Yajni jun yal akʼix yila wan elel tabʼ bʼa yolom jun pabrika sok yila oj slajtik jastal bola tenukʼ, ja yeʼn spensaraʼan ti wa xkʼulaji tiw ja asoni. Yajni jun jasunuk pilan jas wa xyabʼ stojolil jun yal untik, ayni wa xyaʼa tsenel. Pe ay tuk jastik ta pilan kabʼtik stojolil, ojni bʼobʼ sjom ja jsakʼaniltik. Jun sjejel, yujkʼa mi stojoluk jkʼumantik ja sbʼiʼil jun bote aʼan, xiwela sbʼaj ay jas oj bʼobʼ ekʼ jbʼajtik.

Yajni pilan wa x-abʼxi stojolil sbʼaja jastik snajel bʼa Dyos, masto jel xiwela sbʼaj. Jun sjejel, ajyi ixuk winik bʼa mi jel yabʼye stojolil jujuntik sjejel bʼa Jesús (Juan 6:48-68). Mixa skʼanawe snebʼjel mas, sok mini skisawe yibʼanal ja jas sjeʼa ja Jesús. ¡Jel ajula sbʼaj yabʼjel!

¿Wan maʼ xa kʼuman ja Biblia bʼa slejel akoltajel? Ja jaw jelni leka. Pe ¿anaʼunej maʼ jitsan ixuk winik pilan ja jastal wa xyabʼye stojolil jujuntik teksto yajni wa skʼumane? La kiltik oxe sjejel jel naʼubʼal sbʼaj sok pilan ja jastal wa xyabʼye stojolil.

• Jujuntik mi xyabʼye lek stojolil ja mandar «xiwanyuj ja Dyos smeranil» (Eclesiastés 12:13). Wa xyalawe wan kʼumal bʼa jel xyaʼa xiwel. Pe ja Dyos mi skʼana ja ixuk winik jach oj yabʼye yajni wa x-aʼteltaji. Ja yeʼn wa xyala: «Mok xiwan, yujni ja keʼn teyona moka. Mok jas chamuka kʼujol, yujni keʼnon jawa Dyosi. Keʼn ja maʼ oj jtsatsankʼujolana, jaʼi, keʼn oj jkoltaya» (Isaías 41:10). Xiwelyuj ja Dyos wan ita stojolan cham yiljel sok skisjel lek ja yeʼn.

• Jujuntik kʼumumanik pilan wa xyabʼye stojolil ja yaljelik it: «Ay jun styempoʼil bʼa skʼulajel ja jastik junuki, [...] jun tyempo bʼa ajyel sok jun tyempo bʼa chamel» (Eclesiastés 3:1, 2). Wa xyabʼye stojolil ja Dyosi stsaʼunejxa jun yajtabʼ bʼa oj chamuk jujune ja ixuk winik. Pe ja smeranili, ja teksto wan kʼumal sbʼaja skajkajil ja jsakʼaniltik sok jpetsaniltik wala chamtik. Ja Yabʼal ja Dyosi cha wa sjeʼa ja jas wa stsaʼatik skʼulajeli wa xbʼobʼ ya albʼuk ma wa xya kutbʼuk ja jsakʼaniltiki. Jun sjejel, wa xyala xiwelyuj ja Dyosi wa snajatbʼes ja jsakʼaniltiki (Proverbios 10:27; Salmo 90:10; Isaías 55:3). ¿Jas wa xkʼan yal? Skisjel ja Dyosi oj stimotik skʼulajel jastik wa sjomo ja jsakʼaniltiki, jastal yujel sok koʼel mulal sok ixuk winik (1 Corintios 6:9, 10).

• Tuk yabʼuneje stojolil ja satkʼinal sok ja Luʼumi «oj ni chʼac cʼacʼa»; ja yuj skʼuʼuneje ja Dyos oj xchʼaysnajel ja jlujmaltiki (2 Pedro 3:7). Pe ja yeʼn wa skʼapa mi tʼun oj xchʼak ja Luʼumi. Ja Dyos «yaʼunej kulan ja luʼumi ja bʼa slugari; mini oj ajuk nijkuk ja bʼa slugari bʼa tolabida» (Salmo 104:5; Isaías 45:18). Ja luʼumkʼinal it jel malo, sok mi jaʼuk ja jlujmaltiki, ojni chʼayjuk snajel bʼa tolabida, jach jastal ja kʼakʼ wa xchʼakwani. Jaxa ja satkʼinali ayni ja wa stojolan ja mero satkʼinali, ja sutsatkʼinal bʼay ja kʼanaliki, ma ja bʼay ja Dyosi. Mini oj chʼakuke ja it.

Jastalni kilatik ja sjejelik alxita, ja ixuk winik ayni tuk wa xyabʼye stojolil jujuntik xetʼan bʼa Biblia. ¿Jas yuj wa xyaʼakan ja Dyos aʼekʼuk jachuk? Bʼobʼta ay maʼ oj spensaraʼuk jachuk: «Ta ja Dyos wa snaʼa yibʼanal sok kechan yeʼn mas jel bibo, ¿jas yuj mi stojbʼes ja Biblia bʼa jun modo kibʼanaltik pasilxta oj kabʼtik stojolil?». La kiltik oxe rason yuja ayni tuk wa xyabʼye stojolil ja Biblia.

1. Ja Biblia tojbʼesnubʼal bʼa oj yabʼye stojolil ja matik chʼin ja smodo sok wa skʼanawe snebʼjel. Ja Jesús yala yabʼ ja sTati: «Wa xtoyowa  kala tat. yajwalila ja nalan cha‘ani sok ja bʼa lu‘umkʼinali. yuj ja wanakʼata yi‘ ja ma‘tik jelxa sna‘awe‘i. jaje‘ata yi‘ ja ma‘tik mini jas sna‘awe‘i» (Lucas 10:21, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Ja Biblia tsʼijbʼaji bʼa kechan oj bʼobʼ yabʼye stojolil ja matik meran wa skʼanawe snebʼjeli. Ja «ma‘tik jelxa sna‘awe‘i», bʼa ayni niwan wa xyaʼa sbʼaje, sok ayni tuk wa xyabʼye stojolil ja Biblia. Pe «ja ma‘tik mini jas sna‘awe‘i», bʼa wa skʼumane sok jun smodoʼe chʼin sok wa skʼanawe snebʼjel, wani xkʼot yabʼye mas stojolil ja srason ja Dyosi. ¡Jelni cham yabʼjel ja jastal xchapunej ja Dyos ja Biblia!

2. Ja Biblia ja sbʼaja matik meran wa skʼanawe oj koltajuke yuja Dyos bʼa yabʼjel stojolil. Ja Jesús yala ja ixuk winik ojni skʼane skoltajele bʼa oj yabʼye stojolil lek ja sjejelik bʼa Jesús. Pe ¿jastal oj koltajuke? Ja Jesús yala: «Oj jecjuc ahuilex ja Espíritu Santo. Oj scoltayex ja yeni. Oj yaa ja snihuanil acʼujolex. Oj sea huilex spetzanil» (Juan 14:26). Ja yuj ja Dyos oj ya ja «Espíritu Santo», ma ja yip ja yeʼni, bʼa skoltajel ja ixuk winik bʼa yabʼjel stojolil ja jas wa xyala ja Biblia. Pe mini xyayi ja yip ja matik mi sjipawe skʼujol ja bʼa skoltaneli, sok ja yuj wokolni wa xyabʼye stojolil ja Biblia. Ja yip ja Dyosi cha wa snika ja yaʼtijumik bʼa ayxa yiʼoje mas snajel bʼa skoltajel ja matik wa skʼanawe yabʼjel mas stojolil (Hechos 8:26-35).

3. Ay jujuntik xetʼan ja bʼa Biblia bʼa kechan wa xyabʼye stojolil ja ixuk winik yajni wa x-eljul ja styempoʼili. Jun sjejel, ja aluman Daniel aljiyabʼ a-stsʼijbʼa jun rason sbʼaja tyempo jakumto. Jun anjel yala yabʼ: «Daniel, nolokan ja yaljeliki, sok kʼulan seyar ja libro man ja stikʼanil ja tyempo». Ja bʼa tyempo ekʼtajani, jitsan skʼumuneje ja libro bʼa Daniel, pe mi xyabʼye stojolil. Cha mini ja Daniel yabʼ stojolil ja jas stsʼijbʼani. Ja yuj, sok jun smodo bʼa chʼin yala: «Kabʼi, pe mini kabʼ stojolil». Ojni kʼotuk ja styempoʼil oj yabʼye stojolil ja jas aji ekʼyi ja Daniel yuja Dyosi, pe ojni ya chijkajuk ja bʼa tyempo stsaʼunej ja yeʼn. Ja anjel xcholo yabʼ: «Kaʼax, Daniel, yujni ja yaljeliki oj ajyuk nakʼan sok lutan masan bʼa stikʼanil ja tyempo». ¿Matik oj yabʼye stojolil? «Mini june maʼ malo oj yabʼ stojolil; pe ja matik ayiʼoj biboʼil oj yabʼye stojolil» (Daniel 12:4, 8-10). Ja yuj ja Dyosi wa xya chijkajuk ja stojolil jujuntik teksto bʼa Biblia yajni wa xkʼot ja styempoʼil stsaʼuneji.

¿Ay maʼ bʼa jun ekʼele tuk kabʼunejtikon stojolil ja Biblia ja taʼumantiʼotikon bʼa Jyoba? Ayniʼa, yujni mito jaʼuk ja styempoʼil. Pe yajni eljul ja styempoʼil oj ya chijkajuk ja Dyosi, wegoxta jtukbʼestikon ja jastal kabʼunejtikon stojolil ajyi. Wa xkʼuʼantikon jachni wantikon stsajlajel ja jekabʼanumik bʼa Jesús, bʼa chʼin yaʼa sbʼaje sok stukbʼese ja spensare yajni ja Jesús tojwani ja bʼa mi stojoluk aye (Hechos 1:6, 7).

Ja yal spensar ja yal akʼix sbʼaja bʼa wa xjak ja asoni mini jel chaʼanyabʼaliluk. Pe ja jas wa sjeʼa ja Biblia mastoni jel chaʼanyabʼalil bʼa weʼna. Soka rason yiʼoji jelni tʼilan juntiro bʼa jujuneʼotik slejel modo yabʼjel stojolil jach skʼumajel jtuchʼiltik. Ja yuj wa xlokowatikon bʼa slejel akoltajel bʼa oja wabʼ stojolil ja jas waxa kʼumani. Leʼa ja matik wa spaklaye ja Biblia sok jun smodoʼe chʼin, wa sjipa skʼujole ja bʼa stojelal ja yip ja Dyos bʼa yabʼjel stojolil sok skʼuʼuneje lek teyotik ja bʼa styempoʼil wa skʼana oj kabʼtik mas stojolil ja Biblia. Ta waxa kʼana, leʼa ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba ma kʼuman ja bʼa jastik jaʼankʼujol spakluneje, wa xtax ja bʼa sitio bʼa Internet jw.org. Ja Biblia wani skʼapa ta waxa leʼa bʼa yabʼjel stojolil, ojni ataʼ ja meran snajel bʼa Dyos (Proverbios 2:3-5).