1, 2. a) ¿Jas wa xyalawe jujuntik ixuk winik sbʼaja libreʼil bʼa stsajel? b) ¿Jas wa sjeʼa ja Biblia sbʼaja libreʼil bʼa stsajel? c) ¿Sok jastik sjobʼjelik oj jakʼtik ja bʼa artikulo it?

JUN ixuk bʼa ay jas wa skʼana stsajel skʼulajel, yala yabʼ jun yamigo: «Mok jel wa jpensaraʼuk, kechan alakabʼ jas oj jkʼuluk. Masni mi wokoluk». Ja yeʼn mas lek xyila ja oj aljukyabʼ jas oj skʼuluki yuja yajel makunuk ja libreʼil bʼa stsajel, bʼa jun majtanal jel chaʼanyabʼalil bʼa Dyos (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). ¿Jaxa bʼa keʼntiki? ¿Wan maʼ xkiʼajtik gusto stsajel ja jas oj jkʼuluktiki, ma wa xkatikan pilan maʼ oj yalkabʼtik? ¿Jas wa xpensaraʼantik sbʼaja libreʼil bʼa stsajel?

² Ja ixuk winiki tuktukil wa spensaraʼane sbʼaja libreʼil bʼa stsajel. Jujuntik wa xyalawe ja libreʼil bʼa stsajel mibʼi ayuk, yujbʼi ja Dyos stsaʼunejxa ja jas oj jkʼuluktik. Tuk wa xyalawe kechanbʼi oj bʼobʼ jtsatik skʼulajel jaman lek ayukxta kiʼojtik ja libreʼil bʼa stsajel mey stikʼanil (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Pe ja Biblia wa sjeʼa ja Jyoba skʼulanotik soka ipal sok ja libreʼil bʼa snajel stsajel jas oj jkʼuluktik (kʼuman ja Josué 24:15). Chomajkil, ja Biblia wa xyaʼa ja sjakʼjelik ja  sjobʼjelik it: ¿Ay maʼ stikʼanil ja libreʼil bʼa stsajeli? ¿Jastal oj katik makunuk ja libreʼil bʼa stsajel ja yajni ay jas wa stsaʼatik skʼulajel? ¿Jastal wa xjeʼatik ja jastik wa xkʼulantik meran wa xyajtaytik ja Jyoba? ¿Jastal wa xjeʼatik wa xkisatik ja jastal wa stsaʼawe skʼulajel ja tuki? Ja bʼa artikulo it oj katikyi sjakʼjel ja sjobʼjelik it.

3. ¿Jastal wa xya makunuk ja Jyoba ja slibreʼil bʼa stsajel mey stikʼanil?

³ Kechan ja Jyoba mey yiʼoj stikʼanil bʼa stsajel, pe jelni wa xbʼobʼ jnebʼtik ja jastal wa xya makunuki. Jun sjejel, ja Jyoba ya makunuk ja it yajni stsaʼa ja chonabʼ bʼa Israel jastal xchonabʼil tsaʼubʼal (Deuteronomio 7:6-8). Ja yeʼn stsaʼa yujni wa skʼana oj ya kʼotuk ja jas skʼapayi ja yamigo Abrahán (Génesis 22:15-18). Chomajkil, ja Jyoba tolabida wa xya makunuk ja slibreʼil bʼa stsajel jach toj sok syajal skʼujol. Jach sjeʼa yajni stojo ja israʼelenyo yajni mi kʼuʼabʼal ajyiye. Yajni sutxi skʼujole soka jas skʼulaneʼi, ja Jyoba sjeʼa ja syajtaneli soka syajulal skʼujol. Ja yeʼn yala: «Oj kajnayile ja mi toj ajyeluke. Oj yajtaye ja bʼa jlibreʼil bʼa stsajel» (Oseas 14:4). Ti wa xkilatik, ja Jyoba wa xya makunuk ja slibreʼil bʼa stsajeli bʼa skoltajel ja tuki. ¡Juni lekil sjejel bʼa keʼntik!

4, 5. a) ¿Machʼa bʼajtan ajiyi ja majtanal bʼa libreʼil bʼa stsajel, sok jastal ya makunuk? b) ¿Jas sjobʼjel jel tʼilan la kʼa jbʼajtik?

⁴ Ja Jyoba skʼulan soka libreʼil bʼa stsajel ja anjelik sok ja ixuk winik. Ja Jesús jani bʼajtan skʼulbʼen ja Dyosi sok skʼulan soka smodo ja yeʼn. Yeʼnani ja maʼ bʼajtan ajiyi ja majtanal bʼa libreʼil bʼa stsajel (Colosenses 1:15). ¿Jastal ya makunuk ja Jesús ja libreʼil jawi? Bʼajtanto oj jakuk ja bʼa Luʼum, stsaʼa ajyel toj soka Dyos sok mini jaʼuk skoltay ja Satanás soka jastal mi kʼuʼabʼal ajyi. Pe yajni jak ja bʼa Luʼumi, mini yakan oj cha koʼuk ja bʼa strampaʼik ja Satanás (Mateo 4:10). Chomajkil, ja akwal bʼajtanto oj chamuki yala yabʼ ja sTati wa skʼana skʼulajel ja jas wa skʼana. Yala yabʼ: «Tatey, ta jach huaxa cʼana, a ecʼ qui ja huocol iti, pero mi jauc ja jas huax cʼana ja queni pero jaʼ ni ja jas huaxa cʼana ja hueni» (Lucas 22:42). ¿Oj maʼ bʼobʼyuj ja ixuk winik oj snoch-e ja Jesús sok yajel makunuk ja slibreʼile bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba sok skʼulajel ja jas wa skʼana?

⁵ Ojniʼa, wa xbʼobʼ jnochtik ja Jesús yujni ja keʼntiki tojbʼesjitik soka smodoʼik ja Dyosi (Génesis 1:26). Pe ja keʼntiki mini ay kiʼojtik ja libreʼil bʼa stsajel mey stikʼanil jastal yiʼoj ja Jyoba. Ja Biblia wa xcholo ja yeʼn yaʼunejyi stikʼanil ja jlibreʼiltiki sok wa smajla la jkistik. Jun sjejel, ja cheʼumalik tʼilani oj skis-e ja cholal yiʼoje ja statameʼi, jaxa untikali tʼilani kʼuʼabʼal oj ajyuke soka snantate (Efesios 5:22; 6:1). Ja yuj, la jobʼ jbʼajtik: «¿Wan maʼ xkisa ja stikʼanil yaʼunej ja Dyos ja bʼa jlibreʼili?». Ja sjakʼjel oj katikyi sbʼaja sjobʼjel it oj  skoltayotik bʼa stajel ma miyuk ja jsakʼaniltik bʼa tolabida.

6. Cholo sok jun sjejel jas yuj jel tʼilan oj ajyuk stikʼanil ja jlibreʼiltik.

⁶ Yuja ay stikʼanil ja jlibreʼiltiki, ¿wan maʼ xbʼobʼ kaltik ay kiʼojtik meran libreʼil? Waniʼa. ¿Jas yuj? Yuja ay stikʼanili wa stalnayotik. La jkiltik ja sjejel it, la jpensaraʼuktik wajumotik bʼa jun chonabʼ pe mey senyaʼik ja bʼa karretera. Ja ixuk winiki chikanxta bʼa lado wajume sok wane yajel ajnuk ja skarro ja jastal lek xyilawe. ¿Gusto maʼ oj ajyukotik ja bʼa wajumotiki? Miniʼa. Ja yuj, wani xkʼanatik stikʼanil bʼa yabʼjel stsamalil ja meran libreʼili. La kiltik jujuntik sjejel bʼa Biblia bʼa wa sjeʼa ja stikʼanil yaʼunejkan ja Jyoba ja libreʼili sbʼajni jlekilaltik.

7. a) Ala ja stukil yiʼoj ja Adán sok ja chanteʼiki. b) ¿Jastal ya makunuk lek ja Adán ja libreʼil bʼa stsajel?

⁷ Ja bʼajtan winik skʼulan ja Dyosi jani ja Adán. Ja Jyoba yayi ja libreʼil bʼa stsajel skʼulajel, jastalni yaʼunejyi ja anjeliki. Pe mini yayi ja libreʼil jaw ja chanteʼiki. ¿Jastal ya makunuk lek ja Adán ja libreʼil jawi? Skʼulani ja tsamal aʼtel bʼa slejelyi sbʼiʼil ja chanteʼiki. Ja Biblia wa xyala ja Dyosi yiʼaj ochyi ja Adán bʼa a-skʼel lek sok a-sleʼyi jun sbʼiʼil bʼa wa xkan sbʼaj. Ja Jyoba mini jun stukbʼes ja bʼiʼilal stsaʼa ja Adán. Ja yeʼn skisani ja jas skʼulani (Génesis 2:19).

8. ¿Jastal mi ya makunuk lek ja Adán ja libreʼil bʼa stsajel, sok jastik swokolil yiʼojani?

⁸ Ja Jyoba yayi ja cholal ja Adán bʼa yajel paxuk ja Luʼumi jun kʼachinubʼ. Ja yeʼn yala: «Pojxanik sok aʼaybʼananik, bʼutʼuwik ja luʼumi sok talnayik, aʼajyuk bʼa yibʼ akʼabʼex ja chayik bʼa yoj jaʼi, ja chanteʼik wa xjujpi bʼa satkʼinali sok yibʼanal ja chante jumasaʼ wa xnijki bʼa luʼumi» (Génesis 1:28). Pe ja Adán stsaʼa mini oj skis ja stikʼanil akʼubʼalyi yuja Jyoba. Ja yuj sloʼo ja tekʼul timubʼali. Yuja mini lek ya makunuk ja Adán ja libreʼil bʼa stsajel, ja ixuk winik jitsanxa jabʼilik yiʼuneje wokol (Romanos 5:12). La katik tʼabʼan jkʼujoltik ja niwak wokolik yiʼajan yuja jas stsaʼa ja Adán. Ja it oj snikotik bʼa oj katik makunuk lek ja jlibreʼiltiki sok skisjel jas stikʼanil yaʼunejkitik ja Jyoba.

9. ¿Jasunkiluk ya stsaʼ ja Jyoba ja chonabʼ Israel, sok jasa skʼapawe ja yeʼnleʼi?

⁹ Jpetsaniltik yaʼunej ekankitik ja Adán soka Eva ja mulali soka chamelchʼakeli. Pe aytoni kiʼojtik ja derecho bʼa oj bʼobʼ jtsatik ja jas oj jkʼuluktiki. Ja iti wa xbʼobʼ kiltik ja jastal skʼulanyi ja Jyoba soka chonabʼ Israel. Ja yeʼn ya stsaʼ ta wa skʼanawe oj kʼotuke xchonabʼil tsaʼubʼal ma miyuk (Éxodo 19:3-6). Skʼanaweni oj kʼotuke jastal xchonabʼ sok skisjel ja stikʼanil yaʼa. Skʼapawe ja it: «Spetsanil ja jas yalunej ja Jyoba, pwesto aytikon bʼa skʼulajel» (Éxodo 19:8). Pe mi jach ekʼi, mas tsaʼan stsaʼawe mi oj yawe kʼotuk ja jas skʼapuneje. Ja iti wa sjeʼakitik jun jasunuk jel tʼilan. Tʼilani tolabida oj kiltik chaʼanyabʼalil ja jlibreʼiltik  bʼa stsajel, ajyel mojan soka Jyoba sok skʼuʼajel ja sleyiki (1 Corintios 10:11).

10. ¿Jastik sjejelik bʼa kapitulo 11 bʼa Hebreos wa sjeʼa ja ixuk winik mulanum wani xbʼobʼ katik makunuk ja jlibreʼiltik bʼa stoyjel ja Jyoba? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹⁰ Ja kapitulo 11 bʼa sjuʼunil ja Hebreos wa staʼa tiʼal bʼa 16 ixuk winik toj wajye bʼa stsaʼawe skisjel ja stikʼanil yaʼunejkan ja Jyoba. Soka jas lek stsaʼaweʼi, yilawe jitsan slekilal sok jun smajlajel ja bʼa tyempo jakumi. Jun sjejel, ja Noé ajyiyuj jun niwan skʼuʼajel sok stsaʼa skʼuʼajel ja jas yala ja Dyos. Skʼulan ja arka bʼa kanel sakʼan soka spamilya soka yintili (Hebreos 11:7). Ja Abrahán soka Sara gusto lek skʼuʼaneyi ja Dyosi sok wajye ja bʼa luʼum kʼapjiyile. Yajni ekʼ ja tyempo «oj ni bob cumxuque» ajyi ja bʼa chonabʼ Ur, pe jani waj skʼujole ja bʼa jastik skʼapunej ja Dyos ja bʼa tyempo jakumi. Ja Biblia wa xyala ja yeʼnle yipanta sbʼaje oj staʼe ja «ba jun lugar mas jel tzamali» (Hebreos 11:8, 13, 15, 16). Ja Moisés stsaʼa mini oj skis ja jastik ay bʼa Egipto sok stsaʼa «mas lek oj ajyuk sok ja schonabʼil ja dyosi a‘nima wa xyi‘aj wokol sok [...] mi skʼana oj ekʼ tzamal sok ja mulal jumasa‘» (Hebreos 11:24-26, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi [YD]). La jnochtik ja skʼuʼajel sbʼaja yaʼtijumik Dyosi sok la jetik wa xkatik makunuk lek ja jlibreʼiltik bʼa stsajeli skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi.

11. a) Ta wankʼa xkatik makunuk lek ja jlibreʼiltik, ¿jasa mi oj jchʼaytiki? b) ¿Jasa oj snikotik bʼa yajel makunuk lek ja jlibreʼiltik bʼa stsajel?

¹¹ Bʼobʼta masni pasil ja pilan maʼ oj yalkabʼtik jas oj jkʼuluktik. Pe ta jachkʼa jkʼulantik, ojni jchʼaytik jun jasunuk lek. ¿Jasunkiluka? Ja Biblia wa xcholo bʼa Deuteronomio 30:19, 20 (kʼuman). Ja bersikulo 19 wa xyala ja Dyosi ya stsaʼ ja israʼelenyoʼik jastik junuk oj skʼuluke. Ja bʼa bersikulo 20 wa xyala soka jas oj skʼulukeʼi ti oj sjeʼeyi ja Jyoba janekʼto wa syajtaye. Chomajkil ja keʼntiki wani cha bʼobʼ jtsatik ta wa xkʼana oj kaʼteltaytik ja Jyoba. Yujkʼa jtsaʼatik skʼulajel, ojni bʼobʼ katik makunuk ja tiw ja jlibreʼiltik bʼa stsajel stoyjel ja Jyoba sok sjejel janekʼto wa xyajtaytik.

12. ¿Jasa mi xkʼana oj jkʼuluktik soka majtanal bʼa libreʼil stsajeli?

¹² Lekbʼi jkʼebʼatikyi jun tsamal majtanal jun kamigotik, ¿jastal maʼ oj kiltik lek sjipa bʼa tsʼilel ma xya makunuk bʼa yixtalajel ja tuki? ¿Mi maʼ jel yaj oj kabʼtik? Yuja Jyoba yeʼn yaʼunejkitik ja majtanal bʼa libreʼil stsajel, jelni yaj xyabʼ yajni wa xyila jujuntik ixuk winik wa stsaʼawe skʼulajel ja bʼa mi lekuki ma wa syajbʼese ja tuki. Ja Biblia wa xyala ja bʼa stsaʼanil kʼakʼu oj ajyuk ixuk winik mi oj yaʼe tsʼakatal (2 Timoteo 3:1, 2). Anto, ¿jastal oj bʼobʼ jetik wa xkaʼatik tsʼakatal soka tsamal majtanal yaʼunejkitik ja Jyoba? ¿Sok jastal oj katik makunuk lek?

13. ¿Jastal oj katik makunuk lek ja jlibreʼiltik ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi?

¹³ Jpetsaniltik ay kiʼojtik ja libreʼil bʼa stsajel matik oj kamigoʼuktik, jastal oj kʼutes jbʼajtik sok jastal oj chap jbʼajtik, ma jastal yajel ekʼ jutsʼin gustoʼil. Pe tʼilani oj talnay jbʼajtik sok mok jloʼlay jbʼajtik yuja libreʼaytik bʼa stsajeli oj jkʼuluktik jun jasunuk mi lek xyila ja Dyosi ma skʼulajel junxta jastal wa skʼulan ja tuki (kʼuman  ja 1 Pedro 2:16). Jaʼukto maʼ oj katik makunuk ja jlibreʼiltik bʼa skʼulajel ja bʼa mi lekuk, la kiltik bʼa jun modo skʼulajel «spetzanil ja jastik junuki bʼa [stoyjel] ja Dyosi» (1 Corintios 10:31, YD; Gálatas 5:13).

14. ¿Jas yuj ojni jipjkʼujoltik bʼa Jyoba yajni wa xkatik makunuk ja jlibreʼiltik bʼa stsajel?

¹⁴ Ja Jyoba wa xyala kabʼtik: «Keʼnon ja Jyoba wa Dyosi, ja Maʼ wa sjeʼawi bʼa wa lekilal weʼna, ja Maʼ wa sjeʼawi ja bʼej bʼa tʼilan oj bʼejyani» (Isaías 48:17). Wankʼa xjipa kʼujoltik bʼa Jyoba, ojni jkistik ja stikʼanil yaʼunejkitik sok lek oj jtsatik ja jas oj jkʼuluktiki. Sok jun jmodotik bʼa chʼin oj jnatik ja ixuk winik «mini wa sbʼajin ja sbʼeji. Sok mini ja winik wan bʼejyeli wa sbʼajin oj stoj ja sbʼeji» (Jeremías 10:23). Mini ja Adán sok mini ja israʼelenyoʼik mi tojuki mini tʼun skisawe ja stikʼanil ajiyile yuja Jyoba. Jaʼukto maʼ oj skʼuluke ja jaw, sjipa skʼujole bʼa yeʼnle. Mok jnochtik ja sjejel yawekani. Mok la jipjkʼujoltik bʼa keʼntik, mas lek la jipjkʼujoltik bʼa Jyoba sok spetsanil jkʼujoltik (Proverbios 3:5).

15. ¿Jasa wa sjeʼakitik ja rason wa xtaʼatik ja bʼa Gálatas 6:5?

¹⁵ Chomajkil, tʼilani oj kistik ja libreʼil yiʼoje ja tuki bʼa stsajel ja jas wa skʼana oj skʼulukeʼi. ¿Jas yuj? Yujni jpetsaniltik libreʼayotik bʼa stsajel. Ja yuj, ja yaʼtijum ja Dyos tuktukil ja jastal oj stsaʼe skʼulajel yuja keʼntiki. Ja iti ti chʼikan ja jastal ja jmodotiki soka bʼa stoyjel ja Dyosi. La juljkʼujoltik ja rason bʼa Gálatas 6:5 (kʼuman). Ja rason it wa sjeʼakitik jujune ja  yaʼtijumik Dyos yeʼnani wa xkan bʼa sparte soka jas oj stsaʼ skʼulajel. Ta wa xkabʼtik stojol ja it, ojni jkistik ja sderecho yiʼoje ja tuki bʼa stsajel ja jas wa skʼanawe skʼulajel.

16, 17. a) ¿Jas yuj juni wokol waji ja jas stsaʼawe skʼulajel ja nebʼumanik bʼa Corinto? b) ¿Jastal skolta ja Pablo jas smoj-aljelik? c) ¿Jas wa xnebʼatik sbʼaja it?

¹⁶ La kiltik jun sjejel bʼa Biblia bʼa wa sjeʼa jas yuj tʼilan oj jkistik ja jas wa stsaʼawe skʼulajel ja jmoj-aljeltiki. Ja snochumanik ja Jesús bʼa Corinto mi xkʼotye jun akwerdo ta oj bʼobʼ skʼux-e ma miyuk ja bʼakʼet kʼapubʼalyi ja kʼulubʼal dyosiki sok tsaʼan wa xchonowe ja bʼa merkado. Jujuntik wa skʼuxuwe ja bʼakʼet jaw sok laman wa xkan ja sconcienciaʼe, pes wa snaʼawe ja kʼulubʼal dyosiki mini xmakuniye. Pe ja matik yaʼteltaye kʼulubʼal dyosik bʼajtanto oj ochuke nebʼuman wa spensarane ja skʼuxjel ja bʼakʼet jaw junxtani sok ja stoyjeli (1 Corintios 8:4, 7). Ja it juni niwan kʼumal bʼa ojni bʼobʼ spil ajyi ja kongregasyoni. ¿Jasa skʼulan ja Pablo bʼa oj skoltay ja smoj-aljelik jaw bʼa stojbʼesjel ja kʼumali?

¹⁷ Bʼajtan, ja Pablo ya julyi skʼujol ja nebʼumanik bʼa Corinto ja waʼelal mi ja wa xkoltani bʼa kʼotel mas lekil yamigo ja Dyosi (1 Corintios 8:8). Tsaʼan, ja Pablo jaman lek yala anima libre aye bʼa stsajel jas oj skʼuluke, tʼilani oj yaʼe skwidadoʼe mok syajbʼese ja sconcienciaʼe ja tuk smoj-aljeliki (1 Corintios 8:9). Cha jachni yala yabʼye ja matik ja sconciencia mi lek xyila yabʼjel ja waʼelali mok ya yochele soka tuk smoj-aljeliki ja maʼ wa xyabʼye ja waʼelik jawi (1 Corintios 10:25, 29, 30). Ti wa xkilatik, ja iti jun jasunuk jel tʼilan ti chʼikan soka bʼa stoyjel ja Dyosi, sok bʼa jujune ja nebʼumanik oj stsaʼe ja jas oj skʼulukeʼi. ¿Mi maʼ sbʼejni oj kistik jas wa stsaʼawe skʼulajel ja jmoj-aljeltiki ama yal chʼinuk? (1 Corintios 10:32, 33).

18. ¿Jastal oj jetik wa xkilatik chaʼanyabʼalil ja majtanal bʼa stsajeli?

¹⁸ Ja libreʼil bʼa stsajel jas oj jkʼuluktik juni majtanal bʼa Jyoba bʼa wa xyakan oj kabʼtik stsamalil ja meran libreʼili (2 Corintios 3:17). Jel chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja majtanal it yujni wa xyakankitik sjejel soka jas wa stsaʼatik skʼulajel janekʼto wa xyajtaytik ja Jyoba. La jtsatik skʼulajel jastik junuk a-stoy ja Dyosi sok la jkistik ja sderecho yiʼoj ja tuki bʼa stsajeli. Jach oj jetik chaʼanyabʼalil wa xkilatik ja tsamal majtanal yaʼunejkitik ja Jyoba.