JA BIBLIA MI JUN JUʼUNUK BʼA CIENCIA, PE JA JASTIK WA XYALA BʼAJTANXAʼAY JA BʼA STYEMPO. LA KILTIK JUJUNTIK.

¿Kujlaji maʼ jan ja sutsatkʼinali?

Ajyi jun tyempo bʼa mi skʼuʼane ja científicoʼik jel chapane. Pe ja wego, tʼusan mi spetsaniluk wanxa skʼuʼane bʼa kujlajijani. Ja Biblia yalunejxaniʼa (Génesis 1:1).

¿Setan maʼ ay ja Luʼumi?

Ja bʼa najate, jitsan wa spensarane ajyi ja Luʼumi lajan kʼinal ay. Ja bʼa sjoʼil siglo bʼajtanto yuja jtyempotiki, jujuntik científico griegoʼik yalawe setani ja Luʼumi. Pe bʼajtanto yuja jaw, ja bʼa siglo 8 bʼajtanto yuja jtyempotiki, ja tsʼijbʼuman bʼa Biblia sbʼiʼil Isaías yala ja «setanil ja luʼumi» bʼa ya makunuk jun yaljel bʼa wa xbʼobʼ sutxuk jastal «bola» (Isaías 40:22).

¿Wan maʼ xjom ja jastik ay ja bʼa sutsatkʼinali?

Ja Aristóteles, jun científico griego bʼa siglo 4 bʼajtanto yuja jtyempotiki, sjeʼa kechanta wa xjom ja Luʼumi, pe ja tuk jastik ay bʼa satkʼinali mi xtukbʼi sok mi xjomi. Albʼi jitsan jabʼilik ja skʼuʼajel jaw, man bʼa siglo 19, yajni ja científicoʼik sjeʼawe bʼa yibʼanal wani xkʼot jomuk; ja luʼumi sok ja jastik ay ja bʼa satkʼinali. June ja bʼa científicoʼik bʼa koltani sjejel ja jaw, Lord Kelvin, snaʼa kʼinal ja yajni wan yaljel sbʼaja satkʼinal sok ja Luʼumi, ja Biblia wa xyala: «Jastalni jun kʼuʼuts spetsanil ja yeʼnle wa xkʼaye» (Salmo 102:25, 26). Ja Kelvin wani skʼuʼan, jastalni wa xyala ja Biblia, ja Dyos mini oj yakan ja jas jomeli a-xchʼak-el ja jas stojbʼesneji (Eclesiastés 1:4).

¿Jasa yamanyuj ja planetaʼiki?

Ja Aristóteles sjeʼa ja planetaʼik soka tuk jastik ay ja bʼa sutsatkʼinali nokʼan aye bʼa jun tikʼe setanik mi x-ilxi sok kajkajil aye, sok ja Luʼumi tey bʼa snalan. Ja bʼa siglo 18 ja bʼa jtyempotiki, ja científicoʼiki kʼe skʼuʼuke ja pensar sbʼaja planetaʼik bʼobʼta mi jas kuchanyujile. Pe ja bʼa Biblia, ja bʼa juʼun bʼa Job yalaxani, bʼa tsʼijbʼaxi bʼa siglo 15 bʼajtanto yuja jtyempotiki, wa xyala ja «luʼumi mini jas yamanyuj» (Job 26:7).

JA BIBLIA MI JUN JUʼUNUK BʼA AʼAN, PE BʼAJTANTO LEK OJ NAXUK STAʼAXA TIʼAL JASTAL MI JEL KOʼEL CHAMEL.

Pilan oj ajyuk ja matik ayiʼoj chameli

Ja Ley bʼa Moisés wa xyala pilan oj ajyuke ja matik ayiʼoje lepra. Skʼuljel jachuk, jeltoni xmakuni man jtyempotik, sok mi kʼulaji manto jel ajyi ja chamelik bʼa jel wego spuku sbʼaj bʼa ayxa junuk 700 jabʼil (kapituloʼik 13 sok 14 bʼa Levítico).

Sakʼjelabʼaj yajni ayamata jun chamwinik

Ja bʼa xchʼakumil och bʼa siglo 19, ja loktorik kʼajyel wa syamawe ajyi ja chamwinik sok mi sakʼawe ja skʼabʼe ja yajni wa xwaj skʼel-e ja tuk matik maloʼayi, yuja jaw jitsan chamye. Pe ja Ley bʼa Moisés wa xyala ja maʼ wa syama jun chamwiniki wa xkʼot kuxbʼuk ja bʼa stiʼ sat ja Dyos. Cha wa xyala, ja maʼ wa skʼulan jachuki, tʼilani oj atnuk sok jaʼ bʼa oj ajyuk sak ja bʼa stiʼ sat Dyos. Ja mandarik jaw jelni koltani bʼa mi jel oj koʼuke chamel (Números 19:11, 19).

Smukjel ja paxyali

Spetsanil ja jabʼilik, mas ja nalan miyon yal untik wa xchamye yuja ekʼ lukumi, ja it jani smul ajyel mojan bʼa ay paxyal mi mukubʼaluk. Ja Ley bʼa Moisés wa xyala ja kʼoyali tʼilan amukxuk najat lek ja bʼa wa xtax ja ixuk winiki (Deuteronomio 23:13).

Ja sjutsʼinil wa x-axi senya swinkil jun winik

Ja Ley bʼa Dyos wa xyala tʼilani aʼaxuk senya ja yal untik yajni ayto yiʼoje waxake kʼakʼu pojkeli (Levítico 12:3). Wanxa xtʼonaxi ja xchikʼel jun yal alats yajni ekʼta jun semana. Ja tyempo najate, bʼajtanto yuj oj ajyuk aʼanik jel chapan jastal bʼa jtyempotik, smajlajel aʼekʼuk mas ja jun semana bʼa yajelyi senya ja yal alatsi wani xkoltajiyuj.

Ja stʼilanil lek oj ajyukotiki sok ja jkwerpotik

Ja loktorik sok ja científicoʼik wa xyalawe ja gustoʼil, ja smajlajel, yajel tsʼakatal sok pwesto ajyel bʼa yajel perdon wani xkoltani bʼa mi jel oj kokotik chamel. Ja Biblia wa xyala: «Jun kʼujolal bʼa gustoʼay juni lekil aʼan, pe jun kʼujolal bʼa tʼenan ay wa xchʼaka ja ipali» (Proverbios 17:22).