JA ENOC jitsanxa jabʼil sakʼan ay. Anima wokol skʼuʼajel, ja Enoc ayiʼoj junuk 365 jabʼil, chane ekʼele mas albʼel yuja janekʼ wala albʼitik sakʼan ja wego. Pe mitoni aweluk ja bʼa tyempo jaw. Ayxa 5,000 jabʼil ja wego, jitsanto jabʼil wa x-ajyiye sakʼan ja ixuk winiki. Ja Adán, ja bʼajtan winiki, ayxa yiʼoj mas ja 600 jabʼil yajni ajyi ja Enoc, sok cha ajyito sakʼan 300 jabʼil mas. Jujuntik yintil ja Adán ajyiye sakʼan mas albʼel yuja yeʼn. Ja yujil, ama ja Enoc ayiʼoj 365 jabʼil, yijtoʼay lek, sok jelto jas oj skʼuluk. Pe ja smeranili, mixani oj albʼuk mas.

Lajansok xiwela sbʼaj ay jas oj ekʼ sbʼaj. Pensaraʼan jastal wan spakjel ajnel, mi xbʼobʼ ya eluk ja bʼa yolom ja jastal yabʼye ja ixuk winik ja rason bʼa Dyos bʼa wanto chʼak yale. Tajkelxta ay skʼeljele. Wani xyilkʼujolane, mi skisawe ja srasoni sok wa xyijnaye ja Dyos maʼ jekubʼalyuji. Mini xbʼobʼ yixtalaʼuke ja Jyoba, ja sDyos ja Enoc, pe wani xbʼobʼ yixtalaʼuke ja yakʼa rasoni. Bʼobʼta ja Enoc wa sjobʼo sbʼaj ta ojto yil ja spamilya. ¿Ja maʼ wan spensarajel sbʼaja xcheʼumi soka yakʼixuki? ¿Ma ja sbʼaja yunin Matusalén? ¿Ma bʼobʼta ja sbʼaja yij Lamec? (Génesis 5:21, 23, 25). ¿Ti maʼ tikʼan oj kʼot ili?

Yuja kechanta oxe ekʼele bʼa tʼusanta wa staʼa tiʼal ja Biblia sbʼaja Enoc, ayni jitsan jastik mi xnaʼatik ja bʼa sakʼanili (Génesis 5:21-24; Hebreos 11:5; Judas 14, 15). Pe ama jachuk, ja tʼusan bersikuloʼik it wa xya pijtsuk ja jsatiki bʼa snajel jastal waj ja sakʼanil ja winik it jel yiʼoj skʼuʼajeli. ¿Ay maʼ wiʼoj juna pamilya bʼa wana smakʼlajel? ¿Ay maʼ jun ekʼele wa koltunej ja jas waxa kʼuʼani stojolni ay? Ta jachkʼa, jelni oja nebʼ ja sjejel bʼa skʼuʼajel ajyiyuj ja Enoc.

Ja bʼa styempo ja Enoc, jelxa maloʼe ja ixuk winiki. Sok jatoni wajum ja juke intilal. Sok yuja masto mojan aye ja bʼa mey mulal ajyi, ja yuj jelto jitsan jabʼil wa x-ajyiye sakʼan. Pe ja ajyel toj soka jastal wa xtaxye soka Dyosi mini ayuk. Ja ixuk winiki jel spekʼawe chikʼ. Soka it ti kʼejan bʼa xchabʼil intilal, yajni ja Caín smila ja Abel. Lajansok june ja bʼa yintil ja Caín stoyo sbʼaj masni jel malo yuja yeʼn sok wa xya stup ja smoji. Ja bʼa yoxil intilal kʼe sjeʼ sbʼaj jastik junuk mas bʼa mi lekuk. Ja ixuk winik kʼe staʼe tiʼal ja sbʼiʼil ja Jyoba, pe mi bʼa yajelyi stoyjel. Sok yaweni makunuk ja sbʼiʼil ja Dyos bʼa yabʼaltajel (Génesis 4:8, 23-26).

Ja tikʼe relijyon jaw mi meranuki jelni ja bʼa styempo ja Enoc. Ja yuj, yajni kʼi ja Enoc, tʼilani stsaʼa jas oj skʼuluk. ¿Oj maʼ snoch ja smodoʼe ja ixuk winike jaw? ¿Ma oj sleʼ ja Dyos smeranili, ja Jyoba, bʼa yeʼn skʼulunej ja satkʼinal soka Luʼumi? Bʼobʼta jani jel koltaji soka lekil sjejel bʼa Abel, bʼa yeʼn bʼajtan cham jastal jun yaʼtijum lek ilji yuja Jyoba. Ja Enoc lekni ja jas stsaʼa skʼulajeli. Ja bʼa Génesis 5:22 wa xyala: «Ja Enoc mi yaʼakan ajyel kʼubʼan soka Dyos smeranil». Ja yaljelik it wani sjeʼa ja Enoc ekʼxel yuja tuki; skʼuʼunej lek bʼa  Dyos ama ja tuki najat aye soka Dyosi. Yeʼn ja bʼajtan winik bʼa wa xcholo jastal jaw ja Biblia.

Ja bʼa bersikulo jaw wa xyala ja Enoc mi yaʼakan ajyel kʼubʼan soka Jyoba tsaʼan yajni ajyiyujile ja Matusalén. Sok junuk 65 ja sjabʼili, ja Enoc junxa tatal. Anima ja Biblia mi staʼa tiʼal ja sbʼiʼil ja xcheʼumi sok mi xyala janekʼ yuntikil ajyi, pe ajyini xcheʼum sok skeremtik sok yakʼixuk. Sok ta jun tatal wa x-alji bʼa ajyi kʼubʼan soka Dyosi, ja yeʼn tʼilani stalnay ja spamilya jastalni wa skʼana ja Dyosi. Ja Enoc wa snaʼa ja Jyoba wani smajlay oj ajyuksok toj ja xcheʼumi (Génesis 2:24). Sen skʼulani spetsanil ja janekʼ bʼobʼyuji bʼa sjejelyi ja yuntikil bʼa a-syajtaye ja Jyoba. ¿Yila maʼ slekilal?

Ja Biblia mi staʼa tiʼal mas. Mini xyala sbʼaja skʼuʼajel ajyiyuj ja skerem Matusalén, ja winik mas jitsan tyempo ajyi sakʼan sok cham ja junxta jabʼil jak ja Bʼutʼ Jaʼi. Pe wani xnaʼatik sbʼaja yij Lamec, ja skerem ja Matusalén. Ja Enoc ajyito sakʼan 100 jabʼil soka yiji, bʼa jelni ajyiyuj skʼuʼajel bʼa Dyos ja Lamec. Ja Jyoba yaʼakan ja Lamec ayal jun jasunuk bʼajtanxa sbʼaja yunini, ja Noé, bʼa jachni ekʼi tsaʼan ja bʼa Bʼutʼ Jaʼ. Ja Noé naʼubʼal sbʼaj bʼa ajyi kʼubʼan soka Dyosi, jastalni ja statawelo ja stati, ja Enoc. ¡Ja Enoc yaʼakanyi jun lekil sjejel sbʼaja spamilya! Anima ja Noé mixa snaʼa sbʼaj, bʼobʼta ja aljiyabʼyuj soka tuk spamilya. Bʼobʼta ja yuja stat Lamec, ma ja yuja statawelo Matusalén. Ma ja aljiyabʼ yuja Jared, ja stat ja Enoc, bʼa ayiʼoj 366 jabʼil ja Noé yajni cham ja Jared (Génesis 5:25-29; 6:9; 9:1).

¡Tukni lek waj ja Adán yuja Enoc! Anima ja Adán mi mulanumuk ajyi, koni mulal bʼa stiʼ sat ja Jyoba sok yaʼakanyi ja yintili jun luʼumkʼinal bʼutʼel mi lekuk sok jel ajula sbʼaje. Pe ja Enoc ama mulanum waji, ajyini kʼubʼan soka Dyosi sok yaʼakanyi ja yintili jun lekil sjejel bʼa skʼuʼajel. Ja Adán chami yajni ja Enoc ayiʼoj 308 jabʼil. Yuja Adán jel niwan yaʼa sbʼaj, ¿snaʼawe maʼ ja spamilya yajni chami? Mini xnaʼatik. Pe ama jachuk, «ja Enoc mi yaʼakan ajyel kʼubʼan soka Dyos smeranil» (Génesis 5:24).

Yujkʼa ay juna pamilya bʼa wana smakʼlajel, ja skʼuʼajel ajyiyuj ja Enoc ojni bʼobʼ skoltaya. Anima jel tʼilan stalnajel jawa pamilya bʼa mi jas oj ekʼ sbʼaj, ja mas tʼilani jani yajelyi ja jastik bʼa Dyosi (1 Timoteo 5:8). Bʼa oj lajxukawuj, mini kechan oja wale cha ojni akʼuluk ja weʼn. Yujkʼa waxa kʼana ajyel kʼubʼan soka Dyos jastal ja Enoc sok skʼuʼajel ja srasonik ja Dyosi, ja weʼn ojni awakanyi jun jasunuk lek jawa pamilya: jun tsamal sjejel bʼa nochwanel.

Bʼobʼta jel stuchʼil yabʼ ajyi ja Enoc bʼa joybʼanubʼalyuj ixuk winik bʼa mi skʼuʼane bʼa Dyos. Pe ¿yaʼa maʼ sbʼaj kwenta ja Jyoba? Yaʼaniʼa. Jun kʼakʼu, ja Jyoba staʼa loʼil ja yaʼtijum toji. Ja Jyoba yayi jun rason ja Enoc bʼa yajel ekʼyi ja ixuk winik. Soka cholal it, ja Jyoba stʼojo jastal jun aluman. Ja Enoc yeʼn waj ja bʼajtan aluman bʼa ti kanel tsʼijbʼunubʼal bʼa Biblia ja rason yaʼa. Ja it wa xnaʼatik  yujni jitsan siglo tsaʼan, ja Judas, jun smoj-alijel ja Jesús, stsʼijbʼankan ja jas yalaxakan ja Enoc. *

¿Jasa yalaxakan ja Enoc? Jach yala: «Ja Cajualtiqui oj jacuc soc jun nole lec ja ángel jumasa. Oj jac yile ta lec ma mi lecuc ja jastal ecʼ ja cristiano ja ba luumi. Oj yaa yi scastigo ja maʼ mi ni tʼun scʼuan ja Diosi porque ja yenlei, mi ni tʼun sbajuc ja Dios ja jas chʼac scʼuluquei. Mi xa hualahuex ta oj huajuque libre ja tantic mulanum jahui porque jel piero staahue tiʼ ja Diosi» (Judas 14, 15). Ja Enoc skʼuʼunejni lek ja jastik jaw ojni ekʼuk meran. Bʼa yeʼna, lajansok yata kʼotuk ja Dyos ja jas alubʼal oj ekʼuki. Yajni yala jachuki, wa xya chijkajuk stojolil bʼa ojni kʼot smeranil ja jas yalaxakan ja Enoc sok ja yuj wa x-alxi bʼa lajansok yata kʼotuk ja Dyosi (Isaías 46:10).

Bʼobʼta ja Enoc xcholoyabʼ ja rason jaw yibʼanal ja ixuk winiki. ¿Jel maʼ pasil waj bʼa yeʼna? Miniʼa, pes jelni tsats waj ja rason yaʼa. Ja tiw staʼa tiʼal yaljelik jastal ja maʼ «mi lecuc» ma ja «maʼ mi ni tʼun scʼuan ja Diosi» bʼa yajel chijkajuk ja ixuk winik mini skisawe ja Dyosi. Cha jachni ya chijkajuk ja jas skʼulane sok ja jastal modo skʼulane ja jastiki. Ja jas alxikani wa sjeʼa jastal jelxa jomta el ja luʼumkʼinal masan ja kʼokji abʼal ja bʼa Edén sok jelni xiwela sbʼaj ja jas oj ekʼ sbʼaji. Ja Jyoba oj ya makunuk «jun nole lec ja ángel jumasa» chapane bʼa xchʼayjel snajel. Ja Enoc mi tʼun xiw yaljel ja rason jaw, ¡sok stuchʼil skʼulan! Ja yujil, bʼobʼta ja kerem Lamec yila ja jastal mi xiw xcholjel ja statawelo. Sok ta jachkʼa, wani xnaʼatik jas yujil.

Ja skʼuʼajel ajyiyuj ja Enoc bʼobʼta oj snikotik sjobʼjel jbʼajtik ta jach wa xkilatik ja luʼumkʼinal it jastal wa xyila ja Dyosi. Ja rason xcholo ja Enoc ojtoni cha kʼot smeranil; jeltoni xmakuni ja wego jastal makuni ja bʼa tyempo jaw. Ja jas yalakani kʼot smeranil yajni ja Jyoba ya jakuk ja Bʼutʼ Jaʼ sok xchʼaya snajel ja luʼumkʼinal mi lekuk bʼa styempo ja Noé. Pe masto jel niwan ja jas ojxta eljuli yuja Bʼutʼ Jaʼi (Mateo 24:38, 39; 2 Pedro 2:4-6). Ja bʼa jtyempotiki, ja Dyos cha chapanxa ay soka jitsan nole yanjelik bʼa xchʼakjel ja luʼumkʼinal it mi lekuki. La jkistik ja rason yaʼa ja Enoc sok la kaltikyabʼ ja tuki. Bʼobʼta ay ekʼele jtuchʼil wa xkabʼ ayotik yuja mi skoltayotik ja jpamilyatik ma ja kamigotik. Pe ja Jyoba mini tʼun sjipakan ja Enoc sok cha mini oj sjipkan ja yaʼtijumik toj ja bʼa jtyempotiki.

¿Jastal cham ja Enoc? Wa xbʼobʼ kaltik ja xchameli masni mi xnaxi jastal waj mero yuja sakʼanili. Ja libro bʼa Génesis jach ita wa xyala: «Ja Enoc mi yaʼakan ajyel kʼubʼan soka Dyos smeranil. Sok mixa waj mas, yujni yiʼaj el ja Dyosi» (Génesis 5:24). ¿Jastal yiʼaj el ja Dyosi? Ja jekabʼanum Pablo xcholo jastal it mas tsaʼan: «Yuja skʼuʼajel ajyiyuj ja Enoc iji el bʼa mi oj yil ja chamelchʼakel, sok mi tax bʼa ajiʼa yujni yeʼn yiʼaj el ja Dyosi; pes bʼajtanto oj ijuk el aji snaʼe bʼa yaʼunej gustoʼaxuk lek ja Dyos» (Hebreos 11:5). ¿Jasa kʼan yal ja Pablo soka yaljel «iji el bʼa mi oj yil ja chamelchʼakel»? Jujuntik Bibliaʼik sutubʼal wa xyala ja Dyosi yiʼajkʼe ja Enoc man satkʼinal, pe mini bʼobʼ ekʼuk ja jaw. Pes ja Biblia wa xyala machun bʼajtan kʼe ja bʼa satkʼinali: «Mini ma‘ kʼe‘a ja bʼa satkʼinali kechan ja yunin ja winiki [ja Jesús]» (Juan 3:13, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi).

Anto, ¿jas wa stojolan ja Enoc «iji el bʼa mi oj yil  ja chamelchʼakel»? Bʼobʼta ja Jyoba tsamalxta sjapayi ja sakʼanil ja Enoc bʼa oj chamuk, jachuk mixa oj yiʼ wokol ja xchami. Pe ¿jastal snaʼa ja Enoc «bʼa yaʼunej gustoʼaxuk lek ja Dyos»? Ja ojxta chamuki, bʼobʼta ja Dyos ya yil jun nakʼsat sbʼaja Luʼumi bʼa junxa kʼachinubʼ. Tsaʼan ja bʼa preba it sbʼaja lek ilji yuja Jyoba, ja Enoc chami. Ja jekabʼanum Pablo staʼa tiʼal bʼa Enoc sok bʼa tuk winik sok ixuk toj ajyiye bʼa ajyiyujile skʼuʼajel man chamye (Hebreos 11:13). Tsaʼan, ja skontraʼiki bʼobʼta sleʼawe ja skwerpo, pe mini bʼobʼ staʼe yujni ja Jyoba yeʼn yila bʼa yaʼa. Jachuk mi bʼobʼ yixtalaʼuke ma yajel makunuk bʼa srelijyone. *

Sok yibʼanal ja jas kilatikta, la katik ekʼuk bʼa kolomtik jastal maʼ waj ja sakʼanil ja Enoc yajni ojxta chamuki. Pensaraʼan ja it, pe ajuluka kʼujol bʼobʼta jachtik ekʼi. Ja Enoc wan spakjel ajnel, wanxani chʼakel ja yipi. Ikʼubʼal spatik yuja skontra, tajkel lek aye yuja rason wanto chʼak aljukyabʼye. Ja wego, ja Enoc staʼa jun lugar bʼa oj snakʼ sbʼaj sok oj jijluk, pe wani snaʼa lek ojni tajuk kʼote. Ojni miljuk sok mini oj najuk syajal. Malan wan yajel kulan, och yayi orasyon ja Dyosi. Tsaʼan, ochta likikuk yabʼi. Sok tixa yila jun nakʼsat bʼa yila jun tsamal lugar.

Pensaraʼan jamjiyi ja sati sok yila jun luʼumkʼinal tuk lek yuja bʼa styempo. Lajansok jel tsamal juntiro sok oj slaj ja kʼachinubʼ bʼa Edén, pe mey kerubinik bʼa wane stimjel oj ochuke ja ixuk winiki. Wa xyila jitsan winik sok ixuk bʼa lekxa aye lek sok jelxa yipe. Ayxa lamanil bʼa yeʼnle. Mixa ay ilkʼujol sok mini ijel patikal jastal ekʼ sbʼaj ja Enoc. Stsʼakatal ja nakʼsatal it, ja wego ja Enoc skʼuʼanta lek wani xyajtaji yuja Jyoba sok gustoʼay smok. Wani snaʼa tini oj ajyuk tiw; tini oj ajyuk tiw ja snaji. Yajni wanxta likikuk wa xyabʼ wan kaneli, ja Enoc smutsʼu ja sati sok el ja yikʼi.

Sok man tyempo jaw chamel man wego. Pe ja Dyosi mini tʼun oj chʼay skʼujol bʼa yeʼn yujni tey ja bʼa spensar mey stikʼanil. Jastalni skʼapa ja Jesús jabʼilik tsaʼan, oj kʼotuk ja tyempo spetsanil ja matik teye bʼa spensar ja Dyosi oj yabʼye ja skʼumal ja Kristo, oj elukejan ja bʼa skʼejnale sok oj cha jamxuk ja sate bʼa jun tsamal sok laman yajkʼachil luʼumkʼinal (Juan 5:28, 29).

¿Wan maʼ xa kʼana ajyel ja tiwi? ¡Jelni tsamal juntiro snajel sbʼaj ja Enoc! Pensaraʼan bʼa janekʼto sjobʼjelik oj bʼobʼa wayi. Ojni xcholkabʼtik ta jachni mero ekʼi ja jastal wa xpensaraʼantik yajni ojxta chamuki. Pe bʼa yiljel ja jaw, jelni tʼilan snebʼjel jun jasunuk bʼa snaʼa ja Enoc. Yajni chʼak staʼ tiʼal sbʼaja aluman it, ja Pablo yala: «Ta mi cʼa huax cʼuantic soc con todo jcʼujoltic ja Diosi, mi ni nunca oj yilotic lec» (Hebreos 11:6). ¡Janekʼto stʼilanil yiʼoj snochjel ja sjejel bʼa skʼuʼajel ajyiyuj ja Enoc!