¿Jas yuj tʼilan oj ajyukotik kʼelan jakan?
«Mi xa naahuex jas ora oj jacuc ja hua Huajualexi» (MATEO 24:42).
1. ¿Jas yuj jel tʼilan oj ajyukotik kʼelan jakan ja bʼa tyempo ayotiki soka bʼa jastik wan ekʼel ja bʼa joyanaltiki? Aʼa jun sjejel (kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).
JA NIWAN tsomjelali ojxta kʼeʼuk. Soka jmoj-aljeltik tixa ay bʼa plataporma sok wan yajel jun lekil sjulelal ja matik tsomani. Ja yal kʼin bʼa tsʼebʼoji ojxta kʼeʼuk. Jaxa matik tsomani wa snaʼawe styempoʼilxa bʼa oj kulanuke. Wa skʼana oj smaklaye ja tsamal tsʼebʼojiki sok jelxa gusto aye bʼa oj smaklaye ja loʼiliki. Pe jujuntik mi wanuke smaklajel ja jas wan yaljel ja jmoj-aljeltik bʼa plataporma ma mi yabʼye ja kʼeta ja yal kʼini. Yuja mi kʼelan jakan ayukeʼi, mi xyilawe ja niwan tsomjeli kʼeʼumxa sok waneto bʼejyel ekʼ ja bʼa yojoli ma wane loʼilanel soka yamigoʼe. Ja sjejel it wa sjeʼakitik ja jasa oj bʼobʼ ekʼuk ta mi la ajyitik kʼelan jakan ja bʼa tyempo ayotiki ma ja jasa wan ekʼel ja bʼa joyanaltiki. Ja jasa wa xnebʼatiki jel chaʼanyabʼalil, pes ojxta ekʼ jun jasunuk jel tʼilan, sok tʼilani oj ajyukotik chapan. ¿Jasunkiluk ja ojxta ekʼuki?
2. ¿Jas yuj ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki aʼajyuke kʼelan jakan?
2 Ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki aʼajyuke kʼelan jakan Mateo 24:3; kʼuman ja Marcos 13:32-37). Ja libro bʼa Mateo wa xcha sjeʼa ja Jesús staʼa yile tiʼal jitsan ekʼele ja iti. Yala yabʼye: «Chapan ajyanic porque mi xa naahuex jas ora oj jacuc ja hua Huajualexi». Sok tsaʼan cha yala yabʼye: «Cuando mi jauc huaxa cʼulanex pensari, jaʼ mero cʼacʼu oj cho cocon». Sok pilan ekʼele yala yabʼye: «Qʼuelan jacan ajyanic porque mi ni oja naex jas ora» sok jas kʼakʼuʼil oj jakon (Mateo 24:42-44; 25:13).
sok aʼajyuke chapan «cuando oj xa cʼot ticʼan ja tiempo jumasa». Sok cha yala: «Jayuj chapan ajyanic. Qʼuelan jacan ajyanic. Cʼumanic ja Diosi porque mi xa naahuex jas ora oj jaconi». Ja yeʼn yala yabʼye jitsan ekʼele: «Qʼuelan jacan ajyanic» (3. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jkistik ja rason yaʼa ja Jesús?
3 Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wa xkisatik ja rason yaʼa ja Jesús. ¿Jas yuj? Yujni wa xnaʼatik tixa ayotik sakʼan ja bʼa «stikʼanil ja tyempo» sok tʼusanxta skʼana bʼa oj kʼeʼuk ja niwan «huocol [...] jel tzatz juntiro» (Daniel 12:4; Mateo 24:21). Jastalni yalakan oj ekʼuk ja Jesús, ja xchonabʼil ja Dyos wane xcholjel ja lekil rason bʼa yibʼanal ja Luʼumi. Ja Jesús cha yalakan, tikʼanxta wa xkilatik kʼakʼanelik, chamelik, terremotoʼik, waʼin, chaʼan mulalik soka spekʼjel chikʼ bʼa tuktukil lugarik. Chomajkil, ja bʼa jtyempotiki jitsan olomalik bʼa relijyon wa sloʼlay ja ixuk winiki (Mateo 24:7, 11, 12, 14; Lucas 21:11). Jelxani wa xkʼanatik akʼotuk ja styempoʼil ajakuk ja Jesús sok aya kʼotuk ja jasa wa skʼana ja sTati (Marcos 13:26, 27).
XMOJOJIXTAJAN JA SKʼAKʼUJIL
4. a) ¿Jas yuj wa xkʼuʼantik ja Jesús wa snaʼa jas ora oj kʼeʼuk ja Armagedón? b) Anima mi xbʼobʼ jnatik jas ora oj kʼeʼuk ja niwan wokoli, ¿jasunkiluk ja wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik leki?
4 Ja keʼntiki tolabida wa xnaʼatik jas ora oj kʼeʼuk ja niwan tsomjelali. Pe mini wa xbʼobʼ jnatik jas mero ora oj kʼeʼuk ja niwan wokoli. Ja Jesús yala: «Pero ja cʼacʼu jahui soc ja mero yorail oj ecʼuc ja cosa jumasa iti, mi ni june maʼ oj snaa, mi ni ja ángel jumasa tey ba satqʼuinali. Ja queni mero yuninon ja jTati pero mi ni oj naa. Quechan ja jTati oj snae» (Marcos 13:32). Yuja Jesús yeʼn oj stoj ja kʼakʼanel bʼa Armagedón, wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik ja wego wanxa snaʼa jas ora oj kʼeʼuk ja kʼakʼanel it (Apocalipsis 19:11-16). Pe ja keʼntiki mini xnaʼatik jas ora sok jas kʼakʼujil oj kʼot tikʼan ja tyempo it. Ja yuj, jel tʼilan oj ajyukotik kʼelan jakan. Ja Jyoba yaʼunejxa kulan jas mero styempoʼil oj kʼeʼuk ja niwan wokoli. Soka tyempo jaw xmojojixtajan. Jastalni wa xyala ja Biblia: «¡Mini oj albʼuk!» (kʼuman ja Habacuc 2:1-3). ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik leki?
Ja Jyoba yaʼunej xa kʼulan ja mero skʼakʼujil oj kʼeʼuk ja niwan wokoli
5. Aʼa jun sjejel bʼa wa xya chiknajuk ja jastik yalunej oj ekʼuk ja Jyoba tolabida wa xya kʼotuk ja bʼa mero styempoʼili.
5 Ja jastik junuk yalunej oj ekʼuk ja Jyoba tolabida wa xkʼot ja bʼa mero styempoʼili. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik ja bʼa 14 bʼa nisán, ja bʼa ixaw judíoʼiki, ja bʼa jabʼil 1513 bʼajtanto bʼa styempo Jesús. Jani ja kʼakʼu jaw ja Dyos ya el libre ja israʼelenyo ja bʼa Egipto. Tsaʼan, ja Moisés stsʼijbʼan yeʼnani ja Jyoba ja maʼ ya el libre «ja bʼa kʼakʼu it» ja bʼa xchʼakulabʼil ja «430 jabʼil» (Éxodo 12:40-42). Ja 430 jabʼilik jaw kʼe bʼa 14 bʼa nisán jabʼil 1943 bʼajtanto bʼa styempo Jesús, yajni kʼe kʼot smeranil ja skʼapjelal yaʼa ja Jyoba sbʼaja yajel koʼuk slekilal ja yintil ja Abrahán (Gálatas 3:17, 18). Tyempoʼik tsaʼan, ja Jyoba yala yabʼ ja Abrahán ja yintili oj ajyuke sakʼan bʼa tuktukil chonabʼ sok oj paxuke mosoʼil sok oj wokolanuke bʼa «400 jabʼil» (Génesis 15:13; Hechos 7:6). Ja 400 jabʼil it kʼe bʼa jabʼil 1913 bʼajtanto bʼa styempo Jesús, yajni ja Ismael och skʼenay ja Isaac. Sok chʼak ja jabʼilik jaw bʼa aji eluke libre ja israʼelenyoʼik ja bʼa Egipto yuja Jyoba (Génesis 21:8-10; Gálatas 4:22-29). Ti wa xkilatik, jitsan jabʼil bʼajtanto ja Jyoba yalunejxa ja mero skʼakʼujil oj ya el libre ja xchonabʼi.
6. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik ja Jyoba oj yakan sakʼan ja xchonabʼi?
6 Ja Josué yeʼnani june ja maʼ el ja bʼa Egipto. Jitsan jabʼilik tsaʼan ya julyi skʼujol ja israʼelenyoʼiki: «¡Ja wego, ilawik! Tʼusanxta skʼana oj chamkon, sok wani xa naʼawex sok spetsanil akʼujolex sok awenteroʼilex, spetsanil ja jastik yalunej ja Jyoba jawa Dyosexi wani xya kʼotuk. Spetsanil chʼakel kʼulaxuk bʼa weʼnlex. Mini jun jasunuk bʼa mi Kʼoteluk smeranil» (Josué 23:2, 14). Ja Jyoba skʼapunej yi ja yaʼtijumiki oj kanuke sakʼan ja bʼa niwan wokoli sok oj yayi ja sakʼanil bʼa tolabida ja bʼa yajkʼachil luʼumi. Wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik ja Jyoba oj ya kʼotuk ja jas skʼapuneji. Ja yuj, ta wa xkʼanatik ajyel sakʼan ja bʼa yajkʼachil luʼumi, jelni tʼilan oj ajyukotik kʼelan jakan.
TA WA XKʼANATIK KANEL SAKʼAN, LA AJYUKOTIK KʼELAN JAKAN
7, 8. a) ¿Jasa wa skʼulan jun talnanum ja bʼa tyempo najate, sok jas wa xnebʼatik? b) ¿Jas wa xbʼobʼ ekʼuk ta ja talnanumi och swayel? Aʼa jun sjejel.
7 Wa xbʼobʼ jnebʼtik jun jasunuk sbʼaja winike wa stalnaye ja chonabʼik bʼa tyempo najate. Ja Jerusalén soka tuk chonabʼiki ayiʼoje bardaʼik ajyi bʼa jel chaʼanik bʼa jachuk ja kontraʼiki mi oj ochuke. Ja talnanumiki wa x-ajyiye tekʼan ja bʼa sat ja bardaʼiki, bʼa jachuk wa xbʼobʼ yil-e spetsanil ja bʼa sjoyanali. Jaxa tuki ti wa xkanye stalnajel ja spwertaʼil ja chonabʼi. Spetsanil ja yeʼnleʼi tʼilan oj ajyuke kʼelan jakan kʼakʼu akwal. Sok yajni xyilawe jakume ja kontraʼiki, tʼilan oj yal-e yabʼ ja ixuk winik ja bʼa chonabʼi (Isaías 62:6). Wani snaʼawe tʼilan mok och swayele sok ajyel kʼelan jakan ja bʼa jastik wan ekʼeli. Ta mi skʼulane, jitsan ixuk winik oj jbʼobʼ chamuke (Ezequiel 33:6).
8 Ja kʼakʼanumik bʼa Roma bʼobʼni ochuke ja bʼa Jerusalén ja bʼa jabʼil 70 bʼa jtyempotiki. ¿Jastal ochye? Ja Josefo, jun tsʼijbʼanum sbʼaja jastik ekʼ sbʼaje ja judíoʼiki, yala ja talnanumik bʼa jun stsʼeʼel ja chonabʼi och swayele. Jachuk ja romanoʼiki ochye, stsikawe ja templo sok xchʼayawe snajel ja chonabʼi. Jani ja it ja stikʼanil ja bʼa mas niwan wokol ma desgrasya ajyiyuj ja ixuk winik judíoʼiki.
9. ¿Jasa mi snaʼawe tʼusan mi spetsaniluk ja ixuk winiki?
9 Ja bʼa jtyempotiki, tʼusan mi spetsaniluk ja gobyernoʼiki ayiʼoje kʼakʼanumik sok yajkʼachil aparatoʼik bʼa stalnajel ja bʼa man wa xkʼot tikʼan ja slujmaleʼi. Jachuk bʼa mini june oj sjom ja slamanil yiʼoj ja paisi. Pe ja gobyernoʼik it mi xyaʼa sbʼaje kwenta ay jun gobyerno ja bʼa satkʼinali bʼa masto jel ja yipi, sok tey bʼa skʼabʼ ja Jesukristo. Bʼa tʼusanxta tyempo, ja gobyerno it oj tiroʼanuk sok spetsanil ja gobyernoʼik ja bʼa Luʼumi (Isaías 9:6, 7; 56:10; Daniel 2:44). Jelxani xkʼanatik akʼotuk ja kʼakʼu jaw sok wa xkʼanatik chapan oj ajyukotik yajni xkʼoti. Ja yuj, kʼelan jakan wala ajyitik sbʼaja jastik yalunejkan oj ekʼuk ja Biblia sok mi xkaʼatikan yaʼteltajel toj lek ja Jyoba (Salmo 130:6).
MOK OCHKAN JWAYELTIK
10, 11. a) ¿Jasunkiluk ja tʼilan oj jtalnay jbʼajtik yuji, sok jas yuj? b) ¿Jas yuj wa xnaʼatik lek ja Dyablo sloʼlunej ja ixuk winik bʼa mi oj snaʼe ja jastik yalunejkan oj ekʼuk ja Biblia?
10 La jpensaraʼuktik bʼa jun talnanum bʼa mini och swayel snajtil ja akwali. Sok tʼusanxta skʼana bʼa oj eluk ja kʼaʼuji ja yeʼn jelxa yajtik ay, ja yuj masxa wokol xyabʼ ja mi oj och swayeli. Jach junxta lajan, ja keʼntiki ayotik sakʼan ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼu wa xkanyuj ja luʼumkʼinal it. Ja yuj, tʼilan oj talnay jbʼajtik bʼa oj ajyukotik kʼelan jakan. ¿Jas yuj? Pes yajni mas mojanxa ay ja chʼakelali, masni wokol ja oj ajyukotik kʼelan jakani. Jelni ajula jbʼajtik ta ochkan jwayeltik ja wego. La kiltik oxe jasunuk bʼa oj bʼobʼ ya och jwayeltik ja bʼa yaʼteltajel ja Dyosi.
11 Ja Dyablo wa sloʼlay ja ixuk winiki. Tʼusan bʼajtanto yuj oj chamuk, ja Jesusi ya julyi skʼujol oxe ekʼele ja snebʼumaniki ja Satanás yeʼn ja «ajualal ja ba mundo» (Juan 12:31; 14:30; 16:11). Ja Dyablo yaʼunej makunuk ja relijyon mi meranuki bʼa sloʼlajel ja ixuk winiki. Ja yuj, ja wego jitsan mi wa snaʼawe ja jastik tsʼijbʼunubʼalkan ja bʼa Biblia bʼa wa sjeʼa jaman lek tʼusanxta skʼana bʼa oj chʼaysnajel ja luʼumkʼinal it (Sofonías 1:14). Chikani lek ja Satanás wa smakayi «juntiro ja spensarei» ja ixuk winiki (2 Corintios 4:3-6). Ja yuj, jitsan mi wa skʼanawe smaklajel yajni wa xcholotik yabʼye mojanxa ja chʼakelali soka Kristo wanxa yajel mandar. Ja yuj, tikʼani wa xyalawe kabʼtik: «Mey jtyempo».
12. ¿Jas yuj jel tʼilan mok ka jbʼajtik loʼlajel yuja Dyablo?
12 Jitsan ixuk winik mi wa skisawe ja jastik yalunej oj ekʼuk ja Biblia. Pe mok katikan ja smodoʼe jaw aya el jganatik. Wani xnaʼatik jas yuj jel tʼilan oj ajyukotik kʼelan jakan. Ja jekabʼanum Pablo yala yabʼ ja smoj-aljeliki: «Huan ni xa naahuex que mi huax naaxi jas mero ora [oj jakuk ja Kajwaltiki]. [...] Qʼuelahuilex jun lagron tac, cuando mi huanucotic smajlajeli, jaʼ ni mero oj jacuc» (kʼuman 1 Tesalonicenses 5:1-6). Soka Jesús yala: «[Chapan ajyanik, pes] cuando mi huanuquex scʼulajel pensar oj jaconi, jaʼ ni mero ora oj jacona» (Lucas 12:39, 40). Ja Satanás mojanxa oj sloʼlay bʼa pilan modo ja ixuk winiki. Oj ya skʼuʼuk ja bʼa luʼumkʼinali ‹oj ajyuk lamanil sok mi jas oj ekʼuk›. Anto, junta chʼaykʼujol oj jakuk ja skʼakʼu ja Jyoba. Ja ixuk winiki jel juntiro oj och xiwele. ¿Jaxa keʼntiki? Chapan la ajyukotik ja bʼa kʼakʼu jaw, mok katikan a-sloʼlayotik ja Dyablo jastalni wa sloʼlay ja tuki. Ja yuj «qʼuelan jacan oj ajyucotic, toj xa oj ajyuc ja jpensartiqui». Bʼa oj jkʼuluktik ja jaw jelni tʼilan oj jpaklaytik kʼakʼu akwal ja Biblia sok spensarajel ja jasa wa xyala kabʼtik ja Jyoba.
ja13. a) ¿Jastal wa sjomo ja spensar ja ixuk winik ja ipal yiʼoj ja luʼumkʼinali? b) ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuluktik bʼa mi oj sjom ja jpensartik ja keʼntiki?
13 Ja ipal yiʼoj ja luʼumkʼinal wa sjomo ja spensar ja ixuk winiki. Ja bʼa jtyempotiki, jitsan ixuk winik wa skʼuʼane mey stʼilanil oj snaʼe sbʼaja Dyosi (Mateo 5:3). Jaʼukto maʼ, ja mas wa spilaweyi ja styempo soka yipe bʼa stajel ja jastik wa skʼapa ja luʼumkʼinali (1 Juan 2:16). Soka bʼa jtyempotiki, jel jitsan ja jastik junuk bʼa wa spaya ja ixuk winik bʼa kechanta skʼulajel ja jastik gusto wa xyabʼyeʼi soka kʼankʼunel yiʼojeʼi (2 Timoteo 3:4). Soka it, wa xchʼay skʼujole ja jasa mas tʼilani sok mi spensarane oj yamigoʼuke ja Dyosi. ¿Jas oj jkʼuluktik bʼa mi oj sjom ja jpensartik ja luʼumkʼinal it? Ja Pablo yala ja yaʼtijumik Dyosi mi sbʼejuk oj waj kʼujoltik skʼulajel ja jas wa xkʼankʼuni kujtiki. Ta jkisatik ja srasoni, mini oj och jwayeltik ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba (Romanos 13:11-14).
Wa xkʼanatik oj stojotik ja yip ja Dyosi, mi jaʼuk ja ipal yiʼoj ja luʼumkʼinal it
14. ¿Jas rason wa xtaʼatik ja bʼa Lucas 21:34, 35?
14 Wa xkʼanatik oj stojotik ja yip ja Dyosi, mi jaʼuk ja ipal yiʼoj ja luʼumkʼinali. Ja Jyoba wa xya makunuk ja yipi bʼa oj skoltayotik bʼa oj kabʼtik stojolil ja jastik ojxta ekʼuki (1 Corintios 2:12) [1] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Pe tʼilan oj ka jkwidadotik. Soka jastik kʼajyel wa xkʼulantik ja bʼa jsakʼaniltiki wa xbʼobʼ stim-otik yaʼteltajel ja Jyoba (kʼuman ja Lucas 21:34, 35). Jujuntik oj yale jel sonsoʼotik yuja wa xkʼuʼantik ayotik xa sakʼan ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu yiʼoj ja luʼumkʼinal it (2 Pedro 3:3-7). Pe mok katikan aya el jganatik. Ay kiʼojtik prebaʼik bʼa wa sjeʼa jaman lek ja chʼakelali jelxani mojan. Ta wa xkʼanatik ja yip ja Dyos a-stojotik, mok katikan wajel ja bʼa tsomjelaliki.
15. ¿Jasa ekʼ sbʼaj ja Pedro, Santiago soka Juan sok jastal oj jbʼobʼ ekʼ jbʼajtik ja jaw ja keʼntiki?
15 Ja jpaltatiki wa xbʼobʼ yiʼotik bʼa mas wokol oj ajyukotik kʼelan jakan. Ja Jesús wa snaʼa mulanumotik sok ay kiʼoj jpaltatik. La jpensaraʼuktik ja jasa ekʼ ja bʼa akwal bʼajtanto yuj oj chamuki. Ja yeʼn mini mulanumuk, pe wani snaʼa tʼilani wa skʼana ja skoltanel ja Jyoba bʼa jachuk toj oj ajyuk. Ja Jesús yala yabʼ ja Pedro, Santiago soka Juan mok wayuke yajni ja yeʼn wan yajelyi orasyon. Pe ja yeʼnle mini yilawe ja stʼilanil ja mok och swayele ja bʼa jutsʼin jaw. ¿Sok jasa ekʼ sbʼajeʼi? Yuja jel yajtik ayeʼi, och swayele. Ja Jesús chomajkil Marcos 14:32-41).
yajtikni ay, pe ja yeʼn mi och swayel bʼa yajelyi orasyon ja sTati. Ja jekabʼanumiki tʼilani jach junxta oj skʼuluke ajyi jastalni ja yeʼn (16. a) Jastalni wa xyala ja Lucas 21:36, ¿jasa yala ja Jesús ja tʼilan oj jkʼuluktik bʼa oj ajyukotik kʼelan jakan?
16 ¿Jasa oj skoltayotik bʼa ajyel kʼelan jakan sok bʼa ajyel chapan ja bʼa skʼakʼuʼil ja Jyoba? Jelni tʼilan oj kʼankʼunukujtik skʼulajel ja bʼa toji. Pe mi malanukta soka jaw. Jujuntik kʼakʼu bʼajtanto yuj oj chamuk ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki tʼilan a-skʼane ja skoltanel ja Jyoba (kʼuman ja Lucas 21:36). Bʼa oj ajyukotik kʼelan jakan ja xchʼakulabʼil ja luʼumkʼinal it, jel tʼilan tolabida oj katikyi orasyon (1 Pedro 4:7).
JEL TʼILAN KʼELAN JAKAN OJ AJYUKOTIK
17. ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa chapan oj ajyukotik ja bʼa jas jelxa mojani?
17 Ja Jesús yala: «Cuando mi jauc huaxa cʼulanex pensari, jaʼ mero cʼacʼu oj [jakon]» (Mateo 24:44). Ja yuj, jel tʼilan tolabida oj ajyukotik chapan. Mini styempoʼiluk slejel ja jastik junuk wa skʼapa ja sluʼumkʼinal ja Satanás. Ja luʼumkʼinal it wa xyala ja jastik junuk it oj bʼobʼ yijankitik gustoʼil. Pe ja keʼntiki wa xnaʼatik mi meranuk. Ja Jyoba soka Jesús wa xyala kabʼtik ja bʼa Biblia ja jas oj bʼobʼ jkʼuluktik bʼa oj ajyukotik kʼelan jakan. Ja yuj, la ajyukotik kʼelan jakan ja jas yalunej oj ekʼuk ja Biblia soka jastal wan kʼotel smeranili. La katik tsatsbʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba sok yajel bʼajtan bʼej ja bʼa jsakʼaniltik ja sGobyerno. Jachuk chapan oj ajyukotik yajni xkʼot stikʼanil ja tyempo (Apocalipsis 22:20). La juljkʼujoltik, kechan jachuk oj kankotik sakʼan ta jach jkʼulantiki.
^ [1] (parrapo 14): Kʼela ja libro El Reino de Dios ya está gobernando, kapitulo 21.