Bʼa oj kamigoʼuktik june, jel tʼilan oj jnatik sbʼaj. Junxta jastal it, bʼa oj kamigoʼuktik ja Dyos, tʼilan oj jnatik ja smodoʼik. Yajni mas wa xnaʼatik sbʼaj, mas wala mojxitiksok. Bʼa yibʼanal ja lekil smodoʼiki, ay chane mas jel chikan: ja yip, ja sbiboʼili, ja jel toji sok ja syajal skʼujoli.

«¡Ah, Niwan Kajwal Jyoba! Yuja jel juntiro jawa wipi [...], weʼn mero akʼulan ja satkʼinaliki sok ja luʼumi» (JEREMÍAS 32:17).

Ja skʼulbʼenik ja Dyos wa sjeʼakitik jel ja yipi. Jun sjejel, ¿jastal wa xyabʼ ja jbʼakʼteltik yajni teytik bʼa mero syajal ja Kʼaʼuji? Wa xyabʼ ja skʼajkʼali. Jani wantik yabʼjel ja yip yiʼoj ja Kʼaʼuji bʼa jani ja skʼulbʼen ja Jyoba. Pe ¿janekʼ yip yiʼoj ja Kʼaʼuji? Ja skʼajkʼal ja bʼa mero yoj snalani ayiʼoj junuk 15 mil miyon centígrado. Jujune segundo, ja Kʼaʼuji wa xya eluk jun yip oj slaj jitsan miyonik bombaʼik bʼa jel juntiro ja yipi.

Pe ja Kʼaʼuji masni yal chʼin yuja tuk jitsan kʼanalik ay ja bʼa sutsatkʼinali. Ja científicoʼik wa xyalawe aybʼi jun kʼanal sbʼiʼil UY Scuti bʼa jel niwan sok lekbʼi slokʼolan ja Kʼaʼuji, oj smuskan lek ja Luʼumi sok oj kʼot man planeta Júpiter. Snajel ja it wa skoltayotik yabʼjel stojol jas yuj yala ja Jeremías ja Jyoba ya makunuk ja yip bʼa skʼulajel ja satkʼinalik sok ja Luʼumi, wa xkʼan kaltik, ja sutsatkʼinali.

 ¿Jastal wa skoltayotik ja yip ja Dyos? Sakʼanotik yuj spetsanil ja jastik skʼulunej ja Dyosi. Jun sjejel, tey ja Kʼaʼuji sok ja jastik ay ja bʼa Luʼumi. Chomajkil, ja Dyosi wa xya makunuk ja yipi bʼa oj skoltayotik jujune ja keʼntiki. ¿Jastal wa skʼulan? Ja bʼa bʼajtan siglo, ja Dyos yayi ja yip ja Jesús bʼa skʼulajel milagroʼik. Ja Biblia wa xyala: «Ja maʼ tupel ja sat ajyi, huan xax yila qʼuinal, jaxa maʼ renco ay ajyi, toj xa huax bejyi, jaxa maʼ huan cʼael ja sbactel ajyi, tojbi ta, jaxa maʼ mix yab qʼuinal ajyi, huan xax yab qʼuinal. Jaxa maʼ cham ta ajyi, sacui ta» (Mateo 11:5). ¿Jaxa bʼa jtyempotiki? Ja Biblia wa xyala: «Ja yeʼn wa xyayi yip ja maʼ yajtik ay». Sok wanto xyala: «Pe ja matik wa smajlaye bʼa Jyoba ojni ajyuk yajkʼachil ekʼele ja yipe» (Isaías 40:29, 31). Ja Dyos wa xbʼobʼ «yaa ja quiptic» bʼa oj kuchkujtik ja wokolik wa xtʼaspuntik ja bʼa jsakʼaniltiki (2 Corintios 4:7). ¿Mi maʼ mas wa xya mojxukotik soka Dyos snajel jel syajtayotik, ja yuj wa xya makunuk ja yip bʼa oj skoltayotik?

«¡Janekʼto sjitsanil jawa kʼulbʼeniki, ah Jyoba! Sok wa biboʼil akʼulan yibʼanal» (SALMO 104:24).

Yajni mas wa xnebʼatik sbʼaja skʼulbʼenik ja Dyos, masto chaʼanyabʼal wa xkilatik ja sbiboʼili. Sbʼaja it, ja yuj ay jun tikʼe ciencia sbʼiʼil biomimética bʼa wa spaklay ja skʼulbʼenik ja Jyoba, sok ja científicoʼiki jaʼ wa xyiʼaje ja splanta ja skʼulbʼenik ja Dyos bʼa stojbʼesel ja jas wa skʼanawe. Man stojbʼesel jun yal tikʼe cinta wa xnokʼwani sok man skʼulajel jun abyon.

Pe ja jastal tsamal bʼobʼelotiki wa sjeʼa mini ay jun jasunuk mas chamyabʼjel bʼa wa sjeʼa janekʼto ja sbiboʼil ja Dyos. La jpensaraʼuktik sbʼa jastal wa xkʼe tojbʼuk jun yal alats. Bʼajtan, wa xkʼe ajyuk jun célula sok ja it wa xyala jastal oj wajuk ja yal alatsi. Ja célula it wa spila sbʼaj bʼa jitsan tuk oj slajtik sbʼaj. Pe ja bʼa mero styempoʼili, ja célulaʼik it wa xkʼe tukbʼuke sok wa xpaxye bʼa tuktukil célulaʼik, jastal bʼa jchikʼeltik, bʼa jbʼakeltik sok tuk. Tsaʼan, tixa wa xkʼe tojbʼuk ja tuktukil yal sparteʼil ja jkwerpotiki sok wa xkʼe aʼtijuk. Bʼa kechanta bʼalune ixaw, ja célula jaw wa xkʼiʼi man wa xkʼot jun yal tsamal alats bʼa ayiʼonej jitsan mil miyonik célulaʼik. Yajni wa xkilatik ja janekʼto biboʼil wa xkʼanxi bʼa skʼulajel ja it, jitsan akwerdo aye soka jas yala ja tsʼijbʼanum bʼa Biblia: «Ojni jtoy-a pes bʼa jun modo jel chaʼanyabʼal tsamalxta bʼobʼelon» (Salmo 139:14).

¿Jastal wa skoltayotik ja sbiboʼil ja Dyos? Ja jKʼulumantiki wa snaʼa ja jasa wa xmakunikujtik bʼa gusto oj ajyukotik. Yuja jel bibo, wa xbʼobʼ yakitik lekil rasonik stsʼakatal yuja Yabʼal, ja Biblia. Jun sjejel, wa slokowotik: «Ta ay cʼa maʼ ay jas huas scʼulan quitic, sbej oj cʼul perdonar jbajtic» (Colosenses 3:13). ¿Lek maʼ ja rason it? Ja paklanumiki kʼotel snaʼe ja yajel perdon wa skoltayotik bʼa wayel lek sok bʼa lek oj ajyuk ja jpresiontiki. Cha wa skoltayotik bʼa mi triste oj ajyukotik sok mi jel oj syam-otik tuk chamel. Ja Dyos jach jastal jun lekil kamigotik bʼa wa xchamskʼujol jmoktik sok bʼa wa xyakitik lekil rasonik (2 Timoteo 3:16, 17). ¿Wan maʼ xa kʼana juna wamigo jastal jaw?

«Yuja Jyoba jel syajtay ja toji» (SALMO 37:28).

Ja Dyos tolabida toj ja jas wa skʼulani. Sbʼaja it, najat ay lek bʼa spensar oj skʼuluk ja jas mi lekuki (Job 34:10). Ja kastigo wa xyaʼa tolabida toj, jastalni yala ja tsʼebʼanum: «Stojol lek oja toj ja chonabʼiki» (Salmo 67:4). Ja yeʼn wa xyila ja jas ay bʼa jkʼujoltiki, mi xbʼobʼ jloʼlaytik soka jplantatiki, wa snaʼa tolabida ja smeranili sok toj lek wa xtojwani (1 Samuel 16:7). Sok mi kechanuk ja jaw, ja Dyos wa xyila spetsanil ja jastik mi toj wan kʼulaxel ja bʼa luʼumi, sok wa xyala ja maʼ malo ojxta «kʼutsjuk el» (Proverbios 2:22).

Pe ja jaw mi wa stojolan ja Dyos jun jwes jel kʼakʼ bʼa jel skʼulan gusto yajelyi kastigo ja ixuk winiki. Yajni wa xyila ay sbʼej, wa xyaʼa perdon. Sok jachni soka matik malo bʼa meran wa sutxi skʼujole, ja Biblia wa xyala: «Ja Jyoba jel ja syajulal skʼujoli sok jel lek ja skʼujoli». ¿Anke jachni mero oj kʼulaxuka? (Salmo 103:8; 2 Pedro 3:9).

¿Jastal wa skoltayotik yuja jel toj ja Dyos? Ja jekabʼanum Pedro yala: «Ja Diosi, mi ni jun maʼ menos huax yilaa. Chican jastic razailotica, ja maʼ huax xiu yuj ja Diosi, ja maʼ huas scʼulan yi lec ja smoji, lec ni huax yila» (Hechos 10:34, 35). Yuja mi tsaʼubʼalta wa xyila ja ixuk winiki, kibʼanaltik wa xkilatik slekilal yuja jel toj ja Jyoba. Chikan jastalotik, rasaʼotik, país wa xbʼobʼ mojxukotiksok sok yaʼteltajel.

Ja jDyostik yaʼunejkitik jun jconcienciatik, pes wa skʼana oj kabʼtik stojol jas yuj jel toj ja yeʼn sok bʼa oj kiltik slekilal. Ja Yabʼali wa xyalakabʼtik ja conciencia jach jastal jun ley ti tsʼijbʼunubʼal bʼa jkʼujoltik, bʼa wa skoltayotik snajel ta wantik skʼulajel ja bʼa leki ma miyuk (Romanos 2:15, TNM). ¿Jastal wa skoltayotik ja it? Ta chapan ay ja jconcienciatik oj skoltayotik bʼa mok jkʼuluktik jun jasunuk mi lekuk. Sok ta jkʼulantik jun jasunuk mi lekuk, oj snikotik bʼa oj jnatik malaya sok yajelkan skʼulajel ja jas malo. Jachnia, yabʼjel stojol yuja jel toj ja Jyoba oj skoltayotik bʼa oj mojxukotik soka yeʼn.

«Ja Diosi, jel juntiro ja syajal scʼujoli» (1 JUAN 4:8).

Ja Dyosi mi yeʼnuk ja ipali, ja biboili sok ja toji. Pe ja Biblia wa xyala ja Dyos yeʼna ja yajalkʼujoli. ¿Jas yuj? Anke jani wa xya makunuk ja yipi, ja jastal jel toji sok ja sbiboʼili, pe ja jas mero wa xnikjiyuj skʼulajel chikan jasa jani ja syajal skʼujoli. Spetsanil ja jas wa skʼulani, wa skʼulan sok syajal skʼujol.

Ama ja Jyoba mi jas wa skʼulanyuj palta, ja syajal skʼujoli nikjiyuj bʼa skʼulajel ja bʼa satkʼinali sok ja bʼa ja Luʼumi, ja jastik sakʼan bʼa jel bibo bʼa yabʼjel stsamalil ja syajtaneli sok ja stalnaneli. Ja yeʼn mi smajla ay jas oj ajukyi yuja tsamalxta xchapa ja tsamal snaj ja ixuk winiki: ja Luʼumi. Sok mini xyaʼakan sjejel ja syajal skʼujoli yuja wa xya eluk «ja cʼacʼu ba oj quijlabuctic, sea lec ja jmodotiqui ma mi lecuc» (Mateo 5:45).

Chomajkil, «jel ni huas stalna jyaujulaltic ja Cajualtiqui. Huan nix yab ja syajal ja juocoltiqui» (Santiago 5:11). Wa sjeʼa ja syajal skʼujol soka matik meran wa skʼanawe snebʼjel sok mojxelsok. Ja Dyos wa snaʼa sbʼaj jujune ja yeʼnleʼi. Ja yeʼn «mi ni najatuc ay jmoctica» (Hechos 17:27).

¿Jastal wa skoltayotik ja syajal skʼujol ja Dyos? Ja Dyos wa sjeʼakitik ja syajal skʼujol bʼa tuktukil modo, jun sjejel, jastal ja yal tsamal stsenel jun yal alats, ja wa skʼanawotik ja jpamilyatiki, ja jastal jel tsamal wa smuku sbʼaj ja Kʼaʼuji... Ama ja jastik it mi jel tʼilanuk bʼa ajyel sakʼan, pe jel xya tsamalbʼuk ja jsakʼaniltiki.

Pilan modo wa sjeʼakitik ja syajal skʼujol ja Dyos: jani ja orasyon. Ja Biblia wa xyala: «Chican jastal huax ecʼ ahuujilexi, mix cham acʼujolex. Cʼumanic ja Diosi. Cʼanahuic yi lec pavor ja Dios ba oj scoltayex». Ja kala tatik Jyoba jel skʼanawotik sok wa skʼana oj kaltik yabʼ ja jas wa xcham jkʼujoltiki. Ta jkʼulantik, ja yeʼn wa skʼapakitik ‹oj ya laman ja jkʼujoltiki› (Filipenses 4:6, 7).

Ja bʼa artikulo it kilatik ja chane tsamal smodo yiʼoj ja Dyos ja bʼa mas chikani: ja yip, ja sbiboʼili, ja toji sok ja syajal skʼujoli. Ja wego nocho skʼumajel bʼa snajel ja jas skʼulunej soka jas oj skʼuluk yuj weʼna.