1, 2. a) ¿Jastal wa xyilawe ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba sbʼaja Biblia? b) ¿Jas xetʼan bʼa Biblia mas jelxa kʼulan gusto ja weʼn?

JA TAʼUMANTIʼIK bʼa Jyoba wa xyajtaytikon ja Biblia. Ja libro it jel wa xyaʼa kulan jkʼujoltikon, wa xyakitik jun smajlajel sok jun tojelal bʼa wa xbʼobʼ jip jkʼujoltikon (Romanos 15:4). Mey yiʼojan spensar bʼa ixuk winik. Jani ja «yabal ja Diosi» (1 Tesalonicenses 2:13).

² Bʼobʼta kibʼanaltik ay xetʼanik bʼa Biblia bʼa mas jel xkʼulantik gusto. Jastal ja Mateo, Marcos, Lucas sok Juan, yujni wa sjeʼa ja tsamalik modo yiʼoj ja Jyoba soka Jesús (Juan 14:9). Sok tuk jel skʼulane gusto ja Apocalipsis, bʼa alubʼalkan jastik junuk ‹ojtoni ekʼuk› (Apocalipsis 1:1). Sok jitsan wa x-aji kulan skʼujole ja juʼunik bʼa Salmo, sok tuk jel tsamal xyilawe ja lekil rasonik wa xyala ja libro bʼa Proverbios. Chikani lek ja Biblia kʼotelni jun libro bʼa yibʼanal ja ixuk winiki.

3, 4. a) ¿Jastal wa xkilatik ja juʼuntiki? b) ¿Matik wa xkʼot sbʼaje ja juʼuntiki?

³ Yuja wa xyajtaytik ja Biblia, cha wani xyajtaytik  spetsanil ja juʼunik wa x-ajikitiki, yujni tini elel bʼa Biblia. Ja libroʼik, poyetoʼik, rebistaʼik soka tuk juʼuniki jani ja jastik junuk ma waʼelalik wa xyaʼa ja Jyoba (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Wa skoltayotik bʼa kʼotel lekil yamigo ja Jyoba sok bʼa ajyel tsats ja bʼa skʼuʼajeli (Tito 2:2).

⁴ Jitsan ja bʼa juʼuntiki jani sbʼaje spetsanil ja Taʼumantiʼiki. Tuk jani sbʼaje bʼa jun tsome ixuk winik, jastal ja keremtik akʼixuk ma ja nantataliki. Sok tʼusan mi yibʼanal ja artikuloʼik sok bideoʼik ja bʼa sitio bʼa Internet jani sbʼaja ixuk winik mi Taʼumantiʼuke. Spetsanil ja juʼunik it wa sjeʼa ja Jyoba yaʼunej kʼotuk ja skʼapjelal bʼa yajel jitsan waʼelal bʼa spetsanil ja ixuk winiki (Isaías 25:6).

5. ¿Jasa wa xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek?

⁵ Tʼusan mi jpetsaniltik wa xkʼanatik ajyelkujtik mas tyempo bʼa skʼumajel ja Biblia soka juʼuniki. Ja yuj, bʼobʼta bʼa jujune ja juʼuntiki tuktukil ja janekʼ tyempo wa xpilatik bʼa spaklajel. Pe wani xbʼobʼ jkʼuʼuktik lek ja Jyoba jel wa xgustoʼaxi ta wa xkatik makunuk ja jtyempotiki bʼa skʼumajel sok spaklajel ja Biblia soka juʼuntiki (Efesios 5:15, 16). Pe ayni jun jasunuk xiwela sbʼaj bʼa tʼilan oj jtalnay jbʼajtik. La kiltik jasunkiluka.

6. ¿Jasa wa xbʼobʼ stimotik bʼa mi oj katik el slekilal ja waʼelal wa xyakitik ja Jyoba?

⁶ Ta mi xtalnay jbʼajtik, oj bʼobʼ yiʼotik och spensarajel bʼa ayni xetʼanik ja bʼa Biblia ma bʼa jujuntik juʼuntik mi jas sjeʼakitik. Jun sjejel, ¿jas oj jkʼuluktik ta bʼa jun xetʼan bʼa Biblia mini xbʼobʼ katik makunuk ja bʼa jas wan ekʼel jbʼajtiki? ¿Ma jasa oj jkʼuluktik ta bʼa jun juʼun mi keʼn wan kʼotel jbʼajtik? ¿Kechan maʼ oj jkʼumtik sok mi oj katikyi stʼilanil? ¿Ma mini tʼun oj jkʼumtik? Anto ojni jchʼaytik ja jas wan yaljel kabʼtik ja Jyoba bʼa jelni oj skoltayotik. ¿Jastal oj talnay jbʼajtik soka tikʼe pensar jaw? La ka juljkʼujoltik spetsanil ja juʼuni jani wan yajelkitik ja Jyoba. Ja Biblia wa xyala: «Keʼnon ja Jyoba wa Dyosi, ja Maʼ wa sjeʼawi bʼa wa lekilal weʼna» (Isaías 48:17). Ja bʼa artikulo it oj kiltik oxe jasunuk bʼa oj skoltayotik bʼa jachuk oj katik el jitsan slekilal ja waʼelalik wan yajelkitik ja Jyoba.

7. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jkʼumuktik ja Biblia sok jun jpensartik jaman?

⁷ La jkʼumuktik sok jun jpensartik jaman. Jujuntik xetʼan bʼa Biblia tsʼijbʼaxi bʼa oj kʼot sbʼaj june ma bʼa tuktukil ixuk winik. Pe ja Biblia wa xyala jaman lek «yibʼanal ja sju‘unil ja jtatik dyosi. akʼubʼal ki‘tik yuj ja yip [...] ja dyosi. wa xmakuni bʼa oj sje‘ ki‘tik» (2 Timoteo 3:16, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Ja yuj, jel tʼilan oj jkʼumuktik ja Biblia sok jun jpensartik jaman lek (kʼela ja rekwagro «¿Jas wa stojolan?»). Jun sjejel, jun jmoj-aljeltik wa xyala bʼa wa sleʼa modo jitsan jas oj jejukyi bʼa jun ita xetʼan bʼa Biblia. Soka jaw wa xkoltaji bʼa stajel jastik junuk bʼa mi pasiluk yiljel. Ja yuj, bʼajtanto oj jkʼumuktik ja Biblia, la jkʼantikyi ja Jyoba a-skoltayotik bʼa ajyelkujtik jun jpensartik jaman sok bʼa oj yakitik jbiboʼiltik bʼa stajel ja jas wa skʼana oj sjekitik (Esdras 7:10; kʼuman ja Santiago 1:5).

8, 9. a) ¿Jastik sjobʼjelik oja waʼabʼaj yajni wana skʼumajel ja Biblia? b) ¿Jasa wa sjeʼa ja Jyoba sbʼaja lista ja bʼa jas tʼilan oj skʼuluke ja ansyanoʼiki?

 ⁸ La ka jbʼajtik sjobʼjelik. Yajni wana skʼumajel ja Biblia, aʼabʼaj ja oxe sjobʼjelik it: «¿Jasa wa sjeʼaki ja it sbʼaja Jyoba? ¿Jastal oj ka makunuk ja bʼa jsakʼanil ja jas wanon skʼumajeli? ¿Jastal oj ka makunuk ja jas wanon snebʼjel bʼa skoltajel ja tuki?». Ta wa xpensaraʼantik sbʼaja sjobʼjelik it, masni oj katik el slekilal ja skʼumajel ja Biblia. La kiltik jun sjejel. Ja Biblia wa xyala jujuntik jas tʼilan oj skʼuluke ja ansyanoʼik bʼa kongregasyon (kʼuman ja 1 Timoteo 3:2-7). Pe tʼusan mi jpetsaniluktik mini ansyanoʼukotik. Ja yuj bʼobʼta oj jpensaraʼuktik ja bersikuloʼik it mini jel xmakunikujtik. Pe la katik makunuk ja oxe sjobʼjel ja bʼa parrapo it bʼa yiljel ja xetʼan it bʼa Biblia ojni katik el slekilal.

⁹ «¿Jasa wa sjeʼaki ja it sbʼaja Jyoba?». Ja lista bʼa jas tʼilan oj skʼuluke ja ansyanoʼiki wa sjeʼakitik ja Jyoba wa smajlay bʼa ojni skʼuluke ja jas wa xyala ja yeʼn. ¿Jas yuj? Yujni ja kongregasyoni jel chaʼanyabʼalil xyila. Ja Biblia wa xyala ‹jani stupunej sok ja xchikʼel ja Yunini› (Hechos 20:28). Ja yuj ja Jyoba wa smajlay ja ansyanoʼiki akʼotuke jun lekil sjejel. Chomajkil, ojni yaweyi kwenta sbʼaja jastal wa xyilawe ja smoj-aljelik bʼa kongregasyon. Ja Dyos wa skʼana mok xiwkotik  sbʼaja stalnanel ja ansyanoʼiki (Isaías 32:1, 2). Jastalni wa xkilatik, ja lista it wa sjeʼakitik ja Jyoba jelni xchamskʼujol jmoktik.

10, 11. a) ¿Jastal wa xkatik el slekilal spaklajel ja lista sbʼaja ansyanoʼiki? b) ¿Jastal oj katik makunuk ja lista it bʼa skoltajel ja tuki?

¹⁰ «¿Jastal oj ka makunuk ja bʼa jsakʼanil ja jas wanon skʼumajeli?». Ta kʼotelotik ansyano bʼa kongregasyon, tʼilani tikʼan oj paklaytik ja lista ja bʼa jasa tʼilan oj jkʼuluktiki sok yajelyi pwersa bʼa stojbʼesel jbʼajtik. Ta mi ansyanoʼukotik sok wa xkʼana oj kʼotkotik, la jkʼuluktik ja janekʼ wa xbʼobʼkujtiki bʼa yajel kʼotuk ja jas wa xyala ja lista (1 Timoteo 3:1). Pe jpetsaniltik wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja lista jaw. Jun sjejel, ja Jyoba wa smajlay oj ochkotik rason sok toj aʼajyuk ja jpensartik (1 Pedro 4:7; Filipenses 4:5). Yajni ja ansyanoʼik wa sjeʼawe jun lekil sjejel sbʼaja kongregasyoni, ja jmoj-aljeltik ojni bʼobʼ snebʼe sbʼaja yeʼnle sok snochjel ja skʼuʼajel yiʼojeʼi (Hebreos 13:7; 1 Pedro 5:3).

¹¹ «¿Jastal oj ka makunuk ja jas wanon snebʼjel bʼa skoltajel ja tuki?». Oj bʼobʼ katik makunuk ja lista wa xkʼanjiyile ja ansyanoʼiki bʼa xcholjel yabʼye ja matik wa xkatikyi estudio bʼa Biblia soka pilan ixuk winik bʼa sjejelyi ja ansyanoʼiki tukni lek yuja olomalik bʼa tuk relijyoni. Chomajkil, ja lista wa xya juljkʼujoltik ja janekʼ kongana wa x-aʼtijiye ja ansyanoʼiki. Spensarajel ja jaw, ojni kʼot jkistike mas (1 Tesalonicenses 5:12). Yajni mas wa xkisatike, masni gusto oj aʼtijuke ja bʼa kongregasyoni (Hebreos 13:17).

12, 13. a) ¿Jasa oj bʼobʼ jletik soka yamkʼabʼal kiʼojtiki? b) Aʼa jun sjejel jasa wa xtaʼatik yajni wa xchʼika jbʼajtik mas slejel ja bʼa mi jel chikanuki.

¹² La jchʼik jbʼajtik mas. Yajni wantik spaklajel ja Biblia, oj jbʼobʼ jletik ja sjakʼjel sbʼaja sjobʼjelik it:

• ¿Maʼ stsʼijbʼan ja xetʼan it bʼa Biblia?

• ¿Bʼa tsʼijbʼaxi sok jas tyempoʼil?

• ¿Jastik junuk jel tʼilan ekʼi yajni wan tsʼijbʼaxel ja libro it?

Slejel ja sjakʼjeliki oj bʼobʼ skoltayotik bʼa stajel sjejelik bʼa nakʼan ay.

¹³ La kiltik jun sjejel. Ja bʼa Ezequiel 14:13, 14, ja Jyoba yala ta jun chonabʼ xkoʼ mulal soka yeʼn, ja yeʼn oj xchʼaysnajel ja chonabʼi, cha jachuk ja swaʼeli soka xchanteʼiki. Pe ti cha yalaʼa: «Sok lekuxta teye smoke ja oxe winike it, ja Noé, ja Daniel sok ja Job, ojni skoltaye ja sakʼanile ja yeʼnle yuja tojeʼi». Ta jchʼika jbʼajtik mas, oj kiltik ja Ezequiel stsʼijbʼan ja bersikuloʼik it junuk 612 jabʼil bʼajtanto bʼa styempo Jesús. Anima ja Noé soka Job chamye jitsan jabʼil bʼajtanto, ja Jyoba wantoni xjulskʼujol bʼa tojni ajyiye. Pe ja Daniel sakʼanto ay, sok bʼobʼta ayiʼoj junuk 20 jabʼil yajni ja Jyoba yala jelni toj ay jastal ja Noé soka Job. ¿Jasa wa xnebʼatik? Ja Jyoba jel chaʼanyabʼalil xyila spetsanil ja yaʼtijumik toji, sok tini chʼikan ja keremtik akʼixuki (Salmo 148:12-14).

14. a) ¿Jastal wa xkoltajiye ja keremtik akʼixuk soka juʼunik wa x-el bʼa yeʼnle? b) ¿Jastal oj bʼobʼ yawe el slekilal ja tuki? (Kʼela ja poto bʼa skʼeʼulabʼil ja artikulo).

¹⁴ Juʼunik sbʼaja keremtik akʼixuk. Kilatikta jpetsaniltik jel ja jas wa xbʼobʼ jnebʼtik bʼa yibʼanal ja Biblia. Chomajkil, jachni wa xcha bʼobʼ kaltik bʼa spetsanil ja juʼuntiki. La kiltik jujuntik sjejel. Ja bʼa tsaʼanixta jabʼili, ja Jyoba yaʼunejkitik jitsan juʼunik sok libroʼik sbʼaja keremtik akʼixuk ^[1] (kʼela ja nota bʼa xchʼakulabʼil ja artikulo). Ja juʼunik it oj bʼobʼ koltajuke bʼa snajel jas skʼulajel sbʼaja tʼenjelik bʼa eskwela soka wokolik bʼa sjabʼileʼi. Pe ¿jastal oj katik el slekilal jpetsaniltik ja artikuloʼik soka libroʼik jaw? Ta wa xkʼumantiki, ojni jnatik sbʼaja wokolik wa x-ekʼ sbʼaje ja keremtik akʼixuk sok snajel jastal skoltajele sok stsatsankʼujolajele.

15. ¿Jas yuj jel tʼilan oj skʼumuke ja matik niwakexa ja juʼunik elel sbʼaja keremtik akʼixuki?

¹⁵ Ja matik niwakexa mi sbʼejuk oj spensaraʼuke mey stʼilanil oj skʼumuke ja juʼunik wan elel sbʼaja keremtik akʼixuki. Ja it juni modoʼal bʼa jel niwan xyaʼa sbʼaje. Ja matik niwakexa wani stʼaspune jitsan wokolik bʼa wa staʼa tiʼal ja juʼunik it. Jun sjejel, jpetsaniltik tʼilan oj jcholtik ja skʼuʼajel kiʼojtiki, stekʼjel ja jastal wa xkabʼ ayotiki, kuchelkujtik ja tʼenjeliki, ja jas wa xkʼana oj jkʼultik bʼa mi lekuk sok mi smojtajel ja matik mi lekuki. Ja juʼunik wa x-el sbʼaja keremtik akʼixuk cha tini elel bʼa Biblia. Ja yuj, spetsanil ja kʼuʼumanik Dyos wa xbʼobʼ katik el slekilal.

16. ¿Jas pilan modo wa xkoltaji ja keremtik akʼixuk yuja juʼuniki?

¹⁶ Ja juʼunik sbʼaja keremtik akʼixuk wa xkoltajiye bʼa oj kʼot yamigoʼuke mas ja Jyoba (kʼuman ja Eclesiastés 12:1, 13). Pe chomajkil ja matik niwakexa wa xbʼobʼ yawe el slekilal. Jun sjejel, ja ¡Despertad! bʼa abril bʼa 2009 ayiʼojan jun artikulo sbʼaja kerem akʼixuki bʼa wa sbʼiʼilan: «¿Cómo disfrutar la lectura de la Biblia?». Ja artikulo it ayiʼojan tuktukil koltanel sok rekwagro bʼa oj skʼuts-e sok bʼa oj snol-e bʼa spaklajel tsaʼan. ¿Makuni maʼ ja it sbʼaja matik niwakexa? ¡Jelni makuniyujile! Jun ixuk nupanel sok ay yuntikil wa xcholo jelbʼi wokol xyabʼ skʼumajel ja Biblia, ja yuj snocho ja rason wa xyala ja artikulo. Ja wego jel xyabʼ stsamalil skʼumajel sok yiljel jastal wa syaka sbʼaj ja libroʼik bʼa Biblia. Ja it wa xkoltaji bʼa yiljel ja jastik yiʼojan ja Biblia. Ja yeʼn wa xyala: «Mini bʼa jel kabʼunej stsamalil skʼumajel jastal ja wego».

17, 18. ¿Jastal wa xkatik el slekilal ja juʼunik elel sbʼaja ixuk winiki? Aʼa jun sjejel.

¹⁷ Juʼunik sbʼaja tuk ixuk winiki. Ja bʼa 2008 kʼe eluk ja rebista bʼa spaklajel Ja Juʼun Cholumani, bʼa jani wa xkʼot sbʼaj ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba. Pe chomajkil wa xkatikon eluk rebistaʼik sbʼaja tuk ixuk winik mi Taʼumantiʼuke. ¿Jastal oj katik el slekilal? La katik jun sjejel. La jpensaraʼuktik jlokotik jun ixuk winik bʼa  tsomjelal soka yeʼn yala oj wajuk. Sok jelni jgustotik. Yajni wan ekʼel ja loʼil bʼa Biblia, bʼobʼta ojni jpensaraʼuktik jastal maʼ wan yabʼjel ja ixuk winiki sok jastal oj stukbʼes ja sakʼanil ja jas wan snebʼjeli. Soka it mastoni jel oj snikotik bʼa yajel tsʼakatal yuja jas wan alxel ja bʼa loʼili.

¹⁸ Bʼobʼta junxta lajan wa xkabʼtik yajni wantik skʼumajel ja juʼunik bʼa ja wa xkʼot sbʼaj ja matik mi Taʼumantiʼuke. Jun sjejel, la jpensaraʼuktik sbʼaja rebista bʼa xcholjel Ja Juʼun Cholumani sok ja artikuloʼik bʼa jw.org. Ja juʼunik it wa xcholo sbʼaja Biblia bʼa jun modo pasil sbʼaja ixuk winik mi Taʼumantiʼuke. Yajni wa xkʼumantik ja juʼunik it, masni wa xkabʼtik stojolil ja jasa wanxa xnaʼatik bʼa Biblia. Soka it skoltayotik bʼa syajtajel mas. Cha wa xkoltani bʼa snebʼjel yajkʼachil modoʼik bʼa jastal xcholjel ja skʼuʼajel kiʼojtiki. Cha jachni wa xkoltani ja rebista ¡Despertad! Jun sjejel, wa xyakitik mas rasonik bʼa skʼuʼajel bʼa Dyos soka skʼulbʼeniki, sok wa sjeʼakitik jastal oj jkoltay jbʼajtik soka skʼuʼajel kiʼojtik ja bʼa xcholjeli (kʼuman ja 1 Pedro 3:15).

19. ¿Jastal oj jbʼobʼ jetik wa xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba sbʼaja jastik wan yajelkitiki?

¹⁹ Chikani lek ja Jyoba wa xyakitik jitsan waʼelal bʼa jlekilaltik (Mateo 5:3). Ja yuj, mok katikan skʼumajel sok yajel makunuk ja bʼa jsakʼaniltik spetsanil ja rasonik soka sjejelik wa xyaʼa. Ta jachkʼa wa xkʼulantik, jelni lek oj wajkujtik sok wa xjeʼatik jelni xkatikyi tsʼakatal ja Jyoba yuja jastik wan yajelkitik (Isaías 48:17).