TSAʼAN ja ekʼta jun kʼakʼu aʼteli, ja Sara wa xkʼe tekʼan sok wa sjacha ja sati skʼeljel najat lek. Jelni snaʼa xchapjel ja aʼteli, jaxa smosoʼiki jel sgustoʼe sok jel latsan aye. Pe mini cha telanuk skʼabʼ wa xkan ja yeʼn. Ja wajel skʼujol soka spensariki, wa smastalaʼan ja skʼabʼi bʼa slajbʼesel ja syajali. Bʼobʼta jelni latsan ay smaktontajel ja skarpaʼiki. Soka jabʼilik ekʼelxa, ja kʼaʼuji, ja jaʼi xchʼakatani-el ja pimil stsʼujmil ja chibo, bʼa wani x-aji julyi skʼujol ja janekʼxa tyempo aye ekʼ bʼa tuktukil lugari. Wa x-och ja Kʼaʼuji, jaxa xojobʼil ja Kʼaʼuji chakxta skʼeljel. Ja Sara yila waj ja Abrahán * ja bʼa saʼan sakbʼeli, jaxa yan wa x-och skʼel lek ja bʼa lado waji. Wa xjamxi jun stsamal stsʼeʼej yajni wa snaʼa och sbʼaj ja statami tixa mojan jan bʼa jun skol wits.

Ekʼelxa lajune jabʼil, man ja Abrahán soka niwan spamilya, skʼutsuwe ja yok jaʼ Éufrates bʼa oj ochuke ja bʼa slujmalil Canaán. Ja Sara skoltunej ja statami sok spetsanil skʼujol ja janekʼxa tyempo aye ekʼ ja bʼa tuktukil chʼayan lugari, yujni wa snaʼa ti chʼikan soka jas wa skʼana ja Jyoba bʼa oj ajyuk jun intilal sok jun chonabʼ. Pe ¿jastalxa ti chʼikan ja Sara ja il? Ja yeʼn mi x-untikani sok ayxani yiʼoj 75 jabʼil. Bʼobʼta wa sjobʼo sbʼaj: «¿Jastal oj kʼotuk ja jas skʼapunej ja Jyoba yajni keʼn xcheʼumon ja Abrahán?». Sbʼejni jawa xchamskʼujoli, ma yuja wanxa skʼana oj yili.

Bʼobʼta ayni oj jobʼ jbʼajtik jas ora oj kʼotuk ja jas skʼapunej ja Dyos. Mi pasiluk smajlajel, sok masto ja yajni ja wajel jkʼujoltik bʼa jun skʼapjelal wa xkʼana oj kiltik. ¿Jas wa xbʼobʼ jnebʼtik sbʼaja niwan skʼuʼajel ja ixuk it?

Kumxeletonijan bʼa Egipto (Génesis 13:1-4). Tini jijlele bʼa switsil ja bʼa wa x-elkʼen ja Kʼaʼuj ja bʼa chonabʼ Betel ma Luz, jastal wa xyawe sbʼiʼiluk ja cananeoʼiki. Man bʼa chaʼanil wits jaw, wa xbʼobʼ yil ja Sara ja janekʼ sniwanil ja Luʼum Kʼapubʼali. Ajyini chonabʼik sbʼaj cananeoʼik sok bʼejik bʼa wa xwajye ixuk winike bʼa najtik lugarik. Anima soka jaw, mini oj slaj ja slujmal bʼa pojki. Ja Sara ti kʼiʼel bʼa Ur, xchonabʼil Mesopotamia bʼa ayiʼoj junuk 1,900 kilometro ja snajtili. Jitsan ja smoj-alijelik yaʼunejkani. Chomajkil yaʼanikan ja slekilal ja ajyel bʼa jun niwan chonabʼ sok smerkadoʼik bʼa ay spetsanil ja jastik junuk, soka lekil snajeʼi, bʼa bʼobʼta ay yal yok jaʼ ja bʼa yoj snajeʼi. Wankʼa xa pensaran ja Sara ja wan julel skʼujol ja lekil sakʼanil yaʼakan yuja ti wan kʼelwanel ja bʼa wa x-elkʼen ja Kʼaʼuji, yujni mixa naʼa sbʼaj ja yaʼtijum Dyos it.

Kʼela jasa stsʼijbʼan ja jekabʼanum Pablo yajni ekʼta chabʼ mil jabʼil. Yajni yala sbʼaja skʼuʼajel ja Abrahán soka Sara: «Porque ta jaʼ cʼa huajel scʼujole soc ja lugar ja ba elyei, pues oj ni bob cumxuquea» (Hebreos 11:8, 11, 15). Ja Sara sok ja Abrahán mini ja waj skʼujole ja jas yaʼawekan. Lek ja wajel  skʼujole, bʼobʼta oj spensaraʼuke oj kumxuke ajyi. Pe kumxuketo bʼa Ur ojni xchʼaye ja niwan cholal wan kʼapjelyile yuja Jyoba. Chomajkil, mini oj paxuke lekil sjejel bʼa skʼuʼajel sbʼa miyon ixuk winik sok mini maʼ oj jul skʼujol bʼa yeʼnle.

Ja Sara mi jaʼ waj skʼujol ja bʼa jas yaʼakani, ja skʼela ja bʼa jas jakumi. Ja yuj, ja janekʼ tyempo ajyi sakʼanile bʼa tuktukil lugar, skoltay ja statami bʼa spakjel ja karpaʼiki, stalnajel ja wakaxiki sok yajel kʼeʼuk yajkʼachil ekʼele ja skarpaʼeʼi. Pe ojtoni stʼaspuk tuk wokolik. Ja Jyoba yala yabʼ yajkʼachil ekʼele ojni ya kʼotuk ja jas skʼapunejyi ja Abrahán, pe mini jas wa xyala sbʼaja Sara (Génesis 13:14-17; 15:5-7).

Anto, ja Sara yila jaxani ja sjutsʼinil bʼa oj yalyabʼ ja Abrahán bʼa jun jasunuk wan spensarajel. Pensaraʼan jastal wa sjeʼa ja sniʼ sat soka jastal ay tuk xyabʼi yajni wan yaljel: «¡Ja yan, aʼawa pabor! Ja Jyoba mi xyaʼa kil kuntikil». Tixa skʼanayi ja statam bʼa oj ajyuk sok yuntikil ja Agar, ja yaʼtijumi. ¿Wan maʼ x-ekʼ bʼa wa pensar ja swokolil yabʼ ja Sara skʼanjelyi ja statam a-skʼuluk ja jaw? Ja bʼa tyempo jaw, mini chamyabʼjeluk oj sleʼ jun xchabʼil xcheʼum ja winiki bʼa oj ajyuk jun yuntikil, * pe ja bʼa jtyempotiki tukxani yabʼjela. ¿Skʼulan maʼ ja it ja Sara bʼa oj kʼotuk ja jas wa skʼana ja Dyos bʼa oj ajyuk jun chonabʼ yuja intilal oj eluk bʼa Abrahani? Chikan jastal, ja yeʼn pwesto ajyi bʼa skʼulajel. Pe ¿jastal yila ja Abrahán? Ja Biblia wa xyala: «Smaklay ja jas yala» ja Sara (Génesis 16:1-3).

¿Wan maʼ xya kabʼtik stojol ja loʼil it yeʼn waj ja Jyoba ja maʼ yayi jak skʼujol ja Sara bʼa oj skʼanyi jachuk ja Abrahán? Miyuk, ja jas skʼanaʼi wa sjeʼa jach wa spensaraʼan jastal ja ixuk winike. Ja yeʼn wa skʼuʼan ja Jyoba yeʼn smul ja swokolik sok mini spensaraʼan ta ja yeʼn ay jas oj bʼobʼ skʼuluk. Ama soka jas skʼana oj kʼulaxuk ja Sara jelni oj ajukyi wokol, jelni niwan ja jas skʼulan ja bʼa sakʼanili. ¡Janekʼto stukil sbʼaja luʼumkʼinal bʼa jtyempotiki, bʼa kechan yeʼn wajel skʼujole ja ixuk winiki! Jakʼa wa xkilatik stʼilanil skʼulajel ja jas wa skʼana ja Dyos yuja jbʼajtiki, wantikni stsajlajel ja skʼuʼajel ja Sara.

Soka tyempo, ja Agar wegoxtani tukbʼi satkʼinal yuja Abrahán. Bʼobʼta yuja oj ajyuk jun yal wa skʼuʼan sbʼaj masxani tʼilan ja yeʼn yuja yixawali, ja Agar och skʼenay. ¡Juni tsatsal wokol sbʼaja Sara! Soka yabʼal ja Abrahán soka skoltanel ja Dyosi, ja Sara skʼulan kastigar ja Agar bʼa mi xnaʼatik jastal ekʼi. Ja yal yila ja Agar jani ja  Ismael, sok ekʼ ja jabʼiliki (Génesis 16:4-9, 16). Ja pilan ekʼele kʼot sbʼaje jun rason bʼa Jyoba, ja Sara ayiʼoj 89 jabʼil, jaxa statami, 99. Sok ¡jelni chamyabʼjel waj ja rasoni!

Ja Jyoba skʼapayi yajkʼachil ekʼele ja yamigo Abrahán oj ya pojxuk ja yintili sok stukbʼesyi ja sbʼiʼili. Ja bʼa tyempo jawi sbʼiʼilni Abrán, pe ja Jyoba yaxa sbʼiʼiluk Abrahán, bʼa wa stojolan ‹Tatal bʼa jitsan ixuk winik›. Jaxa bʼa ekʼele jawi, jani sbʼajtanil ekʼele ja Jyoba staʼa tiʼal sbʼaja cholal yiʼoj ja Sara ja bʼa yajel kʼotuk ja skʼapjelal jaw sok stukbʼesyi ja sbʼiʼili. Yaʼaxakan ja sbʼiʼil Sarai bʼa bʼobʼta wa stojolan «Leʼuman tiro» sok ya sbʼiʼiluk Sara. Pe ¿jas wa stojolan? Wa stojolan «Ixawal». Ja Jyoba xcholoyabʼ ja Abrahán jas yuj jachuk oj ya sbʼiʼiluk ja tsamal ixuk jawi. Yala yabʼ: «Oj ka koʼuk slekilal ja Sara sok chomajkil oj kawi juna wunin yuj yeʼna; oj ka koʼuk slekilal ja yeʼn sok bʼa yeʼn oj eluk jitsan chonabʼik; mandaranumik bʼa chonabʼik oj eljan bʼa yeʼna» (Génesis 17:5, 15, 16).

Ja skʼapjelal bʼa Jyoba ja yajel ajyuk jun intilal bʼa oj yijanyi jitsan slekilal spetsanil ja chonabʼi, ojni kʼotuk yuj jun yal ja Sara. Ja Dyos ya sbʼiʼiluk ja keremi Isaac, wa stojolan «Tsenel». Yajni ja Abrahán yabʼ ja Sara oj kʼot nanal stsʼakatal yuja Jyoba, «koʼ tinan sok och tsenuk» (Génesis 17:17). Jelni chamyabʼi sok jel gustoʼaxi (Romanos 4:19, 20). Sok ¿jastal yabʼ ja Sara?

Tʼusan tsaʼan, oxwane winike mi xnaxi sbʼaj kʼotye ja bʼa skarpa ja Abrahán. Jani ja yoraʼil jel yaj ja kʼaʼuji, pe ja Abrahán soka Sara ama awelexa, wegoxta och xchap-e yi swaʼele. Ja Abrahán yala yabʼ ja xcheʼumi: «¡Nutsu abʼaj! Iʼaj oxe medida bʼa lekil arina, wotsʼo sok kʼulan panik». Ja bʼa tyempo jawi, smakʼlajel ja ulaʼik jitsani aʼtela. Ja Abrahán mini yakan ja Sara oj chʼak skʼul stuchʼil; ja yeʼn wego waj smil jun toro bʼa oj xchapyi mas swaʼele sok jas oj yuʼe (Génesis 18:1-8). ¡Ja smeranili ja «winike» jaw jani ja yanjelik ja Jyoba! Bʼobʼta ja jekabʼanum Pablo jul skʼujol yajni stsʼijbʼan kʼulanik «recibir ja hua huulaex ja ba hua najexi [...] porque ay maʼ scʼulane recibir ja maʼ jac ja ba snajei y mi cualquiera ulauc [...] ángel ja ba satqʼuinali» (Hebreos 13:2). Jpetsaniltik wani xbʼobʼ jnochtik ja lekil sjejel bʼa Abrahán soka Sara sbʼaja yiljel lek ja ulaʼiki.

Yajni june ja anjelik jaw cha yala yabʼ ja Abrahán soka jas skʼapunej ja Dyos sbʼaja Sara oj yil jun yal, ja yeʼn tey bʼa yojol ja skarpa wan smaklajel, bʼa mini maʼ wa xbʼobʼ yile. Kechan soka wa xyabʼ ojto yil jun yal soka sjabʼilxa yiʼoji, mini kuchyuj ja mi oj kʼe tsenuk bʼa yojoli. Ja yeʼn yala: ‹Yuja chʼakyontaʼeli, ¿meran maʼ ojto kabʼ gusto yajni jelxa awelon sok chomajkil awelxa ja kajwali?›. Ja anjeli stojo sok jun sjobʼjel: «¿Ay maʼ jun jas junuk jel wokol xyabʼ ja Jyoba?». Ja Sara och xiwel sok sjakʼa bʼa jun modo wan skoltajel sbʼaj, bʼa bʼobʼta jachni oj cha jkʼuluktik ja keʼntiki. Ja yeʼn skoltay sbʼaj yaljel: «¡Mi tseniyon!». Jaxa anjeli yala yabʼi: «Tseniya» (Génesis 18:9-15).

¿Yuj maʼ mey yiʼoj lek skʼuʼajel ja Sara yuja tseni? Miyuk. Ja Biblia wa xyala ja «Sarai. Eso sí, jel xa vieja, pero anima, ajyi to ni jun yala pero jaʼ ni yuj ja yip ja Diosi. Como scʼuan ni ja jas alji yab yuj ja Diosi» (Hebreos 11:11). Ja Sara wani snaʼa sbʼaj ja Jyoba sok wani snaʼa ojni chʼak bʼobʼ ya kʼotuk spetsanil ja jastik skʼapuneji. ¿Machunkiluk bʼa keʼntik mi skʼana jun skʼuʼajel jastal jaw? Jpetsaniltik tʼilani oj jkʼujoluktik bʼa oj jnatik sbʼaj lek ja Dyos wa staʼa tiʼal ja Biblia. Wankʼa xkʼulantik, oj kʼot kiltik lekni skʼulan ja Sara ja sjipa skʼujol bʼa Jyoba, yujni ja yeʼn tolabida wa xchʼak ya kʼotuk ja jastik wa skʼapa, ama ay ekʼele wa xya jak jtseʼejtik yuja chamto wa xkabʼtiki.

Man kʼot ja styempoʼil ja jas wan smajlajel ja Sara. Anima ayxa yiʼoj 90 jabʼil, yatoyi jun yunin ja statam jel skʼana, ja ayxa yiʼoj 100 jabʼili. Ja Abrahán ya sbʼiʼiluk Isaac, jastalni yalunej ja  Dyosi. Lajansok maʼ wa xkilatik ja Sara chʼakelxta yip, pe soka stsetsunel ja bʼa sniʼ sati yajni wan yaljel: «Ja Dyos yaʼunej oj jtseʼajukon; spetsanil ja maʼ xyabʼ ja it oj stseʼukone» (Génesis 21:6). Ja niwan majtanal jaw bʼa Jyoba jelni aji gustoʼaxuk snajtil ja sakʼanili, pe cha ajyiyuj niwak cholalik.

Yajni ja Isaac ayxa yiʼoj joʼe jabʼil, ja spamilya skʼulan jun kʼin bʼa skʼintesel ja elta smixi. Pe ja bʼa sakʼanile mini lek wajuma. Ja jas kan tsʼijbʼunubʼali wa xyala ja Sara «tikʼan wa xyila» jun modoʼal mi lekuk. Ja Ismael, ja skerem ja Agar, ja maʼ ayxa yiʼoj 19 jabʼili, mini xyaʼakan yixtalajel ja yal chʼin Isaac, sok wani syajbʼes. Sigloʼik tsaʼan, ja jekabʼanum Pablo yala ja smodo ja Ismael jachni jastal tsatsal wokol. Sbʼaja Sara, ja ixtalanelik jaw xiwelani sbʼaj ja sakʼanil ja yal skeremi. Ja Sara mi jaʼita wa xchamskʼujol yuja yal ja Isaac, jani yuja wa snaʼa ti chʼikan sbʼaja jas wa skʼana oj skʼuluk ja Jyoba. Ja yuj stsatsankʼujolan sbʼaj bʼa skʼanjelyi jaman lek ja Abrahán a-snuts-el ja Agar soka Ismael (Génesis 21:8-10; Gálatas 4:22, 23, 29).

Pe ¿jastal yila ja Abrahán? Ja Biblia wa xyala: «Pe ja jas yala ja yeʼn sbʼaja yunini mini tʼun lek yabʼ ja Abrahán». Wani skʼana ja Ismael, soka yajtanel yiʼoj jastal tatal jawa xmakji sat. Pe ja Jyoba wa snaʼa lek, ja yuj ayni jas skʼulan. Ja loʼili wa snocho yaljel: «Anto ja Dyosi yalayabʼ ja Abrahán: ‹Mokni tuk awabʼ soka jas wan yaljela wabʼ ja Sara sbʼaja keremi sok sbʼaja waʼtijum ixuki. Maklay ja jas wa xyala, yujni ja maʼ oj kʼot sbʼiʼiluk awintil weʼn ti oj eljan bʼa Isaac›». Ja Jyoba ya kulanyi skʼujol ja Abrahán ojni stalnay ja Agar soka skeremi, ja tojil Abrahani skʼuʼaniʼa (Génesis 21:11-14).

Ja Sara waj jun lekil cheʼumal sok jun lekil koltanum. Mi kechan ita wa xyala yabʼ ja Abrahán ja jas ita wa skʼana. Yajni yila jun wokol wa xya chamskʼujol sbʼaja spamilya soka bʼa sakʼanileʼi, jaman lek yala yabʼi. Pe mokni jpensaraʼuktik mi sjeʼa kiswanel yuja jas wa xyala. Ja jekabʼanum Pedro juni winik ajyi xcheʼum, yalani sbʼaja Sara juni lekil sjejel jastal cheʼumal bʼa skisa lek ja statami (1 Corintios 9:5; 1 Pedro 3:5, 6). Ja smeranili, lek bʼi ja Sara mi yala ja wokol wan ekʼeli, mini oj sjeʼ kiswanel ajyi sbʼaja Abrahán, pes tsatsni oj elkʼot ajyi ja wokolik oj ekʼ sbʼaj ja pamilya. Ja Sara kʼunxtani yala ja jasa tʼilan oj yali.

Jitsan ixuke wa xyilawe ja Sara jun lekil sjejel yuja snaʼani kʼumal jaman lek sok sjeʼa wa skisa ja Abrahán. Bʼobʼta jujuntik cheʼumalik wa smajlay ayni jas oj skʼuluk ja Jyoba, jastalni ekʼ sbʼaj ja Sara. Pe jelni wa xbʼobʼ snebʼ-e sbʼaja lekil sjejel bʼa skʼuʼajel, yajtanel sok smajlajel.

Ama yeʼn waj ja Jyoba ja maʼ yayi ja tsamal sbʼiʼil «Ixawal», ja yeʼn mini smajla lek a-iljuk yuja jaw. Ja yuj mini chamyabʼjel ja yajni cham ja Sara * yajni ayiʼoj 127 jabʼili, ja Abrahán jelni yayi ja okʼeli (Génesis 23:1, 2). Jelni snaʼa ja yala «Ixawali». Jachni ja Jyoba cha tʼabʼani skʼujol ja ixuk jaw jel toji sok oj ya kumxukyi ja sakʼanil yajni ja Luʼumi junxa kʼachinubʼ. Ja Sara wani smajlajel jun sakʼanil bʼa gusto lek sok bʼa tolabida, sok jachni oj staʼ ja matik wa sjeʼa jun skʼuʼajel jastal yeʼna (Juan 5:28, 29).