1, 2. Yajni wa xkʼumantik ja Mateo 24:14, ¿jastik sjobʼjel wa x-ajyi?

JA Jesús yalakan ja bʼa stsaʼanilxta kʼakʼu ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyos oj cholxuk yabʼye yibʼanal ja ixuk winiki (Mateo 24:14). Ja bʼa jtyempotiki, ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wani xnaji jbʼajtik yuja wa xcholotiki. Jujuntik ixuk winik wani skʼulan gusto ja lekil rason wa xcholotiki. Sok ayni tuk mi lek xyilawe, pe ama jachuk wani skisawe ja aʼtel wa xkʼulantiki. ¿Wan maʼ xbʼobʼ kaltik kechantani ja Taʼumantiʼik wane skʼulajel ja aʼtel yalakan ja Jesús? ¿Jas yuj jach mero wa xkalatiki?

² Jitsan relijyonik wa xyalawe bʼa wanebʼi xcholjel ja rason bʼa Jesús. Bʼa yeʼnle, ja xcholjeli jani yajel ekʼ jun najtil sloʼile ja bʼa iglesya, bʼa telebisyon ma bʼa Internet. Jaxa bʼa jujuntik ixuk winik, ja xcholjeli jani yaljel yabʼye ja tuk jastal snaʼawe sbʼaj ja Jesús. Sok bʼa tuk, xcholjel jani skoltajel ja matik ay snesesida ma koltanele jastal loktor, enpermera ma maestro. Pe ¿jani maʼ ja tikʼe aʼtelik  jaw yalakan ja Jesús oj kʼulaxuk ja bʼa xcholjeli?

3. Jastalni wa xyala ja Mateo 28:19, 20, ¿jas chane jasunuk tʼilan oj skʼuluke ja snebʼumanik ja Jesús?

³ ¿Wan maʼ skʼana ja Jesús bʼa kechan oj kan smajlaye ja ixuk winik ja snebʼumaniki? Miyuk, pes ja yajni sakʼwita yala yabʼ ja jitsan snebʼumaniki: «Caaxic, cax ja ba spetzanil ja lugari ba jachuc oj och jnebumanil ja cristiano jumasa. Ti xa cʼulanex bautizara [...]. Jeahuic ba oj scʼuuque spetzanil ja jmandari» (Mateo 28:19, 20). Jastalni wa xkilatik, ja nebʼumanik bʼa Jesús tʼilan oj yawe och nebʼumanil ja tuki, oj yawe yiʼ jaʼ sok oj sjeʼeyi. Pe bʼajtan tʼilani oj waj sleʼe ja ixuk winiki. Jun paklanum bʼa Biblia yala jujune ja kʼuʼuman Dyos tʼilani oj wajuk ja bʼay ja ixuk winiki, ama tʼilan oj skʼuts-e jun bʼej ma jun niwan mar (Mateo 10:7; Lucas 10:3).

4. ¿Jasa tʼilan skʼulajel ja bʼa ‹slukbʼajel ja ixuk winik›?

⁴ ¿Wan maʼ smajlay ja Jesús bʼa kechan stuchʼil oj xchol-e ja snebʼumaniki? ¿Ma wa skʼana bʼa spetsanile oj xchol-e pe jach jun modo tsoman? Chikani lek jun kʼuʼuman Dyos mini oj bʼobʼ xcholyabʼ stuchʼil ja ixuk winik «ba spetzanil ja lugari». Ja yuj tʼilani tsoman oj ajyuke. Jani jaw ja jas kʼan yal ja Jesús yajni yala yabʼ ja snebʼumanik bʼa «sleejel jan ja cristiano [slukbʼajel ja ixuk winik, TNM]» (kʼuman ja Mateo 4:18-22). Pe ¿jas mero kʼan yal? Mi kʼan yal oj kʼotuke jastal jun lukbʼuman chay bʼa kechan oj smajlay oj jak syam ja chay ja yansuelo. Jani wa stojolan ja lukbʼumanik chay bʼa wa xyawe makunuk enubʼik ja bʼa yajel el chayi. Ja tikʼe yajel el chay it wani skʼana jitsan ixuk winik oj aʼtijuke tsats lek sok oj ajyuke lek tsoman sok lajan (Lucas 5:1-11).

5. ¿Jas chane sjobʼjel tʼilan oj katikyi sjakʼjel, sok jas yuj?

⁵ Ta wa xkʼana oj jnatik matik wane xcholjel ja lekil rasoni, tʼilan oj jakʼtik ja sjobʼjelik it:

• ¿Jas rason tʼilan oj xchol-e ja snochumanik ja Jesús?

• ¿Jasa oj nikjukeyuj bʼa oj xchol-e?

• ¿Jastik modoʼalik oj yawe makunuk?

• ¿Bʼa man oj kʼotuk ja xcholjeli, sok janekʼ tyempo oj albʼuk?

Ja sjakʼjeliki oj ya jnatik snajel matik wane skʼulajel ja aʼtel it bʼa wa xbʼobʼ ya staʼ sakʼanil ja ixuk winiki. Soka it wa stsatsankʼujolanotik bʼa mi oj katikan xcholjel (1 Timoteo 4:16).

6. ¿Jas yuj wa xkalatik ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wane xcholjel ja lekil rason yalakan ja Jesús?

⁶ (Kʼuman ja Lucas 4:43). Ja Jesús xcholo sbʼaja wa «scʼulan mandar ja Diosi». Soka yeʼn wa skʼana ja snebʼumaniki a-xchole ja junxta rason it. ¿Jas relijyon wan skʼulajel ja aʼtel it? Kechantani ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Ja it wani snaʼawe  ja matik cha mi skʼanawe. Jun sjejel, la kiltik jasa aljiyabʼ jun Taʼumantiʼ yuj jun winik bʼa waj misionero sok sacerdote. Ja yeʼn yala ajyelbʼi bʼa jitsan país sok bʼa jujune ja paisik wanbʼi sjobʼoyi ja Taʼumantiʼik jas rason jawa xcholoweʼi. Ja winiki yala: «Jelni sonsoʼe yibʼanale, pes junxtani ja jas wa sjakʼaweʼi: ‹Jani ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi›». Ja jas yala ja winik it wa sjeʼa mini sonsoʼukotik, wani sjeʼa tsomani ayotik yujni kʼotelotik meran snochuman ja Jesús (1 Corintios 1:10). Ja rebista it jani mero wa staʼa tiʼal sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Pes wa sbʼiʼilan Ja Juʼun Cholumani. Wan Yaljel sbʼaja sGobyerno ja Jyoba. Wan elel bʼa 254 kʼumal, sok wan kʼulaxel imprimir junuk 59 miyon bʼa jujune número. Ja Juʼun Cholumani jani ja rebista mas pilubʼal ja bʼa luʼumkʼinali.

7. ¿Jas yuj wa xkalatik ja olomalik bʼa relijyon mini stojoliluk ja jas wa xcholowe?

⁷ Ja olomalik bʼa Iglesyaʼik mini xcholowe ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (kʼela ja rekwagro «Jas wa stojolan»). Pe ta staʼawe kʼa tiʼal, jitsan wa xyalawe jun jasunuk tey bʼa kojoltik (Lucas 17:21). Mini wa sjeʼawe bʼa kʼotel jun Gobyerno tey bʼa satkʼinal sok ja sMandaranumi jaʼa Jesukristo. Wani staʼawe tiʼal bʼa Jesús pe ja bʼa sKʼakʼujil pojki ma ja bʼa Yaʼal Kʼinali. Mini wa sjeʼawe ja Gobyerno it yeʼn oj stojbʼes ja wokolik ja bʼa luʼumkʼinali sok mojanxa oj xchʼaysnajel ja jastik mi lekuk ja bʼa Luʼumi (Apocalipsis 19:11-21). Chikani lek mini snaʼawe ja jas oj skʼuluk ja Jesús jastal Mandaranum ja bʼa sGobyerno ja Dyosi. Sok yuja mi xyabʼye stojolil jasunkiluk ja rason bʼa Jesús, ja yuj mini xcha yabʼye stojolil jas yuj tʼilan oj cholxuki.

8. ¿Jasa mi sbʼejuk oj kʼulaxuk ja bʼa xcholjeli?

⁸ Ja snochumanik ja Jesús mini xbʼobʼ xchol-e bʼa oj skʼuluke ganar takʼin ma bʼa oj yawe kʼeʼuk niwak tsamalik naʼits. Ja Jesús yala: «Acʼubal ni ahuilexa y mi amanunejuquex. Jayuj mi sbejuc oja cʼuluquex cobrar» (Mateo 10:8). Ja yuj ja xcholjeli mini oj ilxuk jastal jun negosyo (2 Corintios 2:17). Ja snochumanik ja Jesús mini xbʼobʼ skʼan-e stsʼakole yuja wa xcholoweʼi (kʼuman ja Hechos 20:33-35). Anima ja jas yala ja Jesús chikani lek, jitsan relijyon jani wa xwaj skʼujole skʼanjel takʼin bʼa stalnajel ja yiglesyaʼe sok bʼa stupjel ja matik olomalyujile ma ja yaʼtijumiki. Ja yuj, jitsan olomalik bʼa relijyon jelxa kʼeyeta riko (Apocalipsis 17:4, 5).

9. ¿Jastal wa sjeʼawe ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba bʼa stojolni ja jas wa xnikjiye bʼa xcholjeli?

⁹ ¿Jaxa taʼumantiʼik bʼa Jyoba? ¿Wan maʼ skʼanawe takʼin ja bʼa stsomjeleʼi ma ja bʼa niwak stsomjeleʼi? Miyuk. Ja yaʼteleʼi jani wa xkʼulaxi soka takʼin wa xyaʼawe sok spetsanil skʼujole ja ixuk winiki (2 Corintios 9:7). Anima mi xtupjiye yuja wa sjeʼawe bʼa Biblia, pe ja jabʼil ekʼi tʼusan mi junuk 2,000 miyon  ora skʼulane ja bʼa xcholjeli sok mas ja bʼalune miyon estudio bʼa Biblia bʼa jujune ja ixaw. Gustoni lek wa xyawe makunuk ja stakʼine bʼa skʼulajel ja aʼtel it. Jun paklanum yala sbʼaja mero yaʼtele wa skʼulane ja Taʼumantiʼiki jani ja xcholjeli soka sjejeli. Sok cha yala ja Taʼumantiʼiki mini ayiʼoje olomalik bʼa wa stupuwe. Pe yuja mi wala tupjitik ja bʼa xcholjeli, ¿jasa wa snikawotik bʼa skʼulajel? Yujni wa xyajtaytik ja Jyoba sok ja ixuk winiki. Ja it jani wan kʼotel ja jas alxikan ja bʼa Salmo 110:3 (kʼuman).

10. ¿Jastik modoʼal yawe makunuk ja Jesús soka snebʼumanik ja bʼa xcholjeli?

¹⁰ ¿Jastik modoʼal yawe makunuk ja Jesús soka snebʼumanik ja bʼa xcholjeli? Wajyeni bʼa chikan jas lugar bʼa ay ixuk winik. Jun sjejel, xcholowe bʼa bʼejik sok bʼa merkadoʼik. Sok cha wajye bʼa naʼits naʼits (Mateo 10:11; Lucas 8:1; Hechos 5:42; 20:20). Ja xcholjel ekʼ lajan bʼa naʼitsaltik bʼa jun modo tsoman wani xbʼobʼ cholxukyabʼ yibʼanal ja ixuk winiki.

11, 12. Yajni wa xcholxi ja lekil rasoni, ¿jasa stukil wa skʼulane ja olomalik bʼa Iglesya soka taʼumantiʼik bʼa Jyoba?

¹¹ ¿Sok jasa wa skʼulane ja olomalik bʼa Iglesya? ¿Wan maʼ xcholowe ja lekil rason jastal ja Jesús? Tʼusan mi spetsaniluke masni lek xyabʼye stupjel ja matik olomalyujile bʼa oj yawe ekʼ loʼilik. Pe ja it mi xcholowe bʼa oj yawe och nebʼumanik, jastalni skʼulan ja Jesús. Kechanta wa skʼanawe bʼa mok ajukekan yuja smojeʼi. Ayni ekʼele sleʼuneje modo bʼa slokjel ja smoje bʼa a-xchol-e. Jun sjejel,  ja bʼa jabʼil 2001, ja papa Juan Pablo II yala bʼa jun karta jabʼi ja katolikoʼiki tʼilani oj xchol-e jastal ja jekabʼanum Pablo, bʼa yala: «¡Jelni ajula jbʼaj ta mi jcholo ja Evangelio!». Ja Papa cha yala mi kechanuk oj xchol-e jujuntik ja matik jel chapani, sbʼejni spetsanil ja matik wa xwaj ja bʼa Iglesya. Pe jelni tʼusan ja maʼ skisa.

¹² ¿Jaxa taʼumantiʼik bʼa Jyoba? Kechantani yeʼnle wa xcholowe ja Jesús wanxa yajel mandar jastal Mandaranum masan 1914. Bʼa yeʼnle, ja mas tʼilan ja bʼa sakʼanile jani ja xcholjeli, jastalni yalakan ja Jesús (Marcos 13:10). Jun libro bʼa wa staʼa tiʼal sbʼaja relijyonik yala ja xcholjeli jelni xyilawe stʼilanil ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Cha yala ja yeʼnleʼi wani skoltaye ja matik mey swaʼeli, ja matik stuchʼil aye ma maloʼay, pe mi xchʼay skʼujole ja aʼtel mas tʼilan bʼa yeʼnle jani xcholjel sbʼaja xchʼakelal ja luʼumkʼinal it sok jasa tʼilan oj kʼulaxuk bʼa kanel sakʼan. Sok jachukniʼa. Ja Taʼumantiʼiki wantik xcholjel ja rason it sok yajel makunuk ja junxta modoʼal ya makunuke ja Jesús soka snebʼumaniki.

13. ¿Bʼa masan oj kʼotuk ja xcholjeli?

¹³ Ja Jesús yala ja snebʼumaniki ojni xchol-e sok oj sjeʼe ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi bʼa «cada lugar». Sok cha yaʼa ja mandar bʼa ayawe och nebʼumanik «ba spetzanil ja lugari» (Mateo 24:14; 28:19, 20). Ja yuj ja nochumanik bʼa Jesús tʼilani oj xchol-e ja lekil rasoni bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinali.

14, 15. ¿Jas yuj wa xkalatik ja janekʼ wan kʼulaxel ja bʼa xcholjeli wani kʼotel ja jas yalakan ja Jesús? (Kʼela ja potoʼik bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹⁴ Jastalni kilatikta, ja Jesús yalakan ja lekil rason bʼa sGobyerno ja Dyosi ojni cholxuk bʼa yibʼanal ja Luʼumi. ¿Jas yuj wa xbʼobʼ kaltik wani kʼotel ja it? Ja bʼa Estados Unidos, ja Iglesyaʼiki ayiʼoje junuk 600,000 olomalik. Pe ja bʼa país it ayni junuk 1,200,000 taʼumantiʼik bʼa Jyoba bʼa wane xcholjel ja rason bʼa Jesús. Sok bʼa yibʼanal ja luʼumkʼinali ay junuk 400,000 sacerdote katoliko, pe ay mas ja waxake miyon Taʼumantiʼik bʼa wane xcholjel bʼa 240 paisik sok lugarik. Chikani lek ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wane xcholjel bʼa sutanal ja Luʼumi. Soka it wani xyiʼaj stoyjel ja Jyoba (Salmo 34:1; 51:15).

¹⁵ Ja skʼel sat ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba jani xcholjelyabʼ chikan maʼ ixuk winik ja janekʼ xbʼobʼi bʼajtanto oj jakuk ja chʼakelali. Bʼa oj bʼobʼuk ja it, jsutunejtikon sok kaʼunejtikon eluk jitsan miyon libroʼik, rebistaʼik, tratadoʼik sok lokjelalik bʼa mas ja 700 kʼumal. Sok mini xkʼanatikon stsʼakol ja juʼunik wa xkʼapatikoni. Ja jabʼil ekʼi katikon el 4,500 miyon juʼunik bʼa Biblia. Chomajkil kaʼunejtikon eluk mas ja 200 miyon kopya ja bʼa Traducción del Nuevo Mundo de las Santas Escrituras bʼa mas ja 130 kʼumal. Sok jaxa jsitiotikon bʼa Internet elelxa bʼa mas ja 750 kʼumal. Ja Taʼumantiʼiki kechanta yeʼnle wane skʼulajel ja aʼtel it jel chamyabʼjeli.

16. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wane koltajel yuja yip ja Dyosi?

¹⁶ ¿Janekʼ oj albʼuk ja xcholjel yalakan  ja Jesús? Ja yeʼn yala oj kʼot tikʼan masan xjak ja chʼakelali. Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba wanotik xcholjel ja bʼa yan jtyempotiki yujni wa skoltayotik ja yip ja Dyosi (Hechos 1:8; 1 Pedro 4:14). Jujuntik ixuk winik bʼa relijyon wa xyalawe cha wa xkoltajiye yuja yip ja Dyosi. Pe ¿wane maʼ xcholjel ja bʼa jtyempotiki? Jujuntik sleʼuneje modo bʼa xcholjel jastal wa skʼulane ja Taʼumantiʼiki, pe mini bʼobʼelyujile. Tuk wani skʼana oj xchol-e, pe bʼa bʼisubʼal tyempo. Sok tuk wa xwajye bʼa naʼits naʼits, pe mini ja wa xcholowe ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Ja yuj mini wanuke skʼulajel ja aʼtel kʼe skʼuluk ja Jesús.

17, 18. a) ¿Jas yuj wa xkalatik ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba yeʼnle ja matik wane xcholjel ja lekil rasoni? b) ¿Jastal wan lajxelkujtik skʼulajel ja aʼtel it?

¹⁷ Ta ka juljkʼujoltik, ¿matik wane xcholjel ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi? Kechantani ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. ¿Jas yuj wa xkalatik jachuki? Bʼajtan, yujni stojolil ja rason wantik xcholjeli, pes jani ja rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi. Xchabʼil, yujni stojolil ja modoʼal wantik yajel makunuki, bʼa jani wajel slejel ja ixuk winiki. Yoxil, yujni stojolil ja jas wa snikawotik skʼulajel, bʼa jani ja wa xyajtaytik ja Jyoba soka ixuk winiki. Xchanil, yujni ja kaʼteltik kʼotel bʼa yibʼanal ja Luʼumi, pes wa xcholotik bʼa yibʼanal ja lugarik sok kʼumalik. Sok sjoʼil, yujni mini oj katikan xcholjel masan xjak ja chʼakelali.

¹⁸ Jelni tsamal yiljel jastal ja xchonabʼil ja Jyoba wane xcholjel ja lekil rason ja bʼa stsaʼanilxta kʼakʼu it. ¿Pe jastal wan lajxelkujtik skʼulajel ja aʼtel it? Ja jekabʼanum Pablo yala ja Dyosi wa skoltayotik sok wa snikawotik sok wa xyaʼa kiptik bʼa skʼulajel (Filipenses 2:13). Ja yuj la jkʼantikyi ja Jyoba bʼa aya kiptik skʼulajel ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki bʼa mok katikan xcholjel ja lekil rasoni (2 Timoteo 4:5).