Bʼa snajel sbʼaj june, jel tʼilan snajel ja jastik skʼuluneji soka jas bʼobʼelyuji. Junxtani, ta waxa kʼana snajel sbʼaj ja Dyosi, jel tʼilan oja naʼ ja jastik skʼuluneji. Jelni cham oja wil ja jastik skʼulunej ja Dyos wa skoltaya ja wego sok ja bʼa tyempo jakumi.

Ja Jyoba yeʼn ja Niwan jKʼulumantik sok ja smodoʼik yiʼoji wa x-ilxi «desde cujlaji ja satqʼuinali [...]. Huax naaxi ja iti porque ti ni huax ilxi ja jas scʼulan cani» (Romanos 1:20). «Yuja yipi, yeʼnani ja Kʼuluman bʼa luʼumi, ja Maʼ soka sbiboʼil xchapakan lek ja luʼumi bʼa oj bʼaʼalanuk, sok ja maʼ slibʼa ja satkʼinaliki yuja jel snaʼa» (Jeremías 10:12). Ja tsamal skʼulbʼeniki cha wa sjeʼa janekʼto wa syajtayotik.

Pensaraʼan janekʼto wa xkabʼtik stsamalil ja jsakʼaniltik yuja Jyoba skʼulunejotik «jastal splanta» (Génesis 1:27). Ja it wa stojolan ja jastal skʼulanotiki wa xbʼobʼ jetik ja smodoʼik ama ayta stikʼanil. Ja yeʼn skʼulanotik bʼa oj kabʼtik stojol ja spensari sok ja jastik yaʼunejkan kulani. Yajni wa xkaʼatikan a-stojotik, mas gusto wala ajyitik sok ay stojolil ja jsakʼaniltiki. Chomajkil wa xbʼobʼ kamigoʼuktik.

Ja jluʼumtik jun preba wa sjeʼa ja syajtanel yiʼoj jmoktik ja Jyoba. Jastalni yala ja jekabʼanum Pablo, «como jel lec ja Diosi jayuj huax ya co jan quitic ja jai. Mi scʼulan quitic palta ja juaeltiqui. Jel ja jas huax yaa quitic ba gusto oj ajyucotic. Huan nix jac jcʼujoltic ja slequil scʼujol ja Diosi» (Hechos 14:17). Yajni ja Dyos skʼulan ja Luʼumi, mi kechanta yakitik ja jas wa xmakunikujtiki, cha yakitik ja jas wa xmakuni bʼa yabʼjel stsamalil ja jsakʼaniltiki. Ja it jun ita sjejel bʼa spetsanil ja jas wa skʼana oj yakitiki.

 Ja Jyoba skʼulan ja Luʼumi bʼa jachuk ja ixuk winik oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida. Ja Biblia wa xyala ja «luʼumi jaʼ yaʼunejyi ja yuntikil ja ixuk winiki» sok «mi lom ita skʼulan, stojbʼes bʼa oj ajyuk swinkil» (Salmo 115:16; Isaías 45:18). ¿Machʼa oj ajyuk sok janekʼ tyempo? Ja Biblia wa sjakʼakitik: «Ja matik toji oj sbʼajuke ja luʼumi, sok ti tiw oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida» (Salmo 37:29).

Jani it jawa skʼana ajyi ja Jyoba yajni skʼulan ja Adán soka Eva. Ti ajiye bʼa jun kʼachinubʼ ‹bʼa oj stsʼune sbʼaʼal sok oj stalnaye› (Génesis 2:8, 15). Cha ajiyile yuja Dyos ja tsamal cholal it: «Pojxanik sok aʼaybʼananik, bʼutʼuwik ja luʼumi sok talnayik» (Génesis 1:28). Ja yuj, ja Adán soka Eva ojni bʼobʼ ajyuke sakʼan ajyi bʼa tolabida sok gusto lek ja bʼa Luʼumi. Pe tristeni yabʼjel yuja stsaʼawe skʼokjel ja smandar ja Dyos sok xchʼayawe bʼa ajyel lajan soka «matik toji» bʼa «oj sbʼajuke ja luʼumi». Jastalni oj kiltik, ja jas skʼulane mini sjomo ja jas wa skʼana oj skʼuluk ja Jyoba sbʼaja ixuk winik soka Luʼumi. Pe bʼajtan la kiltik jasa skʼulan mas ja Dyos.

¿Jas yuj ja Jyoba yakitik ja Yabʼal, ja Biblia? Yujni wa skʼana oj jnatik sbʼaj (Proverbios 2:1-5). Ama ja Biblia mi sjakʼa yibʼanal ja sjobʼjelik wa xkaʼa jbʼajtik sbʼaja Dyosi; mini ay pilan libro wa xbʼobʼ sjakʼe (Eclesiastés 3:11). Pe yibʼanal ja jas wa xyala ja Biblia wa skoltayotik bʼa snajel sbʼaj. Wa xnaʼatik jastal ja smodo ja Dyos yuja jastal wa xyila ja ixuk winik. Wa xkilatik jas tikʼe ixuk winik lek xyila (Salmo 15:1-5). Wa xnebʼatik jas tikʼe toyjelal wa skʼana, ja jastik yaʼunejkan kulan bʼa toj soka jas wa spensaran sbʼaja takʼini. Ja Biblia cha wani xya jnatik sbʼaj mas ja jKʼulumantik yuja jas yala sok ja jas skʼulan ja Yunini, ja Jesukristo (Juan 14:9).

Ja Jyoba cha yakitik ja Yabʼal bʼa snajel jastal ajyel gusto ja bʼa jsakʼaniltik sok yabʼjel stojol. Ja tiw wa sjeʼakitik jastal ajyel jun jpamilyatik bʼa gusto, bʼa yabʼjel stsamalil sok kuchelkujtik ja chamkʼujoliki. Jastalni oj kiltik tsaʼan, ja Biblia wa xyaʼa ja sjakʼjel ja sjobʼjelik mas tʼilan ja bʼa jsakʼaniltik jastal, jas yuj jel ja wokoli sok jasa wa xmajlaytik ja bʼa tyempo jakumi. Cha wa xcholokabʼtik jas skʼulunej ja Dyos bʼa oj ya kʼotuk ja jas skʼapuneji.

Cha ayni tuk jastik junuk bʼa wa sjeʼa ja Biblia kʼotel jun libro jel chaʼanyabʼalil sok bʼa wa sjeʼa ja yajwalil jaʼa Dyosi. Ama stsʼijbʼane junuk 40 winike bʼa yiʼajyujile junuk 1,600 jabʼil, junxtani wa syaka sbʼaj yujni jaʼ mero yajwalil ja Dyosi (2 Timoteo 3:16). Mi oj slaj ja poko libroʼik bʼa chʼayelikxa, ja Biblia mi chʼayeluk ja jas yiʼoji ama ekʼelxa jitsan tyempo, jastalni sjeʼunej jitsan mil juʼunik tsʼijbʼunubʼalkan bʼa najate. Chomajkil, ja Biblia mi chʼayeluk ama leʼubʼal modo bʼa mi oj sutxuk, bʼa mi oj pukxuk sok oj kʼumaxuk. Sok ja bʼa jtyempotik, jani kʼotel ja libro mas chonubʼal sok sutubʼal ja bʼa luʼumkʼinali. Yuja tey man jtyempotik ja libro it, wa sjeʼa ja Yabʼal ja Dyos «wa x-albʼi bʼa tolabida» (Isaías 40:8).

Bʼa oj ya kʼotuk ja jas skʼapunej ja Dyos yaʼa jun majtanal jel chaʼanyabʼal. Jastalni kilatikta, ja Dyos wa skʼana ja ixuk winik oj ajyuke sakʼan tolabida ja bʼa Luʼum. Pe yajni ja Adán mi kʼuʼabʼal ajyi soka Dyosi sok koʼ mulal, mixa bʼobʼ ajyuk sakʼan tolabida, cha jachni ekʼ sbʼaj ja yuntikili. «Qʼuelahuil jastal och ja mulal ja ba mundo. Smul ni jun huinic sbiil Adán, jaxa scastigo ja slea ja smuli, cham nia. Jayuj cajcajil huala chamtic porque mi ni maʼ mi huas slea ja smuli» (Romanos 5:12). Yuja jas ekʼi, lajansok ja jas skʼapunej ja Dyos mixa oj kʼotuk. Pe ¿jasa skʼulan ja Jyoba?

Ja jastik wa skʼulan ja Jyoba wa slaja sbʼaj lek soka smodoʼik yiʼoji. Skʼulan ja bʼa toji sok yayi kastigo ja Adán soka Eva yajni mi wajye kʼuʼabʼal, pe yuja syajal skʼujoli nikji bʼa ay jas skʼulan bʼa oj ya kʼotuk ja jas yalunej sbʼaja ixuk winiki. Ja Jyoba ya makunuk ja sbiboʼil bʼa snajel jas oj skʼuluk soka jas ekʼi sok wego yala jastal oj stojbʼes (Génesis 3:15). Yuja Yunin Jesukristo, ojni ya elkotik libre ja bʼa mulal sok ja bʼa chamelal. ¿Jasa ti chʼikan ja bʼa it?

 Bʼa stojbʼesel ja wokol yaʼakankitik yuja skʼoko abʼal ja Adán, ja Jyoba sjekakon ja Jesús bʼa Luʼum bʼa jak sjeyi ja ixuk winik ja bʼej bʼa sakʼanil sok yaʼa ja sakʼanil «ba oj bob ajyuc libre spetzanil ja yenlei» a (Mateo 20:28; Juan 14:6). Ja Jesús bʼobʼni stup ja koltaneli yuja mey smul jastal Adán, pe jas tukil ja yeʼn, tolabida kʼuʼabʼal ajyi soka Dyosi man chami. Yuja mini sbʼejuk oj chamuk, ja Jyoba ya sakʼwuk sok cha ya kumxuk bʼa satkʼinal. Jachuk bʼobʼ skʼuluk ja jas mi bʼobʼyuj ja Adán: ja sakʼanil bʼa tolabida. «Quechan jun huinic ja maʼ mi scʼulan ja jas alji yab yuj ja Diosi, iday, mi ajtaben ja maʼ huane sleejel ja smule man ora. Pero ja Cristo, yuj ja spetzanil chʼac scʼuluc ja jas alji yab yuj ja Diosi, jayuj jel xa ni ja maʼ toj huane iljel yuj ja Diosi» (Romanos 5:19). Yuja sakʼanil yaʼa ja Jesús, ja Dyos oj ya kʼotuk ja jas skʼapuneji: ja ixuk winik oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida bʼa Luʼum.

Ja jastal stojbʼes ja Jyoba ja wokolik yaʼakan ja Adán, jel skoltayotik snajel sbʼaj. Wa xnebʼatik mi jas wa xtimjiyuj bʼa oj kʼotuk ja jas skʼapuneji; ja jas wa xyala tolabida «ojni yil meran slekilal» (Isaías 55:11). Cha wa sjeʼakitik janekʼ wa syajtayotik. «Jayuj seca ba mundo ja mero yunini ba oj yaa quitic jun vida yajcʼachil. Soc ja jastal seca ja Cajualtiqui, jayuj huax naatic que jel ja syajal scʼujol ja Diosi. Ja quentiqui, mi ni modo oj caltic que yaj huax cabtic ja Dios ajyi. Miyuc. Yena ni bajtan yaj yabyotica, jayuj seca con ja yunin tac, ba oj stup ja jmultiqui» (1 Juan 4:9, 10).

Ja Dyos pwesto ajyi bʼa yajelkitik ja mero Yunini. Ja jaw wa xya jkʼuʼuktik «¡oj yaa quitic spetzanil ja jas huax cʼulantic necesitar ja quentiqui!» ja bʼa jas skʼapunejkitiki (Romanos 8:32). Pe ¿jasa tuk skʼapunejkitik ja Dyosi? La kiltik.