1. ¿Jasa ojxta skʼuluk ja Jesús?

 TINI aytik bʼa jun tyempo bʼa jel jas wan tukbʼel. Tʼusanxta skʼana, ja Jesús oj skʼul jusgar spetsanil ja matik teye ja bʼa Luʼumi. ¿Jastal wa xnaʼatik ke jelxa mojan ja tyempo jaw? Yujni ja Jesús yalakan yabʼ ja snebʼumaniki jun jasunuk bʼa oj makunukyujile jastal ‹senya› ja bʼa sjulelali sok ja bʼa «xchʼakulabʼil ja jastal wa xtax ja tyempo» (Mat. 24:3). Wa xtaʼatik ja it bʼa kapitulo 24 sok 25 bʼa Mateo, bʼa kapitulo 13 bʼa Marcos sok bʼa kapitulo 21 bʼa Lucas.

2. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa artikulo it, sok jas yuj?

² Bʼa oj skoltayotik ajyel chapan, ja Jesús yala oxe loʼil bʼa ayni jas wa sjeʼakitik: ja loʼil bʼa chejik sok ja bʼa chiboʼik, ja bʼa lajune solteraʼik sok ja bʼa talentoʼik. Bʼa kada jujune wa xchiktes jastal oj sjeʼe ja smodoʼe ja kristyanoʼik bʼa oj yil ja Jesús yajni oj skʼul jusgari. Ja bʼa artikulo it oj katik juljkʼujoltik sok oj kiltik ja jas wa sjeʼakitiki. La kʼekotik soka loʼil bʼa chejik sok ja chiboʼik.

JA CHEJIK SOK JA CHIBOʼIK

3. ¿Jas tyempo oj skʼul jusgar ja Jesús ja kristyanoʼiki?

³ Ja Jesús sjeʼa ke yajni xkʼot ja styempoʼil bʼa oj skʼul jusgar ja kristyanoʼiki, ojni ya tʼabʼan skʼujol ta skʼulane aseptar ja lekil rasonik sok ta skoltaye ja yermanoʼik oj wajuke bʼa satkʼinali (Mat. 25:​31-46). ¿Jas tyempo oj stsaʼ ja Jesús bʼa kada jujune ja kristyano ta kʼotel jastal chej ma chibo?  Tini ja bʼa «niwan wokol», tʼusan bʼajtanto oj kʼeʼuk ja Armagedón (Mat. 24:21). Jastalni jun talnanum wa spila ja chejik sok ja chiboʼik, ja Jesús ojni spil ja matik oj skoltaye toj lek ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali sok ja matik mi oj skoltayeʼi.

4. Jastalni wa xyala ja Isaías 11:​3, 4, ¿jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ke ja Jesús tojni lek oj skʼul jusgar ja kristyanoʼiki? (Cha kʼela ja potoʼik).

⁴ Ja Jyoba ya och jues ja Jesús, sok ja Biblia wa xya jkʼuʼuktik lek ke ja Jesús tojni lek oj kʼulwanuk jusgar (kʼuman ja Isaías 11:​3, 4). Ja yeʼn jani wa xwaj skʼujol ja jas wa spensaraʼan ja kristyanoʼik, ja jas wa xyalawe sok ja jas wa skʼulane sok ja jaw tini chʼikan soka jastal wa xyilawe ja yermanoʼik oj wajuke bʼa satkʼinali (Mat. 12:​36, 37; 25:40). Ojni snaʼ ja matik skoltaye ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali sok ja bʼa aʼtel skʼulaneʼi. a June ja bʼa modo mas tʼilan bʼa skoltajele jani xcholjel ja lekil rasoni. Ja matik oj skoltaye ojni iljuke jastal ja «matik toji» sok ojni bʼobʼ ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼumi (Mat. 25:46; Apoc. 7:​16, 17). ¡Juni tsamal stsʼakol oj ajukyile ja matik toj oj ajyukeʼi! Ta toj ajyiye ja bʼa niwan wokol sok tsaʼan yajni ekʼta, ja sbʼiʼile ojni ‹ochuke juʼun ja bʼa libro bʼa sakʼanili› (Apoc. 20:15).

5. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja loʼil bʼa chejik sok ja chiboʼik, sok matik tʼilan oj skise?

⁵ Jeʼa ke toj aya. Ja loʼil bʼa chejik sok ja chiboʼik jani wan kʼotel sbʼaj ja matik ayiʼoje smajlajel bʼa oj ajyuke sakʼan tolabida ja bʼa Luʼumi. Ja yeʼnle mini kechanta wa sjeʼawe ke toj aye ja jastal wane skoltajel ja yermanoʼik ja Kristo ja bʼa xcholjeli, cha wani sjeʼawe snochjel ja tojelalik wa xyaʼawe ja yal chʼin kʼole tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinal yuja Jesús (Mat. 24:45). Pe ja matik ayiʼoje ja smajlajel bʼa oj ajyuke sakʼan ja bʼa satkʼinali cha tʼilani oj skise ja jas yala ja Jesús ja bʼa loʼil it. ¿Jas yuj? Yujni ja Jesús wan yiljel lek ja jas wa skʼulane, ja jas wa spensarane sok ja jas wa xyalawe. Ja yuj, ja yeʼnleʼi cha tʼilani oj sjeʼe ke toj aye. Ja it wa xyiʼajotik ja bʼa chabʼ loʼil wa snochoyiʼi, bʼa wa xtaʼatik bʼa kapitulo 25 bʼa Mateo sok bʼa ayni jas wa xjejiyile ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali. La jnochtikyi soka loʼil bʼa lajune solteraʼik.

JA LAJUNE SOLTERAʼIK

6. ¿Jastal sjeʼawe ja joʼe solteraʼik ke wa spensarane? (Mateo 25:​6-10).

⁶ Ja bʼa loʼil it, ja Jesús staʼa tiʼal bʼa lajune solteraʼik bʼa elye bʼa oj waj staʼe ja nobioʼali (Mat. 25:​1-4). Spetsanile wa skʼanawe oj ochukesok ja bʼa lugar bʼa boda. Ja Jesús yala ke joʼe bʼa yeʼnle «wa spensarane» sok jaxa pilan joʼeʼi «mi spensarane». Ja matik wa spensaraneʼi chapani aye sok kʼelan jakan aye, puestoni aye bʼa smajlajel ja janekʼ tyempo wa skʼana, ama xjul bʼa ochkʼakʼu ma bʼa akwal. Ja yuj, yiʼaje ja skandile bʼa oj ijlabʼanuk ja bʼa akwali. Cha yiʼaje mas yeʼtal bʼa aseyte ta ti albʼi ja nobioʼali. Jachuk chapani ajyiye bʼa mi oj tupuk ja skandileʼi (kʼuman ja Mateo 25:​6-10). Yajni jul ja nobioʼali, ja solteraʼik bʼa wa spensaraneʼi ochye soka yeʼn ja bʼa lugar bʼa boda. Jachni junxtatik oj ekʼ sbʼaje ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali. Ja matik oj sjeʼe ke toj aye sok x-ajyiye kʼelan jakan man yajni xjul ja nobioʼali, ja Jesús, ojni ochuke soka yeʼn  ja bʼa sGobyerno bʼa satkʼinali (Apoc. 7:​1-3). b ¿Jaxa joʼe solteraʼik bʼa mi spensaraneʼi?

7. ¿Jasa ekʼ sbʼaje ja joʼe solteraʼik bʼa mi spensaraneʼi, sok jas yuj?

⁷ Ja stukil ja matik wa spensaraneʼi, ja joʼe solteraʼik mi spensaraneʼi mini chapan ajyiye yajni jul ja nobioʼali. Jastalni wa xchiktes ja bʼa loʼili, yajni yabʼye ke ojxta juluk ja nobioʼali, yaʼa sbʼaje kuenta ke ojxta tupuk ja skandileʼi. Sok yuja mixa ayiʼoje mas aseyte bʼa oj sbʼutʼe, tʼilani waj smane mas. Yajni jul ja nobioʼali, ja yeʼnleʼi mitoni xkumxiye. Anto «ja solteraʼik bʼa chapan ayeʼi ochye soka yeʼn ja bʼa lugar bʼa boda, jaxa puerta lutxi» (Mat. 25:10). Mas tsaʼan, ja solteraʼik mi spensaraneʼi kumxiye sok skʼanawe oj ochuke, pe aljiyabʼye yuja nobioʼali: «Mini xnaʼabʼajex» (Mat. 25:​11, 12). Mini chapan ajyiye bʼa smajlajel ja nobioʼali ja bʼa janekʼ tyempo skʼanaʼi. ¿Jasa wa snebʼawe ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal ja bʼa loʼil it?

8, 9. ¿Jasa wa xjejiyile ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal ja bʼa loʼil bʼa lajune solteraʼik? (Cha kʼela ja potoʼik).

⁸ Jeʼa ke chapan aya sok kʼelan jakan aya. Ja Jesús mi kʼan yal ke oj ajyuk chabʼ kʼole matik oj wajuke bʼa satkʼinal: jun kʼole bʼa chapan oj ajyuke man xjak ja xchʼakelal ja luʼumkʼinali sok jaxa juni mi chapan oj ajyuke. Jaʼuktoma, ja jas wan yaljel yabʼ ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali, jani ta mi chapan x-ajyiye bʼa kuchelyujile toj lek man xjak ja chʼakelali, mini oj ajukyile ja stsʼakoleʼi (Juan 14:​3, 4). ¡Juni jasunuk jel tʼilan! Sea ta ti wantik smajlajel oj ajyukotik sakʼan bʼa satkʼinal ma bʼa Luʼum, jpetsaniltik tʼilani oj kistik lek ja jas wa sjeʼa ja bʼa loʼil bʼa lajune solteraʼiki: tʼilani tolabida oj ajyukotik kʼelan jakan sok chapan oj ajyukotik bʼa oj kuchkujtik man xjak ja chʼakelali (Mat. 24:13).

⁹ Jastalni kilunejtik, ja loʼil bʼa lajune  solteraʼik, ja Jesús xchiktes ja stʼilanil bʼa tolabida oj ajyukotik chapan sok oj ajyukotik kʼelan jakan. Tʼusan tsaʼan sbʼaja it xcholo ja loʼil bʼa talentoʼik, bʼa xchiktes ja stʼilanil bʼa oj aʼtijukotik.

JA TALENTOʼIK

10. ¿Jastal sjeʼawe ke toj wajye ja bʼajtan chabʼ mosoʼiki? (Mateo 25:​19-23).

¹⁰ Ja bʼa loʼil it, ja Jesús staʼa tiʼal bʼa chabʼ mosoʼal bʼa toj wajye soka yajwaleʼi sok june miyuk (Mat. 25:​14-18). Bʼajtanto oj skʼul biajar bʼa pilan país, ja ajwalali yakanyile jujuntik talentoʼik, wa xkʼan alxuk, yakanyile jitsan takʼin. Xchabʼil ja bʼa bʼajtan mosoʼaliki sjeʼawe ke toj wajye yajni aʼtijiye sok skʼujolane bʼa yajel pojxuk ja stakʼin ja yajwaleʼi. Ja slekilal yilaweʼi, yajni kumxi ja yajwaleʼi, pojxita chabʼ ekʼele mas ja bʼa takʼin ajikanyileʼi. Anto ja ajwalali skʼulan felicitar sok yala yabʼye: «Laʼ sok ajyan gusto soka wa wajwali» (kʼuman ja Mateo 25:​19-23). ¿Sok jasa skʼulan ja yoxil mosoʼal soka takʼin ajikanyi yuja yajwali?

11. ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja mosoʼal bʼa waj jaragan, sok jas yuj?

¹¹ Ja ajwalali yayi ja yoxil mosoʼal jun talento bʼa wani skʼana oj cha ya pojxuk mas. Pe ja mosoʼal it bʼa kʼotel «jaragan», sjokʼo jun kʼeʼen ja bʼa luʼumi sok ti snakʼa tiw. Yajni kumxi ja ajwalali, ja mosoʼali kechantani ya kumxuk ja janekʼ ajikanyiʼi. Jaʼuktoma oj skʼan perdon yuja mi jas ya pojxuki, sjeʼa ke ayiʼoj jun smodo mi lekuk sok yala yabʼ ja yajwali ke kʼotel ‹jun winik bʼa jel xtʼenwani juntiro›. Ja jas ekʼi, ja ajwalali stojo, sjapayi ja talento sok snutsu el ja bʼa snaji (Mat. 25:​24, 26-30).

12. ¿Matik wa senyaʼan ja chabʼ tojik mosoʼal ja bʼa jtyempotiki?

¹² Ja chabʼ tojik mosoʼali jani wa senyaʼan ja tojik yaʼtijumik Dyos bʼa oj wajuke bʼa satkʼinali. Ja Jesús, ja ajwalali, wa xyala yabʼ bʼa kada jujune ja yeʼnleʼi: «Laʼ sok ajyan gusto soka wa wajwali». Bʼa tuk yaljel, ja Jesús wa xyayile ja stsʼakole bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal, ja bʼajtan sakʼwelali (Mat. 25:​21, 23; Apoc. 20:5a). Jaxa ja sjejel mi lekuk yaʼa ja mosoʼal bʼa waj  jaragan juni jasunuk wa xjejiyile ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali. La kiltik jas yuj.

13, 14. ¿Jasa wa xjejiyile ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal ja bʼa loʼil bʼa talentoʼik? (Cha kʼela ja potoʼik).

¹³ Jeʼa ke wala aʼtiji. Ja bʼa loʼil bʼa talentoʼik, ja Jesús mini wanuk yaljel ke ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali oj paxuke jaragan. Jaʼuktoma, jastalni ekʼ ja bʼa loʼil bʼa lajune solteraʼik, ayni jas wan sjejel, wani xcholjel ja jasunuk oj ekʼ sbʼaje ta chʼayujile ja gustoʼili: ojni chʼayujile ‹ja bʼa jas payubʼale sok tsaʼubʼaleʼi› sok mi oj ochuke ja bʼa sGobyerno ja Dyos bʼa satkʼinali (2 Ped. 1:10).

¹⁴ Soka loʼilik bʼa lajune solteraʼik sok ja talentoʼik, ja Jesús ya chiknajukan jaman lek ke spetsanil ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali tʼilani chapan oj ajyuke, kʼelan jakan oj ajyuke sok oj aʼtijuke. Pe mini jaʼukta ja jaw ja jas sjeʼa ja Jesús sbʼaja matik oj wajuke bʼa satkʼinali. Wa xtaʼatik pilan ja bʼa Mateo 24:​40, 41. La jpaklaytik ja bersikuloʼik it.

¿MAʼ «OJ IJUK»?

15, 16. Jastalni wa xyala ja Mateo 24:​40, 41, ¿jas yuj jel tʼilan ke ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali oj ajyuke kʼelan jakan?

¹⁵ Bʼajtanto oj yal ja bʼa oxe loʼili, ja Jesús xchiktes bʼa jun tsaʼanxta tyempo bʼa yajelyi kuenta sbʼaja matik oj wajuke bʼa satkʼinali, bʼa oj xchiktes machun lek oj iljuk. Ja yeʼn staʼa tiʼal bʼa chawane winike bʼa wane aʼtel bʼa alaj sok chawane ixuke bʼa ay jas wane xjuchʼjel. Bʼa kada jujuneʼe, lajansok junxta ja jas wane skʼulajeli. Pe ja Jesús yala: «Ja juni oj ijuk jaxa juni oj ajukani» (kʼuman ja Mateo 24:​40, 41). Ja bʼa bersikulo nochani yala yabʼye ja snebʼumaniki: «Tolabida kʼelan jakan ajyanik, yujni mixa naʼawex jas kʼakʼu oj jakuk jawa Wajwalexi» (Mat. 24:42). Ja Jesús jachni junxtatik yala ja bʼa xchʼakulabʼil ja bʼa loʼil bʼa lajune solteraʼiki (Mat. 25:13). Ja yuj, lajansok ja chabʼ yaljelik wani slaja sbʼaj. Kechantani ja maʼ meran tsaʼubʼal oj wajuk bʼa satkʼinal sok ta toj ajyi «oj ijuk», oj kʼulajuk resibir yuja Jesús ja bʼa sGobyerno ja Dyos bʼa satkʼinali (Juan 14:3).

¹⁶ Jeʼa ke kʼelan jakan aya. Ta june maʼ oj wajuk bʼa satkʼinal mi x-ajyi kʼelan jakan soka jastik bʼa Dyosi, mini oj ajyuk soka matik «tsaʼubʼale» (Mat. 24:31). Pe jpetsaniltik bʼa ay kiʼojtik ja smajlajel bʼa ajyel sakʼan ja bʼa Luʼumi cha tʼilani oj kistik ja jas yala ja Jesús, ajyel toj sok ajyel kʼelan jakan.

17. Ta ja Jyoba stsaʼa jujuntik ja bʼa tojik yaʼtijumik bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼujik, ¿jas yuj mi oj cham jkʼujoltik?

¹⁷ Ja keʼntiki wani xnaʼatik sbʼaj lek ja Jyoba, ja yuj wani xjipa lek jkʼujoltik ja bʼa jas wa stsaʼa. Ja yuj, ta ja Jyoba stsaʼato jujuntik ja bʼa tojik yaʼtijumik bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼujik, ja jaw mini xcham jkʼujoltik. c La juljkʼujoltik ja jas yala ja Jesús ja bʼa loʼil bʼa yalajil uva sbʼaja aʼtijumik bʼa kʼulajiye kontratar ja bʼa tsaʼanxta ora ja bʼa aʼteli (Mat. 20:​1-16). Ja matik tardexa kʼeyeʼi junxtani tupjiye ke yuja matik sajto kʼeyeʼi. Jachni junxta, spetsanil ja matik oj wajuke bʼa satkʼinal bʼa toj oj ajyuke ojni ajukyile ja stsʼakole bʼa oj wajuke bʼa satkʼinal ama chikan jas tyempo stsajiye.

KISA JA JAS YALA JA JESÚS

18, 19. ¿Jastik jnebʼunejtik ja bʼa artikulo it?

¹⁸ ¿Jasa kilunejtik ja bʼa artikulo it? Ja loʼil bʼa chejik sok ja bʼa chiboʼik wani sjeʼa  ke ja matik ayiʼoje smajlajel bʼa oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja bʼa Luʼumi jelni tʼilan toj oj ajyuke, tanto ja bʼa jtyempotik sok ja bʼa niwan wokoli. Yajni xkʼot ja styempoʼil jaw, ja Jesús ojni stsaʼ ja matik toj aye sok «oj ajukyile ja sakʼanile bʼa tolabida» (Mat. 25:46).

¹⁹ Cha kilunejtik bʼa chabʼ loʼil bʼa ayni jas wa xjeʼjiyi ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali. Ja bʼa lajune solteraʼiki, joʼe bʼa yeʼnle sjeʼawe ke chapan ajyiye sok ajyiye kʼelan jakan. Spensarane sok puesto ajyiye bʼa smajlajel ja nobioʼali ja bʼa janekʼ tyempo skʼana. Yuja tuk mi spensarane sok mi ajyiye chapan, ja nobioʼali mini yaʼakan oj ochuke ja bʼa lugar bʼa boda. ¿Jasa wa xnebʼatik? Tʼilani puesto oj ajyukotik bʼa smajlajel ja janekʼto tyempo skʼana bʼa oj yayi xchʼakelal ja luʼumkʼinal it ja Jesús. Ja bʼa loʼil bʼa talentoʼik kilunejtik ke ja chabʼ mosoʼal aʼtijiyeni. Yuja toj wajye sok skʼujolane bʼa yajel pojxuk ja stakʼin ja yajwale, lekni iljiye. Pe ja mosoʼal bʼa jaragan waji, nutsji ele. ¿Jasa wa xnebʼatik? Tʼilani oj ajyukotik latsan ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba man xjak ja chʼakelal. Ja tsaʼanxta, kilatik ke ja Jesús sjeʼayi ja matik oj wajuke bʼa satkʼinali ke tʼilan oj ajyuke kʼelan jakan bʼa oj ijuke ja bʼa sGobyerno ja Dyos bʼa satkʼinali. Ja yeʼnle wani skʼanawe spetsanil skʼujole oj kʼotuk ja styempoʼil bʼa oj ‹tsomjuke› yuja Jesús ja bʼa satkʼinali. Tsaʼan ja bʼa guerra bʼa Armagedón, ja nobiaʼali oj nupanuk soka Jesús ja bʼa «sboda ja Cheji» (2 Tes. 2:1; Apoc. 19:9).

20. ¿Jasa oj skʼuluk ja Jyoba ta jkisatik ja jas yalakan ja Jesús ja bʼa sloʼiliki?

²⁰ Tʼusanxta skʼana ja Jesús oj skʼul jusgar ja kristyanoʼiki, pe mokni xiwkotik. Ta toj aytik, ja kala Tatik bʼa satkʼinali ojni yakitik «ja ipal bʼa masto ekʼxeli» bʼa ‹oj bʼobʼ ajyukotik tekʼan ja bʼa stiʼ sat ja Yunin ja Winiki› (2 Cor. 4:7; Luc. 21:36). Pe malan xkʼoti, sea ta tey kiʼojtik ja smajlajel ajyel sakʼan bʼa satkʼinal ma bʼa Luʼum, la jkistik ja jas yala ja Jesús ja bʼa sloʼiliki. Ta jach jkʼulantik, lekni oj yilotik ja kala Tatiki, sok yuja slekil skʼujoli, ja jbʼiʼiltiki tini «oj ajyuk ja bʼa libro» bʼa sakʼanili (Dan. 12:1; Apoc. 3:5).