuj spetsanil ja jas wa xyala ja bʼa Yabʼali meraniʼa. Cha tʼilani oj jkʼuʼuktik ja Jesús yeʼn ja Mesías kʼapubʼali. Ja bʼa jtyempotiki, jitsan kristyano mi skʼuʼane ta yeʼn ja Jesús ja maʼ tʼojubʼal Mandaranum ja bʼa sGobyerno ja Dyosi. Ja Juani yaʼa rason jelni ja «tantic lolanumi», bʼa ojni bʼobʼ sloʼlay ja matik mi skʼuʼunejuke ja smeranil sbʼaja Jyoba sok ja Jesús (2 Juan 7-11). Ja Juan stsʼijbʼan: «Ja maʼ huax yala que mi Cristouc ja Jesusi, mero ni mentiroso ja jau jumasa» (1 Juan 2:22). Bʼa jun modo mi oj sloʼlayotike jani spaklajel ja Biblia. Kechantani jachuk oj kʼot jnatik sbʼaj ja Jyoba sok ja Jesús (Juan 17:3). Sok jachuk oj kʼot jkʼuʼuktik tini aytik ja bʼa smeranili.

6. ¿Jastik wokol wa stʼaspune ja keremtik akʼixuk?

⁶ Spetsanil ja kʼuʼumanotik Dyosi tʼilani oj jtalnay jbʼajtik bʼa mi oj sloʼlayotik ja spensarik ja kristyano (1 Juan 2:26). Ja matik mas tʼilan oj stalnay sbʼaje ja bʼa trampaʼik it jani keremtik akʼixuk. Ja Alexia, * jun hermana bʼa Francia bʼa 25 sjabʼil wa xyala: ‹Yajni wanonto eskwela jkʼulan estudiar sbʼaja evolución sok tuk pensarik sbʼa kristyano. Ja pensarik jaw yiʼajon bʼa oj jkʼul dudar ja smeranili. Ayni ekʼele lajansok jelni spayawon ja jaw. Pe jpensaraʼan mini kechan oj jmaklay ja jas wa xjejiki ja bʼa eskwela, cha tʼilani oj kabʼ ja jas wa xyala ja Jyoba›. Ja Alexia spaklay ja libro La vida... ¿cómo se presentó aquí? ¿Por evolución, o por creación? Mini ekʼ jitsan semana, chʼay ja sdudaʼik yiʼoji. Wa xjul skʼujol: «Jkʼuʼan bʼa keʼna ja Biblia jani yiʼoj  ja smeranili. Kʼot jnaʼ ja skisjel ja jastik yaʼunejkan kulani oj ya gustoʼaxukon sok oj yaki lamanil».

7. ¿Jasa tʼilan oj jkʼuluktik luchar, sok jas yuj?

⁷ Jpetsaniltik ja kʼuʼumanotik Dyosi, kerem akʼixotik ma ayxa jkʼujoltik, tʼilani oj jkʼuluktik luchar bʼa mi oj kitik chabʼ tikʼe jsakʼaniltik. Yajni ja Juan yala ja it jani wan yaljel mini oj bʼobʼ ajyukotik ja bʼa smeranil sok cha yijel jun jsakʼaniltik bʼa kux (1 Juan 1:6). Ta wa xkʼanatik lek oj yil-otik ja Jyoba ja wego sok ja bʼa tyempo jakumi, tʼilani oj jetik ja jmodotik bʼa lajansok wa xchʼak yil ja kristyano. Ja smeranili, mini ay mulal bʼa nakʼan, pes ja Jyoba wani chʼak yil spetsanil (Heb. 4:13).

8. ¿Jasa tʼilan mi oj jkistiki?

⁸ Cha tʼilani mi oj kistik ja smodo ja luʼumkʼinal sbʼaja mulali. Ja jekabʼanum Juan stsʼijbʼan: «Ta huan cʼax calatic que mey jmultic, lom huax lola jbajtic quentic mismo» (1 Juan 1:8). Ja bʼa styempo ja Juan, ja apostataʼiki wa spensaraʼane bʼa june ojni bʼobʼ sleʼ smul sok cha ojtoni yamigoʼuk ja Jyoba. Ja bʼa jtyempotik, jitsan jach wa spensaraʼane. Wa xyalawe wa skʼuʼane bʼa Dyos, pe mi skisawe ja jas wa xyala sbʼaj ja mulaliki, masto ja bʼa wayelsok jun ixuk sok winik. Ja jas mulal wa xyila ja Jyoba, ja kristyano mini mulal xyilawe.

9. ¿Jasa slekilal wa yilawe ja keremtik akʼixuk ja yajni ja wa xyiʼaje ja sakʼanile ja jas snebʼunej ja bʼa Biblia?

⁹ Ja keremtik akʼixuk, bʼobʼta ojni kʼankʼunuk yujile snochjel ja jastal wa spensaraʼan ja smoje aʼtel ma bʼa eskwela sbʼaja koʼel mulal sok ixuk winik. Ja it ja jas ekʼ sbʼaj ja Aleksandar. Ja yeʼn wa xjul skʼujol: «Jujuntik akʼixuk ja bʼa eskwela sleʼawe modo oj stʼen-one bʼa oj waykon soke. Wa xyalawe yuja mey jnobya, yujbʼi ja wa xkʼulan gusto ja jmoj winik». Bʼobʼta ja weʼnlex keremtik akʼixuk, waxa tʼaspunex prebaʼik jastaltik jaw. Pe ajuluka kʼujol, yajni waxa  wiʼaj jawa sakʼanil ja jas anebʼunej ja bʼa Biblia, waxa talnay ja jastal kʼotela, wa kwerpo, ja jastal aya xa wabʼi soka jastal waxa wila bʼaj soka Jyoba. Yajni mas wa xkuchawuj ja prebaʼik, masni pasil bʼa weʼna skʼulajel ja bʼa toj. Mokni chʼayuka kʼujol ja Satanás yeʼnani yamanyuj ja luʼumkʼinal sbʼaja mini tʼun stojol ja jastal wa spensaraʼan ja koʼel mulal sok ixuk winik. Yajni mixa kʼana oja kʼuluk ja jastal wa spensaraʼan ja kristyano, jani wana skʼulajel ganar ja Dyablo (1 Juan 2:14).

10. ¿Jastal wa skoltayotik ja 1 Juan 1:9, bʼa yaʼteltajel ja Jyoba sok jun jconcienciatik bʼa sak?

¹⁰ Wani xnaʼatik ja Jyoba yeʼnani yiʼoj ja derecho bʼa yaljel jastik junuk ja bʼa mulaliki. Sok wa xkʼujolantik mi oj jkʼuluktik. Pe yajni wala kotik mulal, wa xkalatik yabʼ bʼa orasyon (kʼuman ja 1 Juan 1:9). Pe ta jun chaʼan mulal, wa xleʼa jkoltajeltik soke ja ansyanoʼik, pes ja Jyoba stʼojuneje bʼa oj stalnayotike (Sant. 5:14-16). Pe tʼilani mi oj katikan oj stʼenotik ja jastik mulalto wa xkabʼ ayotik ja bʼa jas mi lek jkʼulantik bʼa ekʼta. ¿Jas yuj miyuk? Yujni ja kala Tatik jel syajtayotiki yaʼa ja Yunin bʼa oj chamuk bʼa jachuk oj yaʼ perdon ja jmultik. Yajni ja Jyoba wa xyala oj ya perdon ja matik wa snaʼa malaya, wani skʼulan. Ja yuj wani xbʼobʼ kaʼteltaytik sok jun jconcienciatik bʼa sak (1 Juan 2:1, 2, 12; 3:19, 20).

11. ¿Jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj sjom-e ja skʼuʼajel kiʼojtik ja jas wa xyalawe ja apóstataʼik?

¹¹ Cha aytoni jas tʼilan mi oj jkistik: ja jas wa xyalawe ja apóstataʼik. Man kujlaji ja kongregasyon bʼa bʼajtan siglo, ja Dyablo yaʼunej makunuk jitsan kristyano bʼa oj ya skʼul dudar ja tojil yaʼtijumik Dyosi. Ja yuj, tʼilani oj jnatik stsajel ja smeranili sok ja bʼa slejel abʼali. * Ja jkontratik ojni bʼobʼ yawe makunuk ja sitioʼik bʼa Internet sok ja bʼa  loʼilanel bʼa Internet bʼa oj yawe yopijuk ja sjipjel jkʼujoltik bʼa Jyoba sok ja yajtanel kiʼojtik soke ja kermanotiki. Mokni jkistik ja abʼalik jaw, pes tini wa xjak bʼa Satanás (1 Juan 4:1, 6; Apoc. 12:9).

12. ¿Jas yuj tʼilan oj katik tsatsbʼuk ja bʼa smeranil jastik jnebʼunejtiki?

¹² Ta wa xkʼana mi oj ya kokotik luʼum ja strampaʼik ja Satanás, tʼilani oj katik tsatsbʼuk ja sjipjel jkʼujoltik bʼa Jesús sok ja cholal yiʼoj bʼa skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi. Cha tʼilani oj jipjkʼujoltik ja bʼa moso toj ayi sok wa stalna sbʼaj leki, ja wa xya makunuk ja Jyoba bʼa stojel ja xchonabʼ ja bʼa jtyempotiki (Mat. 24:45-47, TNM). Soka tikʼan spaklajel ja Biblia, oj kʼiʼuk ja sjipjel jkʼujoltik bʼa Dyos sok oj kʼotkotik jastal jun teʼ bʼa tsʼunan lek chaʼan ja yechi. Ja Pablo staʼa tiʼal ja bʼa jaw ja yajni stsʼijbʼanyi ja colosenseʼiki: «Mojtayik ja kajwaltiki ja‘ jastal jawi‘ajex ja kristojesusi. ajyanik lek tzʼunan. ajyanik lek tzʼapan bʼa mi oj mokʼanik. kʼu‘anik lek ja‘ jastal je‘ji awi‘lexi» (Col. 2:6, 7, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). Ta ja skʼuʼajel kiʼojtik tsats lek ay jastal jaw, ja jastik oj skʼuluk ja Satanás ma ja matik wa xyaʼakan oj ajyuke bʼa yibʼ skʼabʼi mi oj ya kokotik luʼum (2 Juan 8, 9).

13. ¿Jasa wa xnaʼatik ja kʼuʼumanotik Dyosi, sok jas yuj?

¹³ Wani xnaʼatik ja luʼumkʼinali oj yilkʼujolukotik (1 Juan 3:13). Ja Juan wa xya juljkʼujoltik, «ja maʼ tey ba mundo, ti aye juntiro ja ba scʼab ja diablo» (1 Juan 5:19). Jelxani mojan oj chʼakuk ja luʼumkʼinali, ja yuj ja Satanás masni wan tajkel (Apoc. 12:12). Mini kechanuk wa xya makunuk ja trampaʼik it, jastal ja bʼa koʼel mulal sok ixuk ma winik sok abʼalik wa xyalawe ja apóstataʼik, cha wani xya makunuk bʼa oj yixtalaʼukotik ja tuk. Ja yeʼn wani snaʼa jelxa mojan oj chʼaysnajel, ja yuj wa sleʼa mas modoʼik jastal oj ya kʼot tekʼan ja xcholjeli ma oj xchʼay ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Mini cham xkabʼtik, bʼa jujuntik país mi jel libreʼuk ma timubʼal ja kaʼteltiki. Ama jachuk, ja kermanotik ja bʼa lugarik jaw, wani kuchelyujile. Wa sjeʼawe, ama chikan jas skʼulan ja Dyablo, ojni bʼobʼ ajyukotik toj.

14. ¿Jas modoʼil oj bʼobʼ jkoltaytik ja hermanoʼik bʼa mi oj yaʼekan ja smeranili?

¹⁴ Ojni bʼobʼ jkoltaytik ja hermanoʼik bʼa mi oj yaʼekan ja smeranil sjejelyile yajulal kʼujol (1 Juan 3:10, 11, 16-18). Tʼilani oj jyajtay jbʼajtikik ja yajni mi wanuk ekʼel jbʼajtikik wokol sok ja yajni wan ekʼeli. Jun sjejel, ¿wan maʼ xnaʼatik sbʼaj jun hermano bʼa ay chamelyuj jun spamilya sok wa skʼana oj katik kulan skʼujol ma bʼa pilan jas oj bʼobʼ jkoltaytik? ¿Ay maʼ bʼa kabʼunejtik ekʼel jun desgrasya wa skʼana ja hermanoʼik oj jkoltaytike stojbʼesel ja Naʼits bʼa Tsomjelal ma ja snaje? Ja meran yajtanel sok ja snajel syajulal ja kermanotiki jani ti wa xjeʼatik ja bʼa jas wa xkʼulantiki, mini kechanuk soka jas wa xkalatiki.

15. Jastalni wa xyala ja 1 Juan 4:7, 8, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik?

¹⁵ Yajni wa xyajtay jbʼajtikik, jani wantik snochjel ja kala Tatik jel syajtayotik tey bʼa satkʼinali (kʼuman ja 1 Juan 4:7, 8). Jun modo jel tʼilan bʼa sjejel yajtanel jani yajel perdon ja tuk. Jun sjejel, ta ay ma syajbʼesotik, ja yajalkʼujoli oj skoltayotik bʼa yajel perdon sok xchʼayjel jkʼujoltik (Col. 3:13). La kiltik ja jas ekʼ sbʼaj jun hermano sbʼiʼil Aldo. Jelni yaj yabʼ yajni jun hermano bʼa wa skisa yala jun jasunuk bʼa yaj sbʼaja kristyanoʼik bʼa skultura. Ja Aldo wa xyala: «Jkʼanayi jitsan ekʼele ja Jyoba  a-skʼoltayon bʼa mi oj kil kontra ja hermano jaw». Pe ayni jas mas skʼulan: sloko oj eluke xcholjel lajan. Anto, yala yabʼ jastal ay xyabʼ. Wa xcholo: «Yajni yabʼ stojol ja jastal wa xkabʼ ayoni, skʼanaki perdon. Yuja jastal modo yalakabʼi, jnaʼa merani wa snaʼa malaya. Kaʼa jbʼajtikon perdon sok jchʼaya jkʼujoltikon ja jas ekʼi».

16, 17. ¿Jasa tʼilan pwesto oj ajyukotiki?

¹⁶ Ja jekabʼanum Juan jelni syajtay ja yermanoʼiki sok wa xcham skʼujol ja jastal wa xyila sbʼaje soka Dyosi. Ja bʼa jaw ti chiknaji jaman lek ja bʼa oxe karta stsʼijbʼan bʼa aji ekʼyi yuja Dyosi. Janekʼto wa stsatsankʼujolanotik ja winike sok ja ixuke oj yaʼe mandar soka Kristo ja bʼa satkʼinali ayiʼoje ja tikʼe yajtanel sjeʼa ja Juani (1 Juan 2:27).

¹⁷ La kiltik meran stʼilanil ja rasonik jpaklaytikta. Pwesto la ajyukotik bʼa mi oj katikan ja smeranili sok la jkʼuʼuktik ja smandar ja Jyoba chikan jas wa xkʼulantik. La jpaklaytik ja Yabʼali sok la jipjkʼujoltik ja bʼa jaw. La katik tsatsbʼuk ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Jesús. Mok jkistik ja spensare ja kristyano sok ja jas wa xyala ja apóstataʼik. La jkʼuluktik luchar ja kʼankʼunel yijel chabʼ tikʼe jsakʼaniltik sok ja koʼel mulal. La katikan a-stojotik ja jastik jel chaʼanyabʼal yaʼunejkan kulan ja Jyoba. La jkoltaytik ja kermanotik bʼa tsats oj ajyuke, yajel perdon ja tuk sok skoltajele ja matik ayiʼoje necesida. Anto, chikan jas wokol oj jkʼuluktik luchar, mini oj katikan ajyel ja bʼa smeranili.