1. ¿Jasa kʼot snaʼ jaman lek ja jekabʼanum Pablo?

JA JEKABʼANUM PABLO kʼot snaʼ jaman lek ayni ekʼele yabʼ mey yip. Yala ja bʼi ja skwerpo «wan chʼakel», bʼa skʼulajel luchar bʼa skʼulajel ja bʼa toji sok ja Jyoba mini tolabida wa sjakʼa ja yorasyon ja Pablo ja jastalni wa smajlay (2 Cor. 4:16; 12:7-9, TNM; Rom. 7:21-23). Cha yala ja bʼi ja skontraʼiki wa xyalawe mi bʼi ay yip skʼeljel. * Pe mini yaʼakan ja jas wa xyalawe ja tuk cha mini soka jastik wa x-aji wokolanuk oj yabʼ mini xmakuni (2 Cor. 10:10-12, 17, 18).

2. Jastalni wa xyala ja 2 Corintios 12:9, 10, ¿jasa jel chaʼanyabʼalil snebʼa ja Pablo?

² Ja Pablo snebʼa jun jasunuk jel chaʼanyabʼalil: jun kristyano oj bʼobʼ yabʼ mey yip pe ja smeranili jelni ja yip (kʼuman ja 2 Corintios 12:9, 10 *). Yajni ja Jyoba yala yabʼ ja Pablo «ja kipi wa x-aʼtiji tsʼikan lek amok», wani xkʼan yal oj yayi ja yip wa skʼulan yuj palta. Bʼajtan, la kiltik jas yuj mokni jel cham jkʼujoltik ja yajni wa xyutajotik ja jkontratiki.

3. ¿Jas yuj oj bʼobʼ gustoʼaxukotik ja yajni ‹wala utjitiki›?

³ Mini maʼ wa skʼana oj utjuk. Pe ta jel xchamjkʼujoltik ja  yajni wa xyutajotik ja jkontratiki, ojni bʼobʼ el jganatik (Prov. 24:10). Anto, ¿jasa tʼilan oj jkʼuluktik ja yajni ay jas wa skʼulanekitiki? Ojni bʼobʼ jkʼuluktik jastal skʼulan ja Pablo sok gustoʼaxel ja yajni ‹wala utjitiki› (2 Cor. 12:10). ¿Jas yuj? Yujni ja wala utjitiki sok ja wala iljitik kontra jani preba bʼa kʼotelotik meran nochuman bʼa Kristo (1 Ped. 4:14). Ja Jesús yala ja bʼi ja snochumaniki oj ijuk spatike (Juan 15:18-20). Jani jaw ja jas ekʼ ja bʼa bʼajtan siglo. Jun sjejel, ja matik ja snochowe ja skultura ja griegoʼiki, yilawe ja kʼuʼumanik Dyosi mini jas naʼawe sok jel skoʼelale. Sok bʼa yeʼnle ja judíoʼiki mi jas «snaahue que mi ni ochye escuela [...] - cualquiera cristianoe», jastalni yalawe yabʼ ja Pedro sok ja Juan (Hech. 4:13). Jitsan kristyano wa skʼuʼane ja bʼi ja snochuman ja Jesús mey yipe sok mi xbʼobʼ skoltay sbʼaje. Ja yeʼnle mi xchʼika sbʼaje bʼa politika ja yuj mini xbʼobʼ koltajuke yuj ja gobyerno. Ja yeʼnle mini skʼanawe oj ochuke soldado, ja yuj mini ay yipe bʼa oj tiroʼanuke ma oj skoltay sbʼaje sok mini xkisjiye yuja kristyanoʼiki.

4. ¿Jasa skʼulane ja snochuman ja Jesús ja bʼa bʼajtan siglo yuja jastik mi lek wa x-alji sbʼaje?

⁴ Ja snochuman ja Jesús bʼa bʼajtan siglo mi yaʼawekan oj el sganaʼe ja jastik mi lek wa x-alji sbʼaje yuja skontraʼe. Jun sjejel, ja jekabʼanum Pedro soka Juan jelni sgustoʼe ja iji spatike yuja snochjel ja Jesús sok xcholjelyabʼ ja tuk ja jas snebʼuneje (Hech. 4:18-21; 5:27-29, 40-42). Ja snochumanik ja Jesús mini sbʼejuk oj kʼixwuke. Ja nochumanik jaw skʼulaneyi jastik bʼa lek ja kristyano bʼa mini jach skʼulane ja skontraʼe. Bʼa xchiktesel ja jaw, ja libroʼik stsʼijbʼane bʼa ja aji ekʼyile yuja Dyosi wantoni skoltajel sok yajelyi jun smajlajel jitsan miyon kristyano. Ja bʼa Gobyerno xcholowe mini kechan wan kʼotel smeranil ja bʼa jtyempotik, sok jelxa mojan oj ya ja smandaranel ja bʼa luʼum (Mat. 24:14). Pe ja gobyerno jel ajyi yip ja bʼa poko Roma bʼa yiʼaj spatik ja snochuman ja Jesús jitsanxa tyempo chʼayi. Chomajkil, ja nebʼumanik toj jaw madaranumexa bʼa satkʼinal ja bʼa jtyempotik. Pe ja skontraʼe chamyeta; ta ay kʼa sakʼwiye, ojni ajuke mandar yuja Gobyerno cholji yabʼye bʼa yilawe kontra (Apoc. 5:10).

5. Jastalni wa xyala ja Juan 15:19, ¿jas yuj mi skisawotike ja kristyano?

⁵ Ja bʼa jtyempotiki, cha ay kristyano mi skisawotike, wa stselayotike, wa xyalawe mi jas xnaʼatik sok jel skoʼelalotik. ¿Jas yuj? Yujni mey kiʼojtik ja modoʼal wa sjeʼawe ja matik wa sjoybʼayotike. Ja luʼumkʼinali jel chaʼanyabʼal xyilawe ja matik niwan xyaʼa sbʼaje, ja matik wa sjeʼa jel snaʼawe soka matik kaprechudoʼe. Pe ja keʼntiki wa xkʼujolantik bʼa chʼin oj kaʼ jbʼajtik, manso sok kʼuʼabʼal. Chomajkil, mi xchʼika jbʼajtik bʼa politika cha mi xkiʼaj jchapjelaltik bʼa ochel soldado bʼa mini jun país. Yuja mi xkʼana oj jnochtik ja luʼumkʼinali, jelni skoʼelal wala iljitik (kʼuman ja Juan 15:19; Rom. 12:2).

6. ¿Jastik jel chaʼanyabʼalil wan bʼobʼel yuj skʼulajel ja Jyoba?

⁶ Ama chikan jas xyala ja luʼumkʼinal bʼa keʼntik, ja Jyoba wa xya makunukotik bʼa skʼulajel jastik jel chaʼanyabʼalil. Jun sjejel, wan skʼulajel ja campaña mas jel chaʼanyabʼalil ja bʼa xcholjel bʼa mini kʼulaxel man kujlaji ja luʼumi. Ja yaʼtijumotiki wa xkatik eluk ja rebista mas sutubʼal ja bʼa luʼumi sok ja bʼa mas pilubʼali, sok wa xkatik makunuk ja Biblia bʼa skoltajel miyon kristyano bʼa oj yiʼe jun sakʼanile mas lek. Spetsanil ja jaw, jani stsʼakatal ja Jyoba bʼa wa xya makunuk jun tsome kristyano bʼa lajansok mey yipe bʼa skʼulajel ja jastik jel chaʼanyabʼalil jaw.  Pe bʼa kada jujune ja keʼntik, ¿oj maʼ bʼobʼ skoltayotik ja Jyoba bʼa oj ajyuk kiptik? Ta ojo, ¿jasa tʼilan skʼulajel bʼa oj skoltayotik? La kiltik oxe jasunuk wa xnebʼatik sbʼaja jekabʼanum Pablo.

7. ¿Jasa bʼajtan wa xnebʼatik ja sjejel ja bʼa jekabʼanum Pablo?

⁷ Ja jas bʼajtan wa xnebʼatik ja bʼa jekabʼanum Pablo ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba jani mi oj jipjkʼujoltik ja bʼa kip keʼntik ma ja jas wa xnaʼatik. Ja bʼa jastal wa xyila ja kristyano, ja Pablo ayni yiʼoj rason bʼa niwan oj ya sbʼaj sok mini jas oj ajuk koʼ luʼum. Ti kʼi bʼa Tarso, bʼa jani ja skapital jun chonabʼ bʼa Roma, jun chonabʼ jel chapan sok ayiʼoj jun universidad. Ja Pablo ajiyi jun lekil xchapjelal, pes jani smaestroʼan ja Gamaliel, jun maʼ jel kisubʼal ja bʼa tyempo jaw (Hech. 5:34; 22:3). Bʼa jun tyempo, kʼotni najuk sbʼaj yuja Judíoʼik. Yala: «Masxani jel lek wan wajelkuj ajyi ja bʼa judaísmo ke yuj jitsan ja bʼa jchonabʼi bʼa junxta ja jabʼilsok, yujni masto wa xkisa ja skostumbre ja jnantati» (Gál. 1:13, 14, TNM; Hech. 26:4). Pe spetsanil ja jaw mi iji bʼa oj sjip skʼujol bʼa yeʼna.

8. a) Jastalni wa xyala Filipenses 3:8, ¿jastal kʼot spensaraʼuk ja Pablo ja bʼa jastik yaʼakani? b) ¿Jas yuj yala wa xgustoʼaxi ja yajni mey yipi?

⁸ Ja Pablo gusto lek yaʼakan ja jastik jel yip wa x-iljiyuj ja kristyano. Pes yala ja bʼi ja jastik jel yip wa x-iljiyuji kʼot yil jastal «jun tsome tsʼilel» (kʼuman ja Filipenses 3:8 *). Pe jel chaʼan stupu yuja och nebʼuman bʼa Kristo. Ja xchonabʼi och ilkʼujolajuk (Hech. 23:12-14). Ja romanoʼik bʼa jani junxta ja xchonabʼe, smakʼawe sok yawe och preso (Hech. 16:19-24, 37). Cha yajni xyabʼ ja jastik wa xtimjiyuji (Rom. 7:21-25). Pe mini yaʼakan oj timjukyuj ja skontraʼiki ma ja jastik wa x-aji yopijuki. Ja jasa yala: «Wani xyaki gusto ja yajni mey kipi». ¿Jas yuj? Yujni ja yajni wa xyabʼ mey yipi jani ti wa xyila jastal wa xkoltaji yuj ja yip ja Dyosi (2 Cor. 4:7; 12:10, TNM).

9. ¿Jastal tʼilan oj kiltik ja bʼa jastik mey kiʼojtiki ma jastal wala taxtiki?

 ⁹ Ta wa xkʼana oj yakitik ja yip ja Jyoba, tʼilani mok jpensaraʼuktik ja mila xiwtiki mini jaʼuk yuja jniwaniltik, ja jchapjelaltik, ja jkulturatik ma yuja jastik kiʼojtik. Mi jaʼuk wa xya makunukotik ja Jyoba yuja jastik jaw. Pes ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi «mini ayuk jitsan bʼa bibo wa xyilawex ja kristyano cha mi jel jitsan bʼa jel awipex cha mini jel jitsan bʼa pojkiyex bʼa pamilyaʼik jel tʼilan». Ja Jyoba jani wa xya makunuk ja «jastik mey yip ja bʼa luʼumkʼinali» (1 Cor. 1:26, 27, TNM). Ja yuj mokni katikan oj stim-otik yaʼteltajel ja Dyos ja jas mey kiʼojtik, pes chikani jastal wala taxtik jani la kiltik ja jastal wa skoltayotik ja Jyoba. Jun sjejel, ta ay maʼ wa skʼana oj yaʼ jkʼultik dudar ja jas wa xkʼuʼantik sok wa xkabʼ wala xiwtik, la jkʼantikyi bʼa orasyon ja skoltanel ja Jyoba bʼa xcholjel ja skʼuʼajel kiʼojtiki (Efes. 6:19, 20). Ma ta wanotik skʼulajel luchar sok jun chamel mey yajnal, la kʼantikyi ja Jyoba aya kiptik bʼa mi oj katikan yaʼteltajel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki. Kada yajni wa xkabʼtik ja skoltaneli, wa xkʼi ja jkʼuʼajeltiki sok mas wala tsatsbʼitik.

10. ¿Jas yuj tʼilan oj jpaklaytik ja sjejel sbʼaja matik wa staʼa tiʼal ja bʼa yaʼtijumik toj ja Dyosi ja bʼa Hebreos 11:32-34?

¹⁰ Ja Pablo kʼajyelni wa spaklay ja Yabʼal ja Dyosi. Stsʼakatal ja jaw, jelni ajyiyuj snajel, pe jelni cha snebʼa ja bʼa sjejelik ja bʼa yaʼtijumik toj ja Jyoba sbʼaja jas wa skʼumani. Ja bʼa karta stsʼijbʼanyi ja hebreoʼiki, snikayi skʼujole bʼa ayil-e ja bʼa sjejel ja yaʼtijumik toj ja Dyosi (kʼuman ja Hebreos 11:32-34). La jpensaraʼuktik june bʼa yeʼnle, ja mandaranum David. Tʼilani skʼulan luchar soka matik wa x-iljiyuj kontra, pe cha jujuntik ja bʼa yamigoʼiki. La jpaklaytik mas ja sjejel bʼa David. Jachuk oj bʼobʼ kiltik janekʼto koltaji ja Pablo yajni spensaraʼan ja bʼa sakʼanil ja David sok jastal oj bʼobʼ jnochtik ja Pablo.

11. ¿Jas yuj ja David ilji lajansok mey yip? (Kʼela ja dibujo ja bʼa skʼeʼulabʼil bʼa spatiki).

¹¹ Yajni ja kʼakʼanum Goliat yila ja David, lajansok mini tʼun ayip bʼa kechani «kʼe skʼenay». Pes ja Goliat masni niwan, mas ayiʼoj syam kʼabʼ sok mas chapan ja bʼa guerraʼaneli. Ja David juni kerem bʼa mi jas snaʼa bʼa lajansok mi chapanuk ja bʼa tiroʼanel, pe jani sjipa skʼujol ja bʼa yip ja Jyoba. Ja jas ijijan yiʼi, ama mey yip ilji kʼotni smil ja skontra (1 Sam. 17:41-45, 50).

12. ¿Jas pilan wokol cha stʼaspun ja David?

¹² Ja David cha stʼaspun pilan wokol bʼa ojni bʼobʼ yabʼ lajansok mey yip sok mi oj bʼobʼ skoltay sbʼaj. Ja yeʼn juni yaʼtijum bʼa Saúl, ja mandaranum maʼ stʼojo ja Jyoba ja bʼa Israel. Ja ajyi, ja Saúl wani skisa. Pe yajni ekʼ ja tyempo, ja Saúl yuja kʼe ya sbʼaj niwani kʼe yilkʼujoluk ja David. Kʼe yixtalaʼuk sok sleʼa modo smiljel (1 Sam. 18:6-9, 29; 19:9-11).

13. ¿Jasa skʼulan ja David yuja mini tʼun stojoluk ja jas kʼulajiyi yuja mandaranum Saúl?

¹³ Ama ja Saúl mini tʼun stojoluk ja jas skʼulanyi, ja David mini tixa mi oj skise, pes wani snaʼa jani ja mandaranum stʼojunej ja Jyoba (1 Sam. 24:6). Cha mini ya smuluk ja Dyos yuja jastik malo skʼulan ja Saúl. Jaʼukto maʼ, sjipa skʼujol bʼa ojni ajukyi ja yip yuja Jyoba bʼa oj kuchyuj ja tsatsal wokol jaw (Sal. 18:1, encabezamiento).

14. ¿Jas wokol stʼatspun ja Pablo bʼa oj tik slaj ja jastal ekʼ sbʼaj ja David?

¹⁴ Ja jekabʼanum Pablo stʼatspun jun wokol bʼa oj tik slaj ja jastal ekʼ sbʼaj ja David. Jelni jitsan ja ilji kontra ja bʼa olomalik bʼa politika sok ja olomalik bʼa relijyon bʼa  jitsan ekʼele jekji oj makʼjuk sok oj chʼikjuk preso. Jastalni ja David, ja Pablo yiʼaj wokol yuja ixtalaji ja matik bʼobʼta yamigoʼik ajyi. Cha jujuntik ja bʼa kongregasyoni ilji kontra (2 Cor. 12:11; Filip. 3:18). Pe mi yaʼakan oj kʼulajuk ganar yuja skontraʼiki. Cha mini yaʼakan xcholjel ama ilji kontra. Tojni ajyi soka hermanoʼik ama mini jach elkʼot ja jastal wa smajlay bʼa yeʼnle. Spetsanil ja jas ekʼ sbʼaji, toj ajyi soka Dyosi man chami (2 Tim. 4:8). Ama jel jitsan ja skontra, skʼulani ganar yuja sjipa skʼujol bʼa Jyoba sok mi jaʼuk ja bʼa yipi.

15. ¿Jasa wa xkʼanatik skʼulajel, sok jastal oj bʼobʼ kujtik?

¹⁵ ¿Tʼilan maʼ oj jkʼuluktik luchar bʼa oj kuchkujtik ja yajni wa xyutajotik ma wa xyiʼaj jpatiktik ja jmojtik eskwela ma bʼa aʼtel, ma ja jpamilyatik mi Taʼumantiʼuki? ¿Ay maʼ bʼa jun ekʼele ay maʼ skʼulankitik jun jas mi lek ja bʼa kongregasyoni? Ta jachuk, la kaʼ juljkʼujoltik ja sjejel bʼa David sok ja Pablo. Ja yuj mok katikan oj ‹skʼulukotik ganar ja bʼa malo, la jkʼuluktik pwersa skʼulajel ja bʼa leki› (Rom. 12:21). Meran, mini maʼ wa xkʼanatik stsʼajelyi jun ton ja bʼa spatani, jastalni skʼulan ja David, ja jasa wa xkʼanatiki jani yajel makunuk ja Biblia bʼa oj kʼot man bʼa spensar sok bʼa skʼujol ja matik ayiʼoje jun lekil kʼujol. ¿Jastal oj bʼobʼ kujtik? Jani yajel makunuk ja Biblia bʼa sjakʼjel ja sjobʼjel yiʼoj ja kristyano, sjejelyile lekil kʼujol sok skisjele ja matik mi lek xyilawotike, sok skʼulajel yile bʼa lek yibʼanal ja kristyano, cha jachuk ja jkontratiki (Mat. 5:44; 1 Ped. 3:15-17).

16, 17. ¿Jasa mini tʼun chʼay skʼujol ja Pablo?

¹⁶ Bʼajtanto oj och nebʼuman bʼa Kristo, ja jekabʼanum Pablo, bʼa naʼubʼal sbʼaj ajyi jastal Saulo, jun kerem mi xkiswani bʼa wa xyiʼaj spatik ja snochumanik ja Jesús (Hech. 7:58; 1 Tim. 1:13). Pe ja Jesús skʼumankon man bʼa satkʼinal, yaʼakan tup sat sok mixa yaʼakan ojto yi spatik ja kongregasyon. Bʼa oj cha bʼobʼ ilwanuk, ja Pablo jani cha waj sleʼ ja matik wa xyiʼaj spatik ajyi. Chʼin yaʼa sbʼaj sok skʼulan aceptar ja skoltanel bʼa jun nebʼuman sbʼiʼil Ananías,  bʼa koltaji oj cha ilwanuk (Hech. 9:3-9, 17, 18).

¹⁷ Mas tsaʼan, ja Pablo kʼot june maʼ jel tʼilan ja bʼa kongregasyon bʼa bʼajtan siglo, pe mini chʼay skʼujol ja jas jejiyi yuj ja Jesús ja kʼumajikon man bʼa satkʼinal ja bʼa bʼej bʼa Damasco. Chʼin yaʼa sbʼaj sok gusto lek skʼulan aceptar ja koltanel ajiyi yuja yermanoʼik sok ja yermanaʼik. Snaʼani yeʼnle ja matik kultajiyuj sok ja tsatsankʼujolaji (Col. 4:10, 11).

18. ¿Jas yuj bʼobʼta wokol skʼulajel aceptar ja skoltanel ja tuk?

¹⁸ ¿Jasa wa sjeʼakitik ja sjejel bʼa Pablo? Yajni kʼe jnebʼtik ja bʼa Biblia, bʼobʼta gustoxta wa xkʼulantik aceptar ja wa skoltayotik ja tuk, pes wa xkabʼtik stojol jachukotik jastal jun yal untik sok jeltoni jas oj jnebʼtik (1 Cor. 3:1, 2). ¿Pe jaxa wego? Ta jitsanxa jabʼil wanotik yaʼteltajel ja Jyoba sok jelxa kiʼojtik experiencia, bʼobʼta mixa jel xkʼulantik aceptar ja wala koltajitiki, pe bʼobʼta mastoni ta june bʼa mito ayiʼoj jitsan tyempo ja bʼa smeranili. Pe ja Jyoba tikʼanxta ja wa xya makunuk ja hermanoʼik sok ja hermanaʼik bʼa oj stsatsankʼujolukotike (Rom. 1:11, 12). Jelni tʼilan gustoxta la jkʼultik aceptar ta wa xkʼana oj katik el slekil ja yip wa xyaʼakitik ja Jyoba.

19. ¿Jas yuj ja Pablo kʼot staʼ jujuntik jastik chaʼanyabʼalil?

¹⁹ Yajni pax nochuman bʼa Kristo, staʼa jujuntik jastik chaʼanyabʼalil. ¿Jas yuj? Yujni yabʼ stojol bʼa lek oj wajyuj mini jaʼuk ja bʼa yipi, ja chapjelal yiʼoji, ja bʼa jastik sbʼaji, jani ta chʼin wa xyaʼa sbʼaji sok ja sjipjel skʼujol bʼa Jyoba. Ja yuj la jkʼuluktik jastal skʼulan ja Pablo: la jipjkʼujoltik bʼa Jyoba, la jnebʼtik ja sjejelik sbʼaja matik wa staʼa tiʼal ja Biblia sok la jkʼuluktik aceptar ja skoltanel ja kermanotiki. Anto, ama ayni ekʼele oj kabʼtik mey kiptik, ja Jyoba ojni ya ja kiptiki.