Ti pojkiyon bʼa jun lugar ja bʼa yestadoʼil Sajonia, wa xnaji sbʼaj ajyi jastal República Democrática Alemana (RDA). Ja jnan jtati sjeʼaweki lekil modoʼalik, soka bʼa pamilya jel xyajtay jbʼajtikon. Yuja RDA jun país comunista wa stojolan jun gobyerno wa xchamskʼujol ja ixuk winiki. Yuja jaw, ja bʼa Sajonia, jitsan ixuk winik mi xyilawe stʼilanil ochel bʼa jun relijyon. Ja keʼn mini xkʼuʼan ajyi ta ay jun Dyos. Ja bʼajtan 18 jabʼil ja bʼa jsakʼanili, chabʼe ja jpensar jel tʼilan kiʼoj ajyi: ja skʼuʼajel mey jun Dyos sok ja comunista.

¿Jas yuj jel xkiʼaj gusto ja pensar bʼa comunista? Yujni jel lek xkabʼ ja pensar bʼa parejo oj kil jbʼajtik ja ixuk winiki. Sok wa xpensaraʼan bʼa mok ajyuk riko sok pobre, jelni tʼilan oj chʼak pilxuk junxta ja jastik yiʼoj ja paísi. Ja yuj, kʼe aʼtijikon sok jun nole keremtik comunistaʼe. Yajni ay kiʼoj 14 jabʼil, jpila tyempo snebʼjel jastal stalnajel ja Luʼumi bʼa stsomjel juʼunik sok yajel makunuk yajkʼachil. Ja matik ay xchol ja bʼa municipio bʼa Aue jelni yaweki tsʼakatal sok yaweki jun premio. Ama jelto keremon, kʼot jnaʼ sbʼaj jujuntik matik ay niwan xchol ja bʼa paísi. Wa xkabʼ jelni lek wajumon, sok ja jsakʼanili lekni oj wajuka.

Pe junta chʼaykʼujol chʼak tukbʼuk. Ja bʼa 1989 jemji ja smuroʼil ja Berlín, sok cha jom ja spensare bʼa comunismo bʼa Europa bʼa Este. Wegoxta chʼak jomuk ja jasa wa xmajla. Tixtani kʼot jnaʼ jelni kʼulaxel jastik bʼa mi tojuk. Jun sjejel, ja matik mi xchʼika sbʼaje soka comunismo jelni menos wa x-iljiye. Pe ¿jastal lek jachʼ wa x-ekʼi? ¿Mi maʼ wa sjeʼa ja comunismo spetsanil ja ixuk winik junotikxta? ¿Kechan ita maʼ jun waychinel ja tikʼe pensar jaw? Spetsanil ja jaw jelni ya cham jkʼujol.

Chʼak tukbʼuk ja jastik mas tʼilan wa xkila ajyi, ja yuj kʼe jnebʼ kʼinanel sok skʼulajel pintar kwagroʼik. Ochyon bʼa jun eskwela mas chapan bʼa snebʼjel kʼinanel, bʼa oj ochkon bʼa universidad; wani xkʼana oj kʼotkon kʼinanum sok skʼulajel pintar. Chʼak kakan ja lekil modoʼalik jnebʼa ja jchʼinili. Ja jas mas wajelxa jkʼujoli jani yajel ekʼ gusto; cha kʼotni elkon sok jitsan akʼixuk. Pe ja kʼini soka skʼulajel pintar kwagroʼik soka tikʼe sakʼanil bʼa skʼulajel ja jas wa xkʼana mini ya lamxuk ja jchamkʼujoli, sok tini wa sjeʼa ja bʼa kwagroʼik wa xkʼulan pintari. ¿Jas  maʼ oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumi? ¿Jas maʼ yuja sakʼanotiki?

Yajni jtaʼa ja sjakʼjelik sbʼaja sjobʼjelik kiʼoji, chamto kabʼi. Jun och kʼakʼu, yajni teyon bʼa eskwela, ochyon soke kulan jun nole jmoj eskwela bʼa wane yaljel sbʼaja tyempo tito jakumi. June bʼa yeʼnle tey ja Mandy, * jun akʼix taʼumantiʼ bʼa Jyoba bʼa yaki jun lekil rason. Yala kabʼi: «Andreas, wankʼa xa kʼana oja ta ja sjakʼjelik ja sjobʼjelik sbʼaja sakʼanili soka bʼa tyempo jakumi, paklay ja Biblia».

Ayni jdudaʼa, pe jani snikawon ja skʼanjel snajeli. Ja Mandy sjeʼaki ja kapitulo 2 ja bʼa libro bʼa Daniel, sok yajni jkʼumani jel cham kabʼi. Ja teksto jaw wa xyala sbʼaja niwak chonabʼik jel ja yipe, ma ja gobyernoʼik, bʼa skʼuluneje jastik junuk jel chamyabʼjel ja bʼa jtyempotiki. Tsaʼan sjeʼaki pilan tekstoʼik bʼa wa xyala ja sakʼanil ja ixuk winik sbʼaja tyempo jakumi. Man jtaʼa ja sjakʼjel sbʼaja sjobʼjelik kiʼoji. Pe ¿maʼ stsʼijbʼan ja yaljelik ja bʼa tekstoʼik jaw? ¿Machʼa bʼobʼel yal stojolil lek ja jasa oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumi? ¿Wan maʼ sjeʼa ja it ay jun Dyos?

Stsʼakatal ja Mandy jnaʼa sbʼaj ja nupanum Taʼumantiʼ ja Horst soka Angelika. Yeʼn skoltayone bʼa oj kabʼ stojolil ja Biblia. Wegoxta kila ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba kechanta jaʼa relijyon wa xya makunuk ja sbʼiʼil ja Dyosi sok wa xya snaʼe ja tuki (Salmo 83:18; Mateo 6:9). Jnebʼa ja Jyoba wa skʼapayi ja ixuk winik oj bʼobʼ ayuke sakʼan bʼa tolabida bʼa jun kʼachinubʼ ja bʼa Luʼumi. Ja Salmo 37:9 wa xyala: «Ja matik wa smajlaye bʼa Jyoba oj sbʼajuke ja luʼumi». Jel yaki gusto snajel ja sakʼanil jaw wa xbʼobʼ staʼ spetsanil ja matik wa skʼujolan skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyosi.

Jelni wokol kabʼ stukbʼesel ja jmodo sok skʼulajel ja bʼa jsakʼanil ja jas wa xyala ja Biblia. Jel niwan och kaʼ jbʼaj yuja jel lek wajkuj skʼulajel pintar kwagroʼik sok jastal kʼinanum, ja yuj tʼilani jnebʼa yajel jbʼaj chʼinil. Chomajkil, wokolni kabʼ yajelkan ja tikʼe sakʼanil jel kistal ajyi. Jel xkayi tsʼakatal ja Jyoba yuja jel snaʼa stekʼjel, wa xyabʼ stojol sok wa syajtay ja matik wa skʼujolan skʼulajel ja jas wa sjeʼa ja Biblia.

Ja bʼajtan 18 jabʼil ja bʼa jsakʼanili jelni tʼilan kila ja skʼuʼajel mey jun Dyos sok ja comunismo, pe ja Biblia kʼe stukbʼes ja jmodo man tyempo jaw. Ja jas jnebʼa skoltayon bʼa oj kil stojolil ja jsakʼanili sok ya lamxuk ja chamkʼujol kiʼoj ajyi sbʼaja jas oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumi. Kiʼaj jaʼ bʼa 1993 sok ochyon taʼumantiʼ bʼa Jyoba, jaxa bʼa 2000 nupaniyonsok ja Tabitha, jun Taʼumantiʼ jel skʼujolan yaʼteltajel ja Jyoba. Jchawaniltikon wa xpilatikon tyempo bʼa sjejelyi ja ixuk winik bʼa Biblia. Jastalni ekʼ jbʼaj ja keʼn, jitsan bʼa yeʼnle loʼlubʼale yuja comunismo soka skʼuʼajel mey Dyos. Jelni xya gustoʼaxukon skoltajel ja ixuk winik bʼa oj snaʼe sbʼaj ja Jyoba.

Yajni kʼe jmojtay ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, xiwye ja jnantati. Pe soka tyempo, yilawe jastal jel skoltunejon ja bʼa jsakʼanili. Ja yan jel xyaki gusto yuja wane spaklajel ja Biblia sok wa xwajye ja bʼa stsomjele ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba.

Ja Tabitha soka keʼn wa xkʼujolantikon snochjel ja rasonik wa xyaʼa ja Biblia sbʼaja matik nupaneli, soka jaw jel xya gustoʼaxukotikon. Jun sjejel, skʼuʼajel ja rason bʼa ajyel toj ja bʼa nupaneli skoltunejotikon bʼa mas tsats oj ajyuk ja jnupaneltikoni (Hebreos 13:4).

Mixa xcham jkʼujol sbʼaja sakʼanili soka bʼa jas oj ekʼuk ja bʼa tyempo jakumi. Ayon bʼa jun pamilya taʼumantiʼik bʼa Jyoba aye bʼa sutanal ja luʼumkʼinali, bʼa wa xyabʼye stsamalil ja meran lamanili soka ajyel tsomani. Ja bʼa pamilya it, spetsanil ja ixuk winik junotikxta, jani jaw ja tolabida jkʼuʼuneji sok jleʼuneji.