1, 2. ¿Jas yuj ja Jyoba mixa lek yila ja Saúl? (Kʼela ja dibujo bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

JA Saúl kʼotelni jun winik bʼa mi xjelxi yajni ja Jyoba stʼojo a-och mandaranum (1 Samuel 9:1, 2, 21; 10:20-24). Pe tsaʼan yajni och mandaranum, yaʼa sbʼaj niwanil. Bʼa jun ekʼele, jitsan kʼakʼanumik filisteoʼik stsomo sbʼaje bʼa oj kʼeʼuke tiro soka israʼelenyoʼiki. Ja Saúl tʼilan oj smajlay ajyi ja aluman Samuel bʼa akʼotuk ja bʼayi sok skʼapjelyi jun majtanal ja Jyoba. Pe axwi smajlajel yajni yila ja israʼelenyo och xiwuke sok jitsan bʼa yeʼnle chʼak kumxuke. Ja yuj ja Saúl mini smajla ja Samuel sok yeʼn skʼapa ja majtanal. Ja jaw mini yeʼn akʼubʼalukyi ja cholal bʼa skʼulajel. Ja it mini lek yila ja Jyoba (1 Samuel 13:5-9).

² Yajni ja Samuel kʼot ja bʼay ja Saúl, stojoni yuja mi kʼuʼabʼal ajyi soka Jyoba. Pe ja Saúl mini spensaran ta malo ja jasa skʼulani. Sleʼa modo bʼa mi oj ajuk smuluk sok jaʼ ya smuluk ja tuki ja jasa skʼulani (1 Samuel 13:10-14). Man tyempo jaw jelxa niwan xyaʼa sbʼaj. Ja yuj ja Jyoba mixa lek yila sok yala yabʼ mixa yeʼn oj ya mandar (1 Samuel 15:22, 23). Ja sakʼanil ja Saúl jel lek kʼejan, pe jelni malo xchʼakakan (1 Samuel 31:1-6).

3. a) ¿Jasa wa spensaraʼane jitsan ixuk winik sbʼaja mi oj jelxukotiki? b) ¿Jastik sjobʼjelik oj katikyi sjakʼjel?

 ³ Ja bʼa jtyempotiki, jitsan ixuk winik wa spensarane mini ay smaloʼil ja oj jelxuke bʼa stajel slekilal ja bʼa sakʼanile. Wa stoyo sbʼaje bʼa lajansok mas jel snaʼawe yuja tuki. Jun sjejel, jun winik bʼa politika sok jel naʼubʼal sbʼaj yala: «Ja mi oj jelxani mini tʼun xkʼot jbʼaj, sok wa xmajlay mini jun ekʼele oj ekʼ jbʼaj». Anto, ¿jas yuj jel tʼilan ja nochumanik mok jelxukotik? ¿Jas wa stojolan ja mi oj jelxukotiki sok jas mi wa stojolan? Ja bʼa artikulo it oj katikyi sjakʼjel ja bʼa sjobʼjelik it. Sok ja bʼa artikulo jakumi oj kiltik jastal mi jel oj jelxukotik man ja bʼa wokolik jel tsatsi.

4. ¿Jasunkiluk ja skʼulajel jastik junuk bʼa stoyjel abʼaj?

⁴ Ja Biblia wa sjeʼa ja maʼ jel stoyo sbʼaji tukni lek soka mi oj jelxukotiki (kʼuman ja Proverbios 11:2). Ja David yayi orasyon ja Jyoba: «Tima jawa waʼtijum ja bʼa jastik junuk bʼa stoyjel sbʼaj» (Salmo 19:13). ¿Jasunkiluk ja jastik junuk bʼa stoyjel sbʼaj? Jani skʼulajel jun jasunuk bʼa mey kiʼojtik derecho ma mi akʼubʼalkitik ja cholal bʼa skʼulajel, sok bʼobʼta waxa kʼulan yuja jel niwan waxa waʼabʼaji ma meyuka pasensya. Yuja mulanumotiki, jpetsaniltik ayni jkʼulunejtik jachuk. Pe ta wa xkatik pax jun kostumbreʼil, ojni jyajbʼestik ja Jyoba, jastalni ekʼ sbʼaj ja mandaranum Saúl. Ja bʼa Salmo 119:21 wa xyala ja Jyoba wa stojo ja matik jel stoyo sbʼaji. ¿Jas yuj wa skʼulani?

5. ¿Jas yuj mini tʼun lekuk sjejel jun jmodotik bʼa niwan?

⁵ Skʼulajel bʼa jel niwan waxa waʼabʼaj mini tʼun lekuk. ¿Jas yuj? Bʼajtan, yujni mi wa xkisatik ja Jyoba, ja mero jDyostik sok jMandaranumtik. Xchabʼil, skʼulajel jun jasunuk bʼa mi keʼn jcholtik ojni ikʼwanuk bʼa oj kʼekotik kʼumal soka tuki (Proverbios 13:10). Sok yoxil, jelni oj och jbʼajtik kʼixwel yajni ja tuki xkʼot snaʼe jeʼunej jun jmodotik bʼa niwan (Lucas 14:8, 9). Ti wa xkilatik, ja yuj ja Jyoba wa xyal kabʼtik mokni jelxukotik.

6, 7. ¿Jastal yamanyuj ja mi oj jelxani sok sjejel juna modo bʼa chʼin?

⁶ Ja mi oj jelxukotik tini yamanyuj ja sjejel jun jmodotik bʼa chʼin. Ja nochuman maʼ chʼin wa xyaʼa sbʼaji mini niwan wa xyaʼa sbʼaja, wa spensaraʼan masni wa xbʼobʼyuj ja tuki yuja yeʼn (Filipenses 2:3). June maʼ chʼin wa xyaʼa sbʼaj wani sjeʼa jun smodo bʼa mi xjelxi, wa snaʼa ja janekʼ ita wa xbʼobʼyuji sok wa xyala ja smuli. Chomajkil, pwesto ay bʼa smaklajel ja jastik wa spensarane ja tuki sok snebʼjel sbʼaja jaw. Ja Jyoba jel lek wa xyila ja matik chʼin ja smodoʼe.

⁷ Ja Biblia wa sjeʼa jun ixuk winik bʼa mini wa xjelxi wa snaʼa sbʼaj lek sok wa snaʼa ja jastik junuk mi xbʼobʼ skʼuluki ma mey yiʼoj permiso bʼa skʼulajel. Ja it wa xkoltaji bʼa skisjel ja tuki sok wa sjeʼa lekil skʼujol.

8. Ta wa xkʼanatik mi oj jelxukotik, ¿jastik pensarik ma modoʼalik mok jkʼuluktik?

⁸ Ta mi xtalnay jbʼajtik, ojto waj jnatik oj  jbʼobʼ jetik jun jmodotik bʼa niwan yajel jbʼajtik. ¿Jastal oj bʼobʼ ekʼuk ja it? Bʼobʼta oj kʼe jpensaraʼuktik mas jel tʼilanotik yuja tuki yuja ay kiʼojtik jun cholal ja bʼa kongregasyon ma ja kamigotik yeʼn yiʼoje ja cholali (Romanos 12:16). Ma kechanxta keʼntik jel oj jtoy jbʼajtik (1 Timoteo 2:9, 10). Bʼobʼta oj kaltik yabʼ ja tuki jasa oj skʼuluke sok ja bʼa miyuki (1 Corintios 4:6).

9. ¿Jas yuj jujuntik ixuk winik kʼe ya sbʼaje niwanil? Cholo jun sjejel bʼa Biblia.

⁹ Ta mi xkomo jbʼajtik soka kʼankʼunel bʼa mi lekuki, cha oj jetik jun jmodotik bʼa jel niwan oj ka jbʼajtik. Jitsan niwan wa xyaʼa sbʼaje yuja mi skomowe ja ilkʼujolanel yiʼoje, ja tajkelali ma ja kʼankʼunel yiʼoje bʼa atoyjuke. Jani it ja jasa ekʼ sbʼaje jujuntik ixuk winik bʼa wa xcholo ja Biblia, jastal ja Absalón, Uzías soka Nabucodonosor. Ja Jyoba sjeʼa yile jaman lek bʼa tʼilani chʼin aya sbʼaje (2 Samuel 15:1-6; 18:9-17; 2 Crónicas 26:16-21; Daniel 5:18-21).

10. ¿Jas yuj mokni jas kaltik ja bʼa jastik wa skʼulane ja tuki? Cholo jun sjejel bʼa Biblia.

¹⁰ Bʼobʼta ay pilan rasonik bʼa jujuntik ekʼele ja tuki wa sjeʼawe jun smodoʼe bʼa wa xjelxiye. La jpensaraʼuktik bʼa Abimélec soka bʼa Pedro (Génesis 20:2-7; Mateo 26:31-35). ¿Sjeʼa maʼ jun smodoʼe bʼa jel niwan yaʼa sbʼaje? ¿Yuj maʼ ay jastik junuk bʼa mi snaʼawe? ¿Ma mi spensarane ja bʼa jasa skʼulaneʼi? Yuja mi xnaʼatik ja jastal ay ja bʼa skʼujole ja tuki, mokni jas kaltik ja bʼa jastik wa skʼulane (kʼuman ja Santiago 4:12).

11. ¿Jasa wa skisa ja nochuman bʼa mi xjelxi?

¹¹ Ja nochuman mi xjelxi wa skisa ja cholal yiʼoj ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi. Yuja Jyoba tsamal xyila ja jastal cholan yaʼunej kani, yaʼunej kitik jpetsaniltik jun jcholtik ja bʼa kongregasyoni. Jpetsaniltik wani la makunitik. Ja Jyoba yaʼunejkitik snajel bʼa jastik oj jkʼuluktik, sok wa xyaʼakan bʼa oj jpensaraʼuktik jastal oj katik makunuk. Ta mi la jelxitik, ojni katik makunuk ja jastal wa skʼana ja yeʼn (Romanos 12:4-8). Ja Jyoba wa smajla oj katik makunuk ja jastik wa xnaʼatik skʼulajeli bʼa stoyjel ja yeʼn sok bʼa skoltajel ja tuki (kʼuman ja 1 Pedro 4:10).

12, 13. ¿Jasa oj katik juljkʼujoltik yajni wa xtukbʼi jujuntik jasunuk ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba?

¹² Ja jastik wa xkʼulantik ja bʼa yaʼteltajel ja Dyos wani xbʼobʼ tukbʼuk yajni wa x-ekʼ ja tyempo. La jpensaraʼuktik ja jastal tukbʼel spetsanil ja bʼa sakʼanil ja Jesús. Ja bʼajtani kechanta tey soka sTati (Proverbios 8:22). Sok skoltay ja sTati bʼa skʼulajel ja anjeliki, ja sutsatkʼinali soka ixuk winiki (Colosenses 1:16). Tsaʼan, ja Jesús jekjikon bʼa Luʼum. Jak pojkuk jastal jun ixuk winik sok kʼiʼi man staʼa skʼujol (Filipenses 2:7). Yajni chami, ja Jesús kumxi bʼa satkʼinal, sok ja bʼa 1914 kʼot jun mandaranum ja bʼa sGobyerno ja Dyos (Hebreos 2:9). Sok tsaʼan yajni xchʼak skʼul mandar jastal jun Mandaranum ja bʼa mil jabʼili, ojni ya kumxukyi ja Mandaranel akʼubʼalyi yuja sTati. Man tiw, ‹spetsanil ti oj ajyuk bʼa skʼabʼ ja Dyos Tatali›, wa xkʼan yal, yeʼn oj skʼul mandar spetsanil ja sutsatkʼinali (1 Corintios 15:28).

¹³ Chomajkil ja keʼntik ojni jtʼaspuntik jastik junuk bʼa oj stukbʼes ja jsakʼaniltiki. Bʼobʼta ja cholalik kiʼojtik oj tukbʼuk yuja jtsaʼatik skʼulajel jun jasunuk. Jun sjejel, bʼobʼta soltero ajyitik pe jpensarantik oj nupanukotik. Ma bʼobʼta ayxa kuntikiltik.  Bʼobʼta yajni x-ekʼ ja jabʼili jpensarantik stukbʼesel jujuntik jasunuk bʼa yaʼteltajel ja Jyoba bʼa tyempo tsʼikan. Pe ay ekʼeleʼik ja cholal kiʼojtik ojni bʼobʼ tukbʼuk yuja jastal wala taxtiki. Bʼobʼta ja wego wa xbʼobʼ kaʼteltaytik mas ja Jyoba ma jelxa tʼusan wa xbʼobʼ jkʼuluktik. Pe ama keremotik ma ayxa jkʼujoltik, lek ayotik ma miyuk, ja Jyoba wa snaʼa jastal oj kaʼteltaytik bʼa mas lek. Ja yeʼn mini wa smajla mas yuja janekʼ wa xlajxikujtiki. Jelni gustoʼaxi ja jasa wa xkʼulantik bʼa yaʼteltajeli (Hebreos 6:10).

14. ¿Jastal wa skoltayotik ja mi oj jelxukotik bʼa oj ajyukotik gusto chikan jastal wala taxtik?

¹⁴ Ja Jesús gusto lek skʼulan ja aʼtel ajiyi yuja sTati, sok ja keʼntik ja wego wa xcha bʼobʼ jkʼuluktik junxta (Proverbios 8:30, 31). Ta mi la jelxitik, gustoni oj ajyukotik ja bʼa jas wa xkʼulantiki sok ja cholalik wa aji kitik ja bʼa kongregasyoni. Mini jaʼuk wa xwaj kʼujoltik ja cholalik wa x-ajiyile ja tuk. Ja smeranil, gustoni aytik soka cholal kiʼojtik ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi yujni wa xnaʼatik yeʼn yaʼunej kitik ja cholal jaw. Ja mi oj jelxukotiki wa sjutbʼinotik bʼa oj kistik ja jmoj-aljeltiki sok skoltajele gusto lek. Sok ojni cha jkistike bʼa akʼubʼal yile jun cholal yuja Jyoba ja bʼa xchonabʼi (Romanos 12:10).

15. ¿Jasa wa sjeʼa kitik ja sjejel bʼa Gedeón?

¹⁵ Ja Gedeón jun lekil sjejel bʼa mi oj jelxukotik. Bʼa jun ekʼele, ja Jyoba yala yabʼ aya el libre ja xchonabʼ Israel soka skontraʼiki ja madianitaʼiki. ¿Jastal yabʼ ja jaw ja Gedeón? Ja yeʼn yala ja spamilya jani ja kʼole mas chʼini, sok ja bʼa snaj ja stati yeʼnani kʼotel ja mas mi chaʼanyabʼaliluki  (Jueces 6:15). Anima jachukuk, ja Gedeón sjipa skʼujol bʼa Jyoba sok skʼulani ja cholal ajiyi. Sok sleʼa modo bʼa oj yabʼ stojolil ja jasa wa skʼana oj skʼuluk ja Jyoba sok skʼanayi ja stojelal (Jueces 6:36-40). Ja Gedeón jun winik jel ja yipi sok mi xiwi, pe cha jelni bibo sok jelni stalna sbʼaj (Jueces 6:11, 27). Yajni ja ixuk winik yalawe oj yawe och smandaranume, ja yeʼn mini skʼana. Tsaʼan yajni chʼak skʼuluk ja cholal akʼubʼalyi yuja Jyoba, kumxi bʼa snaj (Jueces 8:22, 23, 29).

16, 17. ¿Jasa wa xyaʼa tʼabʼan skʼujol jun nochuman bʼa mi xjelxi bʼa wa skʼana oj kʼiʼuk bʼa yaʼteltajel ja Dyosi?

¹⁶ Skisjel jun yajkʼachil cholal ma skʼanjel bʼa koltanel mas ja bʼa kongregasyon, ja jaw mi wa stojolan wala jelxitik. Ja Biblia wa xyala jelni lek ta wa xkʼanatik yaʼteltajel mas ja Jyoba sok ja jmoj-aljeltiki, sok bʼa oj kʼikotik yaʼteltajel ja Dyosi (1 Timoteo 4:13-15). Pe mini tʼilanuk oj ajyuk kujtik jun yajkʼachil cholal bʼa oj kʼikotik. Jpetsaniltik ojni bʼobʼ tojbʼestik ja jmodotik jastal kʼuʼumanotik Dyos sok ja snajel yaʼunejkitik ja Jyoba. Jachuk oj bʼobʼ kaʼteltaytik mas lek ja Jyoba sok skoltajel ja tuki.

¹⁷ Bʼajtanto oj yamxuk jun cholal, ja maʼ mi xjelxi wa spaklay bʼajtanto ja jasa wa xmajlaxi oj skʼuluki. Wa xyayi orasyon ja Jyoba sbʼaja ja jaw sok wa spensaraʼan lek ta oj bʼobʼ lajxuk yuj skʼulajel. Bʼobʼta lekni oj sjobʼ sbʼaj ta oj ajyuk yuj tyempo sok yip bʼa oj lajxuk yuj skʼulajel soka tuk jastik junuk bʼa jel tʼilan. Ta miyuk, bʼobʼta tuk jmoj-aljeltik oj bʼobʼ skʼuluke jujuntik ja aʼtel wa skʼulani. Yajni yilata ja jas wan ekʼel sbʼaji, ja maʼ mi xjelxi bʼobʼta oj ya sbʼaj kwenta mi oj bʼobʼyuj skʼulajel ja cholal wan ajelyiʼi. Ta mi la jelxitik, ay ekʼeleʼik oj kaltik mi oj bʼobʼ kujtik.

18. a) Ta mi la jelxitik, ¿jasa oj jkʼuluktik ta ajikitik jun yajkʼachil cholal? b) ¿Jastal wa skoltayotik ja Romanos 12:3 bʼa mi oj jelxukotik?

¹⁸ Ja Jyoba mi skʼana oj jelxukotik yajni wala bʼejyitik soki (Miqueas 6:8). Ja yuj, ta wa x-ajikitik jun yajkʼachil cholal, la jkʼuluktik jastal ja Gedeón sok la jkʼantikyi ja Jyoba a-stojotik sok a-skoltayotik. La jpensaraʼuktik lek jasa wa xyala kabʼtik ja Jyoba bʼa Biblia soka xchonabʼi. Mok jchʼay jkʼujoltik spetsanil ja jasa wa xkʼulantiki sbʼaja Jyoba jani stsʼakatal yuja chʼin wa xyaʼa sbʼaj ja yeʼn sok wa skoltayotik, sok mi jaʼuk yuja snajel kiʼojtik bʼa skʼulajel chikan jasunuk (Salmo 18:35). Ta mi la jelxitik, mini oj jpensaraʼuktik mas sbʼaja keʼntiki yajni mey stʼilanil (kʼuman ja Romanos 12:3).

19. ¿Jas yuj jel tʼilan mi oj jelxukotik?

¹⁹ Jastalni kilatikta, tʼilani mok jelxukotik yujni wa xnaʼatik kechanta yeʼn ja Jyoba wa sbʼajin ja toyjelali yuja yeʼn ja Kʼulumani soka Ajwalal bʼa sutsatkʼinali (Apocalipsis 4:11). Yajni mi wala jelxitik oj skoltayotik bʼa ajyel gusto ja bʼa janekʼ wa xlajxikujtik bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Chomajkil oj skoltayotik bʼa skisjel ja jastal wa xyabʼ aye soka jasa wa spensarane ja jmoj-aljeltiki, jachuk mas tsoman oj ajyukotik. Ta mi wala jelxitik, mini oj chʼik jbʼajtik bʼa wokolik bʼa jel stat yujni oj jpensaraʼuktik bʼajtan ja jasa oj jkʼuluktiki. Chomajkil, ja Jyoba jel lek xyila ja ixuk winik maʼ mi xjelxi. Ja rasonik it wa sjeʼakitik jas yuja jel tʼilan ja yaʼtijumik Dyos mok jelxukotik. Ja bʼa artikulo jakumi oj kiltik jastal mi oj jelxukotik man ja bʼa ekʼeleʼik jel wokol.