Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

La jletik ja sGobyerno ja Dyosi sok mi jaʼuk ja jastik junuki

La jletik ja sGobyerno ja Dyosi sok mi jaʼuk ja jastik junuki

«Jayujil, aa bajex ja ba scʼab ja Diosi. Jach cʼa huaxa cʼulanex, oj ni ataex ja jastic abajexi» (LUCAS 12:31).

TSʼEBʼOJ 40 SOK 44

1. ¿Jasa stukil yiʼoj ja bʼa jastik wa xmakunikujtiki soka jas wa xkʼanatiki?

KECHANTA tʼusan ja jasa wa xmakunikujtik ja bʼa ajyel sakʼani, jastal jwaʼeltik, jkʼutik sok jun lugar bʼa oj ajyukotik. Pe ja jastik junuk wa xkʼanatiki ojni bʼobʼ kʼot jitsan jastik junuk. Sok jitsan ixuk winik mini wa xkʼot snaʼe ja bʼa jastik junuk wa skʼanawe mini ayuk stʼilanil bʼa oj ajyukotik sakʼan.

2. ¿Jastik junuk wa skʼanawe stajel ja ixuk winiki?

2 Ja ixuk winik bʼa paisik jel stakʼineʼi mini junukxta ja jasa wa skʼanawe soka ixuk winik bʼa paisik mey stakʼineʼi. Bʼa jujuntik lugar, ja ixuk winiki wa skʼanawe jun celular, jun motocicleta ma xen sluʼum. Bʼa tuk lugarik, wa skʼanawe jitsan kʼuʼal bʼa chaʼan stsʼakol, jun naʼits mas niwan ma jun karro bʼa mas chaʼan stsʼakol. Pe chikan bʼa jbʼajtik ma janekʼ takʼin kiʼojtik, ojni bʼobʼ yiʼotik skʼanjel mas jastik junuk bʼa mi xmakunikujtik ma mi xbʼobʼ jtuptik.

TALNABʼAJ SOKA SLEJEL JITSAN JASTIK JUNUK

3. ¿Jasa wa stojolan ja slejel jitsan jastik junuk?

3 ¿Jas wa stojolan ja slejel jitsan jastik junuk? Jani yajelyi mas stʼilanil stajel jastik junuk sok mi jaʼuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Ta kiʼojtik ja modoʼal it, mini gusto oj ajyukotik soka jastik kiʼojtiki sok ojni jkʼantik stajel mas. Chikan machunkiluk ja bʼa keʼntiki oj bʼobʼ koʼuk ja bʼa modoʼal jaw, anima mey kiʼojtik jitsan takʼin ma mi xmanatik jastik bʼa chaʼan stsʼakol. Sok bʼobʼta oj katikan patikajel ja yaʼteltajel ja Dyos ja bʼa jsakʼaniltiki (Hebreos 13:5).

4. ¿Jas yuj wa xya makunuk ja Satanás ja jastik «jel huax payhuani»?

4 Ja Satanás wa skʼana oj jpensaraʼuktik tʼilan oj ajyukujtik jitsan jastik junuk bʼa jachuk oj ajyukotik gusto. Ja yuj, wa xya makunuk ja sluʼumkʼinali soka jastik «jel huax payhuani» bʼa slejel modo bʼa oj ya jkʼantik stajel mas jastik junuk (1 Juan 2:15-17; Génesis 3:6; Proverbios 27:20). Tikʼanxta wa xkilatik sok wa xkabʼtik anunsyoʼik bʼa wa smonowotik bʼa oj jmantik jastik junuk bʼa yajkʼachil. ¿Ay maʼ bʼa jmanunejtik jun jasunuk kechanta yuj tsamal kilatik ma yuj kilatik bʼa jun anunsyo? Ta jachkʼa, bʼobʼta mas tsaʼan kilatik mini meran wa xmakunikujtik. Ta mi xkaʼatikan smanjel jastik bʼa mi xmakunikujtik, ojni bʼobʼ ya wokulanukotik. Ja jastik jaw oj bʼobʼ sjom ja jastal wa xkaʼteltaytik ja Dyosi. Jun sjejel, mixa oj ajyukujtik mas tyempo bʼa spaklajel ja Biblia, xchapjel jbʼajtik sok wajel ja bʼa tsomjeliki, sok elel tikʼan ja bʼa xcholjeli. La ka juljkʼujoltik ja jekabʼanum Juan yala ja luʼumkʼinal it soka jastik wa xkʼankʼuni oj chʼakuk.

5. ¿Jasa oj bʼobʼ ekʼ sbʼaj ja matik wa xchʼaka sbʼaje bʼa stajel mas jastik junuk?

5 Ja Satanás wa skʼana oj katik makunuk ja kiptiki bʼa stajel mas takʼin sok jastik junuk. Sok mi skʼana oj katik makunuk ja kiptiki bʼa yaʼteltajel ja Jyoba (Mateo 6:24). Pe ta kechanta wa xkʼanatik stajel mas jastik junuk bʼa keʼntik, ja jsakʼaniltiki mini oj staʼ stojolil. Ojni kabʼtik mi wantik stajel ja jasa wa xkʼanatiki ma oj jchʼik jbʼajtik wokol sok takʼin. Pe ja mas jel tuki, oj bʼobʼ jchʼaytik ja skʼuʼajel kiʼojtik bʼa Jyoba soka sGobyerno (1 Timoteo 6:9, 10; Apocalipsis 3:17). Ja Jesús yala sbʼaja «huax ocʼ scʼujole ja cosa jumasa» jach jastal ja kʼiʼix bʼa mi xya kʼiʼuk jun inat sok mi wa xya satinuk (Marcos 4:14, 18, 19).

6. ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa jas ekʼ sbʼaj ja Baruc?

6 Pensaraʼan sbʼaja Baruc, ja secretario ja aluman Jeremías. Yajni ja Baruc och sleʼ «jastik junuk bʼa niwakik» bʼa kechanta yeʼn sbʼaj, ja Jyoba ya julyi skʼujol tʼusanxta skʼana bʼa oj chʼayjuk snajel ja Jerusalén. Pe skʼapa oj yakan sakʼan (Jeremías 45:1-5). Ja Baruc mi xbʼobʼ smajlay oj yikan ja jastik yiʼoji, kechantani oj yikan ja sakʼanili. Pes ja Jyoba ojni xchʼaysnajel ja jastik sbʼaj ja ixuk winiki (Jeremías 20:5). ¿Jasa wa xnebʼatik ja bʼa jas ekʼ sbʼaj ja Baruc? Ja wego, jelxa tʼusan skʼana bʼa oj ajuk chʼaysnajel ja sluʼumkʼinal ja Satanás. Ja yuj, mini styempoʼiluk bʼa oj jletik mas jastik junuk. Mokni jmajlaytik ja jastik kiʼojtik ja wego tito oj ajyukujtik yajni x-ekʼ ja niwan wokoli, anima jel chaʼanyabʼalil wa xkilatik (Proverbios 11:4; Mateo 24:21, 22; Lucas 12:15).

Mixani styempoʼiluk bʼa oj jletik mas sok mas jastik junuk

7. ¿Jasa oj kiltik ja bʼa jas jakumi sok jas yuj?

7 Anto, ¿jastal oj jtalnay jbʼajtik ja keʼntiki soka jpamilyatiki sok mi oj katikan ja jasa mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltiki? ¿Jasa oj jkʼuluktik bʼa mi ja oj waj kʼujoltik stajel mas jastik junuk? ¿Jasa oj skoltayotik bʼa mi jel oj chamjkʼujoltik stajel ja jastik junuk wa xmakunikujtiki? Ja Jesús yaʼakitik ja lekil rasonik sbʼaja it ja bʼa sLoʼil bʼa Yaxkʼuli (Mateo 6:19-21). La jkʼumuktik sok la kiltik ja jasa wa xyala ja Mateo 6:25-34. Ja it oj skoltayotik bʼa yiljel jaman lek ja mas tʼilani jani yajel bʼajtan bʼej ja sGobyerno ja Dyosi, sok mi jaʼuk ja jastik junuki (Lucas 12:31).

JA JYOBA WA XYAKITIK JA JASTIK WA XMAKUNIKUJTIKI

8, 9. a) ¿Jas yuj tʼilani mok jel chamjkʼujoltik sbʼaja jastik junuk wa xmakunikujtiki? b) ¿Jasa snaʼunej ja Jesús sbʼaja jas wa xmakuniyuj ja ixuk winiki?

8 (Kʼuman ja Mateo 6:25). Ja Jesús wani snaʼa ja snebʼumaniki cham kʼujol aye sbʼaja jastal oj staʼe ja swaʼele soka skʼuʼe. Ja yuj, ja bʼa sLoʼil bʼa Yaxkʼuli yala yabʼye: «Mi lom xa cʼulanex pensar jastal oj ajyanic». Ja yeʼn wa skʼana oj skoltay bʼa oj yabʼye stojolil jas yuj tʼilan mok cham skʼujole ja jastik junuk it. Anima ja jastik junuk jaw jel tʼilanik, ja Jesús wani snaʼa ta jel xchamskʼujole ja snebʼumaniki, ojni chʼay skʼujole ja bʼa jastik mas ay stʼilanil ja bʼa sakʼanileʼi. Ja Jesús jelni xchamskʼujol sbʼaja snebʼumaniki, ja yuj yala yabʼye ja bʼa sLoʼil bʼa Yaxkʼuli chane ekʼele ja jel xiwela sbʼaj ja jel cham kʼujol oj ajyuke (Mateo 6:27, 28, 31, 34).

9 Pe ¿jas yuj yala ja Jesús mok chamjkʼujoltik sbʼaja jastik junuk jastal ja waʼeli ma ja jkʼutiki? ¿Yuj maʼ mi xmakunikujtik ja jastik junuk it? Wani xmakunikujtik. Sok mini ay smaloʼil ja oj chamjkʼujoltik ta mey kiʼojtik ja takʼin bʼa oj jmantiki. Ja Jesús wani snaʼa, sok wa snaʼa ja jas wa xmakuniyuj ja ixuk winiki. Chomajkil, wa snaʼa wokolni oj ajyuk ja sakʼanile ja snebʼumanik ja bʼa tsaʼanixta kʼakʼuʼiki (2 Timoteo 3:1). Ja bʼa jtyempotiki, jitsan ixuk winik mini staʼawe yaʼtele, soka jastik junuki wan kʼeʼel mas ja stsʼakoli. Sok bʼa jitsan lugar, ja ixuk winik jel pobreʼe sok jel tʼusan ma mi jas yiʼoje bʼa oj waʼuke. Pe ja Jesús wa snaʼa ja sakʼanil jun ixuk winik masni jel tʼilan yuja waʼelali soka kwerpoʼali yuja kʼuʼali.

Ja Jesús yala ja sakʼanil masni jel tʼilan yuja waʼelali soka kwerpoʼali yuja kʼuʼali

10. Jastalni sjeʼa ja Jesús, ¿jasa mas tʼilan oj ajyukujtik ja bʼa jsakʼaniltiki?

10 Ja Jesús sjeʼata yile bʼajtanto ja snebʼumaniki ja yajni skʼulane orasyon a-skʼaneyi ja sTate tey bʼa satkʼinali ja jastik wa xmakuniyujile. Yala a-skʼuluke jachuk: «Ja yaan cʼacʼu aa quiticon ja juaelticoni» (Mateo 6:11). Bʼa pilan ekʼele yala a-skʼuluke jastal it: «Ja yaan cʼacʼu aa quiticon ja juaelticoni» ja janekʼ oj kabʼtikon ja bʼa yan kʼakʼu (Lucas 11:3). Pe ja it mi wa stojolan ja oj jpensaraʼuktik tolabida bʼa stajel ja jastik junuk wa xmakunikujtiki. Ja Jesús sjeʼayi ja snebʼumanik jani mas tʼilan oj skʼane oj jakuk ja sGobyerno ja Dyosi yuja skʼanjel ja jas wa xmakunikujtiki (Mateo 6:10; Lucas 11:2). Bʼa skoltajel ja snebʼumanik bʼa mi mixa jel cham kʼujol oj ajyuke, ja Jesús ya jul skʼujole ja Jyoba wa stalnay spetsanil ja skʼulbʼeni.

11, 12. ¿Jasa wa xnebʼatik sbʼaja jastal wa stalnay ja Jyoba ja yal chaniki? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

11 (Kʼuman ja Mateo 6:26). La jpensaraʼuktik sbʼaja «yalchan jumasa». Anima naka yal chʼinik, jelni xwaʼye. Lekbʼi jun yal chan jach sniwanil jastal keʼntik, masni oj waʼuk yuja keʼntiki. Ja yal chaniki wa xyabʼye tekʼulik, inatik, tuktukil yal chʼin chanik sok yal chuʼupik. Pe ja yeʼnle mini wa stsʼunuwe sok mi wa sjachʼawe, yujni ja Jyoba wa xyayi spetsanil ja jastik wa xmakuni yujileʼi (Salmo 147:9). Ja smeranili, ja yeʼn mini wa xchʼikayi bʼa stiʼ ja swaʼeleʼi. Ja yal chaniki tʼilani oj waj sleʼe. Pe ja swaʼeleʼi tixtani ay bʼa oj bʼobʼ staʼe.

12 Ja Jesús skʼuʼunej lek ta ja Jyoba wa stalnay ja yal chaniki, ojni cha stalnay ja ixuk winiki (1 Pedro 5:6, 7) [1] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Pe jastalni ja yal chaniki, tʼilani oj aʼtijukotik. Tʼilan oj jtsʼuntik ja jwaʼeltiki ma oj aʼtijukotik bʼa stajel ja takʼin bʼa smanjel. Soka Jyoba ojni ya koʼ jlekilaltik soka janekʼ wa xkʼujolantiki. Ta mey kiʼojtik aʼay takʼin ma jwaʼeltik, ja yeʼn oj yakitik ja janekʼ wa xmakunikujtiki. Jun sjejel, bʼobʼta ja tuki oj skʼepkitik ja jastik yiʼojeʼi. Chomajkil ja Jyoba wa xyayi ja yal chaniki jun lugar bʼa oj ajyuke. Skʼulunej sok jun snajel bʼa oj bʼobʼ skʼuluk ja yal sojeʼi. Chomajkil, skʼulunej ja jastik junuki bʼa oj yawe makunuk bʼa skʼuljel ja yal sojeʼi. Jach junxta lajan, ja Jyoba oj bʼobʼ skoltayotik bʼa oj jtatik jun lugar bʼa oj ajyukotik sakʼan soka jpamilyatiki.

13. ¿Jasa wa sjeʼa mas chaʼanyabʼalil ja keʼntiki yuja yal chan jumasaʼ?

13 Yajni ja Jesús yala jastal ja Jyoba wa xyayi swaʼel ja yal chaniki, tsaʼan yala yabʼye: «Iday, yalchane, ¡jauc to ma huenlexi!» (kʼela ja jasa wa xyala ja Lucas 12:6, 7). Yajni yala ja it, bʼobʼta ja Jesús jani wan spensarajel ja bʼa mojanxa oj ya ja sakʼanil bʼa spetsanil ja ixuk winiki. Jachniʼa, ja Jesús mi cham yuja yal chan jumasaʼ ma tuk chante. Cham yuj keʼntik bʼa oj bʼobʼ ajyukotik sakʼan bʼa tolabida (Mateo 20:28).

14. ¿Jasa mi oj bʼobʼyuj jun ixuk winik bʼa chamkʼujolxta ay?

14 (Kʼuman ja Mateo 6:27). Ja Jesús yala mini jun ixuk winik wa xbʼobʼ ya najatbʼuk ja sakʼanili yuja chamkʼujolxta ay soka jastik wa xmakuniyuji. Jaʼi, anima jel xcham jkʼujoltik, mini oj bʼobʼ katik najatbʼuk ja jsakʼaniltiki. Ta jel chamkʼujol wala ajyitik, oj bʼobʼ kokotik chamel sok oj bʼobʼ chamkotik.

15, 16. a) ¿Jasa wa sjeʼakitik sbʼaja Jyoba ja jastal wa stalnay ja yal nichimik bʼa witsi? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo). b) ¿Jasa tʼilan oj jobʼ jbʼajtiki, sok jas yuj?

15 (Kʼuman ja Mateo 6:28-30). Jpetsaniltik jel wa xkʼulantik gusto ajyel kujtik tsamal jkʼutik, mas ja yajni ja bʼa oj kitik bʼa xcholjeli, ja bʼa tsomjelali soka bʼa niwan tsomjelaliki. Anto, ¿tʼilan maʼ oj chamjkʼujoltik bʼa stajel ja jkʼutiki? Yajkʼachil ekʼele, ja Jesús ya julskʼujol ja snebʼumaniki ja Jyoba wa stalnay spetsanil ja skʼulbʼeni. Ja yeʼn ya makunuk ja sjejel sbʼaja «yal nichim ba huitzi». Ja yal nichimiki mini wa stsʼisa ja skʼuʼeʼi. Pe jelni tsamalik skʼeljel sok ja yuj ja Jesús yala «mi ni ja scʼu ja rey Salomoni mi slaja ja jastal ja yelahuil ja yal nichim» jumasaʼ.

16 Pensaraʼan ja jastik yala tsaʼan ja Jesús: «Jel tzamal ja yelahuil huas scʼulan ja Diosi [ja yal nichimiki]. ¡Jauc to ma huenlex mi oj ni scʼuutesexa! Pero ja huenlexi, jel huocol huaxa cʼuanex». Ojni skʼutesotika. Pe ja snebʼumanik ja Jesús wanto skʼana oj ajyuk yujile mas skʼuʼajel (Mateo 8:26; 14:31; 16:8; 17:20). Tʼilani oj sjip skʼujole wani skʼana oj talnajuke yuja Jyoba sok ojni skʼuluk. Tʼilani la jpensaraʼuktik sbʼaja it sok la jobʼ jbʼajtik: «¿Meran maʼ wa xkʼuʼan lek ja Jyoba oj stalnayon?».

¿Meran maʼ wa xkʼuʼantik ja Jyoba oj stalnayotik?

17. ¿Jasa oj sjom ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba?

17 (Kʼuman ja Mateo 6:31, 32). Jitsan ja matik mi xyaʼteltaye ja Dyosi ja wa xwaj skʼujole slejel jitsan takʼin sok jastik junuk. Ta ja keʼntik wa xkʼulantik jastal jaw, ojni jomuk ja jastal wa xkila jbʼajtik soka Jyoba. Wa xnaʼatik yeʼn ja jTatiki sok wa syajtayotik. Sok wani xjipa jkʼujoltik ta jkʼulantik ja jasa wa skʼanakitiki sok xkatik bʼajtan bʼej ja sGobyerno, ja yeʼn ojni yakitik ja jas wa xmakunikujtiki sok mastoni jitsan oj yakitik. Chomajkil wa xnaʼatik ja yamigoʼajel ja Jyoba jani jaw ja wa xya ajyukotik gusto lek sakʼan. Ja it wa skoltayotik bʼa gusto oj ajyukotik soka jkʼutiki soka jwaʼeltik wa xmakunikujtiki (1 Timoteo 6:6-8).

LA KATIK BʼAJTAN BʼEJ JA SGOBYERNO JA DYOSI

18. ¿Jasa wa snaʼa ja Jyoba sbʼaja keʼntiki, sok jasa oj skʼuluk bʼa keʼntik?

18 (Kʼuman ja Mateo 6:33). Ta katik bʼajtan bʼej ja bʼa jsakʼaniltik ja sGobyerno ja Dyosi, ja Jyoba wa skʼapa oj yakitik spetsanil ja jas wa xmakunikujtiki. ¿Jas yuj wa xnaʼatik oj ekʼuk ja jaw? Ja Jesús xcholo ja bʼa Mateo 6:32: «Ja hua Tatex tey ba satqʼuinali huan ni snaa jastic junuca huaxa cʼulanex nesesitari». Ja Jyoba wani snaʼa ja jas wa xmakunikujtiki bʼajtanto yuj oj jnatik ja keʼntiki (Filipenses 4:19). Ja yeʼn wa snaʼa jas kʼuʼalik oj makunukujtik mas tsaʼan. Chomajkil wa snaʼa jas tikʼe waʼelal wa xmakunikujtik. Sok wa snaʼa ja jpamilyatik wa skʼana jun lugar bʼa oj ajyuke sakʼan. Yeʼn oj yakitik ja jasa meran wa xmakunikujtiki.

19. ¿Jas yuj mok chamjkʼujoltik sbʼaja jasa oj bʼobʼ ekʼuk ja bʼa tyempo jakumto?

19 (Kʼuman ja Mateo 6:34). Pilan ekʼele ja Jesús yala yabʼ ja snebʼumaniki: «Mix cham acʼujolex». Ja Jyoba ojni yakitik ja jas wa xmakunikujtik kʼakʼu kʼakʼu. Ja yuj, mok jel chamjkʼujoltik ja jas oj bʼobʼ ekʼuk ja bʼa tyempo jakumto. Ta jel xcham jkʼujoltik, ojni bʼobʼ jipjkʼujoltik bʼa keʼntikta sok mi jaʼuk ja Jyoba. Soka it ojni sjom ja jastal wa xkila jbʼajtik soka yeʼn. Ja yuj, la jipjkʼujoltik tsʼikan lek bʼa Jyoba (Proverbios 3:5, 6; Filipenses 4:6, 7).

TA KATIK BʼAJTAN BʼEJ JA SGOBYERNO, JA JYOBA OJ STALNAYOTIK

¿Oj maʼ bʼobʼ kitik jun jsakʼaniltik bʼa mi chaʼanyabʼaliluk bʼa mas oj waj jkʼujoltik ja sGobyerno ja Dyosi? (Kʼela ja parrapo 20).

20. a) ¿Jasa kʼelsatik oj bʼobʼ ajyukawuj ja bʼa yaʼteltajel ja Jyoba? b) ¿Jasa oja kʼuluk ja weʼn bʼa ajyelawuj juna sakʼanil bʼa mi jel chaʼanyabʼaliluk?

20 Jelni triste yiljel ta mi xkaʼteltaytik ja Jyoba sok spetsanil ja kiptik yuj jaʼ wantik slejel mas sok mas jastik junuk. Jaʼukto maʼ, tʼilan oj katikyi ja bʼa mas lek ja bʼa keʼntik ja Jyoba. Oj bʼobʼ ajyukujtik jun jkʼel jsatik. Jun sjejel, ¿oj maʼ bʼobʼ wajkotik bʼa jun kongregasyon bʼa wa skʼana mas cholumanik? ¿Oj maʼ bʼobʼ ochkotik jastal precursor? Ta precursor xa ayotik, ¿oj maʼ bʼobʼ wajkotik ja bʼa Eskwela bʼa Cholumanik sbʼaja sGobyerno ja Dyosi? ¿Oj maʼ bʼobʼ wajkotik koltanel bʼa Betel ma bʼa jun naʼits bʼa wa sutxi juʼunik? ¿Oj maʼ bʼobʼ jkʼap jbʼajtik bʼa koltanel ja bʼa lugarik wa xtojbʼi bʼa yajel kʼeʼuk Naʼitsik bʼa Tsomjelal? La jpensaraʼuktik sbʼaja jastik junuk oj jtukbʼestik bʼa oj kitik jun jsakʼaniltiki bʼa mi chaʼanyabʼaliluk. Jachuk oj ajyukujtik mas tyempo sok kiptik bʼa yaʼteltajel ja sGobyerno ja Dyosi. Ja rekwagro « Jastal yijel juna sakʼanil bʼa mi jel chaʼanyabʼaliluk» wa xyakitik jujuntik rasonik. La jkʼantikyi ja Jyoba a-skoltayotik bʼa yiljel ja jasa tʼilan oj jkʼuluktiki. Tsaʼan, la jtukbʼestik ja bʼa jastik tʼilan oj jtukbʼestiki.

21. ¿Jasa oj skoltayotik bʼa oj mojxukotik mas soka Jyoba?

21 Ja Jesús sjeʼakitik oj katik bʼajtan bʼej ja sGobyerno ja Dyos ja bʼa jsakʼaniltiki. Ta jach wa xkʼulantik, mixani jel chamkʼujol oj ajyukotik ja bʼa jastik wa xmakunikujtiki. Ojni jipjkʼujoltik yeʼn oj stalnayotik. Chomajkil, oj jnebʼtik jastal oj kom jbʼajtik sok mi oj jmantik spetsanil ja jastik wa skʼapakitik ja luʼumkʼinal it, anima ay kiʼojtik stsʼakol bʼa smanjel. Spetsanil ja it oj skoltayotik bʼa mojxel mas soka Jyoba. Yijel jun jsakʼaniltik bʼa mi jel chaʼanyabʼaliluk oj skoltayotik bʼa oj ajyukotik toj soka Jyoba sok bʼa oj jtatik ja sakʼanil bʼa tolabida, jastalni skʼapunejkitik (1 Timoteo 6:19).

^ [1] (parrapo 12): Ay ekʼele, jujuntik ja yaʼtijum ja Jyoba mey jitsan swaʼele. Bʼa oj kabʼtik stojolil jas yuj ja Jyoba wa xyaʼakan aʼekʼuk ja jaw, kʼela ja xetʼan «Preguntas de los lectores» bʼa La Atalaya bʼa 15 bʼa septiembre bʼa 2014, slam 22.