Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

YOLOMAJEL JA BʼA SPATIKI

¿Jas yuj yiʼaj wokol sok cham ja Jesús?

¿Jas yuj yiʼaj wokol sok cham ja Jesús?

«Qʼuelahuil jastal och ja mulal ja ba mundo. Smul ni jun huinic sbiil Adán, jaxa scastigo [...], cham nia» (Romanos 5:12).

Jasa oja wal ta jobʼjiwi: «¿Wan maʼ xa kʼana oj ajyan sakʼan tolabida?». Jitsan ixuk winik bʼobʼta oj yal-e wani skʼanawe oj ajyuke sakʼan, pe bʼa yeʼnle wa xyabʼye ja jaw mini oj bʼobʼuka. Pes wa xyalawe ja chamelchʼakeli jani wantik smajlajel; jani stikʼanil ja jsakʼaniltiki.

Pe ta jsututik spakaxil ja sjobʼjel kalatiki: «¿Wan maʼ xa kʼana ojxa chaman?». Ta lek wala taxtik, mini maʼ wa skʼana oj chamuk. Sok anima jel tsats ja jwokoltiki, wani xkʼanatik ajyel sakʼan. Ja Biblia wa sjeʼa ja Dyos skʼulan ja ixuk winik bʼa skʼanjel ajyel sakʼan, pes wa xyala: «Jaxa tyempo mey stikʼanili xchʼikunej bʼa skʼujole ja yeʼnleʼi» (Eclesiastés 3:11).

Ja smeranili, mini la ajyitik sakʼan tolabida. Anto, ¿jasa mi lek kʼulaxi? ¿Ay maʼ jas skʼulunej ja Dyos bʼa stojbʼesel ja wokoli? Ja sjakʼjelik wa xyaʼa ja Biblia jel xyaʼa kulan jkʼujoltik sok tini chʼikan jas yuj ja Jesús tʼilan yiʼaj wokol sok chami.

¿JASA MI LEK KʼULAXI?

Ja sbʼajtanil yoxil kapitulo ja bʼa Génesis wa xcholo ja Dyos skʼapayi ja Adán soka Eva bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida sok yala yabʼ jasa oj skʼuluke bʼa oj staʼe. Cha wa xcholo jastal mi ajyiye kʼuʼabʼal sok xchʼayawe ja sakʼanil jaw. Ja jastal wa xcholo mini wokoluk yabʼjel stojolil sok ja yuj jujuntik wa spensarane kechan kʼotel jun kwento. Pe jastalni ja Evangelioʼik, ja libro bʼa Génesis tini ayiʼoj spetsanil ja jastik wa xmakuni bʼa merani jach ekʼi. *

¿Jasa yiʼajan yuja skʼoko abʼal ja Adán? Ja Biblia wa sjakʼa: «Qʼuelahuil jastal och ja mulal ja ba mundo. Smul ni jun huinic sbiil Adán, jaxa scastigo ja slea ja smuli, cham nia. Jayuj cajcajil huala chamtic porque mi ni maʼ mi huas slea ja smuli» (Romanos 5:12). Ja Adán sleʼa smul yajni skʼoko ja yabʼal ja Dyosi. Anto ti xchʼaya ja ajyel sakʼan bʼa tolabida, soka tyempo awelaxi sok chami. Yuja yintilotiki, ekʼelkan jbʼajtik ja mulali. Ja yuj, wala kotik chamel, wala awelaxitik sok wala chamtik. Ja xcholjel it wani slaja sbʼaj soka jas wa x-alxi sbʼaja untiki bʼa wani x-ekʼ sbʼaj jujuntik modoʼalik ja bʼa snantati. Ja wego la kiltik jasa skʼulan ja Dyos bʼa stojbʼesel ja wokoli.

¿JASA SKʼULAN JA DYOSI?

Ja Dyos ayni jas skʼulan bʼa stojbʼesel ja jas xchʼaya ja Adán sok bʼa yajelyi ja yintil ja smajlajel sbʼaja ajyel sakʼan bʼa tolabida. ¿Jastal skʼulan?

Ja Biblia wa xyala: «Ja stzʼakol ja mulali ja‘ni ja chameli» (Romanos 6:23, Ja yajkʼachil sju‘unil ja dyosi). Ja it wa stojolan wala chamtik yuja mulali. Ja yuj ja Adán chami yuja sleʼa smuli. Junxtani wa x-ekʼ soka keʼntiki, yuja wa xleʼa jmultiki, cha wani la chamtik. Pe yuja mini keʼn jmultik ja jas ekʼ ja bʼa Edén, ja Dyosi snaʼa jyajulaltik sok sjekakon ja Yunini, ja Jesukristo, bʼa jak stup ja jeltiki. ¿Jas yuj?

Ja xchamelal ja Jesús sjama ja bʼej bʼa ajyel sakʼan gusto sok bʼa tolabida.

Yajni skʼoko abʼal ja Adán, jun winik bʼa mey yiʼoj mulal ajyi, spetsanil ja ixuk winik ekʼ sbʼaj ja mulali soka chamelchʼakeli; ja yuj, tʼilani wa xkʼanxi jun pilan winik, bʼa cha mey yiʼoj mulal, bʼa oj ajyuk kʼuʼabʼal masan xchami bʼa stupjel ja jeltiki. Ja Biblia wa xcholo jachuk: «Quechan jun huinic ja maʼ mi scʼulan ja jas alji yab yuj ja Diosi, iday, mi ajtaben ja maʼ huane sleejel ja smule man ora. Pero ja Cristo, yuj ja spetzanil chʼac scʼuluc ja jas alji yab yuj ja Diosi, jayuj jel xa ni ja maʼ toj huane iljel yuj ja Diosi» (Romanos 5:19). Ja Jesús yaʼakan ja satkʼinal, kʼotni jun winik mey yiʼoj mulal * sok cham yuj keʼntik. Ja it sjama ja bʼej bʼa wa xbʼobʼ ajyukotik toj bʼa stiʼ sat ja Dyosi sok stajel ja sakʼanil bʼa tolabida.

JAS YUJ YIʼAJ WOKOL SOK CHAM JA JESÚS

Pe ¿jas yuj tʼilan cham ja Jesús? ¿Mi maʼ oj bʼobʼ skʼuluk ajyi ja Dyosi bʼa kechan oj ya jun mandar bʼa jachuk ja yintil ja Adán oj bʼobʼ staʼe ja sakʼanile bʼa tolabida? Ama ayni yiʼoj ja cholal bʼa wa xbʼobʼ skʼuluk ajyi ja jaw, pe jani oj kʼokxuk ja ley sbʼaj ja mulali bʼa jani wa stupu soka chamelchʼakeli. Pes yujni ja ley jaw mi xbʼobʼ jomuk ma oj tukbʼuk ja yajni skʼana. Ja ley it jelni tʼilan bʼa oj kʼulaxuk ja bʼa stojolili (Salmo 37:28).

Lekbʼi ja Dyos mi skisa ja bʼa toj ja ekʼele jaw, bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik ta jachni oj cha skʼuluk bʼa tuk ekʼele. Jun sjejel, ¿stojol maʼ ay ja oj stsaʼ machtik ja bʼa yintil ja Adán wa xbʼobʼ ajyuke sakʼan bʼa tolabida? ¿Oj maʼ ya kʼot yibʼanal ja jas skʼapuneji? Pe yuja Dyos skisa ja sley bʼa jkoltajeltik, ja wego wani xkʼuʼantik bʼa ojni skʼuluk tolabida ja bʼa toji.

Yuja yaʼa ja sakʼanil ja Yunini, ja Dyos sjama ja bʼej bʼa oj ajyukotik sakʼan bʼa jun kʼachinubʼ bʼa Luʼum. Ja Jesukristo yala jachuk: «Como ja Diosi, jel yaj huax yab juntiro spetzanil ja cristiano, jayuj seca con ja único yunini. Jaxa spetzanil ja maʼ huas scʼuan ja yeni, mi ni oj chʼayuquea. Oj ni stae ja svida jau ba mi ni nunca huax chʼaqui» (Juan 3:16). Ja xchamelal ja Jesús wa xya jipjkʼujoltik ja Dyosi wani skʼulan ja bʼa toji, sok cha wani sjeʼa janekʼto wa syajtayotik.

Pe mito xkaʼatik sjakʼjel ja sjobʼjeli: ¿jas yuj tʼilan jel yiʼaj wokol sok chami? Yuja pwesto ajyi bʼa ajyel kʼuʼabʼal man chami, ya chijkajuk juni mero abʼal ja yabʼaltanel yala ja Dyablo sbʼaj ja ixuk winik bʼa mi xbʼobʼ ajyuke toj yajni aye bʼa jun wokol (Job 2:4, 5). Tsaʼan yajni ja Dyablo bʼobʼyuj sloʼlajel ja Adán bʼa mi ajyi kʼuʼabʼal, lajansok ajyini yuj rason. Pe ja Jesús, bʼa wajni jun winik mey yiʼoj mulal jastal ja Adán, ajyini kʼuʼabʼal ama jel tsats yiʼaj ja wokoli (1 Corintios 15:45). Soka it sjeʼa lekbʼi ja Adán skʼanukto oj ajyuk kʼuʼabʼal soka Dyosi, ojni bʼobʼyuj ajyi. Chomajkil, ja Jesús sjeʼakankitik bʼa snochjel ja smodo yajni teyotik bʼa jun wokol (1 Pedro 2:21). Yuja kʼuʼabʼal lek ajyi ja Jesús, ja Dyos yayi jastal stsʼakol bʼa ajyel sakʼan bʼa tolabida jach ikʼ ason ja bʼa satkʼinali.

JASTAL WA XKATIK EL SLEKILAL

Ja Jesús merani chama sok sjama ja bʼej bʼa stajel ja sakʼanil bʼa tolabida. Ja yuj, yajkʼachil ekʼele oj katik ja sjobʼjeli: ¿Wan maʼ xa kʼana oj ajyan sakʼan tolabida? Ja Jesús yalakan jasa oj jkʼuluktik bʼa stajel: «Ja sacʼanil jahui jaʼ ba oj naajuc abaj ja hueni porque ja hueni, quechan único Dios mas nihuana. Sacʼana lec. Oj cho naajucon ja quen chomajquili» (Juan 17:3).

Ja matik skʼulan ja rebista it wa xlokowatikon bʼa oja naʼ sbʼaj ja Jyoba, ja Dyos smeranili, soka Yunini, ja Jesukristo. Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba ja bʼa wa komoni jelni sgustoʼe bʼa oj skoltaya. Cha ojni ataʼ akoltajel yulatajel ja jsitiotikon bʼa Internet, www. jw.org.

^ par. 8 Cha kʼela ja xetʼan «Carácter histórico de Génesis» ja bʼa libro Perspicacia para comprender las Escrituras, volumen 1, slam 1017, yaʼuneje eluk ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba.

^ par. 13 Ja Dyos yiʼaj ja sakʼanil ja Yunin tey bʼa satkʼinali sok ti yaʼa bʼa yoj xuxepil ja María. Soka yip ja Dyosi, stalnay ja yal alatsi bʼa mok ekʼ sbʼaj ja mulal yiʼoj ja snani (Lucas 1:31, 35).